|
|
22.02.2017 17:33 | Heikki Kannosto | ||
| "Huuhdotaan painamalla jalkavipua" on toisinaan rappeutunut muotoon "Huuhdo aina jalka". | ||||
|
|
22.02.2017 17:18 | Simo Virtanen | ||
| Katselinkin alkuviikosta, että tuo Sorinkadun sisäpihan parkkialue oli tyhjentynyt. Ilmeisesti kairausten vuoksi. | ||||
|
|
22.02.2017 16:35 | Ismo Kirves | ||
| En löytänyt omista muistiinpanoista tietoa tästä. Voihan olla, että kameran päivämäärä on ollut väärin. Eteläänpäin ovat kuitenkin menneet, kun perässä on pölkkyvaunujakin. | ||||
|
|
22.02.2017 15:08 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näköjään aamun taajamajuna Riihimäelle oli peruttu ja tämä jäi asemalle. | ||||
|
|
22.02.2017 13:22 | Kari Haapakangas | ||
| Radanrakentajan unelmamaastoa. | ||||
|
|
22.02.2017 11:44 | Mikko Herpman | ||
| Liikkuiko Vectron myös Dieseleillä täällä, vai pysyttelikö langan alla? | ||||
|
|
22.02.2017 11:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ihan kuin tuolla perässä olisi kyllästämön liikenteen Zas-vaunu. | ||||
|
|
22.02.2017 11:23 | Teppo Niemi | ||
| 1994 Tr1 1033 veti Salpausselän kisajunat. Ainoa HMVY:n vaunu oli Po. Tr1 jäi silloin talvehtimaan Lahteen. Loppukesällähän sillä oli ajo Lahdesta Kouvolaan ja pari junaa Kuusankoskellekin, sekä matkustajajunana Mikkeliin ja siirtona Haapamäelle. Matkustajavaunuthan tulivat Haapamäeltä, eli olisivatkohan vaunut lähdössä kyseiseen junaan. Tämän ajon jälkeen Tr1 1033 siirtyi takaisin Lahteen (Parivedossa Hr1 1009 kanssa Tampereelta etelään) | ||||
|
|
22.02.2017 09:45 | Jukka Voudinmäki | ||
| Sikäli kuin kuvan päiväys on oikein Suolahden festarit pidettiin vasta vuoden päästä. | ||||
|
|
22.02.2017 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Itse taas mietin Suolahden höyryfestareita.... | ||||
|
|
22.02.2017 00:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maisema tänä päivänä: https://vaunut.org/kuva/117430 | ||||
|
|
22.02.2017 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Ennen (vanhaan hyvään aikaan) työmaadoitus tehtiin Niklaksen kuvaamalla tavalla, mutta usein asentajat tekivät myös tällaisen "turva maadoituksen" lähemmäksi työpistettään - mikäli junan kuljettaja saattaisi pyyhkäistä huolimattomasti virroitin ylhäällä ohi varsinaiseen maadoitukseen tuhoten samalla veturinsa virroittimen, mutta asentajat olivat jokatapauksessa turvassa. Ohjeistuksessa taisi olla ohje maadoituksen tekemisestä "paluuvirtakiskoon" - yleensä pylvästä lähinnä (linjalla) - mutta ratapihoilla saattoi olla vaikeuksia löytää tuo paluuvirtaa johtava kisko. Asentajat kaivelivat tietonsa tiedostoistaan. Nimim. "Useissakin Ttv-reisuissa mukana ollut." |
||||
|
|
21.02.2017 23:51 | Otto Tuomainen | ||
| Täällä Čerčanyn asemallakin on kuvan ottamisen jälkeen laiturit päivitetty nykyaikaan. | ||||
|
|
21.02.2017 23:15 | Seppo Kiuru | ||
| Tällä ei kannattaisi vitsailla, luokkakavereni lukion kesätyössä kuoli sähköiskuun ( tosin tavillisella muuntajalla) 70-luvulla, koko paikallinen koulu muistaa Juhanin sähköisku-kuoleman, joo on sähkö varmasti pois päältä. On varmaan järjestelmät muuttuneet paljon turvallisemmaksi sen jälkeen. | ||||
|
|
21.02.2017 23:03 | Tauno Hermola | ||
| Vaarallinen paikka noin kapealla laiturilla, kun tuohon edessä olevalle raiteelle tulee juna ja samaan aikaan toinen lähtee selän takana vaivihkaa liikkeelle. | ||||
|
|
21.02.2017 21:57 | Ari Palin | ||
| Olisiko letka ollut käymässä muutamaa päivää aiemmin Porvoon radalla 120-vuotisjuhlissa? | ||||
|
|
21.02.2017 21:32 | Niklas Savinsaari | ||
| ...ja ripustaen maadoitusjohdin pylvääseen ja orteen siten, että lippu "liehuu" avoimena... Eikä myös jättäen "vartta" lojumaan kiskojen väliin... | ||||
|
|
21.02.2017 21:00 | Perttu Karttunen | ||
| Lekö lumipyry yllättänyt, säätietoja kun katsoo niin seuraava yllätys lie torstai aamuun mennessä :D | ||||
|
|
21.02.2017 21:00 | Osku Reinikka | ||
| Melkosen on pieniä kuvia.. Et isompia olis saanu laitetuksi? | ||||
|
|
21.02.2017 20:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä kuva on kyllä niin täynnä tunnelmaa :) | ||||
|
|
21.02.2017 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Ilahduttavaa huomata, että listojani seurataan. Kaikki Hk3:t hylättiin maaliskuussa 1964, mutta ne oli poistettu liikenteestä kesäkuun 1958 ja kesäkuun 1961 välillä. Viimeisenä ajossa oli 485 Pasilassa. Kuvan veturi lopetti ajonsa Kuopiossa kesäkuussa 1960. Se myytiin romutettavaksi 23.9.1964 Oulun Romuliike A. Kitinojalle. 472 kuului alkujaan sarjaan H4. Sellaisena se ajoi viimeksi lokakuussa 1927 Joensuussa. Sitten se muutettiin kompoundikoneesta kaksoiskoneistoiseksi sarjaan H5 ja jatkoi sellaisena Tampereella maaliskuussa 1928. | ||||
|
|
21.02.2017 20:12 | Erkki Nuutio | ||
| Onko pyhiinvaeltajien rata ja museojunineen joutunut rintamalinjojen väliin viime vuosien sotimisen seurauksena? Hartmannin veturien valmistusmäärä jäi pieneksi. Chemnitzin teknillisessä museossa on yksi esillä. Kiinnostava museo - monenlaista (Suomeenkin) on Chemnitz (ja Karl Marx Stadt) ehtinyt tehdä. Mm. DKW Front-kokoelma lienee täydellinen. Myös suuri toimiva museoveturivarikko puretun suuren ratapihan jatkeella on kiinnostava |
||||
|
|
21.02.2017 19:43 | Erkki Nuutio | ||
| Pieksämäen kone ainakin kesäkuussa 1956 (Eljaksen listan mukaan) ja vaellus päättyi hylkäykseen 1964. | ||||
|
|
21.02.2017 17:42 | Mikko Mäntymäki | ||
| Venäjältä tulevat malmijunat taitavat olla Suomen raskaimpia noin 5300 tonnia. | ||||
|
|
21.02.2017 17:17 | Marko Vornanen | ||
| Mielenkiintoista miksi Edo jätettiin Joensuuhun seisomaan. Onkohan jarruissa jotain suurempaa ongelmaa? | ||||
|
|
21.02.2017 15:27 | Mikko Herpman | ||
| Mikähän on suomen painavin juna? Onko Vartiuksen pelletti, vaiko Raahen-Hämeenlinnan kelat? | ||||
|
|
21.02.2017 15:01 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuossa on ainakin 2400 tonnia. | ||||
|
|
21.02.2017 10:28 | Sauli Vähäkoski | ||
| Aika kalpea väritys verrattuna Sr3:een. | ||||
|
|
21.02.2017 10:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Menee sinne EDTAa suunnilleen kerran kuussa https://vaunut.org/kuva/116771 | ||||
|
|
20.02.2017 23:01 | Jari Ahokas | ||
| Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa sitten 1980-luvun alun. Työkoneet ovat vaihtuneet kerran jos toisenkin. Mutta samat portaalit ovat yhä pystyssä! | ||||
|
|
20.02.2017 22:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpa näemmä "muutama" muukin kohdannut ongelmia näillä seuduin ja jäänyt vähän myöhään, T4731, T4769, T4731, T54711, T5308, T4734, T4774, T4720... | ||||
|
|
20.02.2017 21:30 | Raimo Harju | ||
| Eikös tämän suurin sallittu nopeus ollu 140 se olis riittäny pikajunakäytös melko pitkään. | ||||
|
|
20.02.2017 21:14 | |||
| Meille opetettiin että maadoitus pitää tehdä aina pylvästä lähinnä olevaan kiskoon. | ||||
|
|
20.02.2017 21:07 | Tommi K Hakala | ||
| Onko tää parkkeerattu väärin, kun on "parkkilukko" ilmestynyt pyöriin ? :D | ||||
|
|
20.02.2017 20:04 | Riku Outinen | ||
| Ureaa oletan. Sitä on mennyt Puhokseen Vtadeilla. Mitenkäs Puhoksen Vgobo-liikenne? Teemun kuvien perusteella metanolia menee, mutta mitenkäs esim. fenoli? Ja tuotetta Venäjälle päin? | ||||
|
|
20.02.2017 19:56 | Pasi Utriainen | ||
| Tais Yaralle menevä juna juuttua lumihankeen Juankoskella, kun apuvetureita oli matkalla sinnepäin. | ||||
|
|
20.02.2017 18:56 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vertailun vuoksi työkone ajalta, jolloin sähköistys valmistui. https://vaunut.org/kuva/109093?u=2471&paik=Haukivuori&tag0=6%7C%7C |
||||
|
|
20.02.2017 18:47 | Aarni Mäkinen | ||
| Koejuna kyseessä. | ||||
|
|
20.02.2017 18:46 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tuollainen tuli tehtyä 39 vuotta sitten, jolloin vaunut olivat vielä puuta ja miehet rautaa, kuten ovat vieläkin. |
||||
|
|
20.02.2017 18:42 | Kari Siimes | ||
| Montako puutavaravaunua on junassa? Onko tämä joku koe vai ihan oikeata liikennettä? | ||||
|
|
20.02.2017 18:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Missähän tämä on tällä hetkellä? | ||||
|
|
20.02.2017 17:54 | Heikki Jalonen | ||
| Jännittävä tapaus! Kanta-ajoneuvo on mitä todennäköisimmin Ford AA-perhettä, mutta mahdollisesti jopa perheen venäläinen serkku, GAZ AA. Etulokasuojan kaaret ovat nimittäin näyttäisivät olevan vähän maltillisemmin kolottu kuin alkuperäisessä Amerikan mallissa (Venäjällä taisi ainoa saatavilla ollut rengaskoko olla 6.50-20, alunperin A-malli oli suunniteltu 21" renkaille). Vähän vaikea sanoa. Etu- ja takavanteet ovat tyypillistä Fordia, 5-pulttisine kiinnityksineen ja isokantaisine kartiomuttereineen. Vaikuttaisi siltä, että nuo kiskopyörät on valmistettu alkuperäisten vanteiden keskiöitä hyödyntäen. Maski - tai oikeastaan alkuperäisen jäähdyttimen ja sen kehyksen eteen lisätty suojakalteri - saattaa olla jonkin saman aikakauden Fordin maskia aihiona käyttäen tehty. Näppäriä kalteriseppiähän tuollapäin on aina ollut saatavilla. Vaunun kori on varmasti paikallista tekoa. Taka-akseli ja takajousitus on sitten ihan oma lukunsa: siellä on osia vaihdettu oikein urakalla. Taka-akseli on tyypiltään täysin kevennetty, toisin kuin alkuperäinen. Se voisi olla peräisin jostain sota-ajan GMC-stä (tai myöhäisemmästä GAZ:ista), kavennettuna sopivaan raideväliin. Samassa remontissa on varmaan myös korvattu Fordin alkuperäinen 1/2-elliptinen kantileverijousitus tavallisemmalla keskeltä kantavalla tyypillä joka tuossa vaunussa näkyy olevan. Runkoa on tietysti muokattu samalla tarvittavin osin. Ja etujousitus: sinne puolestaan on rakennettu juurikin sen tyyppinen jousitus joka on takaa poistettu. Ehkäpä jopa takapään ylijääneitä osia hyödyntäen? Runkoa on lyhennetty etupäästään, jolloin tavalliset jousen etukorvakoiden paikat ovat kadonneet. Etupään esteenraivaaja on kiinni rungossa, mutta taaempana kuin alkuperäiset jousenkorvat olisivat. Itse etuakseli on tehty uusiksi, näkyy olevan pyöreä alkuperäisen taotun H-profiilin tilalla. Kaiken kaikkiaan, vahva Made in Syria - leima on tuossa laitteessa. Kiinnostava bongaus kerta kaikkiaan! |
||||
|
|
20.02.2017 17:28 | Lauri Kivijärvi | ||
| VR pyrkinee laajalla Sr3-testiohjelmalla minimoimaan veturien piilevät lastentaudit. Ehkä taustalla kummittelevat Pendolinoja vaivanneet ongelmat(?) Hyvähän se on testata pitkäikäinen tuote huolella, jotta ostosta ei tarvitse jälkikäteen katua. Perusteellinen testaaminen toki maksaa aikaa ja rahaa, mutta pidemmässä juoksussa se saattaa tuoda rahallisia (sekä imagollisia) säästöjä kun laitteet kestävät käytössä. Isolle yhtiölle tällainen varman päälle pelaaminen on toki helppoa, koska testikulut eivät rasita liiaksi liiketulosta. |
||||
|
|
20.02.2017 14:37 | Kari Siimes | ||
| Kuvasta voi päätellä, että höyryveturin vesittäminen on ongelma, koska vesitilaa on tenderissä huomattavan paljon. | ||||
|
|
20.02.2017 12:41 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä kysymys. Ensimmäistä Hr12-veturia koeajettiin 1959 noin 3 kuukautta ennen säännöllisen kaupallisen liikenteen aloittamista ja tätä pidettiin siihen aikaan laajana koeajo-ohjelmana. Vectroneita on kai koeajettu Suomessa kohta 2 vuotta, jos koeveturi lasketaan mukaan ja sarjavalmisteisiakin jo vuosi eikä tämä edes ole kokonaan uusi veturityyppi vaan näitä on toimitettu aikaisemmin muualle. | ||||
|
|
20.02.2017 12:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Semmosen puoli filmirullallista, mutten kyl noin hienoa kun linkitit. Olin myös matkustajana Tikkalassa ottamassasi kuvassa esiintyvässä IC 5:ssa, Edon istumapaikalla 65; mahdollisimman etäällä vekistä. | ||||
|
|
20.02.2017 12:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Otitko T58005:sta kuvia? Tikkalassa oli jo aika pimeää: https://vaunut.org/kuva/117261 | ||||
|
|
20.02.2017 12:02 | |||
| Miten pitkään näitä Vectroneita oikein testaillaan vielä ennen niiden käyttöönottamista kaupallisessa liikenteessä? | ||||
|
|
20.02.2017 10:19 | Antero Airola | ||
| Olet oikeassa Jouni, tämä veturi on sittenkin numero 51 | ||||
|
|
20.02.2017 00:05 | Timo Humalisto | ||
| Pintaankin? | ||||
|
|
19.02.2017 23:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Uskotaan. Mulla ei ole kokemusta pumppuresiinasta, mutta mitä on tullut ajettua maanteitten resiinalla (PP), niin siinä kyllä tuntee maan pinnanmuodot ja tien profiilin; sellaisetkin hienoiset mäennyppylät, joita ei autolla huomaa ensinkään. | ||||