Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2025 12:50 | Petri Nummijoki | ||
| Kai kalkkeeripaperia väliin laittamalla saatiin useampi kopio, ettei jokaista tarvinnut uudestaan kirjoittaa. En tiedä montako kopiota käytännössä mutta https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilipaperi meinataan, että 3-5 kopiota olisi mahdollinen. | ||||
|
21.04.2025 12:48 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno talvinen kuva. Puut varsinkin näyttävässä kuurassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
21.04.2025 12:38 | Jouni Hytönen | ||
| Kesällä 2022 matkustin perheeni kanssa Skotlantiin jo Brexitin jälkeisenä aikana, mutta silloin ei kyllä vielä ollut maahantulossa eikä sieltä poistumisessa minkäänlaista kitkaa tai ylimääräisiä proseduureja verrattuna EU-aikaan. | ||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
21.04.2025 12:12 | Erkki Nuutio | ||
| Ikävää että UK on nyt taavallaan viisumimaa, vaikkakin menettely on kevyt. Parantuiko rajamenettelyn sujuvuus sen ansiosta? | ||||
|
|
21.04.2025 11:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pääjohtaja toimi myös rautatiehallituksen kokouksissa puheenjohtajana. Muuna aikana hänen ei oikeastaan tarvinnut kovinkaan paljon muuta kuin myhäillen katsella kädet taskussa virkahuoneensa ikkunasta avautuvaa näkymää. Niin ja olla selvillä siitä, mitä lähimmät alaisensa puuhasivat. Ja joskus telefoneerata muille valtion organisaatioiden kollegoilleen joistakin järjestelykysymyksistä, joiden rautateitä koskevaa osiota puitiin rautatiehallituksen kokouksissa. Jotensakin tähän tapaan, silloin valtionlaitoksen aikaan. |
||||
|
21.04.2025 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Niklas, mainintasi pitää paikkansa. Olletikin, kun itse en mitenkään ymmärrä tilanteita, joissa kynttilä piilotetaan vakan alle. Rakkaus on voimaa, tieto on valtaa, joten jokaisella on oltava mahdollisuus päästä tiedosta osalliseksi. |
||||
|
21.04.2025 11:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kuinka paljon painaa "kevytmetro"? Ja kuinka ne uskaltaa ajaa automaatilla ilman laituriseiniä... |
||||
|
|
21.04.2025 11:34 | Jouni Hytönen | ||
| Aikana ennen kopiokoneiden tuloa jäljentäminen on tarkoittanut, että joku paukuttaa kirjoituskoneella dokumentin kokonaan uudelleen, lisättynä noilla jäljentämisestä kertovilla teksteillä. Jo alkuperäisestä 21.12.1939 päivätystä asiakirjasta on kirjoitettu jäljennöksiä, mutta näkyykö tästä jossakin nurkassa, montako, kun tekstissä mainitaan jäljennökset kahdelle päällikölle + ym. Yhtä ensimmäisen kierroksen jäljennöstä on tässä sitten jäljennetty kolme uutta kappaletta. Konekirjoittajilla on riittänyt hommia. Tuure Peitsara on esitellyt asian Rautatiehallitukselle ja Vilhelm Jansson on sen sitten ratkaissut. Onko peräti pääjohtaja päässyt mukaan tällaiseen suureen asiaan? | ||||
|
|
21.04.2025 10:40 | Niklas Savinsaari | ||
| Herra Esa, meni, mielenkiintoiseksi. Ja valottaa myös sitä puolta, että järjestäin vorgin kommentit tulvivat yli äyräin juuri niiden kuvien kohdalla, jotka sisältävät ajoneuvoja. Hienoa. | ||||
|
|
21.04.2025 10:37 | Eljas Pölhö | ||
| Laiturin pidennys (etenkin sen keskipisteen muutos), liikennepaikkarakennuksen muutos (lisäosa, poistaminen), vaihteiden siirto (ratapihan pidennys tai muu muutos) näyttävät samanaikaisilta pienten muutosten kanssa. Asiasta on varmasti tarkka määräys ja ohjeet, mutta ei ole toistaiseksi tullut eteeni. | ||||
|
21.04.2025 10:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä tuo kahden metrin haarukka tulee? | ||||
|
21.04.2025 10:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai sitten junan kuljettaja vaihtui tässä. Saapunut kuljettaja painui pukkariin vaihtamaan sivareita ja sitä päätä kaupan kautta kotiin, jolloin juna jäi odottamaan jatkavan kuljettajan työvuoron alkamista tai kuoriutumista toisesta suunnasta tulevasta junasta. Mistä näistä tietää. | ||||
|
|
21.04.2025 10:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Tepon laiturinpidennysteoria vaikuttaa hyvältä, ja voi olla selityksenä moniin muihinkin sijainnin muutoksiin, joskus jopa vain muutamalla metrillä. Eljas? | ||||
|
|
21.04.2025 09:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä tuli sattumakuvana. Voihan olla, että kuljettaja tarkoituksella ajoi ensin Lauritsalasta Lappeenrantaan, ja siellä sitten odotti taukohuoneella lähtöaikaan saakka. | ||||
|
21.04.2025 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Sitä paitsi valkoinenhan on skandinaavisen tyylin perusvärivalinta... | ||||
|
|
21.04.2025 02:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä huvittaa lisätä mukaan: Saab 99 GLE vm 1976 ja seuraavana vuonna (1977) mukaan tullut 99 Finlandian ensimmäinen versio, eli "saunanikkuna-Finlandia"...! 99 LE oli jo tuttua kauraa, samoin 99 EMS, näissä kummassakin oli Boschin ruisku. Uskoisin 164:n ja 244 autom. + ruiskun tähdänneen samoihin ostajiin, joilla fyrkka poltteli taskussa? (Volvolla ja Saabilla optioma sama tomaattilaatikko, kolmivaihteinen Borg - Warner 35.) Arvoisat herrat, menikö mielenkiintoiseksi? |
||||
|
|
21.04.2025 00:54 | Antti Ojala | ||
| Näin on, Heikki-herra. Huvittavaa kyllä, v. 1975 lisähintaan oli saatavilla 164 TE, joka sisälsi polttoaineensuihkutuksen, nahkaverhoilun, ilmastoinnin ja sähköisen ylivaihteen. Kaikki siis vanhoja optioita, nyt lisähintaan valmiiksi paketoituna. Jalkatilaa ei edelleenkään lisää. Vuotta myöhemmin meininki oli toinen, 264 TE oli akseliväliltään 73 cm pidempi, kuin 164 TE. | ||||
|
|
21.04.2025 00:01 | Heikki Jalonen | ||
| Antti, olet oikeassa. Volvo 144 akseliväli oli 2604 mm, kun 164 vastaava oli 2700 mm. Mutta nuo 96 mm koituivat vain moottoritilan hyödyksi, kuten myös painojakautuman eduksi. Kalliisti maksetuissa sisätiloissa ne eivät lisäsenttejä tuoneet. | ||||
|
20.04.2025 23:52 | Leevi Heino | ||
| Taitaa muuten olla jopa kolme kuljettajaa, koska kaikki veturit tulivat eri paikoista. | ||||
|
|
20.04.2025 23:50 | Leevi Heino | ||
| Sr3 ei tainnut olla rikki, virroittimet vain alhaalla, koska ei voi vetää junaa. Sr3 liitettiin junaan varmaankin sen takia, että se oli jo Karjaalta lähtiessä myöhässä melkein kaksi tuntia ja näin säästetään kapasiteettia. Mutta ylimääräisen Sr1:n lähettäminen Riihimäeltä on outo juttu. Oliko juna niin raskas, että tarvittiin toinen veturi? | ||||
|
20.04.2025 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oriveden keskusta , samoilla paikoin kuin entivanhainen Parpola. | ||||
|
20.04.2025 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva Vertiltä. Mukavaa, että "nuoriso" alkaa kiinnittämään huomiota myös kuvateksteihin - myös ympäristöstä löytyy toisinaan kommentoitavaa... https://vaunut.org/kuva/173936?a=1 esim. hyvään Veetin kuvaan voisi lisätä syyn myöhässsä kulkuun jne. Aika sanomaton kuvateksti "Mattimyöhäinen". | ||||
|
20.04.2025 20:53 | Matti Lehtonen | ||
| Ja nyt varmaan odotellaan vallankeikauksen jälkeistä uuden valtuuston ja hallituksen järjestäytymistä ja päivitettyä pormestariohjelmaa. | ||||
|
|
20.04.2025 20:43 | Matti Lehtonen | ||
| Kartan mukaan asemakylän ja keskustan välillä on vajaan kilometrin asumaton taival ja kaarre kohti keskustan asemaa tuohon suuntaan Kirkkolahden ja Pikkusärkän (lampi ?) välisellä alueella. Ensimmäisen itäpää taitaa pilkottaa vasemmalla. | ||||
|
20.04.2025 20:12 | Timo Humalisto | ||
| Tuota lähtevien junien taulua tuli tutkittua kesän 1973. Siinä on oikeassa alakulmassa selitys PUNAINEN = PIKAJUNA. Nämä talven 1985 junat Toijalan suuntaan näyttäisivät olevan samoilla lähtöaikatauluilla kuin kesällä 1973. Iltapäivän 15.35 oli porkkana, jota käytin pari kertaa. Illan 19.15 oli Sr12-vetoinen (tai Sv12 ?) neljällä (mikäli muistan oikein) päreellä, jolla säännöllisesti perjantaisin kuljin. | ||||
|
20.04.2025 20:10 | Eemil Liukkonen | ||
| Tuli satunnaisesti vastaan ja tässä on todella hyvin vangittu illan, kylmyyden ja odottelun tunnelmaa! Sen lisäksi kuva näyttää hyvin vielä sen ajan, kun asiat oli vielä toisin ja nätimpiä, jopa minunkin elinaikanakin. | ||||
|
|
20.04.2025 18:39 | Raimo Hämäläinen | ||
| Orivesi keskusta mutta missä talot? | ||||
|
20.04.2025 18:17 | Daniel Nironen | ||
| Ilo silmälle. | ||||
|
|
20.04.2025 17:20 | Simo Virtanen | ||
| Ei valkoinen maali värikaupassa sen halvempaa ole kuin värilinenkään. Valitettavasti tämä valkoisuus on levinnyt etenkin Suomessa aivan kaikkiin liikennevälineisiin. | ||||
|
20.04.2025 14:31 | Antero Airola | ||
| Vielä maaliskuussa 1973 RUKin kurssi poistui junalla Haminasta. Tietääkseni vielä seuraavakin kurssi junaili ainakin alussa, mutta sitten siirryttiin linja-autoihin. | ||||
|
|
20.04.2025 11:49 | Juhana Nordlund | ||
| Pääsiäisliikenteessä 1988 puuvaunujakin näki pikajunien lisävaunuina. 30.3.1988 otin pikajunasta 108 kuvan sen lähtöpäässä Jyväskylässä. Reitin toinen pää oli Turussa. Kuva Jyväskylästä: https://vaunut.org/kuva/4564 | ||||
|
20.04.2025 11:36 | Jukka Ahtiainen | ||
| Näkymä aikaisemmin samalta puolelta rataa samaan suuntaan https://vaunut.org/kuva/122661?u=2471&paik=Haukivuori&tag0=16%7CIC%7C |
||||
|
20.04.2025 00:31 | Uwe Geuder | ||
| Milloin semmoinen on tullut? Ei ole monta kuukautta, kun en ole vielä maksanut mitään. Edit: Tavallaan se on edelleenkin alennus. 0,50 € halvempi kuin tiskiltä ostettuna. Mutta omalla ATK:lla ostettuna se olisi vielä kerran 0,50 € halvempi. |
||||
|
20.04.2025 00:28 | Mikko Ketolainen | ||
| Mikähän on syynä, että tähän on joskus laitettu tuo valo- ja äänivaroituslaitos? Tuo taustalla näkyvä kouluko? | ||||
|
|
20.04.2025 00:23 | Uwe Geuder | ||
| Kävin Suomessa ensimmäinen kerta elämässäni juuri Turussa 2,5 vuotta myöhemmin. Silloin puuvaunut olivat jo ainakin Turun seudulta häipyneet. Olin jo silloin kiinnostunut rautateistä enkä ollut kertakaan nähnyt puuvaunua museoliikenteen ulkopuolella. Jos semmoinen olisi näkynyt, se olisi jäänyt muistiin ja myös diafilmiin. En tiedä, milloin puuvaunut ovat häipyneet Länsi-Saksan liikenteestä. Arvaus olisi viimeistään 50-luvulla ehkä joltakin sivuradalta, pääradoilta luultavasti jo 30-luvulla? Syksyllä 1987 tuossa seisoi porkkana. Oliko sama aikataulu vielä siellä, siitä en ole ihan varma. Saattanut olla. Ehkä myös Huru näkyi, vaikka pikajuna Helsinkiin oli Alstikan vetämä. Edit: Maailma on pieni, vain 5 päivä sitten aihe "Puukoristen vaunujen säännöllisen käytön päättyminen" on ollut esillä keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15986.msg122858 Tuon mukaan se näyttää hyvin mahdolliselta, että puuvaunut häipyvät Turun seudulta juuri 1985 ja 1987 välillä. Vaikka Uuteenkaupunkiin on ilmeisesti myöhemminkin käytetty joskus yksi vaunu. Voi tietysti olla, että ihan yksittäisiä vaunuja oli vielä, mutta minä en sattunut näkemään niitä. |
||||
|
|
19.04.2025 23:44 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.04.2025 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Vasemmalle on haarautunut Sysmäjärven sorakuopan vaihde. | ||||
|
|
19.04.2025 22:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mainio kuva ja kuvateksti sekä ilahduttava miljöö. | ||||
|
19.04.2025 22:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas kas, hienoa kun näitäkin nyt hävinneitä juttuja on taltioitu, ja vielä arkistoidaan tänne vaunusomeen. Mulla on yksi muistikuva 80-luvun lopulta tai 90-luvun alusta, kun Nallen (Dv15/16) työntämä letka keulakoristeinaan sen ajan sinihaalarista vaihtotyöhenkilöstöä tuuppasi tuota raidetta pitkin Anderssonintien yli kohti Wassia. Olin silloin liikkeellä polkupyörällä tien vieressä kulkevalla pyörätiellä. Niihin samoihin aikoihin näin kerran ratapihan toisessa päässä, Valtakadun ylikäytävällä, kun Vuojoen suunnan linjalta heiteltiin vaunuja ja vaunuryhmiä kohti ratapihaa. Kunkin heitettävän palan keula oli miehitetty junamiehellä, joka jarrumiehen tavoin käsijarrua veivaten sitten aikanaan pysäytti pelkkänään rullailevan rautatievaununsa oikeaan kohtaan. Aina vain uutta vaunua ja letkaa pukkasi ylikäytävän takaa. Hiukan samantyylistä junanhajotusta näki vielä milleniumilla Turussa, mutta siellä vetoraiteelta heiteltävien junanpätkien pysäytys taidettiin tehdä määräraiteille sopiviin kohtiin asetelluilla pysäytyskengillä. Tähän ylläolevaan kuvaan kommentoisin lisäksi, että raideopastimien eteen on näköjään ilmestynyt uusien opastimien jalustat. Tuloillaan olevaan digiliikenteenohjaus- ja kulunvalvontasysteemiinhän ei kuulemma kuulu muita valo-opastimia kuin näitä vaihtotöitä helpottavia silmiä. Sen sijaan vaihdelevyt näkyvät Rauman asetteluratapihalla vaihtuneen uusvanhoihin mustavalkoisiin, mikä kyllä läikähtää sydämessä. Ja tuo edessä näkyvä Anderssonintien silta, jonka ali kuljetaan satamaan, on paikallisessa rautatiekielessä »Helvetinportti». Sen takaa löytyy se varsinainen junanhajotuksen, varastojen kääntöjen ja muun kiivaan satamarouhimisen horna. |
||||
|
19.04.2025 21:37 | Eljas Pölhö | ||
| Ek 1063 on muutettu 1966-08 Haa-vaunuksi n:o 105969 (Edit: Esa olikin ehtinyt vastata sillä aikaa kun selasin listoja eli ainoa tarkennus on elokuussa) | ||||
|
19.04.2025 21:11 | John Lindroth | ||
| Kiitoksia tarkentavista tiedoista! | ||||
|
19.04.2025 21:05 | John Lindroth | ||
| Ei ole mahdotonta että päästään kunnon kauppoihin! | ||||
|
19.04.2025 20:30 | Jimi Lappalainen | ||
| 26.3.2025: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/54462152991/ | ||||
|
|
19.04.2025 20:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sitten sopivan ajan kuluttua pistetään myyntiin, herra Panu? Kauppahan se on, joka kannattaa.... |
||||
|
|
19.04.2025 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suonet minulle anteeksi sekoilemiseni lievällä sanasokeudella. Tulin tuijottaneeksi liiallisessa määrin KUVASSA OLEVAN VAUNUN numeroa, joten, syntini tunnustaen kaivan vaunutirtokansioni esille: Ek 1063 oli valmistunut vuonna 1945. Siihen oli laitettu Vapor - mallinen höyrylämmitysjärjestelmä ja sähkövalo johtoineen. Tuohon aikaan joka kolmanteen eekoohon oli laitettu valaistusgeneraattori joka liitosjohtojen avulla syötti sähköä muiden saman sarjan vaunuihin. Vuonna 1966 se 1063 muutettiin Haa - sarjan autojenkuljetusvaunuksi, numerolle 105'969. Sittemmin siitä tuli Fh - konduktöörivaunu numero 3328. |
||||
|
|
19.04.2025 19:11 | Panu Breilin | ||
| Kuva raiteen 324 erkanemisvaihteesta: https://vaunut.org/kuva/173941 Sähkörataportaaliin on näemmä unohtunut kyseistä raidetta koskenut vanha nopeusrajoitusmerkki (sn 15 km/h). |
||||
|
|
19.04.2025 18:59 | Panu Breilin | ||
| Henkilökunta taitaa noita valmistajanlaattoja ja kylkinumeroita ottaa itselleen. | ||||
|
|
19.04.2025 18:52 | Panu Breilin | ||
| Aikataulujen mukaan tämä T 53681 kulkee Hangosta Riihimäelle, mutta yleensä se on peruttuna Hangon ja Kirkniemen väliseltä osuudelta. Silloin kun se on tuolta väliltä peruttu, niin välillä Hanko–Riihimäki kulkee veturisiirto missä voisi kuvitella tulevan veturi tähän junaan. 14.4. on kuitenkin jostain syystä kulkenut myös toinen veturisiirto Kirkniemeen ennen tämän junan lähtöä, eli VET 11290 Riihimäki–Kirkniemi. Sille on tehty aikataulu 9.4, kun taas Hangosta tulleelle veturisiirrolle VET 11781 on aikataulu tehty vasta 14.4. puolilta päivin. Sr1-vetureita pystyy käyttämään kaksinajossa vain silloin jos ne ovat peräkkäin (koska kaksinajoa varten pitää olla erillinen kaapeliyhteys mikä liitetään veturin keulassa VR-logon alla olevan luukun taakse). Sr1-veturien laittaminen kaksinajoon on muutenkin aika monimutkainen ja aikaavievä toimenpide. Eli kun on ollut kaksi kuljettajaa junassa, niin olisiko ajansäästön vuoksi tehty niin kuin kuvassa on, että Sr1-vetureita ajetaan erikseen. |
||||
|
|
19.04.2025 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koko juttuhan on ilmiselvää Sulo Vileniä: - halvalla... Aaltoilu kun ei vaadi peninkulmakaupalla rajausteippiä, eikä teippien tärimiseen paikalleen suorana kulu liikaa kallista aikaa. "Minä olen raha, sinun ainoa sallittu jumalasi!" |
||||
|
|
19.04.2025 15:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo teippaus antaa kalpean vaikutelman. Lisäksi tuollainen aaltoileva kuviointi on vihoviimeinen jos haluaa rakentaa VR:n vaunuista pienoismalleja. | ||||
|
19.04.2025 14:10 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||