Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.05.2024 23:58 | John Lindroth | ||
| Olin kerran Riston kyydissä tavarajunan kanssa välillä Pasila-Kr,vuosi taisi olla 1968. | ||||
|
30.05.2024 23:17 | Markku Naskali | ||
| Eikös se ollut rautakauppa tms. Monipuolinen liikemies monessa mukana. | ||||
|
30.05.2024 22:48 | Markku Naskali | ||
| Pitkiä olivat työmatkalaisten junat. Vuosina 66-71 olin kesät töissä Helsingissä ja joskus talvisin tein parin päivän keikkoja jolloin kävin muutaman yön tunnin nukkumassa sisareni sohvalla Keravalla. Melkoisia puuvaunuletkoja silloin melko tiheään tuntui kulkevan silloin vielä höyryvedolla. | ||||
|
30.05.2024 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Ty246 taitaa olla todella lähisukua kotoisille Trumaneille? Ilmeisesti myös Puolassa veturin lempinimi oli Trumany. | ||||
|
30.05.2024 22:16 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö tuo ole Pt31? (Pt47 oli sodan jälkeen tehty modernisoitu versio Pt31:stä) | ||||
|
|
30.05.2024 22:08 | Eljas Pölhö | ||
| Ty51 on puolalaistettu jatkokehitys amerikkalaisvalmisteisesta Ty246 sarjasta, joita toimitettiin Puolaan heti 2. maailmansodan jälkeen. | ||||
|
|
30.05.2024 21:59 | Juha Toivonen | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
30.05.2024 21:49 | Juha Toivonen | ||
| Ovat tainneet pienentää puskinlyhtyjensä kokovaatimuksia. mm. Newagin Griffin ja Dragon varustetaan "sivistyneen kokoisilla" puskinlyhdyillä. Sama koskee tuontikalustoa. Ehkä kaikki ei sittenkään ole kiinni vain lyhdyn halkaisijasta? Myös polttimon teholla on merkitystä. Puolalaiset "normittajat" ovat oivaltaneet tämän. | ||||
|
30.05.2024 21:43 | Juha Toivonen | ||
| Luin muistaakseni artikkelin vuosia sitten, kuinka Saksalainen keräilijä/yhteisö, osti Romaniasta täysin romuasteella olevan BR57 veturin. (0-10-0). Miten lienee sinne päätynyt 2. maailmansodan jälkeen? Vastaavanlainen olisi yhä mahdollista, sillä Romaniassa on runsaasti näyttelyesineinä mm BR38 vetureita, mutta varsin heikolla ylläpidolla. | ||||
|
|
30.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eka puuvaunu näyttää olevan ex-100-paikkainen. Kouvolan puolen sähköistys oli ilmeisesti vielä vaiheessa. Muuten: - kun Kullbergilla oli talli, niin mikä oli Tallbergillä? Vuoden 1976 graafikon mukaan 9307 lähtöaika oli klo 16.20 ja se tosiaan oli keravalainen. Pysähdykset: Psl, Olk, Ml, Tkl ja Krs. Karelian lähtöaika oli klo 16.05, viisi minuuttia EP 57 "Lapponian" jälkeen. |
||||
|
|
30.05.2024 21:36 | Juha Toivonen | ||
| Uskoisin ennemminkin tämän olevan jonkinmoinen sodanjälkeinen Puolalainen vastine BR 44 kokoluokkaan. Kattilan halkaisija on silmiinpistävän suuri, ollakseen BR 50, tai -52 sarjaa. | ||||
|
30.05.2024 21:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on saksalaista alkuperää, DRG:n aikainen littera vaunulle oli POST 4ü. Kuvan löysin ainoastaan pienoismallista: https://cdn.myonlinestore.eu/93fecf3b-6be1-11e9-a722-44a8421b9960/image/cache/full/c4b021551fefb1dccb8b1c6e58c00c765ba4d94a.jpg?20240530135549 | ||||
|
|
30.05.2024 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kellonviisarien mukaan tulkittuna kuvassa on iltapäivän ruuhkajuna Riksuun, lähtöaika klo 16.10. Keravalainen oli lyhyempi. Ensimmäisen vaunun numero näyttää oleva 22634. Kuvauspäivä oli maanantai. Aikamoista, Tikkurilan suoralla kolme junaa peräkkäin (57, 7 ja 9449), kukin viiden minuutin välein. Ja seassa omia polkujaan kulkeva 9087 Hiekkaharjuun, lähtenyt "Pukevan" asemalta klo 16.00. Alas tullessa miltei samanlaista: Tikkurilaa sivuutti 9082 Hiekkaharjusta, 9296 K-junana, 9452 Riksusta ja vielä P 152 Tampereelta. Aikavälinä klo 15.52 - 16.16. Siis aikataulukaudella 143, voimassa toukokuun 30. päivästä 1976 toistaiseksi. Itse olin 18-vee GAS-amisjonne ja mutsini täytti edellispäivänä 40 vee. |
||||
|
|
30.05.2024 21:20 | Juha Toivonen | ||
| Olisi mielenkiintoista saada tietää, mitä kaikkea saksalta ulosmitattiin 1. maailmansodan jälkeen ja minne ne päätyivät. Sama mielenkiinto kohdistuu vastaavaan, mutta toisen maailmansodan jälkiselvittelyyn | ||||
|
30.05.2024 21:08 | Reijo Salminen | ||
| 43,5 kW/tonni, eli hyvää perheautoluokkaa. | ||||
|
30.05.2024 21:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Ongelmani ei ole vaunun 30862 myöhäisempi historia, vaan varhaisempi: Mikä se oli alunperin vuonna 1892 ja ennen vuotta 1907, jolloin se ilmestyi vuosikertomusten vaunutaulukoihin toiseksi vedenkuljetusvaunuksi. Numeronaan silloin arvatenkin 9612. Jos se olisi tullut vuotta aikaisemmin, sen menneisyyden oilsi nähnyt vuoden 1906 vaunutaulukosta, johon on kirjattu entiset vaununnumerot. En usko että tämän kuvan vaunu on koskaan ollut vedenkuljetusvaunu, vaikka sillä onkin vedenkuljetusvaunun virkatarvevaununumero. Niissä valokuvissa, joissa on kaksi vedenkuljetusvaunua, vaunut ovat keskenään samannäkoiset tynnyrivaunut. Tämän vaunun rakenne on tyypillinen avonaisen tavaravaunun rakenne. |
||||
|
30.05.2024 20:29 | Juha Kutvonen | ||
| Eipä kestä hra Esa, kaikin mokomin. Tuohon maailmanaikaan Turku oli vielä oma konejakso/-piiri. Se liitettiin Tampereen liikennepiiriin vasta 1969. Olisikohan SRHS Moniste III:a skannattuna hra Eljaksella, jonka käsialaa se on? |
||||
|
|
30.05.2024 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässäpä oikea "Imatra Express" vauhdissa! | ||||
|
30.05.2024 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keulanumero vielä tänäänkin höyryveturifontilla! Lieneekö ollut se takavuosien valmistajalaattarosvo asialla taaskin...? Pissiköön kulkukoirat hänen haudalleen tuhat ja taas tuhat kertaa! |
||||
|
30.05.2024 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kun rautalanka tuli, niin Rautavaara meni." Artisti Tapsan toteamus kevyen musiikin kehityskulusta 1960-luvulla. |
||||
|
30.05.2024 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isoisäni Ylihärmässä, joskus 1930-luvulla: - Lähden hakemaan salpietaria asemalta (Härmästä). Valjastettaessa hevosta poukkolavan eteen, faija (silloin n. 7-vuotias) kysyi: - Kuka se Salpietari-setä on, jota lähäret hakemhan? |
||||
|
|
30.05.2024 19:55 | Jarno Piltti | ||
| Taitaa olla Pt47? | ||||
|
30.05.2024 19:53 | Jarno Piltti | ||
| Tätä jää katsomaan pitkäksi aikaa. Tuhannen taalan paikka todellakin hyödynnetty! | ||||
|
30.05.2024 19:51 | Jarno Piltti | ||
| Nerokas idea ja loistava toteutus! | ||||
|
30.05.2024 19:32 | Ossi Rosten | ||
| Onnistuu tiukemmatkin kurvit tuolla :D | ||||
|
30.05.2024 19:18 | Tuomas Pätäri | ||
| On kuvassa sentään värejä ilman konttejakin... ja upeita sävyjä onkin. | ||||
|
|
30.05.2024 19:17 | Tuomas Pätäri | ||
| Erittäin, erittäin tyylikäs. | ||||
|
30.05.2024 19:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Ai tuo olisi vieläkin olemassa. No itse asiassa ihan järkeenkäypää, jos varaosalähteenä kerran on. On ainoa Sr2-yksilö josta minulla ei ole valokuvaa, ja koska Pieksämäki kesällä melko varmasti sattuu jonkun reissun varrelle niin ehkäpä tilanne vielä korjaantuu :) Hieno kuvasetti Pieksämäen seudulta. Olin itse alkuviikosta Satakunnan seudulla ja joka paikassa pisti silmään, miten myöhässä alkanut kevät onkin muuttunut yht'äkkiä aikaiseksi kesäksi. Sama huokuu näistä kuvista. | ||||
|
30.05.2024 18:38 | John Lindroth | ||
| Voisiko olla Wumag/Görlitz tuotantoa?Tai Dessauer Waggonfabrik tai joku muu? | ||||
|
|
30.05.2024 18:36 | Juha Toivonen | ||
| Tällaiset vaunut tulisi saada säilöön edes sääsuojaan, ellei kalustohalli ole mahdollinen. | ||||
|
|
30.05.2024 18:33 | Kari Haapakangas | ||
| Puolan rautateiden tilanne taisi olla varsin mielenkiintoinen I maailmansodan jälkeen. Läntisen osan raiteisto ja kalusto oli Saksan keisarikunnan rakentamaa, Itäinen puolestaan Venäjän. | ||||
|
|
30.05.2024 18:29 | Panu Breilin | ||
| On kyllä todella mielenkiintoinen ympäristö ollut tässä ennen. | ||||
|
|
30.05.2024 18:27 | Panu Breilin | ||
| Kenties lannoitesäkkejä odottamassa, että maanviljelijät tulevat niitä noutamaan? | ||||
|
30.05.2024 18:18 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin tuossa miettimään höyryveturien käyttöä yleisellä rataverkolla 1980/90-luvuilla. Toki ei ollut samalla lailla informaatiolähteitäkään yleisöajoista saatavilla, mutta onko muistikuvassa perää että noina vuosikymmeninä väliin jäi jopa useita vuosia jolloin höyryvetureita ei liikkunut lainkaan rataverkolla? Seison korjattuna jos tieto on väärä. 2000-luvullahan eri toimijoiden turvallisuustodistus mahdollisti säännöllisemmän liikenteen, ja onko sitä myöten kuluvalla vuosituhannella ollut yhtään välivuotta ettei jokin höyry olisi liikkunut? | ||||
|
30.05.2024 18:09 | Panu Breilin | ||
| Ennen rataoikaisun valmistumista tämän tien yli menivat Kalson vaneritehtaan raide, Kouvolan suunnan pääraide sekä sorakuopan raide. | ||||
|
|
30.05.2024 18:03 | Timo Humalisto | ||
| Joustava vetäjä :) | ||||
|
|
30.05.2024 17:59 | John Lindroth | ||
| Ruotsissa tilattiin näitä 20kpl,jotka toimitettiin 1918 ,ne kuului siellä sarjaan G-Ga ja sen eri alaversioihin.Suurin nopeus 55-60Km/t,vetovoima 16MP. Akselipaino 17,3-17,5 tn. | ||||
|
30.05.2024 17:47 | John Lindroth | ||
| Tässähän on tyyliä! | ||||
|
|
30.05.2024 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Just, herra Kari. Loppusilaus oli juurikin Versaillesissa 1919, piti tarkoittamani. (Sen aikaiset saksankuormurit ei vissiinkään Mersun 710:ä olleet?) |
||||
|
|
30.05.2024 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt, herra Juha K.! Monet kiitokset tiedosta! Syvästi valittaen joudun toteamaan olevani tyystin vailla mainitsemaasi moniste III:aa. Voisikohan sen tallettaa vorgiin samalla tavoin kuin on "resiinalehti/"-nimellä talletettu vaunuluettelo? Se auttaisi vastauksen löytämisessä moneen kysymykseen, takuuvarmasti. Mitä Tampereeseen tulee, voisin ajatella kuolleen motinkuljettajan ohjaaman vaunun olleen vaikkapa juuri Ds2-tyyppiä. Paikkalukunsa puolesta myös se Mäntän motiksi sopisi...? Sellaisellahan ajettiin Mänttä - Tampere - Mänttä - vuoroa ainakin vuonna 1933. (Käväisi samana päivänä lämpimikseen parisen kertaa Orivedellä, jälkimmäisellä kerralla Oripohjassa asti kääntymässä.) Lähtö aamuseitsemältä Mäntästä ja palasi Mänttään puolenyön tienoilla. Mainitsit luettelon ajankohdan olleen helmikuulta 1949. Ellei aikatauluihin järisyttäviä muutoksia tuulut alkukesästä 1949, voisi kyllä olettaa luettelon täsmäävän vielä syyskuussakin... Tampereen konepiiriin mottilukumäärään liittyy sekin, kuinka myös Turku ajopiireineen kuului siihen. Vuoden 1949 aikataulussa viimeinen lähtö Mäntästä "provinssia" (= Mäntän yhteiskoululaisten käyttämä nimitys Vilppulasta!) kohti oli klo 18.20. Ajoaika yleisesti 17 minuuttia, pysähdykset Koskelassa ja Joenniemessä, Vuohijoentien tasoristeyksen luona. Hopunlahti tuli myöhemmin mukaan seisakkeena. Jassoo. Sitten kai pitäisi mennä Mänttään muutamaksi päiväksi lukemaan pitäjänlehteä vsk. 1947 alkaen... Jorma R., Mäntän kirjaston mikrofilminlukulaitteet on nyt kunnossa. Viime vuonna siellä oli hiukan hankaluuksia, ei löytynyt sopivaa hagoleenilamppua varaosaksi. Asia on nyt korjattu. Herra Juha K., kunnioittavasti kumarran ja kiitän sinua, maahan ja tomuun asti. |
||||
|
30.05.2024 17:17 | Raimo Harju | ||
| Huru on sitten jonkinaikaa kesälomalla. | ||||
|
30.05.2024 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jämsänkosken tehtaathan kuuluivat Yhtyneisiin paperitehtaisiin? Siirtoajolla Valkeakoskelle, mutta se vaatisi tosiaankin hyvän syyn mennä sinne. Varotulpan sulaminen tulipesän katolta ei vissiinkään kelpaa sellaiseksi? |
||||
|
30.05.2024 16:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on ainakin ilmiselvääkin selvempi "Donnerbüchse". Siis "räminälaatikko" eikä Jörn Donnerin pöksyt - hah hah! | ||||
|
|
30.05.2024 16:24 | Petri Sallinen | ||
| Tämän olen kirjoittanut Gv-keskustelussa jo aikaisemmin: "Vuoden 1911 luettelossa (Suomen valtionrautateiden liikkuva kalusto 1911) on kaksi vaunua — numeroilla 30861 ja 30862. Käsinkirjoitetuista listoista 1920-luvun alusta löytyvät merkinnät siirroista virkavaunuiksi. Vaunusta nro 30861 tuli XGv 030861 (muutos tehty vuonna 1921) ja vaunusta 30862 tuli XGv 030862 vuonna 1920. Samassa listauksessa vaunun nro 30861 liikenteeseen ottovuodeksi on merkitty 1862 ja vaunun nro 30862 vuosi 1898. XGv 030861 esiintyy Mustassa kirjassa vuonna 1926 ja viimeisen kerran vuonna 1930. Vaunu 030862 ei esiinny Mustassa kirjassa lainkaan." Vuoden 1911 luettelon mukaan Gv-vaunuissa 30861 ja 30862 oli jarrujohdot, mutta ei muunlaisia jarruja. |
||||
|
|
30.05.2024 15:46 | Rasmus Viirre | ||
| Eemililtä kiitettävä kasa erinomaisia kuvia, joista tämä kenties ovelin! Ainoastaan tuo lasin töhry häiritsee, kun muuten kuva niin kirkas ja kesäinen. |
||||
|
30.05.2024 15:39 | Rasmus Viirre | ||
| Näky on kuin Ukrainan viljapellot täynnä poroksi palanneita panssaroituja ajoneuvoja.. | ||||
|
|
30.05.2024 14:51 | Juha Kutvonen | ||
| Ei aivan syyskuulta, mutta helmikuun 1949 moottorivaunujen sijoittelu oli seuraava: Riihimäki: 16 Tampere: 1-5, 9, 10 Pieksämäki: 13, 15 Kouvola: 7, 11, 12, 14, 17-22 Joensuu: 6, 8 Lähde: SRHS Moniste III - Vetureiden ja moottorivaunujen sijoittelu 1920...1969 |
||||
|
|
30.05.2024 14:45 | Kari Aho | ||
| Hieno oivallus. | ||||
|
30.05.2024 14:38 | Petri Sallinen | ||
| Pääkaupunkiseudun vesihuollosta on laadittu ansiokas historiikki, joka löytyy tämän linkin takaa. https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/arjen-muuttuvat-kasvot/vesijohto-helsinkiin |
||||
|
|
30.05.2024 14:34 | Kari Haapakangas | ||
| Veturien -ja vaunujen- rohmuaminen "oikeutettiin" jo Compiegnen aseleposopimuksessa 11.11.1918. Sen mukaan Saksan oli luovutettava 5000 veturia ja 150 000 junanvaunua, mutta vain 5000 kuorma-autoa. | ||||
|
|
30.05.2024 14:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko muuten Jämsänkosken Hanomag liikkunut VR:n verkossa? | ||||
