Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.12.2024 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sieltä oli löytynyt mm. Saksan laivaston asepuvun nappeja, kunhan arkeologit pääsivät alueelle neukkujen poistuttua. | ||||
|
02.12.2024 17:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksei Uaceilla kuskata enää? | ||||
|
02.12.2024 17:07 | Tauno Hermola | ||
| Hyötyikö vesisäiliön lämmitys höyrykattilasta? Eikö veturikattilaa voitu muuttaa pelkäksi vesikattilaksi? | ||||
|
02.12.2024 16:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| 1.10.1932 tai ainakin viimeistään silloin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933122?term=Takalisto&page=24 |
||||
|
02.12.2024 15:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasapään sijainti 439+992 vaunut.orgin liikennepaikkaluettelossa on peräisin Käskylehdestä 46 / 66. 2. ( https://www.doria.fi/handle/10024/171670 ) | ||||
|
02.12.2024 15:45 | Veeti Saukkonen | ||
| Ihmeellistä että kaikki (kuljettajat) selvisi | ||||
|
|
02.12.2024 14:52 | Matti Melamies | ||
| Asiat hyvin tunteva opas kertoi, että jos tuolla vuokra-alueella vuokraamisen aikana oli jotain rakennettu hyvin, niin rakennustyön olivat suorittaneet saksalaiset sotavangit. | ||||
|
02.12.2024 14:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, onpa kerta kaikkiaan upea kuva! | ||||
|
|
02.12.2024 14:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolmen kilometrin päässä oleva Hevossaari avattiin 1.6.1932. Voisiko se sitten olla Takalistonkin avauspäivä? | ||||
|
02.12.2024 14:22 | Hannu Peltola | ||
| X | ||||
|
02.12.2024 14:20 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä Dr12, Dr16 ja Dr18 ovat dieselsähköiset veturit eli jonka dieselaggrekaatti tuottaa sähköä vetomoottorille,jotka ovat sähkömoottoreita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Diesels%C3%A4hk%C3%B6inen_voimansiirto |
||||
|
|
02.12.2024 14:07 | Teppo Niemi | ||
| Mitäs Markku Nummelinin kirjassa kerrotaankaan Kirkkonummen aseman seudusta? Milloin Kirkkonummen ratapihan itäpäässä sijainnut ylikulkusilta on rakennettu? Junahan on menossa Turun suuntaan (Vrt Esan kommentti https://vaunut.org/kuva/172122 klo 13.59. ) Sopiiko tausta muihin Kirkkonummen kuviin samalta ajanjaksolta? Suosittelen tutustumaan myös, mitä Vanhat painetut kartat kertovat asiasta joko juuri ajalta ennen Vuokra-alueen luovutusta tai sen jälkeen. Löytyykö kuva- tai filmimateriaalia alueen evakoinnin ajalta, jossa tuo silta näkysi. |
||||
|
02.12.2024 14:04 | Vesa Pykälä | ||
| Palvekin 1981. Meilla oli pystykorva kaapissa rynkyn lisaksi. Ei ammuttu silla, mutta purettiin ja koottiin. Oli muuten aika konstikasta:) | ||||
|
02.12.2024 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläiset veturit Porkkalan alueella olivat yleensä savutorvi Karjaalle päin. Kuva on tästä todisteena. | ||||
|
02.12.2024 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Juna on menossa kohti Kirkkonummea eli länteen, kuten kommentissani totesinkin. Tehtaan piippu on edelleen vanha lasitehtaan piippu, kuten myös totesin. | ||||
|
|
02.12.2024 13:56 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin syytä Porkkalan vuokra-alueen junien kulkusuunnat aiheuttavat haasteista... Hannulta voisi todellakin kysyä, mikä ihmeen tehtaan piippu näkyy, kun junaa kuvataan peräpäästä ja se on menossa kohti Helsinkiä. Mielestäni Jukan kommentit junan kulkusuunnasta ovat oikein. |
||||
|
|
02.12.2024 13:56 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin syytä Porkkalan vuokra-alueen junien kulkusuunnat aiheuttavat haasteista... Hannulta voisi todellakin kysyä, mikä ihmeen tehtaan piippu näkyy, kun junaa kuvataan peräpäästä ja se on menossa kohti Helsinkiä. Mielestäni Jukan kommentit junan kulkusuunnasta ovat oikein. |
||||
|
02.12.2024 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa! Päätyikkunat maalattu umpeen! | ||||
|
|
02.12.2024 13:50 | Juha Vuorinen | ||
| Elä Aapo välitä. Kyllä se energia tässä hiilivedyistä palamisen kautta otetaan, viisasteli kuka mitä hyvänsä. | ||||
|
|
02.12.2024 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaajan selän takana oli tehtaan portti. 2024 kesällä oli jäljellä enää yksi tolppa, eli se betoninen. Terästolpat olivat kadonneet. Kuvassa näkyy viiruna avonaisen ojarummun sijainti. Radan vasemmalla puolella oli ollut polku, jota pitkin kuljin Milla-bernin kanssa kävelylenkillä joka päivä, heinäkuusta 1986 alkaen. Oikean puolen mäenrinteen niskassa oli ollut Nokia Oy:n toimihenkilöasuintalo (11 asuntoa), eli osoite proosallisesti: "Rivitalo 02490 Pikkala". Nythän se on omana taloyhtiönään: Kaapelitie 71, 02490 Pikkala. Rata purettiin tarpeettomana Vuosaaren suursataman valmistuttua. "Kanttulan" satamasta myösntuli turha. Suunnitteluvaiheessa suursataman sijoittamista Båtvikiin oli kyllä mietitty ja luonnosteltukin. |
||||
|
02.12.2024 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viime vaiheessaan tehtaan työterveyspoliklinikka. Legendaarisesta Pikkalan työterveyslääkäristä muisto 1990-luvulta: joku meni valittamaan kipeää selkäänsä. Lääkäri: - "Kyllä se selkä paranee, kun kumartelet herrojen edessä riittävän syvään ja monta kertaa!" Sininen makasiini purettiin 1992. |
||||
|
02.12.2024 13:36 | Marko Nyby | ||
| Kuva liittyy hieman: https://tappara.co/t/tappara-aiheiset-photoshop-naperrykset/1953/7 | ||||
|
02.12.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyttemmin Kirkkonummen aseman ent. junasuorittajan toimiston tiloissa on R-kioski. Jos siellä neukku olisi vielä ollut, niin vaadittaisiinko venäläiseen rulettiin "vahvaa tunnistautumista" Veikkaus-kortteineen? Heko heko. |
||||
|
02.12.2024 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni: - "Talliinin Joopin" heitettyä lusikkansa nurkkaan maaliskuussa 1953 alkoi tilanne muuttua. Hannu-serkku: - Friggesbyn lentokentällä majaili La-seiskoja ja loppuaikoina Mikojan-Gurevitsh MiG-15 - suihkuhävittäjiä. Se oli ollut aika ikävä yllätys jenkkipiloteille (oli siellä tietysti muitakin: RAF, RAAF, RNZAF.) Korean sodassa. Suomen ilmailutarhassa? Loppuun kuluneita Messerschmittejä ja sittemmin jokunen DeHavilland Vampire ja tärkeimpänä sotalentokonetyyppinä Valmet Vihuri (eli puhdetöinä laaditut "kootut teokset")... |
||||
|
02.12.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai maantie Kirkolta Obbnäsiin korvattu rautatiellä? Kaikki ne mäet ja mutkat myös! Mutkissa kovasti kiireisillä lomilleen omilla "Amis-Taunuksillaan" kiiruhtavilla "kansiluudalla ratsastaville" (lue: merivoimien varusmiehille ja RannJP:n "merijalkaväelle" myös) muistuivat fysiikan peruslait mieleen joskus pakollisen oppimisen kautta? Eli: varuskunnan komentajalla (kommodori S. Lintula) oli puheen aiheena silloin tällöin: - ajakaa varovasti, ainakin "Pippurin" (lue: Pippurn) mutkissa. |
||||
|
|
02.12.2024 13:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Sähkötolppia on ollut jäljellä vielä 2000-luvullakin: https://vaunut.org/kuva/8123 | ||||
|
|
02.12.2024 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Båtvikin laituri nykyisin: https://www.google.fi/maps/@60.0851978,24.3574745,257m/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTEyNC4xIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
|
02.12.2024 12:53 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos, sitten asia on selvä. | ||||
|
|
02.12.2024 12:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä silta on Kirkkonummen aseman itäpuolella, nykyisin tie on nimeltään Kirkkonummentie. Asemalle on matkaa ehkä parisataa metriä. Minulla tuli kommenttiin ajatusvirhe, juna on tulissa idästä Kauklahdesta. | ||||
|
|
02.12.2024 12:35 | Petri Nummijoki | ||
| Kuinka kaukana Kirkkonummen asemalta tässä ollaan? Mietin, että ei kai Kirkkonummelta Karjaan suuntaan ole ylikulkusiltaa lähellä asemaa? Kirkkonummen Helsingin puoleisessa päässä on mutta jos tässä tarkoitetaan sitä niin sopiiko yhdistelmä, että juna lähestyisi Kirkkonummen asemaa lännestä? | ||||
|
02.12.2024 12:23 | Erkki Nuutio | ||
| Hajatietona esiintyy, että vuonna 1914 olisi rakennettu kaksi sivuraidetta Vallilaan, joista Vallilan tavara-asema olisi lähtenyt kehittymään. Hajatieto on ehkä saanut alkunsa Rautatiehallituksen kertomuksesta 1914, jossa mainitaan kahden sivuraiteen rakentaminen Sörnäisten haararadan pohjoispuolelle [!?] 1050 mk. Mutta onkohan tällä todellisuudessa tarkoitettu Sörnäisestä pohjoiseen rakennettuja raiteita? SVR:n Käsikirja Liikenneosaston .... II :n Lisäys I, joka koskee 8.-12.1916 ja sisältää luettelon ja karttapiirroksen Helsingin ja Fredriksbergin alaisista vaihteista ja lastauspaikoista. Fb:n alaisena on Vallila ja Huber (Johansson). Sö:n alaisena on Hakaniemi. Sö:stä pohjoiseen ei karttapiirroksessa ole raiteita, joten ne ehkä ovat myöhempiä. Vallilan raide esiintyy muualla nimellä Vallilan sivuutusraide. Sellainen on luultavasti täytynyt rakentaa jo varhain, kun liikenne satamaan oli lisääntnyt. Oma käsitykseni on että hämärät tiedot johtuisivat Venäjän armeijasta, joka oli ottanut käyttöönsä Fleminginkatu 27:n ja kadun vastakkaisella puolella olleen Fleminginkatu 34:n ja 36:n . Jälkimmäisiin liittyneen tontin rakennuksineen oli ostanut vuonna 1915 S.O.K., mutta Venäjän armeija oli ottanut tontin haltuunsa. Alkuaan tiloissa oli ainakin rautaa ja metallia valanut suurehko Helsingin Valimo Oy (teki konkurssin). S.O.K. pääsi siirtämään tehtaansa sinne vasta 1918 ja 1919, kts. 50 vuotta SOK:n tuotantotoimintaa Helsingissä 1914-1964 (SOK 1964, 183 s.). Löytääkö joku lisätietoja? |
||||
|
|
02.12.2024 12:21 | Seppo Rahja | ||
| Nuo metallisten vauhdilla ylösnostettujen ikkunaluukkujen rämähdykset jäivät lähtemättömästi pikkupojan mieleen, kuten myös vaunun kaasulamppujen sytyttämiset ja aseistettu vartija tuulikaapissa. Ajankohta oli 1940/50-lukujen vaihteessa. | ||||
|
|
02.12.2024 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1961 Suomessa oli ainoastaan 25000 Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökivääriä, jotka oli hankittu 1960-1961 sekä 200 kappaleen koesarja 7,62 RK 60-prototyyppiä. Kotimainen tuotanto lähti 7,62 RK 62:n osalta käyntiin vasta vuonna 1965. | ||||
|
|
02.12.2024 11:26 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni oli armeijassa vuoden 1961 noottikriisin aikaan ja kuulemma jo silloin vietiin AUK:n oppilaat ampumaan rynnäkkökivääreillä. Tietysti sen jälkeen on voinut mennä vielä pitkään, ennen kuin moisia on jaettu varusmiehille henkilökohtaiseksi aseeksi. | ||||
|
02.12.2024 11:19 | Erkki Nuutio | ||
| Kauklahden lasitehtaasta (lasituotteista, tehtaasta ja sen ihmisistä) on edustava kirja Lasin aika Kauklahden lasitehdas 1923-1952 (Espoon kaupunginmuseo, 2017, 193 s. Saatavilla ainakin Suomen Lasimuseosta Riihimäeltä. | ||||
|
|
02.12.2024 11:06 | Eljas Pölhö | ||
| Oikeanpuoleisen kapearaiteen kohdalla Espoonjoen etelärannalla oli tiilitehdas. En ole varma sen omistajasta, mutta saattoi olla Oy Teljän tehtaat - Teljeverken Ab (1943-1947) -> Polar Oy Kauklahden tiilitehdas (1947-1953). | ||||
|
|
02.12.2024 11:04 | Jukka Viitala | ||
| Pilk. Nus. Junan kulkusuunta on tehtaiden tuotteista riippumatta kuitenkin Turku, ellei roikkaa painettu tsadiin? | ||||
|
|
02.12.2024 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Nokian kaapelitehtaan aikana sitä kutsuttiin "siniseksi makasiiniksi", siellä toimi mm ruokala, oli jotain toimistoja ja tehtaanmyymälä. | ||||
|
|
02.12.2024 11:04 | Kari Haapakangas | ||
| Taisi olla ukko-pekka ja Suomi-kp, joiden pura ja kokoa -harjoitus järjestettiin vielä 1992. Hämmästyttävän monimutkainen on ukko-pekan lukko verrattuna rynkyn vastaavaan. Ainakaan jälkimmäisen purkamisessa ja kokoamisessa ei tarvita puukalikkaa avuksi... | ||||
|
|
02.12.2024 10:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, Båtvikissa oli vielä 1970-luvulla jäljellä tuo amerikkalaistyylinen pitkä puulaituri jossa kulki rautatie. Båtvikin satama toimi ymmärtääkseni tukikohdan huoltoa varten, ei varsinaisena sota-alusten satamana, joka oli Upinniemessä. Voi toisaalta spekuloida, että jos Porkkalan tukikohdan vuokra-aika olisikin jatkunut huomattavasti myöhempään kuin 1956, niin olivat kenties venäläiset pidentäneet rataa Upinniemeen asti? |
||||
|
|
02.12.2024 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mutta ne ovatkin miesten aseita! | ||||
|
|
02.12.2024 10:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas kuvan latauksesta, tämä on erittäin mielenkiintoinen vanhalle kökkeliläiselle! Vasemmalla oleva kapearaide on merkitty kuvassa Ab Troili Oy:n raiteeksi. Tämä kylläkin kulki kapearaide Sinkkivalko Oy:n Kauklahden tehtaille. Sota-aikana Sinkkivalko Oy:n tehdasrakennuksessa toimi Sytytiin Oy:n Helsingin tehtaat sotaa paossa ja tehtaalla tuotettiin mm. sytyttimiä 37 mm ja 40 mm tykkeihin. Lisätietoa Sinkkivalkosta löytyy mm. täältä: https://urbanex.ninja/kohde/sinkkivalko-matka-tehdastyolaisen-historiaan/ Vaihteen 6 kohdalta erkanee pistoraide Kauklahden lasitehtaalle. Mille tehtaalle oikeanpuolimmainen kapearaide vei? Samalle alueelle valmistui 1958 SLEV Oy:n Kauklahden tehtaat. |
||||
|
|
02.12.2024 10:29 | Hannu Peltola | ||
| Lasitehdas oli lopettanut Kauklahdessa 1951. Lasitehtaan jälkeen tiloissa toimi Polar Oy Kauklahden tiilitehdas vuosina 1952-1956. Kuusakoski Oy aloitti rakennuksessa toimintansa jo 1950-luvulla ja tuotanto jatkuu edelleen. | ||||
|
|
02.12.2024 10:26 | Jouni Halinen | ||
| Jaa kyseessä on sitten henkilökohtainen näköharha. | ||||
|
|
02.12.2024 10:20 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, rynkky on ollut minulle tuttu saapumiserästä III/86 lähtien. AUK I -jaksolla oli vähän täyteohjelmana Suomi-konepistoolin lipastaminen, Pystykorvan lukon purku ja kummankin aseen kylmäharjoittelu. Pystykorvalla en harmittavasti ole koskaan päässyt ampumaan. | ||||
|
|
02.12.2024 10:15 | Jouni Halinen | ||
| Jos ryssillä oli tällaiset mielessa, niin moottoritien kanssa ei olisi varmastikkaan pidetty mitään kiirettä, niin kauan kun he pitävät korteeria Kirkkonummella. Olisi ollut aivan mahdoton paikka Suomelle lusia tuota kakkua vuoteen 1994 saakka. | ||||
|
|
02.12.2024 10:08 | Hannu Peltola | ||
| Kirkkonummen ja Kökkelin vesitornin olivat samanlaiset ja samankokoiset. | ||||
|
|
02.12.2024 10:06 | Hannu Peltola | ||
| Juna on kuvassa saapumassa Kirkkonummen asemalle lännestä. Kuvan tiesilta oli tällainen vielä pitkälle 1990-lukua. Veturi on jälleen Sergo, Su-sarjan Prairie-pyöräjärjestyksellä 2-6-2 varustettu henkilöjunanveturi. | ||||
|
02.12.2024 10:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on Kirkkonummelta ja veturina on jälleen Sergo, Su-sarjan henkilöjunanveturi. Ensimmäinen vaunu on vanhempaa vuosikertaa 1910- tai 1920-luvulta. | ||||
|
|
02.12.2024 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Porkkalan alueelle oli pahimmillaan sijoitettu venäläinen jalkaväkidivisioona, jossa oli rynnäkkötykkipataljoona, panssarivaunurykmentti ja tykistörykmentti. Joukko ei ollut mikään tukikohdan vartiojoukko, vaan hyökkäysjoukko, jonka tehtävänä olisi ollut Helsingin valtaaminen. Helsinki sijaitsee ainoastaan 30 kilometrin päässä Kirkkonummelta. | ||||
|
|
02.12.2024 10:02 | Jouni Halinen | ||
| Ja torakko selässä, mahtaako olla ihan "pystykorva", sillä tuli itsekkin räiskittyä Riksun viestissä -77. Hannu taitaa olla jo ns. rynkky ikäluokkaa?. Kun olen myös ampunut rynkyllä kun olin kertaamassa -87 niin kyllä pystykorvan potkaisu jää mieleen jos aseen perä on vähänkin löysästi olkapäätä vasten. | ||||