Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.06.2024 17:59 | Timo Salo | ||
| Näyttää niin mukavalta matkanteolta, mutta jos sähköinen häiriö jännässä/hienossa tekniikassa sattuu niin: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f9e21e3d-3ae7-4b8e-8b21-4a4ec0df6d3e Sinisistä vaunuista sai sentään ikkunoita auki ja vessat toimi! | ||||
|
|
09.06.2024 17:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi, ohhoh! :) | ||||
|
09.06.2024 16:13 | Jussi Kortman | ||
| Kyllä tähän voisi lisätä vielä yhden maalauskaavion, joka oli käytössä 1950-1960 luvulla. https://vaunut.org/kuvat/?t=BL-2 | ||||
|
09.06.2024 16:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luultavimmin. Vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=ett%C3%A4%20niit%C3%A4%20on%20ollut%20kaksi,%20tarkoittaa | ||||
|
09.06.2024 15:38 | Jimi Lappalainen | ||
| 2021: https://vaunut.org/kuva/149202 | ||||
|
09.06.2024 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta nyt löytyy: https://vaunut.org/kuva/168567 | ||||
|
Kuvasarja: Bangor & Aroostook Railroad - todella mielenkiintoinen vanha paikallinen rautatie Mainessa |
09.06.2024 15:37 | Jussi Kortman | ||
| Kiitos Hannu kuvista jotka herättävät minussa mukavia muistoja. Tämä matka oli minulle hyvin tärkeä ja unelmien täyttymys. Tiestysti olisin toivonut pääseväni paikalle vielä kun B&A voi hyvin. Paljon on noissakin maisemissa tapahtunut muutoksia parin vuoden aikana, joista pääosa on onneksi positiivisia. | ||||
|
|
09.06.2024 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko syynä olla myös perinteinen kaluston palautus huollosta tms. | ||||
|
09.06.2024 14:53 | Hannu Peltola | ||
| Sota-aikana syrjäinen Searsportin satama oli tärkeä ammusten lastaussatama ja todennäköisesti myös NYO&W:ltä tulleet koneet joutuivat töihin satamaradalle. | ||||
|
09.06.2024 14:47 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa erottuvat vetureiden moottoritilan verkot, jotka ovat F3 Ph. 1 -mukainen toteutus, mutta ne eivät vastaa EMD:n taiteilijan näkemystä BAR:n vetureista: https://vaunut.org/kuva/168640?s=1 | ||||
|
09.06.2024 14:38 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunut ovat selvästi jäähdytysvaunuja. Jäätilat ovat tyhjiä ja monissa vaunuissa katolla olevat jäätilojen luukut ovat puolittain auki tuuletusasennossa. Veturin valkoinen lippu osoittaa, että kyseessä on lisätavarajuna. |
||||
|
09.06.2024 14:36 | Hannu Peltola | ||
| Bangor and Aroostookilla kulki vuosikymmenniä kaksi pikajunaparia Bangorin ja Van Burenin välillä. Aamun pikajunapari oli Potatoland Express ja illan pari Aroostook Flyer. Pototaland Express jatkoi Van Burenista vielä St Francisiiin. Bangorin ja Van Burenin henkilöliikenteen lisäksi yhtiöllä oli henkilöjuna Oakfieldistä Fort Kentiin sekä Bangorista Greenvilleen ja edelleen Canadian Pacificin raiteilla Kanadan puolelle Meganticiin. Sivuradoilla oli myös käytössä moottorivaunuja. Yhtiöllä oli yhdistettyjä Heavy Weight posti- ja matkatavaravaunuja yhteensä 11 kappaletta ja kuvan vaunu on jokin niistä. |
||||
|
09.06.2024 14:23 | Hannu Peltola | ||
| Mitä sanovat sivuston autobongarit autoista? Lähin on jokin Mopar ja taaempi on selvä Chevyn avolava. Ihmetteilin tätä kuvaa: asema on selvästi pystysuorassa, mutta juna on aika kenollaan. Onko alkuperäisessä valokuvassa tapahtunut jotain outoa, vai oliko Oakfieldin kohdalla rata pahasti kallellaan? |
||||
|
09.06.2024 14:18 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa kiinnittää huomiota moottoritilan ritilät. Tässä taiteilijan kuvassa ne ovat varsin samankaltaiset kuin harrastajien F3 Phase 3 -alaversioksi nimeämässä mallissa, joka oli ulkoisesti jo hyvin lähellä seuraajaa F7:ää ( https://vaunut.org/kuva/158356?s=1 ). BAR:lle aidosti toimitetut F3:t olivat kuitenkin alaversiota Phase 1, jossa moottoritilassa ei ollut ritilöitä vaan FT-sarjan vetureiden tapaan yksinkertainen teräsverkko. | ||||
|
09.06.2024 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Toisen maailmansodan aikana US Armylle valmistui 2400 Troop Sleeper -vaunua, jotka sodan jälkeen löysivät käyttöä eri rautatieyhtiöillä kiitotavaran kuljetuksessa, cabooseina tai virkatarvevaunuina. Alkuperäisestä mallista löytyy lisätietoa mm. täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Troop_sleeper | ||||
|
09.06.2024 14:03 | Hannu Peltola | ||
| BAR:n rataverkolta löytyvät mm. asemat Stockholm, New Sweden ja Westmanland (Västmanland?). Alueella on tainnut asua länsinaapuristamme muuttaneita siirtolaisia. | ||||
|
09.06.2024 14:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jounin mainitsema sanonta viittaa tuon vuonna 1937 valmistuneen funkiskirkon vieressä olleeseen Nakkilan ensimmäiseen kirkkoon (pur. 1937). Selityksiä tuolle sanonnalle on olemassa monenlaisia ja eräs niistä, jonka olen lukenut joskus jostain rautatiealan lukemistosta, lienee yhtä totuudenmukainen kuin ne muutkin. - Porin radan rakentamisaikaan 1890-luvulla oli Rautatiehallituksesta kyselty täkäläiseltä radanrakennusinsinööriltä, kun ei oltu pitkiin aikoihin saatu mitään raporttia työn etenemisestä, että "millä ratakilometrillä nyt ollaan?" Epäiltiin että työnjohto ei ollut tehtäviensä tasalla saati edes ratatyömaalla. Vastaukseksi insinööri ei osannutkaan kertoa tarkkaa kilometrilukemaa, vaan tuon "siinä Nakkilan kirkon vaiheilla". | ||||
|
09.06.2024 13:17 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, kyllä! Kuva voisi toisiaan olla itänaapurista! | ||||
|
09.06.2024 12:52 | Hannu Peltola | ||
| Aivan kertakaikkiaan upea kuva! | ||||
|
09.06.2024 12:31 | Timo Salo | ||
| Tuntuu jotenkin hassulta ajatella, että hyvin todennnäköisesti on ollut tuon kaunottaren vetämässä junassa... (Ja kivaa oli mukavan savuntuoksun tulviessa nokkaan. Onko tuolla nyt sitten koivuklapeja, vai hiiltä tenderissä. Piipusta kai(?) sen näkee ainakin) | ||||
|
|
09.06.2024 12:17 | Uwe Geuder | ||
| Juna ei näytä kovin raskaalta. Tarvitaanko todella 2 Vectronia? | ||||
|
|
09.06.2024 10:16 | Erkki Nuutio | ||
| Täsmällinen muistikuva on kadonnut neuroavaruuteeni. Kyse oli Porin iltajunasta, johon ilta-aurinko helotti jo melko alhaalta Rongankadun suunnalta |
||||
|
|
09.06.2024 09:17 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko Tampere-Vammala-ruuhkapaikallisjuna kysymyksessä? Poriin asti kulkevista matkustajajunista H461 lienee ollut 1960-luvulla yleisin Hv-juna mutta sen lähtöaika oli Tampereelta aamuyöllä klo. 4:00 jälkeen, joten tuskin sopii kuvaushetkeen. Helsingistä saapuneiden iltapikajunien jatkoyhteydet P45 ja H43 Poriin olivat varmaankin yleensä Dm4-vetoisia tuohon aikaan ja vaikka Hv2 olisi ollut tuuraamassa niin konduktöörivaununa olisi jälkimmäisissä luultavimmin EFi eikä F. | ||||
|
09.06.2024 08:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 2749:n paapuurin kylkiysi puuttui jo perjantai-illansuussa 1/3-2019, kun veturi toimi mun Dv12:n pöydästäajon inssiajon kulkulaitoksena. Ohjelmassa oli Tampereelta saapuneen iltasekuli T 3729:n vaunuston lajittelu Rauman satamaan vaihtotyönjohtajan toimiessa työparina. Eli perinteistä vaihtotyötä. Sitä en muista, oliko valmistajanlaatta tuolloin vielä matkassa mukana, mutta ohjaamon saman puolen lämpöpatterilla killui joka tapauksessa hevosenkenkä. | ||||
|
Kuvasarja: Bangor & Aroostook Railroad - todella mielenkiintoinen vanha paikallinen rautatie Mainessa |
09.06.2024 01:00 | Vertti Kontinen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, jolle täytyy hattua nostaa. "Lätäkön" toisella puolella otetut kuvat ovat hyvin mielenkiintoisia, myös nämäkin | ||||
|
|
09.06.2024 00:53 | John Lindroth | ||
| Ansiokas nostalginen kuva HV ajalta! | ||||
|
|
09.06.2024 00:30 | Jouni Ijäs | ||
| Siin Nakkila kirko vaiheil. | ||||
|
09.06.2024 00:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain. Jt-1969 62 §: »1. Rajamerkki osoittaa vaihteessa ja raideristeyksessä paikan, johon saakka raidetta voidaan käyttää estämättä viereisen raiteen liikennettä.» Tuon ajan Jt tunsi rajamerkkeinä kuvan teräsköyden sekä puna-valko-punaisen maalauksen kiskossa: https://vaunut.org/kuva/37905 . Jt-1957 kuvasi näiden lisäksi rajamerkiksi rautaisen tai puisen paalun. Vaihtotyösanastoon »paalu» kuuluu edelleen oleellisena. Ainakin Turun ja Uudenkaupungin seudulla käytetään sen sijaan termiä »nappula», joka johtunee tällaisen teräsvaijerin nupista. Mutta entäs tuo kantikas grafiittipötkylä? Vihjeenä voisi kertoa, että se on näköjään myöhempien aikojen hapatuksia, koska Valtionrautateitten v. 1971 toimittamassa opuksessa »Dieselveturit ja moottorivaunut II» kuvataankin näköjään luvussa »Sv 12- ja Sr 12-veturit» tuollaisten tuubien sijaan toisenlainen järjestely asian hoitamiseksi. |
||||
|
|
08.06.2024 23:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mielenkiintoinen ympäristö! :) | ||||
|
08.06.2024 22:47 | Eemil Liukkonen | ||
| On kyllä huikea otos! | ||||
|
08.06.2024 22:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös aikaisemmin (2014–2015) oli normikokoonpano 18 Soek. https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=T&i2=3101 + https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=T&i2=3106 | ||||
|
08.06.2024 22:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Esim. https://vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=T&i2=6306 | ||||
|
08.06.2024 22:21 | Erkki Nuutio | ||
| Tärkeässä muistelmateoksessa Emil Skog - sosialisti ja patriootti muistelee (WSOY, 1971, 412 s) muistelija kertoo Rovajärven harjoitusalueen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaj%C3%A4rven_ampuma-alue ) synnystä vuonna 1949 seuraavasti (s.272): Sodassa menetettiin tykistön ampuma-alueita [ennen kaikkea Perkjärvi]. Niinisalon Pohjankankaalla voitiin ampua, mutta kaista oli niin kapea että pienikin suuntausvirhe vei ammukset siviiliasutusten puolelle. Pääesikunta ja PM alkoivat siksi vuonna 1949 etsiä vaatimukset täyttävää aluetta. Rovaniemen - Kemijärven radan pohjoispuolelta löytyi sopiva, lähes asumaton 40 km leveä ja 50 km pitkä alue, joka oli sopiva maastonsakin perusteella. " Mutta se oli Lapissa, joka presidentin [Paasikivi] mukaan oli ulkopoliittisesti arka alue. Lunastusta ei voitu viedä Valtioneuvostoon ennen kuin olin [Skog] keskustellut presidentin kanssa. Presidentti oli tällä kerralla erittäin hyvällä tuulella. Katselimme karttaa, johon oli sinikynällä piirretty rajat. Kysyin voiko tälle alueelle perustaa harjoituspaikkaa. Presidentti sanoi, ettei itsenäinen maa voi mennä kysymään vieraalta valtiolta, mitä se alueelleen aikoi rakentaa. Mutta Lappi on erikoisasemassa, enkä soisi että tämän vuoksi tulisi neuvostolehtiin ikäviä kirjoituksia. Annan ministerille sen neuvon, että pääesikunta lähettää Neuvostoliiton, Yhdysvaltain ynnä muiden maiden Suomessa oleville sotilasasiamiehille kutsun saapua meidän uuteen harjoitusalueeseemme Lappiin. Tämän käynnin jälkeen näemme kyllä, miten suurvallat asiaan suhtautuvat. Tämä oli loistava idea. Muutaman päivän kuluttua pääesikunnan upseerit veivät junalla koko sotilasasimieskunnan paikan päälle. Kokonaisen päivän ajan vieraat tutustuivat alueeseen. Kaikki kehuivat paikan sopivuutta ja alueen karua kauneutta. He tietenkin raportoivat omille hallituksilleen tutustumiskäynnistä, mutta mitään kirjoituksia tai kommentteja ei tullut." Muistelija Emil Skog oli sotien jälkeen pitkäaikainen ja arvostettu Sdp:n puheenjohtaja. Vuoden 1948 Fagerholmin ensimmäisestä hallituksesta lähtien hän oli puolustusministeri seitsemän vuoden ajan. Häntä pidetään yhtenä maamme parhaista puolustusministereistä. Rovajärven harjoitusaluekin on osaksi hänen ansiotaan. Tietysti Emil Skog muistetaan paljolti skogilaisista ja TPSL:stä sdp:n hajottua, mikä oli monimutkainen juttu. Hänen muistelmansa ovat järeimpiä ja täysipainoisimpia kuvauksia etenkin ay-politiikan tapahtumista ja toimijoista sotien aikana ja sotien jälkeen. Wiki väittää ettei Rovajärven harjoitusalueen muodostamisessa olisi täytetty lainmukaisia vaatimuksia! Outo ja sikamainenkin väite kun tietää ne olosuhteet, joissa maamme, puolustusvoimamme ja Lappi sotaa seuranneina vuosina joutuivat toimimaan. |
||||
|
|
08.06.2024 21:56 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vaijerinpää on rajamerkki. | ||||
|
08.06.2024 21:55 | Toni Lassila | ||
| Tuo Kemin sellujuna on kyllä mukava lisä tähän raakapuupainotteiseen pohjoisen liikenteeseenkin. Muutamaan vuoteen ei Kemistä lähtenytkään säännöllisesti sellua rautateitse maailmalle. | ||||
|
|
08.06.2024 21:45 | Vertti Kontinen | ||
| Kieltämättä. Vectronin huomiovalot sopivat tähän oikein hyvin | ||||
|
|
08.06.2024 21:40 | Jarno Piltti | ||
| Todella hieno sumukuva! Hyvä että meni itsekritiikistä läpi! | ||||
|
08.06.2024 21:12 | Antti Grönroos | ||
| Uutta asemalaituria ei ole tuolla. | ||||
|
|
08.06.2024 19:40 | Jarno Piltti | ||
| Taianomainen tunnelma tässä! Veden ei aina tarvitse olla mitään kansallismaisemajärveä tehdäkseen kuvasta erityisen. | ||||
|
08.06.2024 19:38 | Jarno Piltti | ||
| Upea! | ||||
|
08.06.2024 19:02 | Ossi Rosten | ||
| Missäs Janin puhkikuvatut arkikuvat sitten kaikki on? Käyny tyyliin kerran tunnissa katsomassa jotta josko täällä ois jo kuva täältä :D (no en oikeasti :p) | ||||
|
08.06.2024 17:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Lätistymästä» kirjoitetaan ainakin prujun »Ratakiskon elinkaari» (Mikko Kauppinen, Liikennevirasto, 2011; https://core.ac.uk/download/pdf/39980793.pdf ) s. 46. Termin »jäyste» opin 90-luvun loppupuolella yläasteen metallitöissä legendaariselta raumalaiselta teknisen työn opettajalta Matti Pursiheimolta ( https://www.uutisrauma.fi/mielipiteet/tlee-suviki-jalle-6.331.145665.5bc717f52e ). |
||||
|
|
08.06.2024 17:00 | Erkki Nuutio | ||
| Viilarin eteensä saamissa työpiirustuksissa luki jokseenkin aina: purse poistettava tai purseet poistettava. Jos sai vain terävyyden poistaa liioittelua varoen, luki : terävät särmät poistettava. Jäysteen poisto oli myös tunnettu termi, tarkoittaesn samaa kuin purseen poisto. Kerran muistan kun kaverin iskiessä lekalla, lensi lekan särmästä irtautunut pursepalanen ainakin 10 metrin päähän, mutta ei osunut silmääni. |
||||
|
08.06.2024 16:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Siirsin jo reissua viikolla eteenpäin "varmuustoimena", arvaus sattui siis. | ||||
|
|
08.06.2024 15:51 | Markku Naskali | ||
| Jos tarkoitetaan tuota kiskossa tapahtunutta muutosta, kaksi ensimmäistä kuvausta tuntuvat paljon paremmilta kuin purse. Eihän tuossa mitään pursu minulle tuttujen mielikuvien mukaan. Jokuhan on sitä joko jäystänyt, tai sitten se on vähän lätistynyt. |
||||
|
|
08.06.2024 14:30 | Rasmus Viirre | ||
| Paikkaa voisi luulla maiseman mukaan joksikin Kiuruvesi-Iisalmi välin alueeksi jos kuvassa ei olisi IC:tä ja rkm -tolppaa | ||||
|
08.06.2024 14:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Pikkukuvasta voisi kuvitella että ollaan Brittein saarilla! | ||||
|
|
08.06.2024 13:27 | Simo Virtanen | ||
| Jäyste ja lätistymä ovat minulle täysin vieraita sanoja. Purse sen sijaan on normaalia kieltä. Yleensä tosin puhutaan vaikkapa valupurseista, mutta purseita nekin. | ||||
|
|
08.06.2024 12:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Ihan normaali suunniteltu huoltoseisakki. Päättyy viikonloppuna ja sitten junatkin taas kulkee. | ||||
|
08.06.2024 12:40 | Tero Korkeakoski | ||
| Juu, sinne ei ole jalankulkijalla edes asiaa. Isot työkoneet käyttävät tuota siltaa. | ||||
|
|
08.06.2024 10:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mitäs mitäs täällä on käynyt vieraileva kuvaaja hiiviskelemässä kotinurkilla... Hieno kuva minulle niin puhkikuvatusta ja arkisesta liikenteestä! |
||||