|
|
19.02.2017 23:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Uskotaan. Mulla ei ole kokemusta pumppuresiinasta, mutta mitä on tullut ajettua maanteitten resiinalla (PP), niin siinä kyllä tuntee maan pinnanmuodot ja tien profiilin; sellaisetkin hienoiset mäennyppylät, joita ei autolla huomaa ensinkään. | ||||
|
|
19.02.2017 23:50 | Jussi Mäkinen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
19.02.2017 23:32 | Jouni Hytönen | ||
| Toki pitkä putki tuo mäen paremmin esille, mutta pumppuresiina kyllä samalla tavalla tuo esiin maaston ei aivan niin helposti silmin nähtävät muodot. Veikkaisin, että tuonne Tka:n sijainnille pääseminen vaatisi joka tapauksessa hiukan kiroilua ja ähellystä. Kerran olin mukana pumppuresiinaretkellä Äänekoskelta Saarijärvelle ja takaisin. Yksi osallistujista sai kuningasidean, että käydäänpä tässä nyt samalla katsomassa maisemia Kolkanlahdessa ja takaisin. Koko matka Saarijärveltä Kolkanlahteen on jyrkempää nousua kuin kuvassa ja vieläkin vähän kaduttaa, että osallistuin tälle Veren maku suuhun -lisäretkelle. :) Toiseen suuntaan matka toki taittui vauhdikkaasti. | ||||
|
|
19.02.2017 23:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta eikös se tärkein asia unohtunut nyt kirjata tuohon ylle: Muisteleminen ei ole turhaa. | ||||
|
|
19.02.2017 23:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| EPö:n lataamista Valtionrautateiden vetokaluston sijoitusluetteloista näitä näkee. Ovat mielenkiintoisia. Tampereen Seeprojen osalta näyttäisi olleen sil’ viissiin, että veturit 1868-1871 olivat sijoitettuina Tampereelle 70-luvun alkupuolella, 70-luvun loppupuolella 1868-1870 (1871 saanut siirron Kouvostoliittoon) ja 80-luvulle tultaessa 1868-1869 (1870 siirretty Kouvostoliittoon vuoden 1980 aikana). 90-luvulla olivat tähteellä enää veturit 1866 ja 1868, joista 1866 viihtyi 70-80-luvuilla Oulussa. V. 2005 oli tilanne kohentunut siten, että Seeproja oli Tampereella taas kolme: 1851, 1856 ja 1866, joista aina yksi vuorollaan Raumalla. | ||||
|
|
19.02.2017 21:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Eihän T-tunnus kerro siitä mitään, onko kyseessä säännöllinen tavarajuna vai ei. Toki VR:n käyttämä viitosliite alussa kertoo, että kyse on ei-säännöllisestä liikenteestä. MV on matkustajajunakalustolla ajettu tyhjävaunujuna, tämän junan vaunusto ei siihen sovi. | ||||
|
|
19.02.2017 21:30 | |||
| Miksi tämä sitten kulki tavarana eikä MV:nä? | ||||
|
|
19.02.2017 21:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mäki on komea ja varmasti suosittu aihe rataa käyttävien veturinkuljettajien painajaisissa, mutta 250 mm:n polttoväli saa mäen näyttämään kuvassa ehkä hieman todellistakin jyrkemmältä. Vaikka kyllä jonkun ajan päästä Tekarin jäljessä kulkeneen 80-akselisen T 58005:n vauhti tuntui hieman hiipuvan ja Vtad-junaa vetävän Sr1 3109:n ujellus muuttuvan mäessä mureammaksi. Paljonkohan mahtaa olla promilleja? Mutta tämän työjunan kanssa meinasi kyllä käydä vanhanaikaisesti. Pelmahdin Kiteelle Simpeleeltä junalla IC 3 klo 14:12. Datan mukaan työjunan TYO 70207 piti sivuuttaa Kitee klo 14:35. Niinpä kiipesin hullujussin viereisen suuren lumikasan päälle napatakseni Tka:sta kuvan osana Kiteen ratapihan eteläosia ‒ pakokuvaan olisi sitten vuorostaan saanut sommiteltua Tekarin lisäksi lituskaisen asemarakennuksen. Työjunan aikataulunmukainen lähtöaika Kesälahdesta (14:05) oli mennyt ajat sitten, mutta Dataan ei ollut ilmestynyt merkintää junan kulussaolosta. Merkintää ei näkynyt vielä silloinkaan, kun junan oli määrä sivuuttaa Kitee. Pääopastin O näytti aina vain punaista. Sinnikkäästi törötin kamera kaulalla lumikasan päällä vielä tovin, kunnes kellon lähestyessä kolmea päättelin junan perutun, mistä ei vain ole tullut tietoa Dataan. Niinpä kävelin Nesteelle wieninleikkeille (vrt. https://vaunut.org/kuva/30672 ). Tilauksen tehtyäni (kuitin mukaan klo 15:07:49) istuin pöytään kuulostelemaan paikallista murretta, paatosta, uhoa ja angstia. Kaivoin vielä puhelimen taskusta katsoakseni, näkyykö työjunasta vieläkään mitään. Ja jo vain; sehän on jo Smurffin lainkin mukaan selvä tapaus, että siinä kohtaa Dataan oli toki ilmestynyt junan kulussaolo ‒ saapuisi Kiteelle arviolta klo 15:18; siis kymmenen minuutin kuluttua. ‒ Voi turkanen! Menköön ohi, minähän en jonkun Tekarin takia sapuskojani jätä, päätin ‒ siinä ei ole kahta rahaa. Kaikessa rauhassa ruokailtuani lampsin asemalle ottaakseni räpsyt Joensuusta Helsinkiin kulkevasta IC 10:stä, jonka aika Kiteellä on klo 15:49. Ykköslaiturille päästyäni kakkosraiteen pohjoispäässä, tolpan P2 takana nökötti punavaloineen missaamaksi kuvittelemani TYO 70207. Kauko ei ollutkaan tehnyt sille läpivärejä, vaan säästänyt sen Kiteellä sivulla odottamassa kymppiä. Olisihan tuolla Tikkalassakin ollut kohtauspaikka, mutta parempi toki näin päin meikäläisen kannalta ‒ saisin sittenkin räpsittyä koko rullallisen kuvia tästä kellertäväisestä kulkulaitoksesta. Lähempää selvisi koneen olevan Tka7 205; ei Tka7 207, kuten junanumerosta olisi voinut päätellä ‒ liittyykö junan myöhästyminen lähdöstään kaluston vaihtumiseen, mistä noista tietää... |
||||
|
|
19.02.2017 20:43 | Mauri Monto | ||
| Juna on kuvassa hitaasti tulossa oikealta. Palkkisillan ylitys tapahtui varoen. Veturi veti junaa mutta myös pitkän junan takana oli veturi. Patokankaalla oli tuolloin vielä käytössä vain yksi raide. Siksi veturit molemmissa päissä välillä Kjä-Ptg. | ||||
|
Kuvasarja: Pyhiinvaeltajien radalla (Hedjaz) Syyriassa ja Jordaniassa |
19.02.2017 20:17 | Simo Virtanen | ||
| Katsoin, että nyt on tosiharrastaja kyseessä jos näinä päivinä Syyriaan junia kuvailemaan lähtee, mutta olikin vanhoja kuvia. | ||||
|
|
19.02.2017 20:11 | Riku Outinen | ||
| Ei ole tämä vielä säännöllistä tavaraliikennettä. | ||||
|
|
19.02.2017 20:00 | |||
| Tarkennukseksi mainittakoomme, että kuvassa näkyvän tasoristeyksen nimi on Elfving saha. | ||||
|
|
19.02.2017 20:00 | |||
| Jaa, vai että Sr3-veturit ovat jo ennättäneet säännölliseen tavaraliikenteeseenkin. Hyvä tietää tämäkin. | ||||
|
Kuvasarja: Pyhiinvaeltajien radalla (Hedjaz) Syyriassa ja Jordaniassa |
19.02.2017 19:56 | Tuukka Varjoranta | ||
| Todella mielenkiintoisia kuvia Jordaniasta/Syyrian rautateiltä, kalustokin erittäin asjallista! | ||||
|
|
19.02.2017 19:47 | |||
| Niinhän se monissa paikoissa nykyään on VR:n laittama. | ||||
|
|
19.02.2017 19:41 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, tuo 51 veturin kyljessä tarkoittanee sitten jotain muuta, jos keulassa on 82. | ||||
|
|
19.02.2017 19:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä veturi numero 51 pisti silmään myös omalla matkalla, ei kyllä ollut silloin lämpimänä. | ||||
|
|
19.02.2017 19:34 | Jouni Hytönen | ||
| Matkustin tällä radalla Jordanian sisäisen matkan Ammanista Mafraqiin seuraavana kesänä. Nykytietämyksen valossa olisi kannattanut vain hommata Syyrian viisumi ja käydä sillä puolen rajaa. | ||||
|
Kuvasarja: Pyhiinvaeltajien radalla (Hedjaz) Syyriassa ja Jordaniassa |
19.02.2017 19:31 | Antero Airola | ||
| Päärata kulki siis Damaskoksesta Medinaan, 1320 km. Rakennustarpeiden saamiseksi rakennettiin Deraasta 161 km pitkä rata Haifaan välimeren rannalle. Tällä radalla oli maailman matalimmalla sijainnut kohta Jordanin sillalla 246 m merenpinnan ALApuolella. Israelin itsenäisyystaistelussa rata tuhottiin Israelin / Syyrian rajaseudulla, eikä se ole läpiajettavassa kunnossa. Deraasta lähtee myöskin itään rata Bosraan, 34 km. Damaskoksesta rakennettiin 1976 sivurata Katanan sotilastukikihtaan. Ranskalaiset rakensivat 1895 radan Beirutista Damaskokseen. Rata ylitti sekä Libanonin että Antilibanonin vuoriston, joten vuoristo-osuuksilla käytettiin hammaskiskoa. Nykyään rata on tuhottu Libanonin alueella. Syyrian puoleista rataosaa on liikennöinyt Hedjaz-rautatie vuodesta 1960. Rauhan aikana radalla kulki viikottaisia höyryveturin vetämiä matkailijajunia Damaskoksesta Serghajaan Libanonin rajalle. Hedjaz radan raideleveys on poikkeuksellinen 1050 mm. |
||||
|
|
19.02.2017 18:40 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaisi pumppuresiinakin tulla tuolta iloisesti jolkotellen alas. | ||||
|
|
19.02.2017 18:38 | Jouni Hytönen | ||
| Eipä ole koskaan oikein tullut kiinnitettyä huomiota tähän nousuun, mutta tämä on kyllä oivallinen kuva siitä. Dr13-vetoisen raakapuujunan lähtö sivulta olisi ollut mukavaa kuultavaa. | ||||
|
|
19.02.2017 18:20 | Seppo Kiuru | ||
| Tämä on mahtava kuva, jos ei huomaisi kilometritolppia, niin näyttäisi jyrkältä hiihtoloman junan-lasku-mäeltä. | ||||
|
|
19.02.2017 17:58 | Jukka Suortanen | ||
| Useampi hieno iltakuva Pasilta, mutta tämä sinisävyinen illan hetki on erityisesti mieleeni. | ||||
|
|
19.02.2017 17:52 | Ari Palin | ||
| Nämä joulukuussa 2016 liikenteeseen palautetut Riihimäki - Lahti -lähijunavuorot on sijoitettu 1300-sarjaan, kun koko ajan liikenteessä olleet vuorot kuuluvat 300-sarjaan. Näin ilmeisesti siksi, että 300-sarjassa ei ollut varauksia uusille vuoroille eikä vanhojen vuorojen numerointia haluttu taas muuttaa. Informaatiojärjestelmä näyttää luokittelevan 1300-sarjan junat kaukoliikenteeseen, mutta 300-sarjan junat ovat oikeaoppisesti lähiliikennettä. Niinpä Riihimäen aikataulunäytöissä joka toinen vuoro on lähiliikenteen ja joka toinen kaukoliikenteen näytössä. | ||||
|
|
19.02.2017 14:29 | Kari Haapakangas | ||
| Tosiaan, kolme kilometripylvästähän on kuvassakin. | ||||
|
|
19.02.2017 12:18 | Simo Virtanen | ||
| Mielenkiintoista nähdä miten Äänekosken investointi vaikuttaa puuvirtoihin. Luulisi, että Kiteeltä syötettäisiin ennemmin Joutsenon Pulpia kun lähempänä Äänekoskea lähtevä puuvirta kääntyisi suoraan sinne. Vaikka kyse onkin vain yhden yhtiön puunhankkinasta, niin tottahan se vaikuttaa kilpailijoihinkin kun yhden yhtiön ostomiehet ovat suurempana pelurina liikkeellä. | ||||
|
|
19.02.2017 12:13 | Simo Virtanen | ||
| Tämä vankivaunun matkan teosta kertova dokkari lienee ollut täällä ennekin, mutta kerrataan taas: https://www.youtube.com/watch?v=iHJ4WxgC3lk&t=71s Ihan mielenkiintoinen juttu, kunhan katsoja vähän löysää harrastajaliivenjänsä. |
||||
|
|
19.02.2017 11:10 | Erkki Nuutio | ||
| Tarkennan vielä siinä määrin kuin Hannu Toropaisen muistelukset mahdollistavat: Hän palasi Tammisuolle 8.1942 ja havaitsi että ratahaara Tusculumiin [Hallenbergin puutavarasatamaan] oli purettu pöllejä myöten. Tunnelin kohdalla vastaan oli tullut isä hiekkakuopalta [höyryveturin] ja muutaman hiekalla kuormatun kuuppavaunun kanssa. Tiilitehdas oli paikallaan, mutta vanha [tiili]tehdas oli palanut. Savupiippu törrötti pystyssä. Sahasta oli jäljellä iso kasa betonilohkareita ja tiiliä. Konepaja oli ehjä, pajan puoli hävinnyt. Veturitalli oli ehjä. Ihmeellistä oli, että veturit olivat tallessa. Toinen vetureista ei ollut kunnossa, toisen [höyryveturin] isä oli laittanut ajokuntoon [isä pääsi sotimasta 25.3.42 ja palasi Tammisuolle]. Se oli hyvän näköinen, hyvä tummanvihreä maali ja kiiltävät messinkiosat [kuten viheltimet, joilla vihellettiin myös ilmahälytyksistä]. 11.1943 muistelija kävi hakemassa pikkujunalla isänsä kanssa halkoja kranaattien silpomasta Hallenbergin metsästä Kostialasta parin kilometrin päästä: Oli sunnuntaiaamu. Isä oli aikaisin aamulla laittanut veturin ajokuntoon. Sain olla lämmittäjänä. Aina silloin tällöin heitin puita veturin pesään ja venttiilistä syötin vettä, että saatiin sylintereihin höyryä. Lastattiin vaunuihin puita viitisentoista mottia. Syksyllä [1942?] isällä oli kuukauden päivät venäläinen nuori sotavanki veturissa lämmittäjänä. Tiesi jotakin höyrykoneista, ei kai olisi muuten päässytkään veturiin. Isä kävi ruokatunnilla kotona syömässä, pysäyttäen kotimme kohdalla ja vanki jäi veturia valvomaan. Äiti teki aina voileivät ja isä vei vankipojalle. Sotavankeja oli paljon tehtaalla, etupäässä raivaustyössä. |
||||
|
|
19.02.2017 10:19 | Joonas Viita | ||
| Teräskeloja. | ||||
|
|
19.02.2017 08:54 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs keväinen kuva, vaikka talvihan nyt vielä pitäisi olla ja luntakin parhaimmillaan. Ilmastonmuutoksesta ei sen enempää, mutta mitä noissa harjakattoisissa vaunuissa kuljetetaan? | ||||
|
|
19.02.2017 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva. Jonkinverran jouduin muistelemaan, mutta oikea kohde piankin löytyi muistini syövereistä. Muutaman kerran tuli kohde uran aikana ohitettua... | ||||
|
|
19.02.2017 00:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Erkki vihjeestä! Selventää jakausta :) | ||||
|
|
19.02.2017 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hämärä mielikuva - joku matkustusluokkaansa tyytymätön matkustaja olisi poistunut Riihimäellä kyydistä laiturittomalle puolelle virkamiesten suorittaessa bussi-/juna-"lippujen" tarkastusta laiturilla, joskus 1980-/1990-luvulla? | ||||
|
|
18.02.2017 22:53 | Juba Mäkinen | ||
| Pääasiassa junat lähtee Kiteeltä etelään, mutta joskus ajetaan myös pohjoiseen, ainakin Äänekosken puita on ajeltu pohjoisen kautta. | ||||
|
|
18.02.2017 22:50 | Juba Mäkinen | ||
| Tämä mäki on kolmisen kilometriä pitkä ja jos Kiteeltä tarvitsee vetää täystonnijuna Joensuuhun, niin kyllä on monesti ihmeissään, että mitenkähän pyörä mahtaa pitää ja kuumeneeko ajomoottorit. Kyllä tuolta on monta junaa peräyttänyt ottamaan päätieltä uutta vauhtia. | ||||
|
|
18.02.2017 22:29 | Erkki Nuutio | ||
| Muistojemme Tammisuo Viipurissa (Tammisuolaiset ry, 2010) on rautatiemielessä epätäsmällinen kirja. Hannu Torapainen on yksi kirjan muistelijoista: "Kesäkuussa 1943 aloitti tiilitehdas [uudelleen] toimintansa. Oli mukava nähdä, kun tiilitehtaan viisikymmenmetrisestä piipusta tuprutti savua! Isän lisäksi toisena veturinkuljettajana oli Frilanderin Kalle [veturi oli ymmärtääkseni höyry]. Ennen talvisotaa kuljettajia oli ainakin viisi, isän ja Kallen lisäksi Pyökäri, Levänen ja Valtonen. Toinen vetureista seisoi kunnostamattomana tallissa [viallinen venäläisten jäljiltä]. Syksyllä se luovutettiinkin Puolustusvoimille." |
||||
|
|
18.02.2017 22:16 | Otto Tuomainen | ||
| Voisi olla Praha Masarykovo nádraží - Rakovník välinen R-juna (Rychlík) joka ei pysähdy kaikilla asemilla. Nykyään 854-sarjan moottorivaunun tilalle on tullut näissä junissa 750.7 -sarjan dieselveturi. | ||||
|
|
18.02.2017 21:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se oli JK 1540. https://www.vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=JK&i2=1540 | ||||
|
|
18.02.2017 21:54 | |||
| Kiitoksia Aarni! | ||||
|
|
18.02.2017 21:49 | Pasi Utriainen | ||
| Rautatiesilloista on olemassa käyttötarkoituksen mukaan nimitykset alikulku- ja ylikulkusilta, alikäytävä, ylikäytäväsilta, ratasilta ja rautatieristeyssilta. | ||||
|
|
18.02.2017 21:32 | |||
| Matkalipun sain lain puolesta, oikein kabinettivaunussa, noin Irvin lauleli aikoinaan erityisluokan matkustajista. Iisalmessa oli aikoinaan arka junasuorittaja. Hän ei suostunut tulemaan ulos jos junassa oli erityisluokan matkustajavaunu. Pelkäsi että jos joku erityismatkustaja karkaa vaunusta. | ||||
|
|
18.02.2017 21:19 | Simo Virtanen | ||
| Muistan Turussa opiskellessani seuranneeni lukuisia kertoja kertomaasi Kyrön kävijää. Siinä Dv15 vemputti oikein tosissaan menemään, kun paineli linjalla menemään. | ||||
|
|
18.02.2017 21:17 | Simo Virtanen | ||
| Peninkulma tai kaksi jokea eteenpäin ja Simpelejärven vesi huiluttelee itsensä Vladimir Vladimirovits Putinin datshan rantoja. | ||||
|
|
18.02.2017 21:11 | Simo Virtanen | ||
| Kielto näkyy olevan VR:n asettama. | ||||
|
|
18.02.2017 20:46 | Aarni Mäkinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
18.02.2017 19:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
18.02.2017 19:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Infra- ja yhdyskuntarakentamisen ammattikielessä on vain vakiintunut tapa, että alikulkusilta- ja ylikulkusiltatermejä käytetään juuri päinvastaisesta kuin rautatien näkökulmasta. Tästä on tietysti se etu, että pelkästä termistä voi aina jo päätellä, kumpi ylittää kumman. | ||||
|
|
18.02.2017 17:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvä sentään, etteivät tee koukkausta Joensuun kautta. Se ei olisi sähkövedollakaan ekoteko. Joskin täällä Turun seudulla vielä jokin aika sitten tehtiin vakituisesti sitä, että Kyrön sahan tuotanto haettiin Dv15-vetoisella jakelu- ja keräilyjunalla Turkuun, jossa sitten liitettiin osaksi Tampereelle menevää 2 x Dv12 -vetoista puutavarajunaa, jossa oli sahatavaran lisäksi Turussa, Salossa tai Piikkiössä kuormattua raakapuuta. Sitten keksittiin, että sahatavaravaunut voidaan liittää osaksi puutavarajunaa Kyrössä. Nyttemminhän tässä on otettu monta askelta taakse, kun Kyrön sahan tuotanto lähtee nykyään maailmalle kumipyöräkyydillä. | ||||
|
|
18.02.2017 17:13 | Jukka Voudinmäki | ||
| Varasen kotikunta on edelleen Kannonkoski. | ||||
|
|
18.02.2017 16:52 | Jouni Ijäs | ||
| Ompas pitkä etusoitto. | ||||
|
|
18.02.2017 16:38 | Kari Haapakangas | ||
| Olen kuullut-hinta. Ennen muinoin ja markka-aikaan "kaikki" maksoi kysyttäessä 50 000 markkaa, mutta nythän eletään eurojen aikaa, ja inflaatiokin on jyllännyt... Eipä silti, voi tuo töineen kaikkineen sen 20K maksaakin. ;) |
||||