Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.05.2024 18:29 | Panu Breilin | ||
| On kyllä todella mielenkiintoinen ympäristö ollut tässä ennen. | ||||
|
30.05.2024 18:27 | Panu Breilin | ||
| Kenties lannoitesäkkejä odottamassa, että maanviljelijät tulevat niitä noutamaan? | ||||
|
30.05.2024 18:18 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin tuossa miettimään höyryveturien käyttöä yleisellä rataverkolla 1980/90-luvuilla. Toki ei ollut samalla lailla informaatiolähteitäkään yleisöajoista saatavilla, mutta onko muistikuvassa perää että noina vuosikymmeninä väliin jäi jopa useita vuosia jolloin höyryvetureita ei liikkunut lainkaan rataverkolla? Seison korjattuna jos tieto on väärä. 2000-luvullahan eri toimijoiden turvallisuustodistus mahdollisti säännöllisemmän liikenteen, ja onko sitä myöten kuluvalla vuosituhannella ollut yhtään välivuotta ettei jokin höyry olisi liikkunut? | ||||
|
30.05.2024 18:09 | Panu Breilin | ||
| Ennen rataoikaisun valmistumista tämän tien yli menivat Kalson vaneritehtaan raide, Kouvolan suunnan pääraide sekä sorakuopan raide. | ||||
|
30.05.2024 18:03 | Timo Humalisto | ||
| Joustava vetäjä :) | ||||
|
30.05.2024 17:59 | John Lindroth | ||
| Ruotsissa tilattiin näitä 20kpl,jotka toimitettiin 1918 ,ne kuului siellä sarjaan G-Ga ja sen eri alaversioihin.Suurin nopeus 55-60Km/t,vetovoima 16MP. Akselipaino 17,3-17,5 tn. | ||||
|
30.05.2024 17:47 | John Lindroth | ||
| Tässähän on tyyliä! | ||||
|
|
30.05.2024 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Just, herra Kari. Loppusilaus oli juurikin Versaillesissa 1919, piti tarkoittamani. (Sen aikaiset saksankuormurit ei vissiinkään Mersun 710:ä olleet?) |
||||
|
30.05.2024 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt, herra Juha K.! Monet kiitokset tiedosta! Syvästi valittaen joudun toteamaan olevani tyystin vailla mainitsemaasi moniste III:aa. Voisikohan sen tallettaa vorgiin samalla tavoin kuin on "resiinalehti/"-nimellä talletettu vaunuluettelo? Se auttaisi vastauksen löytämisessä moneen kysymykseen, takuuvarmasti. Mitä Tampereeseen tulee, voisin ajatella kuolleen motinkuljettajan ohjaaman vaunun olleen vaikkapa juuri Ds2-tyyppiä. Paikkalukunsa puolesta myös se Mäntän motiksi sopisi...? Sellaisellahan ajettiin Mänttä - Tampere - Mänttä - vuoroa ainakin vuonna 1933. (Käväisi samana päivänä lämpimikseen parisen kertaa Orivedellä, jälkimmäisellä kerralla Oripohjassa asti kääntymässä.) Lähtö aamuseitsemältä Mäntästä ja palasi Mänttään puolenyön tienoilla. Mainitsit luettelon ajankohdan olleen helmikuulta 1949. Ellei aikatauluihin järisyttäviä muutoksia tuulut alkukesästä 1949, voisi kyllä olettaa luettelon täsmäävän vielä syyskuussakin... Tampereen konepiiriin mottilukumäärään liittyy sekin, kuinka myös Turku ajopiireineen kuului siihen. Vuoden 1949 aikataulussa viimeinen lähtö Mäntästä "provinssia" (= Mäntän yhteiskoululaisten käyttämä nimitys Vilppulasta!) kohti oli klo 18.20. Ajoaika yleisesti 17 minuuttia, pysähdykset Koskelassa ja Joenniemessä, Vuohijoentien tasoristeyksen luona. Hopunlahti tuli myöhemmin mukaan seisakkeena. Jassoo. Sitten kai pitäisi mennä Mänttään muutamaksi päiväksi lukemaan pitäjänlehteä vsk. 1947 alkaen... Jorma R., Mäntän kirjaston mikrofilminlukulaitteet on nyt kunnossa. Viime vuonna siellä oli hiukan hankaluuksia, ei löytynyt sopivaa hagoleenilamppua varaosaksi. Asia on nyt korjattu. Herra Juha K., kunnioittavasti kumarran ja kiitän sinua, maahan ja tomuun asti. |
||||
|
30.05.2024 17:17 | Raimo Harju | ||
| Huru on sitten jonkinaikaa kesälomalla. | ||||
|
30.05.2024 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jämsänkosken tehtaathan kuuluivat Yhtyneisiin paperitehtaisiin? Siirtoajolla Valkeakoskelle, mutta se vaatisi tosiaankin hyvän syyn mennä sinne. Varotulpan sulaminen tulipesän katolta ei vissiinkään kelpaa sellaiseksi? |
||||
|
30.05.2024 16:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on ainakin ilmiselvääkin selvempi "Donnerbüchse". Siis "räminälaatikko" eikä Jörn Donnerin pöksyt - hah hah! | ||||
|
30.05.2024 16:24 | Petri Sallinen | ||
| Tämän olen kirjoittanut Gv-keskustelussa jo aikaisemmin: "Vuoden 1911 luettelossa (Suomen valtionrautateiden liikkuva kalusto 1911) on kaksi vaunua — numeroilla 30861 ja 30862. Käsinkirjoitetuista listoista 1920-luvun alusta löytyvät merkinnät siirroista virkavaunuiksi. Vaunusta nro 30861 tuli XGv 030861 (muutos tehty vuonna 1921) ja vaunusta 30862 tuli XGv 030862 vuonna 1920. Samassa listauksessa vaunun nro 30861 liikenteeseen ottovuodeksi on merkitty 1862 ja vaunun nro 30862 vuosi 1898. XGv 030861 esiintyy Mustassa kirjassa vuonna 1926 ja viimeisen kerran vuonna 1930. Vaunu 030862 ei esiinny Mustassa kirjassa lainkaan." Vuoden 1911 luettelon mukaan Gv-vaunuissa 30861 ja 30862 oli jarrujohdot, mutta ei muunlaisia jarruja. |
||||
|
30.05.2024 15:46 | Rasmus Viirre | ||
| Eemililtä kiitettävä kasa erinomaisia kuvia, joista tämä kenties ovelin! Ainoastaan tuo lasin töhry häiritsee, kun muuten kuva niin kirkas ja kesäinen. |
||||
|
30.05.2024 15:39 | Rasmus Viirre | ||
| Näky on kuin Ukrainan viljapellot täynnä poroksi palanneita panssaroituja ajoneuvoja.. | ||||
|
|
30.05.2024 14:51 | Juha Kutvonen | ||
| Ei aivan syyskuulta, mutta helmikuun 1949 moottorivaunujen sijoittelu oli seuraava: Riihimäki: 16 Tampere: 1-5, 9, 10 Pieksämäki: 13, 15 Kouvola: 7, 11, 12, 14, 17-22 Joensuu: 6, 8 Lähde: SRHS Moniste III - Vetureiden ja moottorivaunujen sijoittelu 1920...1969 |
||||
|
|
30.05.2024 14:45 | Kari Aho | ||
| Hieno oivallus. | ||||
|
30.05.2024 14:38 | Petri Sallinen | ||
| Pääkaupunkiseudun vesihuollosta on laadittu ansiokas historiikki, joka löytyy tämän linkin takaa. https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/arjen-muuttuvat-kasvot/vesijohto-helsinkiin |
||||
|
|
30.05.2024 14:34 | Kari Haapakangas | ||
| Veturien -ja vaunujen- rohmuaminen "oikeutettiin" jo Compiegnen aseleposopimuksessa 11.11.1918. Sen mukaan Saksan oli luovutettava 5000 veturia ja 150 000 junanvaunua, mutta vain 5000 kuorma-autoa. | ||||
|
|
30.05.2024 14:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko muuten Jämsänkosken Hanomag liikkunut VR:n verkossa? | ||||
|
Kuvasarja: Chabowkan ulkoilma veturimuseossa 28.5.2024 |
30.05.2024 14:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin itse sattumalta junan ikkunasta Chabowkan rautatiemuseon kun matkustimme Zakopaneen 4 vuotta sitten hiihtolomamatkalla. Panin merkille ainakin tuon hyväkuntoisen Ty2:n. Valitettavasti emme kerenneet käydä museossa mutta luin tai katsoin videoita että ne ajaa tosiaan museojunia ja talvellakin juuri Zakopaneen. | ||||
|
|
30.05.2024 14:32 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tässäkin yhdistelmä on kuin Pikon aloituspakkauksesta. | ||||
|
|
30.05.2024 14:25 | Juha Kutvonen | ||
| Tai kuin Jämsänkosken Hanomag: https://vaunut.org/kuva/85161 | ||||
|
30.05.2024 14:22 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tässä on hyvin vahva saksalainen pohjamaku! | ||||
|
|
30.05.2024 14:20 | Hannu Peltola | ||
| Totta, kuin ilmetty Fleischmannin Anna: https://www.eurotrainhobby.com/fleischmann-steam-locomotive-black-anna/p5469c65 | ||||
|
|
30.05.2024 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tämä postivaunu ei olisikaan väsätty Saksassa, ennen kuin se yksi nilkki sotasille alkoi, niin voisin luvata syödä stetsonini...? Reisezugwagen-Archiv kirjasta ei juuri tätä löytynyt, mutta ulkonäöltään samanlainen DRG:n matkatavaravaunu Pw4ü-36 ja tavallisella katolla oleva Deutsche Reichspostin postivaunu Posr4ü-36 (kummassakasn EI lanterniinikattoa). No, lähikaupassa on tuhtia chilikastiketta tarjouksessa, toivottavasti en saa vatsanpuruja? Voi yhyren kerran! |
||||
|
30.05.2024 13:43 | Juha Toivonen | ||
| Sama tuli minullekin mieleen. Molempien maailmansotien jälkeen juuri runsaslukuinen erilainen rautatiekalusto vaihtoi omistajaa...kaupunkien ja maa-alueiden ohella. | ||||
|
30.05.2024 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin lievää jäljitelmää DRG BR 50:sta? Sehän oli erinomaisen käyttökelpoinen värkki. | ||||
|
30.05.2024 13:39 | Juha Toivonen | ||
| En tiedä. Tästä ei ollut mitään mainintaa, kuten muiden vetureiden lyhyessä esittelyssä oli. | ||||
|
30.05.2024 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalaiset erityisolosuhteet: - tuloksena pesuvadin kokoiset puskinlyhdyt. Hm. Kuinkahan isot ledit tehdäänkään tulevaisuudessa puolalaiskoneisiin? |
||||
|
|
30.05.2024 13:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvinkin mahdollisesti, herra Juha. Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot rohmusivat saksalaista rautatiekalustoa mielin määrin itselleen Versaillesin "oikeuttamana". Siten tämä voisi aivan hyvin olla myös ent. K.P.E.V:n (= Königlich Preussische Eisenbahn - Verwaltung) G8. Yksistään Preussiin näitä valmistettiin vuodesta 1902 alkaen suurin määrin. Myös muut Länderbahnit tilasivat tätä tyyppiä. Reichsbahn peri v. 1920 näitä "miljoonia"! Joihinkin asennettiin yksiakselinen etuteli, jolloin sarjamerkiksi tuli BR 56. |
||||
|
30.05.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kriegslok, ent. BR 52:han se siinä komeilee. | ||||
|
|
30.05.2024 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolalainen Schnelltriebwagen? | ||||
|
|
30.05.2024 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuttaa vanhaa preussilaista osastovaunua enemmän kuin mitään muuta. Huom! Se on kolmiakselinen! |
||||
|
|
30.05.2024 12:23 | Reijo Salminen | ||
| Onkohan Töölönlahti murtovettä, eli siis osittain suolaista. Myöskin sokeritehtaan liemet eivät sovinne vetureiden kattiloihin. Kiperä kysymys, onkohan Helsingistä saanut vettä mitenkään? Mites Pasila (Fredriksberg), olisiko veden saanti ollut siellä? | ||||
|
30.05.2024 12:13 | Jouni Hytönen | ||
| Valtakunnan lyhin ratakilometri löytyy edelleen tästä paikasta eli 234 löytyy sillan eteläpuolelta ja 235 pohjoispuolelta, kilometrin pituus 105 metriä. :) | ||||
|
|
30.05.2024 11:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Töölönlahdesta? | ||||
|
|
30.05.2024 11:48 | Kari Haapakangas | ||
| Tästä herääkin kysymys. Mistä SVR alkuaan otti höyryvetureiden tarvitseman veden Helsingin asemalla? Aivan mikä tahansa kuravesihän ei vetureille sentään kelpaa, mutta tuskinpa nyt sentään tuota Kluuvin kaivoa käyttivät? | ||||
|
|
30.05.2024 11:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Seison korjattuna: Ei Kluuvikadun, vaan Keskuskadun. "Kaivokatu on saanut nimensä Kluuvin kaivosta, joka sijaitsi nykyisen Keskuskadun ja Kaivokadun välisessä risteyksessä pienellä aukiolla. Kaivo poistettiin 1800-luvun lopulla, kun vesijohtoverkosto laajeni, mutta sen määrittämät katulinjaukset ovat edelleen nähtävissä." https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelainen/kluuvi-hetteikosta-liikekeskustaksi |
||||
|
|
30.05.2024 11:37 | Reijo Salminen | ||
| Ok, no ei se sitten ole sekään. Hagasundsgatan on nykyinen Keskuskatu. Mielenkiintoisia tällaiset pähkäilyt, tulee tavallaan vanha Helsinki tutummaksi samalla. | ||||
|
|
30.05.2024 11:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaivokatu sai nimensä kadulla rautatieaseman nurkalla olleesta Kuuvin kaivosta. Kaivo oli Kaivokadun ja Kluuvikadun risteyksessä, ei rautatieaseman ratapihalla, niinkuin tämän kuvan 'kaivo'. https://www.finna.fi/Record/hkm.855EFCB6-24E9-4B0B-AAD3-F700C3B1F473 Helsingin kaivojen vesi pilaantui eläinten ja ihmisten jätöksistä. |
||||
|
|
30.05.2024 10:52 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla kilpaileva yritys eli kaivo, ehkäpä katukin on saanut siitä nimensä? Kaasulaitos kun on noin lähellä niin lienee aikaa sitten menneet pohjavedet pilalle ja lienee jätetty sillensä? Puhtaita arvailuja kaikki. EDIT: Asemakaavakartta 1838 https://kartta.hel.fi/?link=by5QgV kertoo että Hagasundsgatanin ja Brunnsgatanin risteyksessä on Glo Brunn, eli lienee suomeksi Kluuvin kaivo. Voisikohan olla historiallisista syistä jätetty paikalleen tähän kuvassa näkyväksi. Oikealta valitsee ruksit joilla saa muut asemakaavakartat pois ja sitten zoomaa niin tulee näkyviin. |
||||
|
30.05.2024 10:41 | Petri Nummijoki | ||
| 1960-luvun varhaiset lusikkahaarukat eivät ehkä olleet kovin hyviä missään mutta eivätköhän nämä nykyiset aika pystyviä ole. Varmasti työsaavutus on ympäri pyörivällä koneella toista mutta sellainen on myös huomattavasti hankalammin siirrettävissä paikasta toiseen. | ||||
|
|
30.05.2024 10:39 | Juhani Katajisto | ||
| Nykytekniikalla osaavissa käsissä ja aivan mielipuolisena kuvausaikana voi saada uskomattoman hienoja taltiointeja jälkipolville. Vaikka joskus digitekniikkaa parjataankin niin ei sille liene toistaiseksi haastajaa. Joskus, kun tästä on menty vesibussilla sillan ali, näkyi sillan molemmin puolin kilometritolpat. Savonrataa oikaistessa oli helpompi lyhentää jossain kohtaa kilometrejä, kun muuttaa joka tolppaa. | ||||
|
|
30.05.2024 10:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Omista lähteistäni en pysty jäljittämään vedenkuljetusvaunun 30862 varhaisempaa historiaa. Myöhäisin numeromuutokset sisältävä luetteloni on vuodelta 1906. Siinä on vain yksi Gv, nro 9611, eli Gv 9612 on muunnettu/rakennettu sitä myöhemmin. | ||||
|
|
30.05.2024 09:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Vielä voisi pohtia sitä, mikä tuo kaivoksi kutsumani pömpeli tuossa vesivaunun vierellä oikeasti on. Se saatta olla merkitty Kaivokadun yli johtavan raiteen ja Gallerian (laiturikatos) nurkalle johtavan raiteen väliin kartassa https://vaunut.org/kuva/129106 |
||||
|
|
30.05.2024 09:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Mielestäni tämä vaunu ei ole voinut olla vesivaunu Gv 9611. (ks. https://vaunut.org/kuva/168376 ) Vaunut ovat niin perin erilaiset esim. jarrujensa osalta. 9611:ssä oli vipujarru jo vuoden 1900 paikkeilla, ja tässä on ikivanha ruuvijarru vielä 1920-luvulla. Kuitenkin A. W. Torén määräsi 3.6.1912 muutamien pienempien vaunuryhmien uudelleennumeroinitimääräyksessään Gv-vaunut uudelleennumeroitaviksi seuraavasti: 9611 -> 30861 9612 -> 30862 (Kummallista kyllä, vuoden 1911 lopun 'Kuvia liikkuvasta kalustosta' -opuksessa vedenkuljetusvaunuilla on jo numerot 30861 ja 30862.) Tämän vaunun numero näyttää olevan 030861, mutta ykkönen on kyllä perin hentoinen. Tekisi mieli uskoa, että tämä on 030862. |
||||
|
|
30.05.2024 08:06 | Kari Haapakangas | ||
| Monikäyttöinen = kelpaa monenmoiseen mutta hyvin ei mihinkään. | ||||
|
|
30.05.2024 07:09 | Simo Virtanen | ||
| Ei ole pyöräkuormaaja vaan traktorikaivuri. Hyvin monikäyttöinen vehje. | ||||
|
30.05.2024 02:24 | John Lindroth | ||
| Tässä veturi Thor joka tuli em rautatielle v.1974. | ||||
|
|
30.05.2024 00:09 | Panu Breilin | ||
| Etualalla on entinen vaihdekoppi jonka käyttötarve päättyi vuonna 1992 jolloin Pieksämäen nykyinen tietokoneasetinlaite valmistui ja vaihdemiehistä luovuttiin. | ||||