Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.09.2024 13:14 | Eljas Pölhö | ||
| H7 525 oli pitkäaikainen Seinäjoen veturi 1920-luvulla. Tilastollisesti se kirjattiin Seinäjoelle lokakuussa 1923, mikä lienee varhaisin vaihtoehto tälle kuvalle. Talvi 1928-29 lienee viimeinen vaihtoehto, koska veturissa ei ole vielä numerolaattaa edessä. H7 525 vuoden 1928 ajomäärät kuukausittain: I = 6985 km, II = 6063 km, III = 6225 km, IV = 6512 km, V = 7405 km, VI = 6952 km, VII = 3601 km, VIII = 6765 km, IX = 6562 km, X = 7012 km, XI = 6592 km, XII =6289 km. Tuohon aikaan Seinäjoen varikon vetureiden tyypilliset reitit olivat Sk-Haapamäki, Sk-Kaskinen/Kristiinankaupunki ja Sk-Ylivieska. Vaasa oli vielä silloin itsenäinen varikko ja huolehti Sk-Vaasa välistä osittain kaukojunista Tampere-Vaasa sinne sijoitetuilla H8-vetureilla. Pohjanmaan radan henkilöliikenne hoidettiin pääosin Seinäjoen varikon sarjoilla H1, H2 ja H7. |
||||
|
11.09.2024 12:47 | Jarmo Ranta | ||
| Surettaa tämä ilkivalta. Järvelässäkin on kivitetty kesän aikana automaatin näyttö rikki ainakin kahdesti, joten masiina varmaan haetaan lopullisesti pois. Vandaalien takia kärsivät kaikki muut. Oikein toimiessaan tuolla on kätevää ostaa lippuja. | ||||
|
11.09.2024 12:41 | Antti Havukainen | ||
| Samaa mieltä Rikun kanssa. Tämä layout on todellakin toimiva, ainakin jos kilpaileva vaihtoehto näyttää tältä: https://vaunut.org/kuva/170433. Ja ennen kuin joku vetoaa siihen, että aikataulut voi katsoa myös laiturinäytöstä, mainittakoon, että kuvaushetkellä niissä ainoastaan kehotettiin yhteyshäiriön takia katsomaan aikataulut osoitteesta junalahdot.fi. Vaikka näytöt sattuisivatkin toimimaan, niin niistä on vaikea saada käsitystä koko päivän junatarjonnasta verrattuna tällaiseen perinteiseen paperiaikatauluun. En vastusta uutta teknologiaa enkä valita vain valittamisen ilosta, mutta mielestäni monesta yksinkertaisesta asiasta on kustannussäästöjen ja tehokkuuden maksimoinnin nimissä saatu tehtyä kohtuuttoman vaikeita, mikä lopulta näkyy maksavalle asiakkaalle ala-arvoisen surkeana "palveluna". | ||||
|
|
11.09.2024 12:25 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Timo Salon toteamus pitää hyvin paikkaansa ainakin.Keran tilapäisen ylikulkusillan valaistuksen suhteen. Aina kun olen pimeänä aikaan kulkenut, niin sillan ledivalaistus on ollut pimeänä. Asiasta on kahdesti laitettu sähköpostia Väylävirastolle. | ||||
|
11.09.2024 12:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Femti huge för landepaukkur! | ||||
|
11.09.2024 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno öinen tunnelmakuva! | ||||
|
|
11.09.2024 10:07 | Riku Outinen | ||
| Aikataulun lay-out on todella toimiva. | ||||
|
|
11.09.2024 10:05 | Kari Haapakangas | ||
| Minusta pahempaa on suhtautuminen näihin vandaaleihin. Vastikään järjettömyyttä oltiin harrastettu Porvoon jalkapallokentällä, ja siinäkin joku arveli, että jollakulla on ollut "paha olo", jota on sitten purettu naisten jalkapallojoukkueen kioskin sisällön tuhoamiseen. | ||||
|
|
11.09.2024 09:27 | Timo Salo | ||
| Tämä (EVVK) on kyllä nyky-Suomen pahimpia ongelmia! Mikään ei kuulu kenellekkään, mutta palkanmaksu on tultava ajallaan......... | ||||
|
|
11.09.2024 09:21 | Timo Salo | ||
| Kyllä tuo asenne mitä Antti kauppaa junamatkustamiseen pitää paikkansa muuallakin... Valitettavasti. Esim. Nokian kaupunki avasi ison päivähoitokeskuksen Siuroon elokuun alussa, mutta vieläkään ei ole saanut aikaiseksi nopeusrajoitusta, hidastustöyssyjä, tai lapsivaroitusmerkkejä!!! Sitten vasta, kun sattuu jotakin ikävää...? | ||||
|
|
11.09.2024 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laitteen seuraavan "huollon" voikin toteuttaa kasapanoksella. Eteenpäin, kohti taloudellista voittoprosenttia, Sulo Vilenin kuolematonta periaatetta seuraten: "Kun Halvalla Sai". Eikä tämä koske itse lipunhintoja. |
||||
|
|
11.09.2024 09:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä aikataulun "lay-out" ole mitenkään asiakaslähtöisesti toteutettu, ei lähellekään. Sekavaa puuroa ja pienellä fontilla, jota me hampaattomat lampaat (hiekkaa kengänpohjissa) emme enää saa nähdä koko ihanuudessaan...! |
||||
|
|
11.09.2024 07:56 | Ilmari Tommola | ||
| Näinhän se on. Ratikan kyydissä oppii ihmiskunnasta sen, niin ikään todellisen puolen, mitä yhteiskuntaopin kursseilla ei opetettu. | ||||
|
11.09.2024 00:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ne erottaa helpoiten siitä, kun näissä ei ole Tau-vaunuista tuttuja jarrusiltoja vaunujen päissä. Koska vaunuilla kuljetettava savi liukastuttaa pahanpäiväisesti päädyissä olevat astimet ja oterivat, Taut olivat radio-ohjauskuljettajan ja muun vaihtotöissä vaunuissa matkustamaan joutuvan henkilöstön kannalta näitä Taimn-u -vaunuja käyttäjäystävällisempiä. Mutta onkohan Taut jo vallan hävitetty..? Tässäkin savivaunut ovat keulassa, niin on todennäköistä, että kaikkein pisimmät työntöliikkeet joudutaan tekemään juuri savivaunut edellä. | ||||
|
|
11.09.2024 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meirasta Eiraan, tee nyt Sight - Seeing Kakkosella! Näet koko inhimillisen elämän kirjon: näkymät Aleksis Kiven kadulta Tehtaankadulle ja takaisin. Matkan opetus: vaikka maailmassa onkin paljon vinksallaan, ymmärtämys ihmiskuntaa ja sen edustajia kohtaan auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Empatia sittenkin kuuluu politiikkaan. |
||||
|
11.09.2024 00:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osakeyhtiölaki 2006/624: pykälä 5: Toiminnan tarkoitus "Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä." Kaikki te markkinatalousapostolit, nauttikaa nyt kuvatekstissä kuvatusta tilanteesta. Oletettavasti vasta junankuljettaja valmistautuessaan ajovuoroonsa on todennut vikaisuuden? Ja niin asiakaslähtöisyyden kaunein kukka, eikun piikikkäin ohdake "kukkii" voimakkaasti. (Tunnetuimpia yhtiöjärjestyksen käyttäjiä ovat taloyhtiöt.) |
||||
|
|
10.09.2024 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| I alla mörkret, vi kan väl höra en viktigaste fråga i hela staden: - Vad kostar en mörka flaska? | ||||
|
10.09.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Antipulu - piikit päällä! | ||||
|
10.09.2024 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kaiken Aa ja Oo, välissä äL ja Koo", runoilivat isot pojat kotopuolessa aikoinaan. | ||||
|
|
10.09.2024 23:23 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen H7 kuva!Lienee lämmittäjällä ollut töitä! | ||||
|
10.09.2024 23:18 | John Lindroth | ||
| Upea otos Tapsalta! | ||||
|
10.09.2024 22:17 | Reijo Salminen | ||
| Alcohol I Like - lukivat ulkomaan elävät. | ||||
|
|
10.09.2024 21:30 | Tero Korkeakoski | ||
| Noi on Taimn-u -sarjaa eikä Tau. | ||||
|
10.09.2024 21:28 | Erkki Nuutio | ||
| Svinhufvudin juna saapui perille Helsinkiin 29.3.17 klo 10 aikoihin. Tervehtimään oli tullut täälläkin suuri kansanjoukko. Pari tuntia myöhemmin saapui Pietarin junassa Alexander Kerenski, Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeusministeri, Juhliva kansanjoukko oli tullut häntäkin vastaan. Sitten Kerenski puhui ja puhui ja halusi antaa poskisuudelmia. Ilmoitti odottavansa että aktivistitoiminta lopetettaisiin ja tarjosi amnestiaa jääkäreille, jos nämä luopuisivat "saksalaisista puuhistaan". Kerenski saapui uudelleen Helsinkiin 13.4.17 ministerivaltiosihteerin salonkivaunussa ministerivaltiosihteeri Enckellin ja tämän henkikuriirien (Stolt ja Sinovjev) seurassa . Lähtiessään takaisin Pietariin 16.4.17 tiesi Kerenski jo ratkaisua vaille jäävän erimielisyyden. Valtaosalle suomalaisista kelpasi ensialkuun vain täysi autonomia ja oikeastaan vasta täysi itsenäisyys. Sellaista Venäjä ei aikonut sallia. Mutta Lenin ei vastustanut kumpaakaan. Toukokuun lopulla Kerenski saapui taas Helsinkiin, nyt sota- ja laivastoministerinä. Yhteisymmärrystä ei syntynyt ja lisäksi Itämeren laivasto Helsingin edustalla ja venäläiset maajoukot olivat hajoamassa anarkiaan. Kerenski astui taas junasta Helsinkiin 25.1.18. Bolsevikit olivat jo kaataneet väliaikaisen hallituksen, jonka pääministeri hän oli ollut. Wolter Stenbäck vei hänet piilopaikkaan. Piilopaikkaa vaihdettiin monesti punaisen Helsingin aikana. Huhujen levitessä saksalaisten tulosta, lähti hän salapuvussa Pietariin ja sieltä junalla Muurmanniin ja edelleen laivalla Britanniaan. |
||||
|
10.09.2024 21:01 | Pasi Seppälä | ||
| Tähän rakennukseen ei ole mennyt raidetta, mutta tämän rakennuksen paikalla oli vielä vuonna 2004 kolme pienempää hallia ja silloin tässä oli sivuraiteen pätkä viimeisenä olevaan rakennukseen. Se haarautui vasemmalle juuri tuolta kaarteen loppupäästä ja johti tätä hallia pienemmän rakennuksen lastauslaiturille. Siinä seisoi pitkään ruskea Gbl-vaunu. Kuvakin pitäis olla jossain. | ||||
|
10.09.2024 20:29 | Petri Nummijoki | ||
| No jos Eim-vaunuille oli paljon käyttöä niin kai edes Eims-vaunuiksi varatuista Ci-vaunuista olisi puolet voitu muuttaa Rk-vaunuiksi? Ei kai sentään aamukasojen ollut pakko päästä entisiin ensimmäisen luokan vaunuihin? | ||||
|
10.09.2024 20:26 | Petri Nummijoki | ||
| Eli tämä museovaunu on yksi muutetuista ja ilmeisesti entisöinnissä palautettu enemmän alkuperäistä vastaavaksi, jos tupakkaosasto ei ole enää kahvilana? | ||||
|
|
10.09.2024 19:11 | Eljas Pölhö | ||
| Vanhaan kysymykseen Eik-vaunujen kierrosta voisin nyt lisätä, että Suomen Ravintolavaunu Oy pyysi 15.2.1968, että pikajunaparissa 1 ja 2 voitaisiin Eik vaunussa oleva pieni matkustaja-tupakkaosasto erinäisin muutoksin varata yksinomaan ravintolakäyttöön. Koneosaston johtaja Eero Lamminpää esitti, että tehtäisiin muutos kolmeen Eik-vaunuun, jolloin tällainen vaunu olisi käytettävissä myös mahdollisten korjausten aikaan. Pasilan konepajan annettua kustannusarvion (792/1/Vau, 12.6.68), määrättiin se 3.7.1968 (Ko 441/1877) tekemään ensi tilassa muutokset kolmeen vaunuun: Eik 22341, Eik 22345 ja 22348. Täten ainakin junat 1 ja 2 saivat omat nimikkokahvilavaununsa. |
||||
|
10.09.2024 18:39 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1968 Tv1 1208 oli Pieksämäellä lainassa 4. konepiiristä ja sitä käytettiin ensisijaisesti sorajuniin Paltasen sorakuopalta, jonka kiskotus ei sallinut Tr1 sarjan käyttöä. Lisäksi se toimi varalla Pieksämäki-Savonlinna tavarajunille, joissa oli pyrkimys käyttää Sv12-sarjaa. Pieksämäen jälkeen 1208 pääsi vielä Iisalmelle sorajuniin. Pieksämäen toinen vastaavassa työssä ollut Tv1 oli 920, joka pääsi vielä syksyllä konepajaan L1-korjaukseen ja kattilan T-tarkastukseen ja sittemmin vielä siirrettiin Kontiomäelle viimeisiksi ajoikseen. |
||||
|
|
10.09.2024 18:26 | Perttu Karttunen | ||
| Tau:t vielä liikenteessä, siitä on kyllä pitkä aika kun viimeksi nähnyt, joskus Vuonoksesta niillä talkkia ajettiin. | ||||
|
10.09.2024 18:24 | Timo Haapanen | ||
| Ei enää montaa tavarajunaa ehdi kulkea. | ||||
|
10.09.2024 18:20 | Eljas Pölhö | ||
| Romuttui on ehkä hieman vahva ilmaus. Vaurioitui olisi ehkä parempi, koska veturia ei vielä romutettu, vaan se sai syyskuussa 1965 vielä ulkopuolisen Rust-Ban suojauksen ja taisi olla yksi niistä, joiden suojausta paikkailtiin toukokuussa 1968. Ulkopuolinen Rust-Ban suojaus tehtiin 1965-1968 Joensuussa vetureihin: Tk3 1109 ja 1118 syyskuussa 1965 Tv1 930-935 lokakuussa 1966 Tv2 618 toukokuussa 1967 Vr1 544 syyskuussa 1967 Tv1 595 lokakuussa 1967 Tv1 596 toukokuussa 1968 Tk3 840 hieman ristiriitainen tieto: syyskuussa 1967 vai syyskuussa 1968 |
||||
|
|
10.09.2024 18:17 | Timo Haapanen | ||
| Taitaa jäädä silakkamarkkinareissu ajamatta. Ja puutavara siirtyy kumipyörille. | ||||
|
|
10.09.2024 15:54 | Vertti Kontinen | ||
| https://vayla.fi/-/vaylavirasto-kieltaa-liikenteen-seinajoki-kaskinen-rataosalla-turvallisuussyista-siltojen-kunto-erittain-huono Mahtaa tämän sillan päivät olla luetut. Väylävirasto kieltää liikenteen rataosalla 14.9. eteenpäin Kyröjoen sillan huonon kunnon vuoksi |
||||
|
|
10.09.2024 15:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä pienempiäkin teitä sai täytteenä nuohota. Oli varsin vaihtelevaa työtä. Ja yleisönpalvelutehtävä. | ||||
|
10.09.2024 15:05 | Timo Salo | ||
| Kiitos Niila tietoiskusta! Katselin "vanhat kartat"-sivustolta, että mistä lie saanut paikka nimensä. Vaunusuo näkyy siinä hyvin, mutta paljon pienempänä, kun olen uskonut sen olleen...(tilanne 1907):https://vanhatkartat.fi/#13.33/61.34846/22.84884 Kartasta näkyy myös mukavasti minkälainen tasoristeysten määrä oli aikanaan välillä Vammala-Kiikka... | ||||
|
10.09.2024 14:51 | Jouko Järvinen | ||
| Samaista tulvaa tuli ihmeteltyä keskustassa, kadut ja jalkakäytävät katosivat hetkittäin veden alle. Sateen jälkeen vesi virtasi alas Raatihuoneenkatua Mannerheimintielle, jonka varrella läheisen kerrostalotyömaan monttukin kävi uimasilla niin ettei rakennuskalustoa pohjalta erottanut. Jossain vaiheessa autoja tuli solkenaan Viitostieltä/Graanista keskustaan Vilhonkadun sillan yli. Syy autoletkoihin löytyikin tuosta kuvasta. | ||||
|
|
10.09.2024 14:42 | Niila Heikkilä | ||
| Paikka on Tyrvään voimalaitoksen yläaltaan vaikutusalueella. Vedennoston yhteydessä 1950-luvun alussa viljelysmaat olisivat jääneet veden alle ilman reunapengerryksiä ja patoja. Pumppuasemien avulla pellot saadaan pysymään viljelykelpoisina. Eli tavallaan tässä ei ole vallattu uutta viljelysmaata pumppujen avulla vaan säilytetty olemassaolevaa. Vastaavia ratkaisuja on myös mm. Kemijoella voimalaitosten yläaltailla joissa paikoitellen pienten sivujokien koko vesimäärä joudutaan pumppaamaan ylempänä olevaan yläaltaaseen. | ||||
|
|
10.09.2024 14:35 | Timo Salo | ||
| Riksåttanilla oli jo minunkin ajeluitten aikana hyvin kyseenalainen maine. Sen ylimenokin esim. Merikarvialle hirvitti. Luin jostain, että se baana on niitä kolariherkimpiä rännejä... (Ajelin paljon mielummin "pieniä kakkosluokan" teitä, vaikka vähän pidemmänkin kautta!) | ||||
|
|
10.09.2024 13:02 | Eljas Pölhö | ||
| Eim-vaunuja käytettiin 1960-luvulla varsin paljon tilausmatkoilla. Joskus ei vaunupulan vuoksi voitu järjestää vaunua halutuksi päiväksi edes juhlapyhien ulkopuolella. Lko:n yleisten asioiden kansiot sisältävät vaunuvuokrailmoitukset (1960-luku on kansiot Lko III Fb:64-150). En ole kuvannut niistä yksittäisten vaunujen vuokrasopimuksia, joten en osaa antaa tarkkoja määriä. Sopimuksia on paljon kautta vuoden ja yksi sopimus saattaa käsittää 1-3 vaunua ja kestää yhdestä yömatkasta viikkoon samalla vuokraajalla. Pitkäkestoisimmat vuokrat olivat tyypillisiä hiihtolomakaudella ja useamman vaunun ryhmiä ajettiin jopa omina juninaan esim. Kontiomäeltä Vuokattiin (Kontiomäelle joko yöjunalla P71 tai ylimääräisellä lisäpikajunalla). | ||||
|
|
10.09.2024 12:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jätin myös reilu parikymmentä vuotta sitten yliopiston kemian alkuunsa kesken, kun maistui kalkilta. Toisin sanoen alkoi silloin aikanaan nuorena kollina oikein tosissaan poltella veturimiesjutut. Vaan eipä sinnekään sitten niin vain menty. Vaati loppujen lopuksi melko jäätävät ennakkotyöt. Tekun luentosalien lauteet, pitkät yöt pikavuoron sarvissa ― satoja öitä maailman tylsimmäksi sanottua valtatietä eli »Riksåttania» päästä päähän ― ja vielä raskasta ratapihapalvelusta. Monta kertaa meinasi noilla taipaleilla jo itseltäkin usko loppua, mutta ei kyllä todellakaan kaduta. Näin jälkikäteen arvostan sitäkin, kun monenlaista tuli erilaisten maailmojen varsilla nähtyä. | ||||
|
|
10.09.2024 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jesh, herra Petri. Tutkimattomat ovat rautatien herrojen tiet. Tosin 1964 oli jo parit ensimmäiset Porkkanat kulkeella keittiöosastotädit kyydissä. Sama kiitojunissa KCik:ssa. Niin rajallisia kuin nämä olivatkin. Mitä retkeilyvaunuihin tulee, olihan se sentään hyvä että Häppämäen Kissanpissattajat ry.:llä tai Takahikiän Apukoulun kannatusyhdistys ry.:llä oli mahikset matkustaa charterina vaikkapa Ilomantsiin pullonpyörityslomalle...? |
||||
|
|
10.09.2024 11:27 | Timo Salo | ||
| Alkaa tuo keskikoulun kemian oppimäärä hiukan tökkiä, mutta nyt asia ok... | ||||
|
|
10.09.2024 10:36 | Petri Nummijoki | ||
| Jos mennään esim. kesän 1964 tilanteeseen eli ensimmäiseen R-vaunujen jälkeiseen aikataulukauteen niin varmaankin junissa P1/2, P31/32, P53/42, P61/66, P67/68 ja P75/76 olisi ollut hyvä käyttää oikeaa ravintolavaunua. Tämä olisi vaatinut 10 vaunua päivittäiseen liikenteeseen (P31/32 ja P53/42 voitiin hoitaa samalla vaunulla molempiin suuntiin) ja jos varavaunuja olisi edes pari niin yhteensä 12 ravintolavaunua. Oikeasti käytettävissä oli 6 kpl Rk-vaunuja eli vähintään 6 vaunun vajauksen näkisin siihen aikaan olleen. Korvaajina käytettiin kahvilavaunuja mutta samaan aikaan oli painetta saada yöjuniin tarjoilua, joten kahvilavaunuistakin oli ennemmin pulaa kuin ylitarjontaa. Vähän vaikea uskoa, että esim. Eim-lepovaunuja tarvittiin välttämättä parikymmentä eikä 6 vaunua pienempi määrä olisi riittänyt, kun päivittäisessä liikenteessä lepovaunuja oli ilmeisesti vain kaksi ja loput käytössä ehkä muutamana kymmenenä päivänä vuodessa joko tilausmatkoilla tai juhlapyhien ruuhkaliikenteessä. | ||||
|
|
10.09.2024 10:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaoliinia tosiaan. Puhutaan »savesta». Jämsänkosken tehdas sitä ainakin vielä tarvitsee, vieläpä eri laatuisia sellaisia. Taitaa Raumankin paperitehdas tarvita, mutta se on perinteisesti saanut päiväannoksensa kuorma-autoilla läheisestä satamasta. | ||||
|
|
10.09.2024 09:45 | Timo Salo | ||
| Nyt täytyy sanoa suunnilleen samaa, kun Rasmus pumpuista, mutta talkista. Joutui oikein googlettamaan ja sieltä ei selvinnyt kuinka paljon teollisuus käyttää talkkia. Tuskin sentään tuossa määrin? Olisko kuitenkin kalkkia? (Kiitos muuten positiivisesta arvostelusta!)https://cosmileeurope.eu/fi/inci/ainesosa/15804/talc/ https://smamineral.se/fi/kalkki-arjessa/mika-on-kalkki/ | ||||
|
10.09.2024 09:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Likaava tavara ei ollut ainoastaan kalkkia säkeissä. Selittäneekö Gdt - vaunujen "hyökyaaltoa" isot rakennusbuumit, kun falskaavat Parmu - sementtisäkitkin aiheuttivat sangen voimakkaasti vaunujen siivoustarvetta? Ja sitten yhdellä kynänpyöräytyksella kätevästi Gdt:t XG - ja BG - tunnusten alle, kunhan buumit vähän laantuivat ja porukat toipuneet sokkelitalkookrapuloista...? |
||||
|
|
10.09.2024 09:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, samoin minustakin hyvin mielenkiintoista. Mitä Ci - vaunuihin tulee (vaikkapa nyt tilanne vuonna 1961), niin puhuttaessa vuoden 1921 mallisarjasta: näistä kymmenen muutetiin Eims - sotilasvaunuiksi 1962 - 63. Kolme hylättiin 1962 - 63 ("neljäs", siis viimeisenä, nro 2316 vuonna 1972!). Yhdestä tuli A 92 vuonna 1945 ja kolme vaunua meni virkatarvevaunuiksi [nro 2311 -> Etv - Vo 6 (varasto-osaston erikoistyövaunuksi!) vuonna 1963]. Hyttivaunu - Ci:t vastaavasti lepo - ja/tai retkeilyvaunuiksi vuodesta 1955 alkaen. Näiden alkuperäiset valmistumisvuodet olivat sellaista 1915, 1922 ja 1932. Ei siis varsin uusia matkustuskulkuneuvoja. Olympia - Ci:t (kahdeksan vaunua, nrot 2336 - 2343), pysyi 1. lk tarjontana vuosiin 1970 - 1972, jolloin niistä tuli virkatarvevaunuja, jokunen johdonvetojuniin, ja yhdestä tehtiin A 19. Ne korvattiin Cit - eli sittemmin Cht - vaunuilla erikoispikajunissa käytettäväksi. Cm - makuuvaunuista: lyhytmallisia (nrot 2138 - 2158) ei enää ollut liikenteessä 1961. Pitkämalliset (nrot 2159 - 2168 valm. vv. 1929 - 1930) meni virkatarpeiksi (XCm ja BCm) ja hylkyyn 1960 - luvun puolivälissä. Myöhemmät vaunut, 2171 - 2175 oli käytössä 1970 - luvun alkuun asti. 1960 - luvun alkuvuosina meni hylkyyn ja virkatarvevaunuiksi myös pitkämallisia CEm - vaunuja (valm. vv. 1924, 1926 ja 1928) jokseenkin suuressa määrin. Myöhemmätkin CEm:t (näistä neljä) kokivat tulla virkatarvevaunuiksi, kuitenkin alkaen n. 1970 tienoilta. CEi - vaunut: sinnittelivät 1960 - luvun puoliväliin, "mulatit" myös! Enimmäkseen 25XX - sarjaa (valm. vv. 1924, 1926, 1929 - 1931, 1934). 26XX - sarjaa (valm. vv. 1936, 1938 - 1939 ja 1941) alkoi poistua heti edellä mainittujen perässä. Modernisoidut pysyivät liikenteessä CEhit - vaunujen tuloon asti. Pitkämallisista Em - vaunuista (nrot 2733 - 2742, valm. vv. 1926 ja 1928) meni hylkyyn kaikki v. 1963 ja 1964. Lyhytmalliset olivat poistuneet jo aiemmin (-> SNTL [1920 ja 1940] ja XEi - sarjalaisiksi 1950-luvun lopulla). Ei - sarja: kovasti oli käyttötarvetta näille, niin 90 P - kuin 100 P - vaunuille. Vanhempien satapaikkaisten (nrosta 22061 -> ) hylkäämisiä harrastettiin suuressa määrin 1960 - luvun puolivälistä alkaen. Ja sitten tulikin ohjelmaan autojenkuljetusvaunusarja Oe, joita oli suht helppo väkertää nakkaamalla puuvaunukorit huut metsään! Ensimmäiset v. 1968, aloittaen vaunuista CEi 2583, 2569, 2572, 2580 ja Ei 22121 (-> Oe 71'901 - 71'905). Johtopäätökseni: mahdollisen ravintolavaunupuutteen paikkaamiseksi ei perusvaunutarjonnasta voi puhua isoin kirjaimin. Ja nekin, joita oli, olivat jo Metusalemin [Metusalahin] ikäisiä (1. Mooseksen kirja, luku 5 jae 27: patu delasi 969 vuoden ikäisenä! Tiedä sitten, kuinka monta sivua vuotta kohti tuon ajan allakoissa oli?) |
||||
|
10.09.2024 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John ja Herr Kurt, nyt meni mielenkiintoiseksi! Olisi kovin mielenkiintoista saada nähdä muutkin mainitun albumin sivut vorgissa...? |
||||
|
09.09.2024 23:23 | Panu Breilin | ||
| Myös ainakin Peltosalmessa ja Hausjärvi tavarassa on nosturit (tai ainakin melko hiljattain vielä oli). | ||||
|
09.09.2024 23:21 | Panu Breilin | ||
| Jopas tulee korkealle tuo uusi laituri verrattuna vanhaan. | ||||