|
|
02.03.2017 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistaakseni tätä koksijunaa nimitettiin "Rasputiniksi". Lähti Kouvolasta vuonna yksi ja kaksi klo 18.20. Nimimerkki "kerran nähnyt". | ||||
|
|
02.03.2017 18:06 | Markku Knuutti | ||
| Pientä hienosäätöö kansielementin paikkaan ois tarve , vai jäiköhän tohon !? | ||||
|
|
02.03.2017 14:41 | Mikko Herpman | ||
| Mitenkähän muuten, oliko linja-ajossa kulutus sen verran tasaista että kun puhallukset oli kohdallaan ja stokeri naksutti tasatahtiin ei tarvinnut kuin tarkkailla ja lisätä vettä. Kun saavuttiin asemalle tai pitkässä alamäessä stokeri seis ja päähanasta puhallus pois.. | ||||
|
|
02.03.2017 10:32 | Robert Sand | ||
| Oli siellä Ähtärissä ainakin yksi kaksiakselinen vaunu. Siinä vaunussa oli kumijousitus. En tiedä oliko ollut kuinka paljon liikenteessä. Vaunu seisoo nykyään erään omakotitalon pihassa jossa se toimii leikkimökkinä. | ||||
|
|
02.03.2017 10:19 | Paul T. J. Koskinen | ||
| En ole varma valmistajasta. Voisin katsoa jos vanhoja papereita löytyy. Homma meni niin että: Ähtäristä otettiin yhteyttä ja kysyttiin, voisinko piirtää heille tietynlaiset vaunut 2-akselisina. Tein niin ja totesivat, kuten olin arvellutkin,että vain telisysteemi voi toimia. Suunnittelin telin kuuppavaunun rungolle, eli jousituksen mekanismin. Se vissiin pelasi kun tasapaino oli parempi..ptj | ||||
|
|
02.03.2017 09:33 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos paljon. 22.4.1959 tehtiin Hr12-veturilla mäkilähtökokeita Tampereen ja Haapamäen välillä. Onni Paukkunen kertoo Resiina-lehden 2/87 haastattelussa, että koeajolle olisi osallistunut myös Nohab. Hajosiko Nohab kokeessa, kun on ollut 23-25.4.1959 korjauksessa? Rautatieliikenne-lehti ei mainitse Nohabista mitään mutta kertoo, että toisena vastaavana koeajopäivänä (29.4.1959) oli testeissä mukana myös Vr11-pari, joka sekin selvisi hyvin mutta nousi mäkeä huomattavasti Hr12-veturia hitaammin. Yhden kerran Nohab syttyi palamaan vetäessään junaa P65 Helsingistä Tampereelle. Veturi päätyi tämän jälkeen Hyvinkään konepajalle korjattavaksi. Olisikohan tämä päivä ollut 25.5.1959? Kevätkauden 1959 jälkeen P65 ei ollut enää vakituisesti Nohab-vetoisena aikaisempien keskusteluiden perusteella. |
||||
|
|
02.03.2017 09:30 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän se siellä on, niin kuin Knuutti havannoi. | ||||
|
|
02.03.2017 09:03 | Juha Kutvonen | ||
| Sitäpä nimenomaan. Termi jäi mieleeni eräästä HySa:ssa aikoinaan julkaistusta yleisönosastokirjoituksestasi. | ||||
|
|
02.03.2017 07:21 | Markku Knuutti | ||
| Onko taustalla hotelli Helka ? | ||||
|
|
02.03.2017 07:05 | Kari Haapakangas | ||
| Pikajunalla 2,5 h, matkustajajunalla 4 h Helsinkiin. Ei tosiaankaan pendelöintiä! | ||||
|
|
02.03.2017 00:38 | Ari Hyypiä | ||
| Nykyään Raision raiteistolla seisoo Roopen runko joka ei mahdu kiskohitsaamon ratapihalle! | ||||
|
|
01.03.2017 23:39 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä ketjussa kun on paljon Nohabista, niin tiedoksi, että arkistosivullani on nyt Nohabin kaikki kuukausittaiset kilometrit sekä huolto- ja korjauspäivät. (kansiossa Yhteenvetoja, siellä 1958.12-1960.01). http://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||
|
|
01.03.2017 23:34 | Leo Jussila | ||
| Runko matkasi Ouluun Sr1 3088:n kanssa sunnuntaina ohittaen Malmin klo. 11.36 | ||||
|
|
01.03.2017 23:05 | Markus Räsänen | ||
| Mistä nämä Rapu -vaunut oikein tulee ja mihin ne menee? Viime aikoina T2036:ssa on ollut joissakin junissa pelkästään Rapu-vaunuja. | ||||
|
|
01.03.2017 21:19 | Simo Virtanen | ||
| Ei taidetta päivittäin pendelöidä Hesaan töihin. | ||||
|
|
01.03.2017 20:56 | Robert Sand | ||
| Tämä oli mielenkiintoinen tieto. Minä olen elänyt siinä uskossa että vaunujen valmistaja oli suunnitellut myös telit. Oliko se muuten joku firma Nivalasta joka teki vaunut sekä Ähtäriin että Rokuaan? | ||||
|
|
01.03.2017 19:47 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Noista teleistä: Niissä ei ole historiallista totuutta. Suunnittelin ne aikoinaan pyynnöstä Ähtäriin, helposti toteutettaviksi. ptj. | ||||
|
|
01.03.2017 18:38 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin Pyhäsalmi-Kokkola-junat ajettiin käsittääkseni Vv15-vetureilla ennen Sv12-vetureiden käyttöönottoa. Tietysti voisihan tämä olla vaikka rakennusvaiheen aikainen sorajuna, jolloin Tv1 lienee mahdollinen Pyhäsalmellakin. | ||||
|
|
01.03.2017 17:14 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Pyhäsalmi on avattu vasta 1962 eli vuosilukuun tukeutuen voisi olla Otanmäestä. | ||||
|
|
01.03.2017 15:51 | Heikki Kannosto | ||
| Juha, muistatko olisiko ferrohippologia mahdollisesti hyvinkäänlatinaa...? | ||||
|
|
01.03.2017 15:26 | Simo Virtanen | ||
| Verhot sävysävyyn koneen kanssa. | ||||
|
|
01.03.2017 15:14 | Robert Sand | ||
| Vanhaa tässä on akselit jotka ovat peräsin Santaholman sahalta Kalajoelta. Myös puskimet ovat kierrätysmateriaalia. Ne ovat vanhoja aluslevyjä. | ||||
|
|
01.03.2017 15:00 | Mikko Herpman | ||
| Mitä tässä on vanhaa, akselit ja laakerit? Hienoa uudistuotantoa! | ||||
|
|
01.03.2017 14:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Viimeksi oli toisinpäin, ja sama veturikin: https://vaunut.org/kuva/106702 | ||||
|
|
01.03.2017 10:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Resiinassa 3/2006 on silloista juttu. Kaaren toinen pää ymmärtääkseni on alempana, vaan kumpi? | ||||
|
|
01.03.2017 08:41 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä vertailukuva. Mikähän oli ideana, että Tv2:ssa laskettiin kuljettajansuojus alemmas ja nostettiin käyntisilta ylemmäs Tv1-veturiin verrattuna? Voisi kuvitella, että korkeammalla olevasta ohjaamosta näkisi paremmin ja matalan käyntisillan olevan työturvallisuuden kannalta vähemmän riskialtis. | ||||
|
|
01.03.2017 05:09 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko vasemmalta lukien 3 x K3, 2 x K4 ja 1 x K3? Kuvuista voisi ajatella, että myös toinen veturi oikealta on K3 mutta tenderi näyttää liian suurelta ollakseen 3-akselinen. | ||||
|
|
01.03.2017 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Siltaa kuormitettiin n. 600tn:lla ( 5 x Tv1 (K3) = 487,5 tn + 1 x Tv2 (K4) = 111 tn yht. 598,5tn). Muutama kuutio vettä on varmaan jo höyrystynyt ja hiiltäkin on jonkin verran palanut. | ||||
|
|
01.03.2017 00:55 | Jouni Halinen | ||
| On Antti olemassa ihmisiä jotka eivät vaan halua kirjoitella nettiin syystä tai toisesta, ylläoleva käytäntö on minusta aivan ok. | ||||
|
|
01.03.2017 00:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Seinäjokihan on rautateiden näkökulmasta suorastaan "viidentienristeys" (vrt. http://www.goo.gl/M6k7PG ). Veturivarikolla on isot suulit ja korkeat wesitornit ‒ on komeat rautatieasemat ja laajat ratapihat… Suora lainaus Wikipedian (pahoittelut tästä) Seinäjokea käsittelevältä sivulta: "Seinäjoki oli alun perin pieni Pohjanmaan radan asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Ennen vuotta 1959 oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta, ja vuonna 1960 Seinäjoesta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista." Mutta tässä jäi kaivelemaan se, että jos Riihimäellä oli ennen rautatien tuloa vain riihi ja mäki, niin oliko Seinäjoella sitten vastaavasti seinä ja joki? Tiiliskivessä Valtionrautatiet 1937-1962 mainitaan s. 769 rautatieläisten asunto-olojen olleen vaikeimmat sotien jälkeen: "Sotien jälkeisen alueluovutuksen johdosta laskettiin n. 5800 rautatieläisperheen joutuneen muuttamaan asuinsijoiltaan. Heidän oli pakko sijoittua asumaan useinkin hyvin ala-arvoisiin asumuksiin. Niinpä v. 1946 oli käytössä vielä 163 rautatievaunua rautatieläisten asuntoina. Tällaisissa asunto-oloissa eläviä rautatieläisiä ja heidän perheenjäseniään oli 1812. Rautatielaitos pyrki parhaansa mukaan rakentamaan asuntoja käytettävissään olevilla määrärahoilla. Rakennusohjelma käsitti sekä kerrostaloja että puurakenteisia pikataloja. V. 1945-52 rakennettiin 25 paikkakunnalle yhteensä 51 enimmäkseen 24, mutta osaksi myös 48, asuinhuoneistoa käsittävää kerrostaloa, joihin tuli yhteensä 1272 asuntoa. Puutaloja rakennettiin vastaavana aikana noin 350. Niistä sai asunnon 1000 rautatieläisperhettä." Raumallakin oli rautatieläisten asuntoja, siinä Karjalankadun Nesteen takana rautatien mutkassa, jossa nykyään on uusia, 2000-luvun alussa rakennettuja kerrostaloja. Ne puiset rautatieläistalot oli rakennettu siihen aikaan, kun kaupunki vielä omisti Rauman rautatien. Eräs raumalainen entinen veturinkuljettaja muisteli kerran asumistaan niissä taloissa. Kuulemma joulun aikaan pruukasi ohiajavan Nalle-parin vandringilta pölähtää radanvarresta löytynyt kuusi pihalle, tupaan vietäväksi ja koristeltavaksi. Ja tosiaan niin, ei kai sitä höyryaikana voitu antaa pestyä, puunattua ja paijailtua "nimikkoveturia" toisen veturimiehistön tärvättäväksi. Sähköistyksen äärilaitamilla toimittiin samoin vielä jokunen vuosi sitten. Tampereella saattoi nähdä ‒ ja tuntea (tömps), jos istui junan sisällä ‒ keltaruskean Suden tilalle tulevan Alstikan tai päinvastoin. Tänä päivänä Oulu taitaa olla rajojen sisällä pysyvien matkustajajunien osalta ainoa paikka, jossa saatetaan kuljettajan ohella vaihtaa koko veturi (Sr1 ↔ Dr16): https://www.vaunut.org/kuva/113158 Edojen ansiosta veturit eivät niin herkästi vaihdu enää junan kulkusuunnankaan vaihtuessa (Kv, Tpe). Tavaraliikenteessä paikoista, joissa vielä vaihdellaan vetureita, tulee mieleen ainakin Turku Uuteenkaupunkiin suuntautuvan liikenteen osalta (esim. 2 x Sr1 ↔ 3 x Dv12). En osaa tekeytyä keksivertoveturinkuljettajan pääkopan sisälle, mutta ainakin se etu siinä, kun saa kaivaa varikolta "tuoreen", itse valmistelemansa veturin vuoron alkuun, luulisi olevan, että tietää hiekkasäiliöiden olevan varmasti täynnä. |
||||
|
|
01.03.2017 00:39 | Arto Papunen | ||
| No selasinpa googlemapsilla Porin ja Jyväskylän kilometrejä 262km näyttäisi olevan Tampereen kautta ja Parkanon kautta taas 266km, ettei Parkanon kautta tunnu lyhin tie olevan maanteitse. Rautateillähän ero oli muistaaksenin 15km Parkanon hyväksi mutta siellähän rata koukkaa Kokemäellä asti. | ||||
|
|
01.03.2017 00:17 | Antti Havukainen | ||
| - | ||||
|
|
01.03.2017 00:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Toi olis kyllä hyvä portin pielessä :) | ||||
|
|
28.02.2017 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| SKS:n tietoja: Vasemmalta oikealle: 3 x K3, 1 x K4, 2 x K3. | ||||
|
|
28.02.2017 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Vasemmalla K4, oikealla K3. SKS |
||||
|
|
28.02.2017 23:11 | |||
| Okei, selvä. | ||||
|
|
28.02.2017 21:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kesä 1987 taisi olla Satasarvisen junan ensimmäinen. Tuolloin junaa ajettiin ilman välivaunua (5108+5110) ja syksyllä runko lähti Jyväskylästä etelän lämpöön talvehtimaan. Keväällä 1988 muuttolintujen myötä Jyväskylään palasi välivaunullinen Satasarvinen 5108+5604+5110. Tuote oli ilmeisesti hyvä. Seuraavat talvet Satasarvinen viettikin Jyväskylässä. Satasarvista ajettiin vielä kesinä 1989 ja 1990, mutta ei ymmärtääkseni enää 1991. Syksyllä 1991 Satsarvinen jättikin Jyväskylän pala kerrallaan, ensin välivaunu 5604 muutettavaksi Klv1:ksi ja sitten vetovaunut Kuopioon Pelastusopiston harjoitusvälineiksi. | ||||
|
|
28.02.2017 20:43 | Joonas Lindholm | ||
| Tarkoitin, että arkipäivänä on ajettu 1×Sm2 kokoonpanolla. | ||||
|
|
28.02.2017 19:28 | Jukka Voudinmäki | ||
| Testasin yhtenä päivänä Matkahuollon webbisivuja hakemalla linja-autoaikatauluja välille Jyväskylä-Virrat. Ei sillä, että olisi Virroille asiaa, mutta jos olisi, henkilöauto olisi ehdoton valinta, kun junallakaan sinne ei sattuneesta syystä pääse. Haku antoi tulokseksi reitin Jyväskylä-Hämeenlinna-Tampere-Virrat. Matka-aika 6 t 35 min. Toki hakemalla erikseen Jyväskylä-Tampere + Tampere-Virrat olisi saanut nopeampia aikatauluja, mutta eivät nekään olisi ajallisesti kilpailukykyisiä suoran henkilöautoyhteyden kanssa (n. 120 km – n. 1½ tuntia). |
||||
|
|
28.02.2017 19:24 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Aikataulukausi vaihtui 31.5.1970 ja kuvassa on ensimmäinen makuuvaunu vuoro, Turku satama – Hki – Moskova. Kevät aikataulussa joka päättyi 30.5.1970, junassa oli silloin myös mukana 2 lk:n vaunut Pieksämäelle P1/H771. |
||||
|
|
28.02.2017 19:21 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuvistani ei löytynyt yhtään välivaunullista Dm9 5101+5102 kesältä 1987. Ensimmäisessä (18.8.1986) H 364 Perno - Piikkiö vuorossa oli välivaunullinen Dm8 5003+5004 ja Kupittaalla jäi junasta 8 henkilöä pois ja viimeisessä (14.8.1987) H 364 oli Dm9 5101+5102 ja junasta jäi Varissuolla 11 henkilöä pois. | ||||
|
|
28.02.2017 18:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämän bussin kulkeman reitin alueelta ei löydy väestöpohjaa poikittaisliikenteelle. Järkevin kulkumuoto alueella on ollut jo 30-40 vuotta henkilöauto. | ||||
|
|
28.02.2017 16:15 | |||
| Onhan tuo kuitenkin nykyään aika käsittämätöntä kun Porin suunnilta kaikki liikenne ohjataan Jyväskylän suuntaan tai pidemmälle itään/koilliseen Tampereen kautta. Sillein niinko että ihan niinkuin ei olisi järkevämpää tarjota suorempia yhteyksiä kuin vetää suuri osa mahdollisista bussi tai junareiteistä tiettyjen suurkaupunkien kautta. | ||||
|
|
28.02.2017 16:06 | Tunnus poistettu | ||
| Noin 90 prosenttia allejäänneistä on tosin itsemurhia, mutta jos huomioväri estää prosentinkin muista, niin se on arvokasta. Kaali on muuten edullista ja hyvää ravintoa! |
||||
|
|
28.02.2017 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein muistan, mitä teoksessa Valtionrautatiet 1912-1937 kerrotaan tapauksesta, niin valumuotien tuenta petti betonin valun jälkeen kesken kovettumisreaktion. Sillan kaareen syntyi täten virheellinen muoto. | ||||
|
|
28.02.2017 15:11 | Markus Räsänen | ||
| Eikös Korian sillat romahtanutkin rakennusvaiheessa? Muistelisin jossain näin mainittavan. | ||||
|
|
28.02.2017 14:51 | Mika T. Polamo | ||
| Kimmo P. kuvasi siis rautateitä pelkälle negalle kaksi vuotta ja yhden päivän jos 24.02.1989 oli hänellä kuvauspäivä. (Oliko?) Luin sen toisaalta vorgissa sattumalta eilen! Vastaavasti hetki sitten katselin että tuossa me JK:n kanssa olimme Dr16-kuvausalokkaita melko tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Kaiken maailman nostalgisointia tulee mieleen mutta negakuvien päiväysten puute harmittaa yhä. Varsin vakinaista tuo skidinä Jäken assalla notkuminen oli, joten varminta lienee sanoa harrastusta elinikäiseksi kun ensimmäinen sananikin oli "Una" (Osoittaa Höyryveturia n. 9 - 10 kk vanhana Järvenpäässä.) Diafilmiä alettiin vetää rullalta kuin vessapaperia kun postivaunun oranssi Junat N:ro 1/1984 toi julki tiedon että Hurut poistunevat pian liikenteestä. Henkilöjunaliikenteestä poistosta kertoi samaisen vuoden kesä meille (JK & MTP) Kimmo T. L. Liittyyköhän tämä nostalgiabuumi Dr13-kirjan ilmestymiseen? Jos liittyy: HYVÄ. Lisää. Puuh. Ylinostalgista. Muiden vuoro. PS. Hyv... eiku nostalginen Kuwa. Vihertää... taakse poistun. |
||||
|
|
28.02.2017 14:10 | |||
| Ei kun sinähän taisit tarkoittaa sitä että junaa ei ole arkipäivinä ajettu Sm2-kokoonpanolla. Juu se voi olla mahdollista että arkipäivinä on ajettu vain Sm4-kokoonpanolla, mutta viikonloppuisin se on ainakin ajettu yleisesti ottaen Sm2-kokoonpanolla. | ||||
|
|
28.02.2017 14:08 | |||
| Kyllä se on itseasiassa torstainakin normaalisti ajettu. Ks. https://julia.dy.fi/timetables?s=312&d=23.2.2017 | ||||
|
|
28.02.2017 13:40 | Joonas Lindholm | ||
| Torstaina ei ainakaan ajettu, kun kävin Lahdessa. Taidettiin ajaa vain viikonloppuna. | ||||
|
|
28.02.2017 13:16 | Mikko Herpman | ||
| Mitenkähän vaihteet, jääköhän ratapihan raudat edelleen käsikäytölle, poisluettuna päätie ja viereinen kuten olikin. Kauempana Suolahden suunnalla olevat uudet puuraiteiden raudat taisivat olla sähköllä kääntyviä. | ||||