Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.05.2024 14:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Ai, mää etin väärästä paikasta (tuosta itään päin olevalta "vuorelta"). Eiks tuo ole vanhoja lentomajakoita? | ||||
|
28.05.2024 14:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Työkaverilla on mökki Oulujoen rannalla ja hän sanoi että aina kun vesi on alhaalla sieltä löytää uppotukkia melkeimpä rannasta. Eli aikamoinen on ollut uiton hukkaprosentti. Oulujoen uiton loppumisestakin on jo kauan. | ||||
|
|
28.05.2024 13:36 | Niila Heikkilä | ||
| Siinä Kemijoen uitto kulkee. Vaikka se on kalliimpaa, rautatiekuljetuksessa on se etunsa että pystytään kuljettamaan kaikkia puulajeja. Lsäksi kuljetuksen aikainen hukkaprosentti on irtouittoon verrattuna melko vähäinen. Irtouitossa puun ohentuessa riittävästi uppotukkien määrä alkaa lisääntyä merkittävästi. Etenkin kun osa puusta tuli kaukaa Luiron ja Kemihaaran latvoilta saakka. Uiton loppuvuosina eteläisin puunpudotuspaikka oli Rovaniemellä, hevosaikakaudella varmasti paljon etelämpänä. Vaikka Kemijoelta se on loppunut 1991, uitto toki jatkuu Suomessa vielä Saimaan vesistössä nippu-uittona. Kilometrin mittaisessa pitkän matkan nippuhinauslautassa menee niin paljon puuta kerralla että minkään muun kuljetusmuodon on käytännössä mahdotonta kilpailla sen taloudellisuutta vastaan. Koivua ei toki voi uittaa. | ||||
|
28.05.2024 12:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Se on nätti - kuin pienoisrautatiekuvastosta. | ||||
|
28.05.2024 12:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisäsin kuvatekstiin tuon G-vaunun tiedot. Kaivokadun rakennuksista saanee paremman käsityksen kuvan https://vaunut.org/kuva/129106 kartasta. Kartta tosin on 1870-luvulta. |
||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
28.05.2024 11:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tässä Mikko P Reijolan kuvaama video https://www.facebook.com/stadin.kundi.1/videos/1443524419612924 , kysyin luvan ja sain sen. | ||||
|
|
28.05.2024 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Voipi olla että mahdollisempaa paikkaa kuin Kaivokatu 8&10 ei löydy maan päältä eikä taivaista. Taustarakennuksen päädyn tekstissä on HOTEL. Jos se on Kleinehin, se olisi Seurahuone muutettuaan 1900-luvun alussa Kaivokadulle. Vakuutusyhtiön talon valmistuttua vuonna 1914 Seurahuone muutti tämän taloon Kaivokatu 12. Kaivokadun täytynee olla taustarakennuksen julkisivun edessä ja suunnassa. Katselusuunta lienee kohti kaasulaitoksen tonttia, mutta pieni rakennus lienee Kaivokadun eteläpuolella. Jos joku saa käsiinsä kaasulaitoksen historiikin, löytyy sieltä ehkä lisäkuvia ja -piirroksia |
||||
|
28.05.2024 10:07 | Juha Kutvonen | ||
| Suomalaisen moottorivaunusuunnittelun ja -valmistuksen harvinainen herkku! | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
28.05.2024 10:05 | Juha Kutvonen | ||
| Miltä projekti tällä hetkellä näyttää, saiko motti pressun suojakseen toissasyksynä? | ||||
|
28.05.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Kari, esimerkiksi Intiassa ajetaan kaksikerroskonttijunia sähköistetyillä radoilla ( https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=yNq8lP6cfL4 ). Näillä radoilla ajojohto on tavallista korkeammalla ja vetureissa on erikoisen pitkät virroittimet. USA:ssa ei enää ole sähköistettyjä pääratoja kuin oikeastaan Amtrakin Northeast Corridor. Tämä ratalinja on lähes pelkästään henkilöliikenteen käytössä ja ainoastaan joitain paikallistavarajunia käyttävät tuota linjaa. | ||||
|
28.05.2024 09:33 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, vanhaan aikaan ennen ilmajarruja pohjoisamerikkalaisissa junissa jarrumiehet (vaikkapa 5-10 kappaletta) matkustivat vaunujen päällä ja kiersivät vaunusta toiseen kiristämässä tai löysäämässä vaunujen jarruja veturin antamien jarrutusopasteiden mukaan. Umpivaunujen katoilla oli kulkusillat ja silloin oli ihan luonnollista, että käsijarrun käsipyörä oli mahdollisimman lähellä kulkusiltaa. Ilmajarrujen käyttöönoton jälkeen umpivaunujen kulkusillat ja jarrujen ylös sijoitetut käsipyörät jäivät ehkä vähän vanhasta muistista entisille paikoilleen. Kulkusiltoja alettiin poistaa umpivaunuista vasta 1950-luvulla ja jarrun käsipyörän paikkakin siirtyi alemmas. | ||||
|
|
28.05.2024 08:03 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Vai olisivatko riukumäntyä? | ||||
|
|
28.05.2024 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Onko noita kaksikerroskonttijunia lainkaan mahdollista ajaa sähköistetyillä rataosilla? Ei silti, että se Yhdysvalloissa olisi muuta kuin kuriositeetti... Suhteellisen vähän tavaraa täytyy tunnelin katossa olla, että sen voi leikkaukseksi muuttaa. Luulisi avartamisen olevan helpompaa. |
||||
|
|
28.05.2024 06:37 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämän vuosituhannen alussa havahduttiin USA:ssa siihen, että itäisten osavaltioiden monilla tärkeillä rataosilla ei ollut mahdollista käyttää kaksikerroskonttijunia, koska näillä rataosilla oli liian matalia vanhoja tunneleita. Jatkuvasti kasvava konttiliikenne kuitenkin pakotti keksimään asiaan ratkaisuja. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana ovat eräät suuret rautatieyhtiöt (varsinkin Norfolk Southern) investoineen valtavia pääomia tilanteen korjaamiseksi. Yksi tehokas, mutta kallis menetelmä on ollut tunnelien muuttaminen leikkauksiksi. | ||||
|
|
28.05.2024 06:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen Rautatiemuseolta löytyy yksi vedenkuljetusvaunuja koskeva piirustus: 'Vedenkuljetusvaunun N:o 9611 sarvirauta' vuodelta 1911. | ||||
|
|
28.05.2024 05:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on rajaamattomana keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14665.msg113118&topicseen= Siinä rakennukset näkyvät paremmin. Samaten se, että raide on ylemmällä tasolla kuin oikealla oleva rakennus: ratatason reunalta on ainakin kerroksen verran pudotusta alapihalle. |
||||
|
|
27.05.2024 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen ohuita näreitäkin on kuormaan ujutettu, joko on Lappi kohta koluttu tyhjäksi? | ||||
|
|
27.05.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokadun yli kulkenut valtion pistoraide vei SVR:n Helsingin konepajan varastolle, joka sijaitsi Kaivokatu 10:ssä, siis nykyinen Kaivotalo. Tuo kuvan miljöö korkeine kerrostaloineen ei nyt ihan heti anna osumia vuonna 1910 sen korttelin sisäpihalle eli taidetaan olla muualla? Ollaan kuitenkin lähempänä konepajaa ja tietysti Kaivokadun pohjoispuolella? Konepajan ja varikon rakennuksia? Kaivokadun ylittänyt raide esti aikanaan myös raitiotien vetämisen sitä myöten Rautatientorilta Heikinkadulle, ja raitiolinja kulki Hakasalmenkatua Aleksanterinkadun kautta, kunnes vasta 1930-luvulla linjaus vedettiin Kaivokatua pitkin. |
||||
|
|
27.05.2024 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa kuvauspaikka olla Helsingissä Kaivokadun yli menevän pistoraiteen päässä: https://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1915&paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta . Vuoden 1912 vaiheilla pistoraide ilmeisesti oli jo hävitetty uuden asemarakennuksen valmistelutyöhön liittyen. Uutta paikkaa vesivaunulle ei kai haettu. Vaunun takana näkyvä rakennelma lienee katettu yleinen kaivo. Sen vesi sattoi olla aitoa ravinnerikasta Kluuvin suovettä. |
||||
|
|
27.05.2024 20:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Puhdas juomavesi ei ollut itsestäänselvyys Helsingissä runsaat sata vuotta sitten. Seura kertoi vuonna 1937 menneistä ajoista näin: "Punainen vaunu, joka kytkettiin Riihimäellä aamujunaan. Eräät vanhat ja keski-ikäisetkin pääkaupunkilaiset muistavat vielä hyvin ajan, jolloin Riihimäeltä saapui punaiseksi maalattu erikoisvaunu aamujunan mukana ja vaunussa oli pari—kolmetuhatta litraa erinomaisen raikasta lähdevettä. Riihimäen vesi — oikeammin Riihimäen lähdevesi — oli sitä paitsi todettu hyvin terveelliseksi. Lähde sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Riihimäen veturitallin alueella, joten sitä voitiin vaivatta pumpata edellämainittuun punaiseen, tarkoitusta varten rakennettuun vaunuun. Kun aamujuna saapui Riihimäeltä Helsinkiin, vietiin lähdevesivaunu suoraan Merisatamaan, jossa vesi pumpattiin odottaviin ajoneuvoihin — tynnyreihin — ja jaettiin asiakkaille. Monet vanhat helsinkiläiset ajurit ovat nuoruudessaan kuljettaneet tynnyrirattaita pitkin Heisingin katuja ja mitanneet ämpäreillään asiakkaille Riihimäen kuuluisaa lähdevettä. Mutta sittemmin — noin viisitoista vuotta takaperin — kuoli tämä erikoislaatuinen liiketoiminta. Vantaan vesi virtasi vuosi vuodelta yhä useampien ja nerokkaampien suodattimien läpi, se raikastui ja parani ja muuttui yhä värittömämmäksi — ja vähitellen unohtivat ihmiset Riihimäen veturitallin läheisyydessä pursuavan luonnonlähteen ja sen antimet." Vieläköhän tuo lähde on Riihimäen ratapihalla olemassa? Kuvan vaunu ei näytä punaiselta. Ehkä Seuran juttu kertoo siitä toisesta vesivaunusta, vaunuja kun oli jossakin vaiheessa (ainakin) kaksi. |
||||
|
27.05.2024 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen vaunu! Lienee Poczta Polskan omaa mallia, eikä "sotasaalista" Reichsbahnilta...? | ||||
|
|
27.05.2024 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
27.05.2024 18:28 | Esko Peranto | ||
| Nyt on upea ruutu. | ||||
|
27.05.2024 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Po 9824:stä: - seisoi Ilmalassa alkuvuodesta 1984, emalinumerot poistettuina. Vuonna 1990 se muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040184. Se olikin sitten viimeinen puukorinen postivaunu, joka virkatarvevaunuksi muutettiin. |
||||
|
27.05.2024 15:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitää vielä korjata tuota klo 13:54 kommenttiani: Vuoden 1902 Rörliga Materielen po. 1906 Rörliga Materielen. Siinä vaunu 9611 on vuosiluettelossa litteralla M, mutta loppuosan litteraluetelossa litteralla Gv. |
||||
|
|
27.05.2024 15:38 | Petri Sallinen | ||
| Lähes samansisältöinen keskustelu on käyty jo huhtikuussa.... https://vaunut.org/kuva/167611?tag0=11%7CGv%7C Litterakohtainen luettelo on monesti tarkempi kuin vuositaulukko. Siksi kannattaa tsekata molemmat. |
||||
|
|
27.05.2024 15:28 | Kurt Ristniemi | ||
| No niinpäs näkyy olevankin. Sivulla 56. En hoksannut katsoa kirjan lopun litterakohtaisesta luettelosta. Alkuosan vuosittaisessa luettelossa vaunu tosiaan on merkitty M:ksi. |
||||
|
|
27.05.2024 15:20 | Petri Sallinen | ||
| Kun keskusteluun ei voi suoraan postata kuvia, niin tehdään se tällä tavalla keskutelualueelle sijoitetun linkin avulla. Vuoden 1899 "Rörliga materielen" -listaus siis ilmoittaa kirjoilla olleen yhden Gv-vaunun numerolla 9881. Taulukon mukaan vaunujen lukumäärä oli tuolloin yksi kappale. Samassa julkaisussa M-vaunut on sijoitettu sarjaan 80501-80631, 80633-80967, 81301-81350 sekä 81001-81300, 81351-81700. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14665.msg113112 |
||||
|
|
27.05.2024 14:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuossa: https://maps.app.goo.gl/yKAVWDstWtDp9aSP8?g_st=ac | ||||
|
|
27.05.2024 13:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu nro 9881 on minulla olevassa vuoden 1899 Rörliga Materiel -kirjassa sivulla 20 litteraltaan M. Sen on rakentanut rautatien oma konepaja Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennukselle. Vaunu on hankittu vuonna 1862. Vuoden 1896 littera- ja numerointiuudistuksessa vedenkuljetusvaunujen littera vaihtui M:stä Gv:ksi. Numerosarja oli 9881-9890. Vuoden 1901 numerouudistuksessa Gv-vesivaunut numeroitiin numerosarjaan 9611-9620. Vuoden 1902 Rörliga Materielen -kirjassa vaunu on M 9611. Littera on kirjaan merkitty väärin vanhassa muodossa. Vuoden 1912 numeronnissa Gv- vaunut saivat numerot 30,861-30,875. Rautatien Mekaanisen konepajan vuoden 1862 välinekirjan mukaan avonaisia tavaravunuja oli vuoden alkaessa 5 kpl. Vuoden aikana ei rakennettu yhtään uutta. Halkovaunuja oli 3 ja rakennettiin 4. Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennuksen välinekirjan mukaan vuoden 1862 alussa oli 7 ballast- ja rahtivaunua, 309 maavaunua ja 91 kivivaunua. Vuoden mittaan näitä vaunuja ei rakennettu lisää. Toistaiseksi ei siis löydy vanhaa lähdettä kuvan vaunun käyttöönottoajankohdan varmistajaksi. Ellei se sitten alunperin ollut halkovaunu tai rautatierakennuksen vaunu. Sammutusjunista enemmän Petrin linkkaaman kuvan - ja tämän kuvan - kuvasarjassa: https://vaunut.org/sarja/5127 |
||||
|
|
27.05.2024 12:44 | Petri Sallinen | ||
| Vanhat keskustelut unohtuvat. Täältä löytyy hyvä esitys sammutusjunien alkuajoilta. https://vaunut.org/kuva/130094?t=sammutusjuna |
||||
|
|
27.05.2024 12:38 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1899 "Rörliga materielen" -listaus ilmoittaa kirjoilla olleen yhden Gv-vaunun numerolla 9881. | ||||
|
|
27.05.2024 12:23 | Tero Korkeakoski | ||
| Googlen ilmakuvasta ei kyllä löytynyt minkäänlaista tornia, onko sulla linkkiä kuvaan? | ||||
|
27.05.2024 10:47 | Markku Naskali | ||
| Aika erikoinen sekatyylinen ratkaisu, | ||||
|
|
27.05.2024 08:51 | Kari Haapakangas | ||
| Pumppu, pätkä letkua, ämpäreitä sekä vesisammioita. Kyllä noilla jo sammutustöissä alkuun pääsee, tosin luulisi mukana olevan myös pioneerikalustoa (lapioita ja kirveitä). Mikäs tuo torni vaunun takana on? |
||||
|
|
27.05.2024 08:36 | Kari Aho | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
27.05.2024 06:34 | Teppo Niemi | ||
| Ei vai taida nykyistä omistajaa kiinnostaa. Ehkä omistussuhteiden selkeytyminen lähitulevaisuudessa antaa vastauksen Oliverin kysymykseen ja samalla myös toivon siitä, että yhden, nyt jo lakkauteun yhdistyksen tämän säilyttämiseksi tehdyt investoinnit eivät ole menneet hukkaan. | ||||
|
|
27.05.2024 00:14 | John Lindroth | ||
| Upea kunnostuskohde I Hope It will come true someday! | ||||
|
|
26.05.2024 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Ohhoh, mikä kuva! | ||||
|
26.05.2024 23:20 | Oliver Laaksonen | ||
| Veturien sarjamurhausta :( voi 2750, kuvasin sen omaksi tuurikseni jossakin kommilan tavarajunassa, josta on myös kuva täällä, ja täysin sama juna samana päivänä toki vain eri paikka. | ||||
|
|
26.05.2024 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen ylös on asennettu tuo seisontajarrun (?) käsipyörä. | ||||
|
|
26.05.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Hannu. Kiitän ja kumarran. | ||||
|
26.05.2024 22:56 | Ville Hietapelto | ||
| Faurin tyyppi L45H. Niitä oli Puolassa käytössä raideleveyksillä 750, 785 ja 1000 mm. | ||||
|
26.05.2024 22:52 | Timo Humalisto | ||
| Kun kyseessä on APS-C -kennoinen kamera, ns. normaaliobjektiivi on niissä 35 mm (noin). | ||||
|
26.05.2024 22:27 | Kari Aho | ||
| Loistava kuva! | ||||
|
|
26.05.2024 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Länsi-USA:ssa ATU:lle ei ole pahoja esteitä, mutta tilanne on kokonaan toinen Itä-USA:ssa, erityisesti New Englandissa ja vanhoilla teollisuusalueilla mm. Pennsylvanissa. Siellä monet radoista ovat 1840- tai 1850-luvuilta ja ATU on aikanaan suunniteltu pieneksi. Sittemmin tiivis asutus ja muu infra ovat hankaloittaneet ATU:n laajentamista ja esimerkiksi kaksikerros-konttijunia saa ajaa ainoastaan erikseen määritellyillä reiteillä. | ||||
|
26.05.2024 21:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korkeuserosilmukkaa on joskus kutsuttu myös "kääntötunneliksi". Blitzdonnerwetterkreuzpappenheim, kun on hyvä ja kiehtova kuva! |
||||
|
|
26.05.2024 21:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm. Olisi kunnostettuna erinomaisen hyvä aikamatkalaite Mäntän radalla, ja miksei myös Porvoossakin...? |
||||
|
|
26.05.2024 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ilta hiljaa pimenee, pimeys vain tyhjyyttä hallitsee..." Olen samaa mieltä herra Pasin kanssa, koskien kuvan aihetta ja symboliikkaa. |
||||
|
|
26.05.2024 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin USA:ssa isolle ATU:lle ei näytä olevan esteitä. Tämä (aukean tilan ulottuma, eli sellainen jonka ulkopuolelta sisään päin EI SAA tulla mitään) ei kovin paljoa vaikuta junan kulun vakauteen suhteessa raideleveyteen, mikäli ajonopeutta ei nosteta kohtuuttoman isoksi. Kulun vakauteen vaikuttaa pääasiassa raiteen kunto (virheetön geometria versus perunapelto!). Venäläiset myös harrastavat isoa ATU:a (eli gabariittia). Siellä olevaan lienee jotain sukulaisuutta Valtionrautateillä jo vuodesta 1913, jolloin venäjän poika sai aikaiseksi sillan Nevan yli Pietarissa (itäinen yhdysliikenne alkoi). Englantilaisten pieneen ATU:un vaikuttanee pelkälti historiallisuus; pienet kulkuneuvot ja ahtaat paikat ja jo 1840-luvulta lähtien. Oma juttunsa on sekin, kuinka "kauas" pitkän telivaunun sivuseinä "liikkuu" keskiviivasta poiketen eri säteisissä kaarteissa. Omasta mielestäni tämä on tärkein seikka rautatievaunun korin leveyttä hahmoteltaessa, siis suunnitteluvaiheessa. Jos vilkaistaan muinaista Tekniikan käsikirjan osaa 1, vuodelta 1946 (VI painos), "rautatierakennus"-kohdasta: Aukean tilan ulottuma uutis- ja uusintarakennuksilta: korkeus kiskon selästä: 5 600 mm. Suurin leveys avoradalla: 5 000 mm ja ratapihalla: 4 200 mm. Totta on sekin, kuinka isoa kuormaa vaunun ajatellaan kantavan. 1919 tienoilla raideleveyden kavennys tökkäsi juuri kuormauskykyyn (sen aikaiset katetut vaunut, mitä niitä nyt olikaan - monenlaista Geetä ja Geegeetä. Gb oli vielä olemattomuuksissa). Edellä mainittua soveltaen, (ja herra Hannun kommenttia vaunun leveydestä) 5 metriä leveä rautatievaunu, jonka pituus puskimineen olisi vain 50 cm, poikkeaa kaarreajossa hiukan eri tavalla kuin 3 074 mm leveä vanhan mallin Eit... |
||||
|
|
26.05.2024 21:17 | Otto Tuomainen | ||
| Viadukti on rakennettu 1930-luvun alussa. Olen jossain nähnyt rakennusaikaisen kuvan ja tuo keskikaari oli jo siinä ihan samanlainen. | ||||