Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.09.2024 08:53 | Pasi Seppälä | ||
| Näyttävä kuva. Kuusta vielä plussat päälle. | ||||
|
22.09.2024 02:30 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva Pekasta. | ||||
|
21.09.2024 23:52 | Toni Lassila | ||
| Kesällä 2017 näitä vielä kulki tässä yöjunaparissa 273/266 satunnaisesti mutta sen koommin ei ole tullut ainakaan itse havaittua. | ||||
|
21.09.2024 23:50 | Toni Lassila | ||
| Todella harvinaista että Tornioon menee raakapuuta. Mahtoikohan puut jatkaa Ruotsin puolelle jollain muulla kyydillä? | ||||
|
21.09.2024 23:49 | Riku Outinen | ||
| Ratatyöt Jyväskylän eteläpuolella. | ||||
|
21.09.2024 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Veeti, ajolnkaan on järjestetty tietyn suuruinen sik-sak radan poikkisuunnassa. Suurimpana syynä tähän on se, ettei virroittimen hiileen (kyllä - luit aivan oikein: - hiileen) kulu uraa, vaan se kuluminen tapahtuisi tasaisesti koko leveydeltä. Ttv:n mittausvirroittimella tarkistettiin sik-sak - mitan oikeellisuus. Ruotsinteeteeveissä sama juttu. Sama myös Saksan teeteeveessä eli ns. Turmtriebwageneissa. Juttu on siis yleinen. |
||||
|
|
21.09.2024 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Ei voi. Virroitin on ajojohdon asennon mittauksia varten. | ||||
|
|
21.09.2024 23:16 | Veeti Saukkonen | ||
| voiko ttv ajaa söhköllä kun näyttäisi katolla olevan virrotin? | ||||
|
|
21.09.2024 23:04 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko tietoa, että miksi tämän päiväinen T53495 on lähtenyt matkaan Vuosaaren sijasta Kouvola lajittelusta ja on matkannut sieltä Savon rataa pitkin Pieksämäelle ja sieltä määränpäähänsä, eikä normaalia kulkureittiään Vuosaaresta Äänekoskelle? | ||||
|
21.09.2024 23:03 | John Lindroth | ||
| Onnistunut talvinen Kuva Pekasta! | ||||
|
21.09.2024 22:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta kankiasetinlaitteesta löytyy kuvakin https://vaunut.org/kuva/167066 | ||||
|
21.09.2024 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter taisi lepäillä laakerinlehvillään Kutter-9:n mallin myötä ehkä turhan pitkään (ei ihme - laatutuote!). Decan kehittelylle tuli pikku hoputusta asiakaskunnalta. Decan suunnittelukin vei fyrkkaa kelpo lailla ja firman myyminen Matkahuollon omistukseen toi kyllä rahaa, mutta... |
||||
|
21.09.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1961 rahasta: 462 000 mk tekee n. 12 695 eur. v. 2023, 2 904 000 mk tekee n. 79 799 eur. v. 2023. Vuoden 1961 yksi markka on v. 2023 euroissa 0,03! Tällaisesta markasta tuli sitten penni uudenvuodenpäivänä 1963. Silloisen, vuoden 1963 markan setelin arvo on v. 2023 kokonaiset 2,51 euroa. |
||||
|
21.09.2024 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| Panssarijunan viisi vaunua Turun konepajan 1961 laatimasta 3-sivuisesta korjaussuunnitelmasta poimittuna: - Vaunu 70400 rakennettu Ok-vaunun alustalle (kori 10 mm:n teräslevystä) - Vaunu 70485 rakennettu Ok-vaunun alustalle (kori 10 mm:n teräslevystä) - Vaunu 70506 rakennettu Ok-vaunun alustalle - numeroton venäläiselle aluskehykselle rakennettu tykkivaunu, venäläiset telit, automaattinen vetolaitos poistettu ja muutettu piir. 320/25111 mukaiseksi. Teräslattia. - numeroton 3-akselinen venäläiselle aluskehykselle rakennettu it-vaunu. Kapea aluskehys ja heikko vetolaitos, lankkulattia. |
||||
|
21.09.2024 21:02 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä se taisi olla alumiinia. Sitten Eagle 561 oli ihan samalla rakenteella, ja kun halusivat tehdä bussin, joka täyttäisi EU:n kaatumistestit, tuli Scania Omniexpress. | ||||
|
|
21.09.2024 21:01 | Eljas Pölhö | ||
| 100-vuotisjuhlanäyttelyjunan kuusi vaunua olivat: A 61-A 64 ent. Ei 22401-22404 (kunnostus 1'940'000 mk) A 65 ent Ei 22199 (kunnostus 383'000 mk) A 93 (kunnostus 119'000 mk) Näiden liikennöimiskuntoon saattaminen yhteensä 462'000 mk. Kaikki työt yhteensä 2'904'000 mk. Tämä on Pasilan konepajan suorittaman työn kustannusarvio, näyttelyn teko sitten erikseen. Lähde: Konetoimisto Ko 191/1894, 25.8.1961 ja Ko 191/2330 10.10.1961 |
||||
|
21.09.2024 21:00 | Lasse Holopainen | ||
| Näinhän se on. | ||||
|
|
21.09.2024 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosiaan, herra Lasse, sakko on viranomaistoimintaa ja valvontamaksu yhtiön oman mokaamisen peittelyä. Kas kun eivät anna moiselle nimeä "lipunmyynnin edistämisbonus"...? |
||||
|
|
21.09.2024 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikos Lahden Eagle 560 vielä alumeettikorinen? Lahtelaisten siirtyminen aikoinaan (1967?) alumiinikoritehtaaksi oli aika kivutonta, kun puuntyöstökoneet purivat hyvin myös alumiiniin. Itsekin joskus huvikseni veistellyt alumiiniprofiilia hyvälaatuisella puukolla. Vanhentamaton alumiini oli aika pehmeää "purukumia". Vanhentaminen tarkoitti kuumentamista noin 180 celsius-asteessa jonkun tunnin ajan. Eli kyseessä oli lämpövaikutus profiilin sisäiseen kiderakenteeseen. |
||||
|
|
21.09.2024 20:30 | Lasse Holopainen | ||
| Onneksi ei tarkoittanut euroja, toki nykyään oli summa mikä tahansa, niin ei tarvitse maksaa, kun osakeyhtiö ei saa harjoittaa viranomaistoimintaa. | ||||
|
|
21.09.2024 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| "250"-lappu seinällä kertoo liputtoman matkustajan tarkastuksessa ansaitseman negatiivisen "stipendin" summan suuruuden. | ||||
|
21.09.2024 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vasemmalla oleva punalakkisetä suorittamassa? Niin ja nykyaikaa on tuo sedän huomionkeltainen liivi. | ||||
|
|
21.09.2024 20:09 | John Lindroth | ||
| Kiva kapsukuva! | ||||
|
21.09.2024 18:41 | Lasse Holopainen | ||
| Toki kyllähän ne Ei-vaunujenkin ovet saattaa olla ajossa auki, niin ei kai siinä, paitsi että kun lisää litteraan L-kirjaimen perään, vauhtia voi olla vähän enemmän. | ||||
|
|
21.09.2024 17:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi kamalaa sentään! | ||||
|
|
21.09.2024 16:55 | Lasse Holopainen | ||
| Nyt oli uutisissa juttua että oltiin ajettu Lahden ja Kouvolan välillä tämmöset ovet auki vahingossa. | ||||
|
|
21.09.2024 16:52 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys! | ||||
|
21.09.2024 15:30 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1808 yritti karata omalle lomalle 15.10.1969 klo 3:50 Pieksämäen veturitallin pilttuusta n:o 11. Pahaksi onneksi kääntöpöytä oli väärässä asennossa ja veturi putosi kääntöpöydän kuoppaan. Tapaturmasta aiheutui 1353,46 markan kustannukset VR:lle (ketään ihmistä ei syytetty tapahtuneesta). | ||||
|
21.09.2024 15:25 | Eljas Pölhö | ||
| Insinööritoimisto Saalasti vuokrasi VR:ltä 1.2.1971 lukien Kirkkonummen veturitallista neljä veturisijaa ja huoltotilat käsittävän osan, pinta-ala n. 650m2, sekä ratamestarin entisen toimistorakennuksen n:o 18/31, pinta-ala n. 120 m2. Toimistorakennuksen päädyssä ollut resiinavaja jäi VR:n käyttöön. Sopimuksen liitekartassa näytetään purettavat vaihteet ja raiteet. | ||||
|
|
21.09.2024 15:11 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuus. Linja-auto junassa Steissillä. | ||||
|
|
21.09.2024 14:25 | Lasse Holopainen | ||
| Se on kyllä tyylikäs vehje. Harmi vaan että Kutter lopetti. | ||||
|
|
21.09.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kutter Deca olisi tämän rinnalla muotoilumielessä täysin vertailukelpoinen, vieläkin. | ||||
|
|
21.09.2024 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs Kkn suorittaja kertoi, että hänellä oli suunnattomia vaikeuksia saada itte DI Tapio S. uskomaan, että Tka:n kanssa ei ole linjalle menemistä noin vain (koko ajan junia tulossa ja menossa). Herra kun oli jatkuvasti tunkemassa radalle koeajoja tekemään. | ||||
|
|
21.09.2024 13:29 | Lasse Holopainen | ||
| No löysinhän minä täältäkin kuvan vieläkin asjallisemmasta pitkänmatkanbussista. Lahti Eagle 560:ssä on tyylekkyyttä. | ||||
|
|
21.09.2024 13:26 | Lasse Holopainen | ||
| Ensimmäisen sarjan 9700-Volvot ovat vielä meleko asjallisia, vaikkeivät vedä vertoja Carrus Star x02:lle. | ||||
|
21.09.2024 13:25 | Lasse Holopainen | ||
| Paljon asjallisempi tämä piristävän asianmukainen värimaailma, kuin nykyisten muovikerrostalotietokoneiden matkustamot. | ||||
|
21.09.2024 13:22 | Lasse Holopainen | ||
| Tässä on värimaailma omalla asianmukaisella tavalla kohdallaan. | ||||
|
21.09.2024 13:20 | Lasse Holopainen | ||
| ...ainakin hernerokkaa. | ||||
|
21.09.2024 13:20 | Lasse Holopainen | ||
| Linja-auton jalkaanmenevyys! Nuo ovat parhaita ja asjallisimpia kaupunkibusseja, kuten myös Carrus City -sarja, Lahti 400/401 ja Lahti 402. Vielä kun olisi Vantaan liikenteen värityksessä, niin siitä ei bussi enää parane. | ||||
|
21.09.2024 13:16 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. Tämäkin tilanne ylipäätään veturilla oli mahdollista vain sillon ennen. | ||||
|
21.09.2024 11:27 | Mika Hakala | ||
| Kiitos myös Jarmolle tuosta tyhjentävästä kommentista. Tulin tuosta Antin kysymyksestä huomioineeksi, että turhan ahdas talo. Kun katsoin suunnittelijaa googlella, niin tuttu nimi Thure Hellström:hän sieltä paljastui. On yhtä selittävää, että rakennuksen suunnittelija on myös suunnitellut lisärakennuksen, kuin että "tuttava" on nähnyt mielikuvaa vastaavan rakennuksen. Ylitorniosta ol kotoisin edesmennyt artisti Hanne, jolle aikansa (1070 facebook-julkaistua) keikkalistaa sattuneesta syystä tutkin. Paljon oli Lapin kyliä keikkalistalla, muttei kys. paikkaa. |
||||
|
21.09.2024 11:25 | Antti Grönroos | ||
| En. Tekstissä lukee "Salport Oy" ja Salportiin meni Romuliikkeen raide mutta olin kommentissani väärässä tässä kohtaan. Kiitos Teppo kommentista. | ||||
|
21.09.2024 11:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvauspäivä olikin lauantai eikä sunnuntai. Korjattu tunnisteisiin. | ||||
|
|
21.09.2024 03:54 | Teppo Niemi | ||
| Kuten minun 22.7.2014 sekä Jorma Toivosen kommentissa 13.2.2020 paikaksi on todettu Sirkkulan linjavaihteesta km 139+483 erkautunut raiteisto. Sirkkulan linjavaidehan sijaitsi Tottolan tunnelin ja Tottolan sorakuopanl linjavaihteen välissä ja senraide oli ennen Tottolan tunnelin valmistumista käytössä olleella rantaradan linjauksella Antti osannee kertoa Salon liikennepaikan alueella sijainneella Romuliikkeen raiteella romutetut höyryveturit. |
||||
|
20.09.2024 23:54 | Heikki Jalonen | ||
| Imatran Voima Oy perusti jo ennen varsinaisen Oulujoen rakennustyön alkua Ouluun erityisen yksikön, Betoni- ja Maalaboratorio (BML), maaperä- ja betonirakenteiden tutkimusta varten, tulevat rakennusvaikeudet ymmärrettiin. Vuonna 1949 tämä yksikkö siirettiin Oulujoki Oy:n alaisuuteen ja se siirtyi Muhoksen Pyhäkoskelle (Leppiniemeen) ja samalla se nimettiin Betoni- ja Geotekniseksi toimistoksi (BGT). Sinne valmistuivat uudet toimitilat vuonna 1957. Niiden varustuksen myötä laitoksen taso nousi keskuslaboratorion asteelle. Valmiuksiltaan se lienee ollut Suomen paras alallaan. Laitos palveli aikanaan kaikkea suurempaa voima- ja patorakentamista (Iijoki, Kemijoki. Lokka, Porttipahta) ja myös isoja teollisuusprojekteja paitsi kotimaassa mutta myös Imatran Voiman ulkomaisissa vientiprojekteissa. Työn luonteen vuoksi laboratoriolle toimitettavat näytteet olivat suuria, painavia ja monilukuisia. Niitä myös saapui jatkuvasti projektien edetessä, varsinkin kriittisten betonivalujen aikana. Tämä selittänee varsin hyvin tuon suuren tavaraliikenteen tarpeen. Vuonna 1967 laitoḱselle valmistuivat uudet toimitilat Ouluun, Karjasillalle. Osoite taisi olla Paljekujalla, siinä Asukkaan Jukan autoliikkeen (Oulun Autohuolto) vieressä. Silloin se taas oli nimeltään BML, sellainen valomainos oli rakennuksen päädyssä. Nämä rakennukset purettiin Joutsensillan Höyhtyän puolen maapenkereen tieltä. BML:n toiminta sinällään jatkuu osana nykyistä VTT:tä. |
||||
|
|
20.09.2024 23:30 | Antti Grönroos | ||
| Tässä on ollut Romuliikkeen raide (142+556) ja vieressä oli Sokeritehtaan raide (142+556) ja näiden molempien vaihteet kuuluivat Salon liikennepaikkaan. | ||||
|
|
20.09.2024 23:10 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos kommentista Jarmo, voi olla, että hän on makasiinissa käynyt. | ||||
|
20.09.2024 23:08 | Antti Grönroos | ||
| Tuomas, Karhulassa on muita vetureita mutta koska 27.9 on vika päivä, niin tuskin mikään KRS:n vetureista lähtee torstaina. | ||||
|
20.09.2024 21:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos erityisesti Eero Karttuselle hyvin painavista näkökohdista, jotka painavuudestaan huolimatta jäävät ainakin pääosin vaille korjaavia toimenpiteitä. Näyttää siltä että ylipäätään monen suomalaisyrityksen laatuasiat ovat menneet vakavasti hunningolle. Ollessani työelämässä vuosikymmeniä sitten kehittivät suomalaisyritykset määrätietoisesti toimintojensa laatua. Pätevä ja aikaansaava laatujohtaja oli AIDOSTI olemassa ja toimi suoraan toimitusjohtajan alaisena. Nyt aiempi sähläys ja välinpitämättömyys näyttää palanneen, kuten tuoreet esimerkit näilläkin sivuilla osoittavat. Valitettavasti myös rautatiematkustajaa (ja mieluusti sellaiseksi palaavaa) koskettaen. Palasin juuri pätevyysalani IAA-näyttelystä Hannoverista (Berliinin rautatienäyttely pätevyysalueeni ulkopuolisena ja jäi sivuun.) Hannoverissa esimerkiksi raitiopysäkkien automaatit ovat kunnossa eikä niitä muutenkaan häiritä. Selviin ja riittävästi opastettuihin automaatteihin sai tarjota eri kokoisia eurokolikoita ja -seteleitä, sai maksaa kortilla sekä sai maksaa appeilla (joihin en syventynyt). Matkalta palatessa aloin nilkuttaa. Malmö-Kööpis tunnelisillan ja ison Beltin sillan maksu sujui kortilla vakiokäyttäjien keinoista puhumattakaan (lienee tanskalaista laatua). Korttipääte löytyi kolmelta korkeudelta, joten Ducatollekin oli tarjolla sopiva korkeus. Toista oli kuitenkin Kööpis-Malmö (lienee ruotsalaista laatua). Siellä oli maksupääte vain yhdellä korkeudella, noin 60 cm sivuikkunaani alempana. Kun puoliväliin ikkunasta ulos kurotellen yritin sitä käyttää, lipsahti sähläyksessä jalka kytkimeltä. Seurasi sysäys ja vaihteet eivät enää kytkeytyneet. Paikalle jääneenä hätävilkku päälle. Huomasin sitten 5:n kytkeytyvän ja sain liruteltua auton liikkeelle. Ajoin sillä iltasella epävarmalla mielellä ensimmäiset neljäsataa kilomeriä. Sitten huomasin myös 3:n, 4:n ja 6:n ja R:n palautuneen ja jatkoin Kapellskäriin (saavuin klo 3 aamulla). Muita liikkujia ei silloin Tukholman läpiajossa näkynyt. Lopulta myös 1 ja 2 palautui. Ulkovivun niveliä ei ollut siis murtunut, vaan mennyt aluksi osittain pois paikoiltaan, mutta palautunut. Kaikki sählinki oman varomattomuuteni ja kelvottomasti toteutetun maksupäätteen vuoksi. Itse IAA-näyttelyssä esiintyi perinteisempien rinnalla kaikki kuviteltavissa olevat akku- hybridi- ja polttokennototeutukset. Tietysti tosiasia on että yhtään polttokennokuormuria ei ole MYYTY eikä lähivuosina MYYDÄ, koska sellainen tarvitsisi ilmaiset ja pikaiset korjaukset ja varaosat koko tuotteen käyttöajaksi. Valmistajilta palaa miljardeittain rahaa, joka toki saadaan valtaosin valtiontukina. Yritän lähiviikkoina kuvata täsmällisesti ja jäsennellysti tätä valtavaa muutosyritystä, jossa samalla valitettavasti kiinalaiset jyräävät polvilleen eurooppalaisia raskaiden ajoneuvojen valmistajia, erityisesti komponenttivalmistajia. |
||||
|
20.09.2024 21:03 | Lasse Holopainen | ||
| H ä h? Nyt on tainnut marsu vähän eksyä jonnekin myyränkoloon. | ||||
|
20.09.2024 19:51 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: Vaunukuormia lähti 44 kpl ja saapui 22 kpl. Matkalippuja myytiin 2508 kpl, joista 8 kuukausilippuja. Tavara käsitti tiiliä ja maataloustuotteita. Hallinnollisesti Raudaskylän IV luokan asema alennettiin laiturivaihteeksi 1.9.1960 ja seisakevaihteeksi 26.5.1968. Odotushuoneessa oli aikaan sidottu sähkölukkojärjestelmä. "50 vuotta sitten" 1974: Vaunukuormia lähti 4 ja saapui 17. Vuosi 1975 on viimeinen, jolloin vaunukuormia on merkitty: saapui 2 ja lähti 22. Matkustajamäärä keskimäärin vuorokaudessa oli 1974 elokuussa 10/8 ja lokakuussa 9/10. Ylivieskan ja jonkun muun liikennealueen tilastoihin matkustajat on merkitty /-viivan kanssa. En tiedä onko se lähteneitä/saapuneita vai arkisin/viikonloppuisin. |
||||