Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.05.2025 19:13 | Mikko Herpman | ||
| Kietämättä maalaiselle ei kirurgi sano yhtään mitään mutta Ullanlinna jo kolahtaa tyyriineen taloineen ja mukavana ympäristönä. | ||||
|
29.05.2025 19:00 | John Lindroth | ||
| Tämä on kiva kapsukuva! | ||||
|
|
29.05.2025 18:56 | Miska Sallinen | ||
| HSL:n mukaan Ullanlinna on selkeämpi nimitys ulkopaikkakuntalaisille. | ||||
|
|
29.05.2025 18:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä oli oikein syy että kympin päätepysäkin nimi ei ole enää Kirurgi / Kirurgen? | ||||
|
29.05.2025 18:50 | Pasi Seppälä | ||
| Radan vierustaa kulkeva sähkölinja tuo nostalgisesti mieleen entisajan puhelinlinjat. Näkymä on muutenkin kuin jostakin korpiradalta vaikka melko urbaanilla alueella ollaan. Mutta erinomainen kuva kuitenkin. | ||||
|
29.05.2025 18:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin kyllä Turkua jonne väitit että tulee kuormia vain rekoilla. | ||||
|
29.05.2025 17:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilmiselvästi "aatteen miehen" väsäämä moottoriresiina? Varusteena kovin hupaisan näköinen valon-"heitin". |
||||
|
|
29.05.2025 17:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, tarkoittanet mahdollisesti Fairlie-tyyppistä veturia? | ||||
|
29.05.2025 15:11 | Panu Breilin | ||
| Yleensä noissa iltaisin kulkevissa Jyväskylä–Pieksämäki-raakapuujunissa on sähköveturi. | ||||
|
|
29.05.2025 15:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Pitäisi olla kaksikeulainen höyryveturi, tai sitten pariveto perät vastakkain :) | ||||
|
|
29.05.2025 14:36 | Riku Outinen | ||
| Eli Keitelepohjassa lastaa tällä hetkellä Stora Enso. | ||||
|
|
29.05.2025 14:34 | Mikko Ketolainen | ||
| Vaihtuuko Keitelepohjan ja Kannonkosken juniin Jyväskylässä veturit, eli viedäänkö puut Pieksämäelle dieselin vai sähkön voimin? Tuossa aikataulussa on noita ns. sähköttömiä paikkoja, Kommila ja Uimaharju. | ||||
|
|
29.05.2025 14:13 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä Raumalle tulee myös aika monta junaa päivässä vaikkei sieltä ole ikinä kulkenut yhtään junalauttaa. Mäntyluodostakin lähtee junalla tavaraa Harjavaltaan vaikkei täälläkään ole näkynyt junalauttoja. Suomessa on aika monta satamaa missä on nostureita että saadaan laivoja lastattua ja purettua. |
||||
|
|
29.05.2025 13:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
29.05.2025 13:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tietenkään voi tulla muulla kuin rekoilla koska junalautat Ruotsiin lopetettiin. | ||||
|
|
29.05.2025 11:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Esa, eipä tuolta Keski- ja Itäsuomen suunnalta tule kuljetuksia Mäntyluotoon tai Turkuunkaan muuten kuin rekoilla jotka jatkavat Turusta laivalla Ruotsiin. | ||||
|
|
29.05.2025 11:57 | Tero Korkeakoski | ||
| Erikoista että Ouluunkin on menty tuota kautta. | ||||
|
29.05.2025 11:54 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! Tästä tulee itselle mieleen ensimmäinen kuvani Vorgissa: https://vaunut.org/kuva/170810?u=5459&d=24.09.2024&ns=1 :) | ||||
|
|
29.05.2025 11:29 | Veeti Saukkonen | ||
| Hauska käkkyrä :D | ||||
|
|
29.05.2025 10:57 | Panu Breilin | ||
| Viime aikoina Keitelepohjasta tulleiden junien vaunustojen määränpäät näyttäisivät olleet seuraavat: 7.4. Kommila, 10.4. Inkeroinen, 17.4. Imatra tavara, 14.5. Kommila, 18.5. Oulu, 21.5. Uimaharju, 22.5. Oulu. Joka kerta on kuljettu Pieksämäen kautta, siis jopa Ouluun mennessä. Kannonkoskelta tulleet junat taas näyttävät päätyneen enimmäkseen Kuusankoskelle ja Lauritsalaan. 6.5. kulkeneen junan runko on mennyt Kommilaan. |
||||
|
29.05.2025 10:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Vasemmalla näkyy Innofreight-kontteja, näkyy mahtuvan tuolla vain kaksi yhteen vaunuun. | ||||
|
|
29.05.2025 07:26 | Jari Välimaa | ||
| Varayhteydet jotka on kokonaan unohdettu. | ||||
|
29.05.2025 07:22 | Jari Välimaa | ||
| Sr3 ei saa ajaa Haaparantaan. ja melkoisen pitkiä "kävelyjä" Torniossa ennakkoilmoituksissa ? "13.5.2025 0:00—30.6.2025 23:59 Kävelytarkastus Tornionjoen ratasillalla. Viimeistelytyöt Tornion ratapihalla ja Torniojoen ratasillalla. Kreate Oy" |
||||
|
29.05.2025 05:40 | Kari Haapakangas | ||
| N43 on tietysti jo 80 vuoden takainen korkeudenmittaus, joten nykypäivänä korkeus merenpinnasta lienee jotain +85,40 m | ||||
|
29.05.2025 02:40 | Lasse Holopainen | ||
| Ahven. | ||||
|
29.05.2025 01:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma: teorian toteuttaminen on nähdäkseni koulutuskysymys, tai pikemminkin koskee asian sisäistämistä. Siis sillä tasolla ettei höyryveturia mennä noin vain särkemään ylikuormituksilla tai - nopeuksilla. Yksistään jo paineastioihin liittyvät määräykset olivat sangen tiukkoja, ainakin mitä tulee vastuisiin. Normaalin käytön rajoissa pysyminen sallinee kuitenkin mahdollisuuden tilapäisiin poikkeamiin. Niin, ja uskon sinun aikanaan tienneen hyvin myös käytönvalvonnan merkityksen ja sen kuinka se toteutettiin. |
||||
|
|
29.05.2025 01:03 | Mikko Otava | ||
| N43 on korkeusjärjestelmä ja 85.00 on 85 m korkeus lähtötasosta. | ||||
|
|
28.05.2025 23:41 | Pietu Tuovinen | ||
| Kuten kuvatekstissäkin lukee, Sr3 otti vetovastuun Oulussa. Torniosta saavuttiin Dv12 2608:n johdolla: https://vaunut.org/kuva/174624 Laurilan ja Tornion välillä on pitkäaikaisjännitekatko 31.5. asti ja Tornio-Haaparanta välillä 1.6. asti. |
||||
|
|
28.05.2025 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin syvällisesti on Esa pohdiskellut höyryhepojen teoreettisiä nopeuksia, entä todellisuus? Kuvassa tosin pää-osan esiintyjän lienee Dr13-sarjan diesel-veturi - näinhän sivustolla loikitaan asiaioista toisiin... | ||||
|
|
28.05.2025 23:03 | John Lindroth | ||
| Esa! Hienoa yhteenvetoa!Yksi mielenkiintoinen detalji on myös se kuinka kangen laakerin Veeka toimii keskipakoisvoimalla päästäen aina tietyn öljymäärän joka kierroksella kangen tappia voitelemaan!Tämä ainakin saksalaisissa vetureissa. | ||||
|
|
28.05.2025 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Tero ja Mikko "Miquelito" M.: - minun mielestäni on aivan täysin turhaa haaveilla Mierontien uudelleen rakentamisesta siiheksi, jos joskus jokin harva Natosotajuna sillä kolkuttelisi? Ei kertakäyttörautatietä, se ei toimi. Niin, ja kuinka suurella todennäköisyydellä tai varmuudella Nato ylipäätään surkeaa pikkuvaltiotamme niin sanotusti "suojelisi" mikäli kriisiä pukkaa? Pahimmassa tapauksessa saisimme vain pari pahvilaatikollista huonolaatuisia "Made in Peoples Republic of Korea"- merkkisiä eriparisia villasukkia. Suomi on silkkaa pikkupennosta isojen kaupankäynneissä. On ollut sitä ennen ja on vastakin, luulottelipa isohampainen triathlonistipresidenttimme mitä hyvänsä. Viides artikla ei mitenkään takaa sitä, että sitä edes vaivauduttaisiin noudattamaan. Kaikki riippuu kuitenkin politiikasta ja pohjimmiltaan äänestystuloksista. Ja itse asiassa Nato-esikunnassa haahuilee pelkästään heikkolahjaisia sattumakenraaleja suojatyöpaikkojensa seurustelu-upseereina. Ylentelemällähän epäpätevistä ja tuurijuopoista operettikenraaleista on ennenkin päästy eroon. Suomen olisi ollut kaikkein parasta pysyä sillanrakentajana ETYK-hengessä, meillä olisi ollut osaamisen takia hyvä maine siinä. Nyt ollaan niin vitusti "arvopohjaisia realisteja" eikun realismia on se, että arvot ovat pohjalla! ETYK-henki on päästetty unohtumaan. Mitä tilalla? - Sotakohkaamista!!! Taasko meidän nuoria ihmisiämme tullaan uhraamaan tykinruuaksi jonkin ihmeellisen "arvopohjan" takia? Tavaraliikenne olisi se paras motivaatio koko touhuun. Siten Mierontie tarjoaisi kevennystä Turun, Rauman ja Hangon satamille. Mäntyluoto olisi "käden ulottuvilla", mikäli ajatellaan itäisessä Suomessa toimivia vientiä harjoittavia yrityksiä. Mikäli niitäkään sitten perustettaisiin? |
||||
|
|
28.05.2025 21:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika vähän on muuten tarvetta tuolle radalle. Vuositasolla puhutaan kymmenistä junista. Kyllä se kulkee Pori-Tampere-Parkano-Niinisalo -väliäkin tai muutamalla rekkalavetilla. Ainoa yhteysväli mihin voisi tulla liikennettä on Pieksämäki-Parikkala, mutta sieltä puuttuu yksi silta mitä ei tunnuta millään sinne saavan. Nato tuntuu olevan monelle hyvä syy vaikka mihin. |
||||
|
28.05.2025 20:29 | Asmo Rasinen | ||
| Eihän näissä aina olekaan muuta kuin pönttöjä. Varsinkin 2022-2024 en nähnyt kertaakaan Tadeja ja harvemmin Typpihappopönttöjä ja umpivaunuja. | ||||
|
|
28.05.2025 19:11 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Eli joko Sr3 3315 vetää junaa mistä asti? Sähköt on kuiten jo Tornioon. Laurilasta? | ||||
|
28.05.2025 18:03 | Juha Toivonen | ||
| Onhan tuo 2738 aivan huikea näky, nykyisessä VR:n yltiövihreässä hapatuksessa. Ja tuosta 2652 saa ihan kelpo koneen, kun maalaa sen uudelleen, ja unohtaa maalauksessa nuo suorastaan rietastelevat ja mauttomat vihreät raidat. | ||||
|
28.05.2025 16:55 | Juho Rintala | ||
| Ja nyt tämä veturi syttyi sitten palamaan. | ||||
|
28.05.2025 16:43 | Antti Havukainen | ||
| Joskus tullut seurattua asiaa kartalta ja moni kuski pysähtyy jo Ahjonsillan kohdalle ennen esiopastinta odottamaan värejä. Tällöin juna ehtii kulkutien muodostumisen jälkeen kiihdyttää edes hieman ennen Porvoonkadun tasoristeyksen hälytysosuudelle saapumista, joka alkaa Ahjon edesmenneen kevyen liikenteen tasoristeyksen kohdalta. | ||||
|
|
28.05.2025 16:30 | Mikko Mäntymäki | ||
| Olisiko NATO jäsenyys hyvä syy avata Pori-Niinisalo-Parkano-Haapamäki-Jyväskylä reitti uudelleen 25t/aks kantavuudella? Tosin rautatiekuljetuksia voi suorittaa myös Vaasa-Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä-Pieksämäki reitillä. | ||||
|
|
28.05.2025 16:22 | Noah Nieminen | ||
| Joo, viimeks kun kuvasin, niin ensin pysähty, ja sitten kun sai vihreän, vasta silloin alkoi kellot soimaan ja valot välkkymään. | ||||
|
|
28.05.2025 15:54 | Samu Matosaari | ||
| Sais luvan pysähtyy ennen ku tasari aktivoituu. | ||||
|
|
28.05.2025 13:44 | Rasmus Viirre | ||
| Enpä ole huomannut tuollaisia ”suurin piirtein -kaavoja” Ruokosuolta Ykspihlajaan kulkevissa junissa. Sillä välillä kyllä junatkaan eivät yleisesti ole näin pitkiä. | ||||
|
28.05.2025 11:47 | Jouni Ijäs | ||
| Nytkö tämäkin sitten ajetaan sähköllä?. Viime sunnuntaina oli Sr1:n vetämänä | ||||
|
|
28.05.2025 07:24 | Linus Mansner | ||
| Olen nähnyt tuon junan 4 kertaa ilman pönttöjä ja ne ovat olleet 2 kertaa Maanantaina, kerran tiistaina ja kerran Perjantaina |
||||
|
|
28.05.2025 07:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Viikonloppuisin on yleensä vain säiliövaunuja. | ||||
|
|
28.05.2025 05:16 | Kimmo Säteri | ||
| Kerkesitkö muuten havainnoimaan, kuinka vilkasta tuo rajanylittävä liikenne on? Tiedä sitten helpottaako tilannetta yhtään se, miten erilaisessa poliittisessa leirissä Slovakia tällä hetkellä on Ukrainaan verrattuna... | ||||
|
28.05.2025 05:10 | Kimmo Säteri | ||
| Kas. Laiturialueet ovat muuttuneet kliinisempään muotoon Slovakiassakin sitten edellisen vierailuni. Tosin edellisestä vierailustani on aikaa vaatimattomat (köhköh...) 16 vuotta. | ||||
|
|
28.05.2025 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, etualan kiskossa saksalaisperäinen K-Oberbau! | ||||
|
|
28.05.2025 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohdiskelin edellä kerrottua Hv3:n huimaa nopeutta ja kehittelin joitakin ajatuksia, oman teknisen tietämykseni tason pohjalta. Sopii huomata, että en ole sen kummemmin veturinsuunnitteluun koulutettukaan, mutta yleisiä koneenrakennusperiatteeita on kuitenkin olemassa sekä Eljakselta aikoinaan saamani Henschel - Taschenbuch on tuossa käsillä. Kun se perkeleen Meineke-Röhrsin Dampflokomotiven-kirja on eBayssä ilmeisesti junarosvojen hinnoittelema! VR 1937-historiikissa kerrotaan, kuinka H8- ja H9-sarjoille tehtiin vuonna 1934 ajonopeuden korotus 80 -> 95 km/t:iin. VR 1937:n mukaan "junissa oli keskimäärin 29 akselia, ja junan paino n. 260 tonnia". Nopeuden korotukseksi tehtiin "koneistoon tarvittavat muutokset". Junien säännönmukainen nopeus oli 1934 edelleen sama 80 km tunnissa. No niin, kulissikaarta ei mielestäni tarvinnut pidentää, sillä täytösasteita ei kovin suuressa määrin kannata korottaa (tuhlaa höyryä ja siten polttoaineita!). Täytös tarkoittaa sitä, että kuinka suuren höyryannoksen luisti laskee sylinteriin "paisumaan" so. työtään tekemään. Nuoremmille lukijoille havainnollistamiseksi: paineessa oleva höyry työntää mäntää ulkoilman painetta vasten. Eli: paine-ero tekee työliikkeen, joka kiertokangen avulla muutetaan männän edestakaisesta vetopyörien pyöriväksi liikkeeksi. Käsitykseni mukaan höyryveturin ajonopeuteen vaikuttaa luistin ennakko mäntään nähden. Jos tutkitaan Hv1-3 (ex H8 ja H9) koneistoa, on käyttöpyöräkertaan kiinnitetty ns vastakampi. Ilmeisesti vastakammen asentoa oli hiukan säädetty nopeuden nostopuuhien yhteydessä. Nyt päästäänkin koneiston nopeuksiin käsiksi: tärkeinä tekijöinä on ns mäntänopeus, joka on suurimmillaan männän iskun puolivälissä. Nopeus on nolla kuolokohdissa (samaa joudutaan miettimään myös autonmoottoreissa). Henschel - Taschenbuch (vuodelta 1935): koskien veturin ajonopeuksia: - keskimääräinen männän nopeus suurimmalla ajonopeudella ei pidä olla suurempi kuin 8 - 9 metriä sekunnissa. Tällä on vaikutusta männän iskunpituuden suuruuden valintaan. Henschel antaa koneiston minuuttikierrosluvun laskukaavaksi: n = 5305 (V/D), jossa [V = nopeus km/t ja D = vetopyörän halk. mm]. Itse olen laskenut tavalliseen tapaan: (oli kivaa laskutikkuharjoitteluakin!) Hv1-3 (ex H8 ja H9): koneiston kierrosluku nopeudella 80 km/t = 242,5 kierr./min. Vetopyörän halk. = 1750 mm. Nopeudella 95 km/t on kierrosluku: 288,0 kierr./min. Ero ei ole suuri, n. 45 kierrosta minuutissa. Henschelin kaavalla tulokset ovat samoja. Suoraan verrannolla laskemalla mäntänopeudeksi saisi 80-nopeudella: n. 7,6 m/s ja 95:llä: 9,0 m/s. Hr1 "Ukko-Pekalla" kierrosluvut ovat: 110 km/t = 307,1 kierr./min. Mäntänopeus: n. 10,5 m/s, ei paha vielä! 90 km/t = 251,2 kierr./min. 80 km/t = 223,3 kierr./min. Höyrykoneen koneiston osien suhteen kierrosluvulla on tosiaan väliä. Edelleen Henschel: erään asiaan kuuluvan taulukon mukaan suositus maksimikierrosluvuksi [pääradoilla, etutelillä tai Krauss-Helmholtzin (meillä Tr1 Ristossa)] n = 340 kierr./min. Edelleen Kraussin telillä (meillä Tv1 Jumbo) suositellaan max = 300 kierr./min. Tv1:llä se on 60 km/t nopeudella 227,4 kierr.min:ssa. Edellä mainituilla kierrosluvuilla on väliä mm kammentappien halkaisijamitoista riippuvat kehänopeudet. Kehänopeuksilla on oma vaikutuksensa mm kammentappien liukulaakereiden voitelun laatuun. (Mitä vahvempi tappi, sen suurempi kehänopeus jopa matalillakin kierrosluvuilla.) Oma merkityksensä on myös ns pintapaineella. Hyvin tärkeä osuus on myös laakerivälyksillä: - höyryveturissa ajon aikana kytkintankojen välykset vaihtavat jatkuvasti paikkaa vaakasuunnassa. Sir John L. ja Juhani Katajisto muistanevat Tr2 Trumanin laakerinkalkatukset näiden kulkiessa. Höyryvetureissa kierto- ja kytkinkanget on suunniteltava siksi tukeviksi, ettei esimerkiksi kiertokanki pääse nurjahtamaan eli taipumaan hallitsemattomasti kangen suunnassa vaikuttavien voimien (mäntävoimien!) takia. Tämä vaikuttaa tietenkin osien painoon. Edestakaisin liikkuvien massojen takia höyryveturin veto- ja kytkinpyöräkerrat vaativat vastapainojen erityistä järjestämistä. Henschel Taschenbuchista löytyy tarvittavat laskukaavat tätäkin työtä varten. Perinteisesti höyryvetureissa oikeanpuoleiset kammet kulkevat 90 ast. vasemman edellä. Tämä siksi, että veturi saataisiin ilman apua liikkeelle, vaikka toinen koneisto olisikin kuolokohdassaan. Eli: kampikoneisto EI OLE siten kuin polkupyörän polkimet. Tasapainoon vaikuttavat staattinen ja dynaaminen tasapaino. Asia on helposti järjestettävissä "helpoissa" pyörähdyskappaleissa, kuten esimerkiksi keskipakopumpun juoksupyörissä. Höyryvetureissa tilanne on toinen: Ivalon kirja: "keskipakovoima aiheuttaa, että veturin kulkiessa kammentapin napa, tappi, kiertokangen laakeri ja kangen isopää vetävät pyörää omalle puolelleen sitä voimakkaammin, mitä nopeammin veturi kulkee." Ja: "kun siis tappi on alhaalla, lisääntyisi pyörän paine kiskoa vastaan (amerikaksi: "Hammer-blow" eli vasaranisku), mutta kun tappi on ylhäällä, kevenisi paine (paino?) samalla määrällä." Lisäksi tulee huomioon otettavaksi myös veturin luikertelu. Tämä keveneminen ja paineen lisäys on tasattu vastapainoilla. Siten: nopeuksien nostossa jouduttiin ajattelemaan myös vetopyöräkertojen vastapainoja. Omasta mielestäni vastapainot tarkoittavat juuri yhtä ja sopivinta ajonopeutta, mille niiden suunnittelu on niitä laskenut. Hooveella kyllä tietenkin pääsee päästelemään kovempaakin vauhtia, mutta juuri höyrykoneiston rakenne ja mitat aiheuttavat omat rajoituksensa. Siten Laaksomiehen Hv3 995:n ohjaamon kylkeen maalattu nopeusmerkintä on tyystin ERI juttu kuin autojen huippunopeus. Lopputulemana: höyryveturin ajonopeuteen vaikuttavat: - veturin paino - veturin rakenne (joistakin komponenteista oli jo edellä puhetta.) - junalaji (tavarajunilla ei nyt niin hätätäkiirettä tarvitse pitää.) - radan kunto ja erityisesti kantavuus!!! - aikataulu - ratojen mäkisyys (C5 nyykähteli Pollarinmäessä aikoinaan, mutta sopi paremmin Oulun radalle.) - lämpötilakin!!! (Pakkasella kattilaan menevä polttoilma on paöjon kylmempää kuin juhannuksen aikaan.) |
||||
|
27.05.2025 23:07 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tai toinen. Muistelen kerran nähneeni täällä kuvan Maukkulasta. Sen lisäsi tänne eräs joensuulainen harrastaja, joka on poistunut sivustolta kuviensa kera jo useita vuosia sitten. Menee varmaan 2010-luvun alkuvuosille. | ||||
|
|
27.05.2025 22:49 | Kimmo Huhta | ||
| Vähän ennen Ilomantsia oli muinen Maukkulan linjavaihde. Pääsisikö joku Itä-Suomen harrastaja ottamaan linjavaihteen paikalta tänne kuvan? Se olisi vorgin ensimmäinen Maukkula-otos. | ||||
|
|
27.05.2025 21:56 | Simo Virtanen | ||
| NATO:n standardien mukainen ratkaisu. | ||||