1155-47189 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.04.2025 04:45 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, jotkut silti antavat autokaupassa huijata itseään kuvittelemaan olevansa ylemmässä yhteiskuntaluokassa. Tärkein, mitä autokaupat ikinä myyvät, on silkka mielikuva tai fantasia. Vrt. Lacoste-merkki Pössöö 205:n sivupellissä joskus vuonna yks ja kaks. Sen "imagoa" paisuteltiin myös tekemällä 205:stä aivan perkeleellis-saatanallinen ralliohjus, joka oli ihan täysin irrallaan todellisuudesta!

Ainoa yhtäläisyys sillä ja "Arska Pieriäiselle" myytävällä 205:llä oli ulkomuoto ja ratin keskiössä oleva logo.

Olihan uusliberalismin jumalatar, rautarouva Margaret Thatcher julistanut suurenmoisen totuuden: "mies, joka ei ole hankkinut ensimmäistä omaa autoaan ennen 30-vuotissyntymäpäiväänsä, on pelkkä luuseri".

Samaa mielikuvanmuokkausta harjoitettiin kaahauselokuvilla. Esimerkiksi "Eleanor"- eli "Pöllitty 60 sekunnissa" - leffan jälkeen huvitti Mäntässä katsella ja kuunnella, kun amisjonnet kiljuttivat "koottujen teostensa" Silestone-renkaita saamansa "intensiiviautokoulutuksensa" rohkaisemina.

Saas vaan nähdä miten tässä kulkuneuvokulttuuripelissä käy? Meneekö joku metsään ja pahasti, muistaen sen tosiasian, että kuitenkin jossain labrassa tai suunnittelukonttorissa mietitään päät puhki sitä edelleen kehittämistä...

Muistaen tietenkin sen, kuinka hyvinvointiyhteiskuntaa hajotettaessa rikotaan myös ihmisten yhteisöllisyyttä, "Aja nyt sinäkin mies omia polkujasi uudella Splotzmobile Elektrikal 220 V Super Sportilla, olethan oman onnesi seppä ja ennen kaikkea menestyjä!"

Eikä kimppakyydeistä enää puhuta halaistua sanaakaan...?
kuva 06.04.2025 22:46 Joel Kuikka  
  Mitä varten tää vaunu edes on tuolla?
kuva 06.04.2025 19:05 Erkki Nuutio  
  Henkilöautot ovat (ainakin niiden olisi syytä olla) käyttäjiensä kulku- ja kuljetustarpeiden edellyttämiä tarve-esineitä.
Maamme elää vuodesta toiseen kroonisesti yli varojensa. Jotkut luulevat että näin voidaan jatkaa ja useimmat vähät välittävät.

On silti uskomatonta miten ylivihreiksi hurahtaneet vaativat kansaa romuttaen hävittämään 99% kelvolliset, vain muutamien vuosien ikäiset polttomoottoriautonsa - sekä ostamaan tilalle vähintään kaksi kertaa kalliimpia sähköautoja.
Jokaisesta tällaisesta ostoksesta valuuttavarantomme kärsii noin 40.000 euroa - siis sadastatuhannesta tällaisesta ostoksesta valuuttavantomme supistuu noin 4 miljardia euroa. Siis VUODESSA, ainakin lähimmän kymmenen vuoden aikana!

Niin taitavia sellun ja paperin viejiä ei Suomessa ole, jolla valuuttavarannon vuotuinen 4 miljardin haaskaus tulisi kuitatuksi edes puolisksi!

Raskaiden ajoneuvojen lähitulevien EU-säädösten päättäjät ovat hurahtaneita, ikävä kyllä.
En murehdi kohteita, joissa akuilla, tarvittaessa välilatauksin voidaan kohtuullisesti hoitaa kuljetustehtävät.
Osa kuorma- ja linja-autojen kuljetustehtävistä on tällaisia.

Ongelma sensijaan on erityisesti tavaroiden kaukokuljetukset. Niitä tehdään valtavassa laajuudessa tehokkaasti kuorma-autoyhdistelmillä.
Jos pyrittäessä nettopäästöttömyyteen vaaditaan, kuten hurahtaneet säätelijät vaativat, että se on tehtävä paineistetulla vedyllä, täytyy vety puristaa 700 bar paineiseksi ja kuljettaa se lukuisissa järkyttävän hintaisissa (vuosittain NDT-tutkittavissa) 700 bar pöntöissä auton mukana. Kun ajonaikainen kulutus alentaa paineen noin 300 bar suuruiseksi, täytyy huoltoasemalla tehdä uudelleenpumppaus 700 bar paineeseen.
Huoltoasema ei ole mikään Suomessa totuttu, koska 700+ bar painetasoon pystyvä pumppulaitos maksaa luokkaa 10 miljoonaa euroa ja sitä pyörittävä sähkömoottori vaatii suoran kytkennän valtakunnanverkkoon.

En jatka aikasyistä näiden tosiasioiden esilletuomista. Totean vain, että kuvatuilta ongelmilta vältyttäisiin (nettopäästöttömyydestä siis tinkimättä), jos puristetun kaasu- tai nestemäisen vedyn sijasta käytetään nestemäistä e-metanolia (tai e-dieselöljyä).
Se on muuten samaa e-vetyä, mutta on nesteytetty sijoittamalla molekyyleihin ilmasta erotettu hiiliatomi. Moottori palauttaa toimiessaan hiiliatomin takaisin ilmakehään. Jokseenkin muutoksettomat polttoainesäiliöt ja -varusteet kelpaavat metanolille kuin dieselpolttoainetta käytettäessä. Sama koskee huoltoasemien laitteita. Polttoainetäydennysten välikään ei muutu (vedyn yhteydessä se on puolittunut).

Ongelma toki on, että e-metanoli on vielä (mm. estettyjen jalostamoinvestointien vuoksi) noin kolme kertaa kallimpaa kuin esimerkiksi kivihiiltä käyttäen jalostettu metanoli (lopputulos on identtinen). Tunnistaminen kumpi on kyseessä voitaisiin toteuttaa väriaineella (kuten nykyään polttoöljylle) tai aukottomalla logistisella seurannalla (on käytössä jossain laajuudessa Hollannissa)
Viherhurahtaneet eivät halua uskoa näihin menetelmiin, Niiden myötä e-polttoaineet kuitenkin nopeasti halventuisivat lähelle perinteisten hintoja mm. tehokkaiden uusien jalostamoiden ansiosta.
Siksipä pattitilanne vallitsee kun EU-säätelijät ainakin vielä toimivat kuten Elokapina - istuvat keskellä ajorataa ja estävät nettopäästöttömyyden järkevän toteuttamisen.
Hulluimmat vieläpä yhä kuvittelevat tuloksiin päästävän raskaassa tieliikenteessä polttokennoja käyttäen !!!
kuva 06.04.2025 15:37 Jimi Lappalainen  
  Ruskea on tämän numeroa pienempi sisar: https://vaunut.org/kuva/120204
kuva 06.04.2025 15:32 Jari Välimaa  
  Tämä on hyvä dokumentti kaikille sähköautoille epäileville. Tämän dokumentin jälkeen Suomessa on tapahtunut pieni vallankumous latauspaikolla viimeksi ABC Heinola 26 suurnopeus latauspistettä : https://latauskartta.fi/

https://areena.yle.fi/1-50334044
kuva 06.04.2025 15:24 Petri Nummijoki  
  Jos tarkoitetaan Sr1:n "kabiinia" niin veto taisi ulottua sinne asti alun perin https://vaunut.org/kuva/68091.
kuva 06.04.2025 15:19 Juhani Katajisto  
  Ruoholahti on ollut vilkas paikka. Siellä on riittänyt vaihtovetureilla töitä niin, että niitä on lähetetty Pasilasta vaihtotöihin ainoastaan Ruoholahteen. Esim. L1 790 oli 9.9.1939 työssä siellä klo 11.47-20.00. Onneksi näitä Ruoholahdessa työskennelleitä vetureita on säilynyt mm. Honkasen Peten ja hänen yhteistyökumppaneidensa keräämissä työkirjoissa.
kuva 06.04.2025 15:14 Mika T. Polamo  
  Ehtikö tämä aerodynamiikan osaamisnäyte olla vesivanerin ruskea?
Kun tällaisen designkukkasen näin ensi kertaa luulin että se on tilapäinen vanerikoppi jonkin Hk:n päällä.
Kesti vuosia ennenkuin tajusin että sehän osaa liikkua ihan itse.
Varmaan näistä syistä toosa on yhä minulta kuvaamatta.
kuva 06.04.2025 15:06 Mika T. Polamo  
  Tilapäistä selvästi. Samanmoisia kylttejä on tiet täynnä. Naaman kanssa ja ilman. Kepu on taas asialla:


https://keskusta.fi/kuntavaalit-2025/ehdokkaat/riihimaki/anssi-kemppi/

(En ole kannattaja)
kuva 06.04.2025 14:34 Lasse Holopainen  
  Huomasin, että se oli lainausta, mutta onko sanoja toimittaja tai joku muu, sisältyy siihen silti samoja ongelmia.
kuva 06.04.2025 13:39 Jaakko Pehkonen  
  Voisiko johtua siitä että kyseessä ns. tilapäinen rajoitus?
kuva 06.04.2025 11:49 Markku Naskali  
  Varmaan jostain löytyy alkuperäisen tuollaisen pohjapiirustus?
Olen lapsena moisessa vieraillut, mutta en tietenkään muista millainen oli sisältä.
kuva 06.04.2025 10:45 Panu Breilin  
  Ratavartijoiden poistumisen historiaa:

Suurimmillaan ratavartijoiden määrä oli 1910- ja 1920-luvuilla. Ajan myötä ratavartijoiden vastuulla olleita osuuksia pidennettiin, mikä vähensi ratavartijoiden tarvetta. Ratavartijoiden työtä helpottivat mm. lumenaurauksen siirtyminen koneelliseksi 1880-luvulta alkaen ja resiinoiden hankinta. Resiina tosin piti ratavartijoiden itse kustantaa 1940-luvulle asti (mikä usein johti resiinoiden epätoivoisiinkin pelastusyrityksiin junan tullessa).

Virka-asunnossa asumisvelvollisuus poistui ratavartijoilta, asemapäälliköiltä, pysäkinhoitajilta, pumppukoneenkäyttäjiltä ja muutamilta muilta ammattiryhmiltä 1968, minkä johdosta monet vahtituvat voitiin sen jälkeen myydä tai vuokrata yksityiselle.

1970 uudistettiin ratavartijoiden työnkuvaa ja perinteinen osuusratavartijajärjestelmä poistui. Ratavartijan toimialueeksi tuli tällöin sama kuin heidän esimiehenään tähän aikaan toimineiden rakennusmestarien toimialue. Radantarkastustyössä toimiessa ratavartijan piti tällöin tarkistaa kulkuraiteet vähintään kerran viikossa, ja lisäksi kaikki raiteet yksityisraiteita myöten jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

1979 muutettiin ratavartijoiden nimike rataesimieheksi. Tällöin myös mm. poistuivat Rautatiehallituksen määräämät yleiset aikarajat radantarkastukselle ja asia jätettiin kulloisenkin rata-alueen päällikön tarkemmin määriteltäväksi.

Nimikkeellä rataesimies oli työntekijöitä myös 1900-luvun alkupuolella, mutta siihen aikaan kyse oli eri työnkuvasta. Silloiset rataesimiehet hoitivat osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimivat myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena.
kuva 06.04.2025 10:19 Panu Breilin  
  Kauklahden asuntotilanne vuonna 1931 Rautatiehakemiston mukaan:

"Rautatien asunnoissa asuvat: Asemapäällikkö, jolla on asemarakennuksessa 4 huonetta ja keittiö sekä vinttikamari. Mitään mukavuuksia ei ole asunnossa paitsi likajohto keittiössä. Kirjuri, jolla on eri rakennuksessa 2 pientä huonetta ja keittiö. Neljällä asemamiehellä on yhteisessä kasarmirakennuksessa kullakin 1 h. ja keittiö. Ratamestari asuu myös asemalla eri rakennuksessa. Yhteinen sauna ja pesutupa on kaikilla edellämainituilla käytettävänään. Luontaisetuina on jokaisella myös pieni puutarhamaa ja vähän viljelysmaata. Yksityisasuntojen saanti on vaikeata ja vuokrat kalliit. Sähkövalo on, maksu 4 mk. kvt."

Vuonna 1947:

"Asemapäällikön asunto käsittää 4 h ja k, lisäksi 1 ullakolla sijaitsevan lämmityslaitosta vailla olevan huoneen. Kirjuri asuu 2 h:n ja k:n sisältävässä huoneustossa. Neljällä asemamiehellä on 1 h ja k:n huoneusto. Muilla aseman virkailijoilla ei ole valtion asuntoa. Kaikkien mainittujen asuntojen yhteyteen kuuluu navetta, sauna on yhteinen kaikille. Asemapäällikölle kuuluu viljelysmaata n. 42 aaria, kirjurille n. 28 ja asemamiehille n. 14 aaria. Sähkövalo on."

Vuonna 1963:

"Ap:llä asuntona 4 h ja k, muut asunnot 2 kpl 3 h ja k, 1 kpl 2 h ja k sekä 7 kpl 1h ja k."
kuva 06.04.2025 09:13 Jarno Piltti  
  Tämän työkoneen numero on nyttemmin 99 10 9436 202-7. Seisoo tällä hetkellä Mäntsälässä raiteella 405. Omistaja GRK.
kuva 06.04.2025 08:38 Jari Välimaa  
  Lasse: tuo kommentti oli suoraa lainausta moottori-lehdestä.

ja lisää sähkön käyttöetua "B-kortti riittää pian sähkö- ja kaasukuorma-autojen ajamiseen – painoraja nousee yli 4 tonniin" https://yle.fi/a/74-20153130
kuva 06.04.2025 00:21 Lasse Holopainen  
  Mahtaa sudetkin pälättää vanhoista kunnon parivedoista vaikka kuten 3002+3030 meiningillä asjallisuus tähän malliin: https://vaunut.org/kuva/170028?u=5428 Se on sinänsä varmaan vetoisaa kahella sudella vetää kuutta vaunua vaikkei kabiinissa vedä yhtään, mutta kiskoilla kylläkin.
kuva 06.04.2025 00:09 Tuukka Varjoranta  
  Mistä johtuu, että 140 km/h rajoitus on merkitty maastoon vaikka JKV-aikakaudella yli 80 km/h rajoituksia ei enää (pääsääntöisesti) merkitä?
kuva 06.04.2025 00:06 Tuukka Varjoranta  
  Hyvä että sait tästä lähikuvan, mielenkiintoinen viritelmä kyllä!
kuva 05.04.2025 23:36 Mika T. Polamo  
  Puhutaanko niistä ajoista jolloin sinä olit yksin ajoissa? Vai pamlataanko niistä ajoista jolloin tulit ajoista olematta kertaakaan ajoissa? Olimmeko myö kertaakaan kaksin ajoissa, edes myöhässä, saati yömyöhässä? Lyödään pari vetoa siitä mitä parivetoa tarkoitat? Tuskin edes pari kuskiakaan muistaa montako kuskiparia tarvitaan pariin parivetoon. Pari veto on eri veto! Tarkoitatko omaa pariasi vai eri paria vai paria eriparivetoa? No onneksi ei olla aivan susia, niihin tuli vetoa joka saumasta seistessäkin. Juh. Ihan hyvät saumat meillä täällä molemmissa päissämme olla on. Mikäs tässä seistessä paritellen.
kuva 05.04.2025 22:34 Jorma Rauhala  
  Länsisataman liikennepaikan vaihdekoju nro 1 eli KALLIONVÄLI. Ei jää epäselväksi mistä näin osuva nimitys oli peräisin. Tämä oli ensimmäinen miehitetty paikka Töölön ratapihan suunnalta satamaradalla. https://vaunut.org/kuva/43267
kuva 05.04.2025 19:01 Markku Naskali  
  Toki maailmassa pitää hyväksyä kaikki mielipiteet.
Minun mielipiteeni ja ne kaikki väärät! :)
kuva 05.04.2025 18:08 Lasse Holopainen  
  Työtehoseura on muuten asjallinen paikka, nimimerkillä kokemusta on.
kuva 05.04.2025 17:47 Lasse Holopainen  
  Kyllä, toki sähköllä mehtään piäsee, eri juttu miten, piäseekö aina ja piäseekö poies. Jos ei, niin piäseeköhän omin avuin korjailemaan paikan päällä? Asiasta vielä kukkaruukkuun: puhe "sähköä kritisoivista vääräleuoista" kuulostaa vähän asenteelliselta, jos alkaa analysoimaan, kuulostaa se lähinnä suoritustäyteiseen kompensaatioon kuuluvalta turvattomuudentunteelta, jossa eri tavalla ajattelevat koetaan uhkana itselle. Myöskin heidän "hiljentäminen heti kättelyssä" kuulostaa seuraavalta: erilainen mielipide on uhka omalle käsitykselle, ja jotta se ei ole haittaamassa, täytyy se torjua. Eli siis jätetään kohtaamatta, sanoisin käsittelemättä, ja siitä seuraa "varjo", josta on haittaa jokapäiväiselle elämälle. Yhteiskuntatasolla vastaavanlainen tunnetaan massamuodostuksena tai joukkohypnoosina. Myöskin yhteiskunnassa jos eletään demokratiassa, tulee eriäviä mielipiteitä kuunnella, vaikka niitä ei itse kannattaisi.
kuva 05.04.2025 17:34 Juhani Katajisto  
  Niin Petri esitti mielenkiintoisen kysymyksen. Miksi toinen kaikkein vanhimmista Ukko-Pekoista korjattiin niin myöhään vielä maaliskuun 1968 tulipalon jälkeen liikennekelpoiseksi. Vielä ainakin toukokuun lopulla 1969 se seisoi Riihimäen varikolla hytti palaneena ja joulukuusta 1969 alkaen se oli jälleen korjattuna liikenteessä. Samaan aikaan niin moni Pasilan Pekka jäi pois ajosta. Höyryaikaa oli jäljellä tuolloin, kun korjauspäätös on tehty maassamme vielä yli viisi vuotta. Ei varmaan tuolloin tarkkaan tiedetty, milloin höyryaika päättyy. Sitähän siirrettiin monta kertaa eikä monet suunnitelmat pitäneet paikkaansa. Tästähän voi lukea esim. VR:n satavuotishistorian kirjasta. Olisiko tuolloin 1960-luvun lopulla ollut suunnitelmia vetureiden kriisivarastoinnille? Hr1 1002 ehti korjauksen jälkeen olla ajossa vain tasan 6 kuukautta, mutta meille harrastajille se hienoa aikaa. Tajusimme, että höyryaika kulkee vääjäämättä Helsingissä kohti loppuaan ja kukin parhaansa mukaan yritti taltioida sitä. Rulla-Pekat 1020 ja 1021 pääsivät vielä myöhemmin 1970-luvulla konepajakorjaukseen ja sen jälkeen vetämään VR:n normaaliliikenteen henkilöjunia, mutta se onkin toinen juttu.
kuva 05.04.2025 14:19 Rasmus Viirre  
  Mukavasti leskenlehdet tuo väriä! Pidän tätä ”takatalvea” sinänsä vitsinä, vaikka kylmä ja myrskyinen tuuli onkin riepponut maita. Lämpötilat ovat olleet keskimäärin normaalia huomattavasti korkeampia. Ja tietysti mieluummin nyt pukkaa kylmää, kuin sitten toukokuussa!
kuva 05.04.2025 14:15 Jari Välimaa  
  Nyt menee jo niin monimutkaiseksi että kannattaa kysyä traficomista

https://traficom.fi/fi/liikenne/autoilijat/ajoneuvon-osto-ja-myynti/ajoneuvon-tuonti-suomeen

Ja Norja on EU:n ulkopuolella joten 10 % tulli pitää maksaa.

Takuu jutuista kannattaa selvittää onko kysymys maanhantuojan vai tehtaan takuusta.

Itse olen ajanut Saksasta tuodulla sähköautolla (en itse) ja takuu hommat sujuivat hyvin suomalaisella korjaamolla oikein hyvin kun oli tehtaan takuu.
kuva 05.04.2025 13:03 Esa J. Rintamäki  
  Kun osuusratavartijoiden käyttö lopetettiin vuonna 1970, niin silloiset ratavartijat saivat ammattinimikkeekseen "rataesimies".

Tämä on varsin pätevä nimitys, sillä heidän osaamisensa myötä he toimivat ratojen kunnossapidossa etumiehinä, tai työnjohtajina tai sanotaan nyt saksaksi: "Bahnbau-Rottenführer" eli "pienemmän ratatyöryhmän" nokkamies.
kuva 05.04.2025 12:16 Jimi Lappalainen  
  Se on tosiaankin OmniCity, Pohjolan Liikenteen auto 853 ( https://tinyurl.com/pohjola853 ) tai 858 ( https://tinyurl.com/pohjola858 ). Linkit vievät Bussidata-kuvasivustolle.
kuva 05.04.2025 12:11 Arttu Kokkonen  
  Joo, tätä mietin itsekin.
kuva 05.04.2025 11:59 Petri Nummijoki  
  Olisiko syy 1002:n korjaamiseen ollut siinä, että Hr1 ja Tr1 säilöttiin kriisivarastoihin, joten niille oli varaveturina tarvetta vielä pitkäksi ajaksi?
kuva 05.04.2025 11:42 Juhani Katajisto  
  Tämä oli Helsingissä monikymmen vuotisen Ukko-Pekka liikenteen aivan joutsenlaulua. Vielä seuraavassa kuussa eli toukokuussa 1970 näki Ukko-Pekoista tämän ja 1002:n liikkuvan pääkaupunkiseudulla. Sitten syksystä 1937 alkaneet Pekan ajot olivat normaaliliikenteessä ohi pääkaupunkiseudulla. Ja tuskin 1002 olisi enää ollut liikenteessä, mutta sen hytissä oli Riihimäellä keväällä 1968 paha tulipalovaurio ja se korjattiin ajoon. Ja pitihän sitä sitten tietysti vielä hyödyntää. Keväällä 1970 tämä 1010 tuli useana aamuna tässä aamujunassa Pasilan alaratapihan kautta. Oliko sitten ratatyöt syynä? Mutta aika hieno loppuhan tällä oli. Sillä ajettiin vielä huhtikuussa 1970 melkein 6 000 km.
kuva 05.04.2025 11:38 Petri Nummijoki  
  Jos puhutaan 1950-luvusta tai 1960-luvun alkuvuosista niin varmaankin kysymys oli veturikierroista tai sitten veturin pitkiä odotusaikoja hyödynnettiin täyteajona keveissä junissa, vaikka niihin olisi riittänyt pienempikin veturi. Mutta noin vuoteen 1965 ehdittäessä ja sitä myöhäisemmällä ajalla syy lienee siinä, että dieselvetureita riitti jokseenkin kaikkiin raskaampiin ja/tai nopeampiin matkustajajuniin, joten höyryvetureille jäi enää näitä keveitä. Kun samaan aikaan pienemmät matkustajajunahöyryveturit olivat poistuneet tai poistumassa niin sitten Ukko-Pekoilla ja Ristoilla ajettiin näitä keveitä, vaikka varmaan joku Hv2 olisi tämmöiseen ollut taloudellisempi.
kuva 05.04.2025 11:16 Petri Sallinen  
  Kuvasin aikoinani Kilon tuvan. Pihapiirissä oli myös sauna ja ulkorakennus. Tupa oli rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Huopalahdessa — ja monessa muussakin paikassa. Piirustukset löytyvät Kansallisarkistosta. Piirustukseen on kirjattu, mihin kaikkialle tupa on rakennettu kyseisillä piirustuksilla. Piirustus on otsikoitu "rataesimiehen asunto". Olen suunnitellut aiheesta 1:160-rakennussarjan.

https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2015/03/N-Rataesimiehen-asunto.pdf
kuva 05.04.2025 10:41 Jari Ahokas  
  Noin 85 K€ + alv Suomeen tuotuna. Kun ovat EU:n ulkopuolella. Kelpaakohan Norjan tyyppihyväksyntä EU-alueella(?)
kuva 05.04.2025 10:03 Jari Välimaa  
  Voi ostaa Norjasta tai tuottaa sieltä kun on samaa sisämarkkinaa https://www.ford.no/oversikt-nyttekjoeretoey/f-150-lightning
kuva 05.04.2025 09:45 Jari Ahokas  
  Jos F-150 Lightning olisi saatavilla Suomessa virallisen maahantuojan kautta, takuu- ja vastuuasiat kunnossa, ja hinta olisi $ 50-87K uutena kuten Jenkeissä - voisin vakavasti harkita ostavani (käytettynä toki 1-2 v ja alle 40 tkm). Ei taida ihan heti tapahtua...
kuva 05.04.2025 08:18 Jari Välimaa  
  Sähköllä pääsee myös metsätöihin

"Ford on nimennyt uuden sähkömallinsa varsin maskuliinisesti. Nimi Lightning viittaa tietenkin siihen, että sähköä ja voimaa piisaa. Nimelle on myös katetta, sillä sähköversio on kaikkein aikojen suorituskykyisin F-150. Kiihdytyksessä sille ei pärjää edes Shelbyn virittämä F-150-versio. Sähköä kritisoivat vääräleuat siis hiljennetään heti kättelyssä."

https://moottori.fi/koeajo/koeajo-ford-f-150-lightning-iso-ja-ihana-sahkomorko/
kuva 05.04.2025 07:56 Teppo Niemi  
  Pitäjänmäki on palanut, Mäkkylä ja Kilo purettuja.
kuva 05.04.2025 03:57 Lasse Holopainen  
  Näinpä se on, se on Pågen. Påsin togenia en syhdä maöda, meinaan varveellisempi teihtoehto ahtaa molla Allan Pukarin brown&round leipäreikä. Sitä suapi nykyjään puljust jos puljust.
kuva 05.04.2025 03:48 Lasse Holopainen  
  Ajoneuvojen asjallisuus!
kuva 05.04.2025 03:46 Lasse Holopainen  
  Ja onkohan tuo nytte sitte Scaanian Omnicity? On kyllä kiva piristys tuokin.
kuva 05.04.2025 03:44 Lasse Holopainen  
  Nonniin, ja nyt on sen luokan asjanmukaisuuksien kokoontujaiset jotta ei oo ennen nähty. Siinä Hiace ja Carrus City L vierekkäin. Ja on muuten klassikko! Oikeen nostalgiset nuo linjakilvet ja Concordia bus Finlandin väreissä. Mutta sitte siel on viälä lissää niitä, siel on Carrus Cityä ja korkealattiaista Wiiman bussia, ai että ku on asjallista. Ja on nuo Volvo 8700 bussitki perinteisiä, eikä niitäkään kauhiast enää n e ä. Ja kyllä on kans Ikarus-korisissakin tyylekkyys kohillaan ja nostalgisuus.
kuva 05.04.2025 03:38 Lasse Holopainen  
  Ja ai että ku Carrus City L:n asjallisuus, tyylekkyys ja jalakaanmenevyys.
kuva 05.04.2025 03:31 Lasse Holopainen  
  Ne ajatteli jotta käytetään autolla joukkoliikennettä. Itekki kerran miettiny mennä pitempi matka mönkijällä Sm4:ssä, ku toimintavarmuus oli vähän heikkoa. No kysyttiin VR:n jostain kysymyspalavelusta jotta saako raktorimönkijän ottaa lähijunaan, kuulemma ei saanu, ni en sitte tehny sillee. Se oli pakko sitte ajaa se pitempi siirtymä, kyllä sillä sen matkan piäsi ku jotenki pysy käynnissä ja koossa. Mutta jos ois sammunu ni siinä sitä sitte oltas oltukki, meinaan sehän saatiin käyntiin ainoastaan verkkovirtaporakoneella, eli sellasella pyöräytti vauhtipyörää ku oli virrat piällä. Ja tätä älkää ikinä kokeilko, meinaan se on törkiän vaarallista yrittää asentaa vauhtipyörän suojus paikalleen samalla ku ite vauhtipyörä pyörii siinä parin sentin päässä tyhjäkäynnin kierrosluvuilla moottorin mukana. Mutta suoja on pakko olla ettei kengät sotkeennu moottorin vauhdilla pyörivään vauhtipyörään. Ja siinä mönkijässähän hajos aivan kaikki, paitsi ehkä rekisterikilpi. Mutta myöhemmin ku se luiruutteli bensat maahan meiningillä atlantti&safetyfirst, ni oltiinki järkevämpiä ja siirrettiin se poies yhdistelmällä Volvo 940 + peräkärry, ni sai rauhassa pajalla tehä remppaa eikä tarvinnu lähteä ajaa hasardia siirtymää. Mutta tosiaan nykyäänhän jos tommosta tarvis siirrellä ni Hiacellahan se onnistuu ja se ku on luottokampe, ni ei varmaan tarvinne käyttää sitä Sm4:kään kauhiasti, meinaan Japanin diisseli kiisseli kone mahtaa olla luotettavampi ja sitä saapi itte ajellakki. Ja by the way, pittäähä miu ajjaa moneen paikkaan joka päivä mihin ei kauhiast junalla piäsiskää. Ja kyllä muuten autolla siirtelyhommia tulloo ihan muutenki vaan että kilometrien kertymistä ei voi estää. Siksi se muuten on vaan kiva ku auto toimii ni piäsee aina örnistää menemään jotta Toyotan diisseli laulaa ja kuski laulaa kans, ai että se on duettoa. Mutta semmosta, ei muutaku hyvää yötä ja Hiacen kuvia.
kuva 05.04.2025 02:16 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä, herra Arttu. Homman arvostettavuutta nostaa se, että keltainen väri ei ole mitenkään liian helppo maalattava.

Vaatii lähes aina valkoista pohjakseen...
kuva 05.04.2025 02:12 Esa J. Rintamäki  
  Olihan se niinkin, että vahtitupa"politiikka" eli aikansa vaatimusten mukaan. Esimerkiksi Pihlajavedeltä pohjoiseen ollut Kömin vahtitupa valmistui vuonna 1913, vaikka Kattilakosken sillan lähellä oli seuraava tupa, (laitettu vedenottopaikan pumppukoneen hoitajan asunnoksi).

Siitä seuraava oli Valkeajärvellä, pysäkin alueella.

Tuurin kohdalla oli alunperin 1882 käyttöön otettu Nikolaistadin radan ainoa kaksoisvahtitupa.
kuva 05.04.2025 02:04 Esa J. Rintamäki  
  Postivaunusta katsottuna noin kello kahden suuntaan on paljasta laania. Missä muuten laskumäki oli? Mainitsemani laanin kohdalla?
kuva 05.04.2025 01:37 Mikko Mäntymäki  
  Tästä kuvasta oli iso apu ratapihakaavio projektille nyt sain toisen lähestymissuunnan.
kuva 05.04.2025 01:12 Visa Pöntinen  
  Ainakin Pitäjänmäellä on ollut yksinkertainen vahtitupa, sekä Mäkkylässä ja Kilossa. Ne kaikki on purettu.
kuva 05.04.2025 01:10 Visa Pöntinen  
  Ei ole, se on tästä hieman vasemmalle. Vahtituvan tai kaksoisvahtituvan piirustuksella rakennettuja rakennuksia eivät aina käyttäneet ratavartijat. Itse asiassa valtaosa kaksoisvahtituvista oli aivan muun henkilökunnan kuin ratavartijoiden käytössä.
<<   >>