Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.05.2024 23:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia, mutta tämä Revelstoken sarja on vasta alkumetreillä, aika loppui tänään... | ||||
|
25.05.2024 23:06 | Timo Humalisto | ||
| Ovi "lainassa" 65:stä? | ||||
|
25.05.2024 23:00 | Jorma Toivonen | ||
| Onko kaikilla varikoilla kääntöpöydät? Vai miten saadaan veturit matkaa taittamaan "oikein päin" - lyhyt pää edellä. | ||||
|
25.05.2024 22:55 | Asmo Rasinen | ||
| En ole aivan varma tuosta, äänen perusteella viimeiset 4 vaunua olivat täynnä tavaraa ja vaikuttaisivat menevän ihan ruokosuolle asti. Päivittelee tiedot huomenna. | ||||
|
|
25.05.2024 22:48 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuvasarja Hannu sopivasti kuvia Kanadasta ja Suomesta. | ||||
|
25.05.2024 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä asiantuntia tietää, korjaus hyväksytään. | ||||
|
25.05.2024 22:46 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset asiantuntijalle korjauksesta - hyväksytään. | ||||
|
|
25.05.2024 22:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jospa sen perässä olevat pöntöt ovat »huoltiksia», jotka katkaistaan junasta Tampereella. Kalibrointivaunu jäisi sitten siinä samaa hyömyä... | ||||
|
25.05.2024 22:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sr1:n todellinen suurin jatkuva vetovoima on noin 160 kN , kun taas taajuusmuuttajakoneilla se on 270-350 kN luokkaa sarjasta riippuen. Oikosulkumoottori on pienikokoinen ja yksinkertainen ja se saadaan kestämään kovaakin kuumuutta; muistaakseni Sr2 alkaa rajoittaa vetovoimaa vasta ajomoottorien lämpötilan noustua yli 180 asteen ja tämä ei juuri toteudu: pitkäaikaista vetoa esim. 300 kN vetovoimalla 30 asteen helteessä niin kyllä, moottorit lämpenevät mutta ehkä vain 140-160 asteeseen, koska jäähdytys on sen verran tehokas. Sr1:n onnettomat neuvostoliittolaiset eristemateriaalit eivät yksinkertaisesti kestä kovia käyttölämpötiloja; nimenomaan Sr1:n tapauksessa sähköpuolelta löytyy kyllä syöttöä polttaa ajomoottorit, mutta aikoinaan päälle 100:n palaneen ajomoottorin jälkeen niihin on asennettu lämpötilavalvonta, joka rajoittaa ajomoottorivirtaa tavalla, mitä ei voi ohittaa. |
||||
|
|
25.05.2024 21:53 | Tero Korkeakoski | ||
| Olivat Harjavallassa viime viikolla, sieltä varmaan jotain kautta Ugiin. Erikoista että on tässä keskellä letkaa. | ||||
|
25.05.2024 21:27 | Timo Haapanen | ||
| Vertin laatukuvausta jälleen! | ||||
|
25.05.2024 21:18 | Jussi Pajunen | ||
| Wau. Mahtava kuva. Taiteellista vaikutelmaa löytyy kivasti. | ||||
|
25.05.2024 21:05 | Timo Haapanen | ||
| Minä arvostan Kimmo T:n monisanaisuutta, jonka ansiosta moni vetureihin liittyvä kysymykseni on saanut asiantuntevan ja tyhjentävän vastauksen. | ||||
|
|
25.05.2024 20:51 | Panu Breilin | ||
| Lieköhän Hangonsaaressa vaunuvaaka jota olisi käyty koepunnitsemassa? | ||||
|
25.05.2024 20:36 | Pasi Seppälä | ||
| Huh huh mikä näkymä. Junakin näyttää tässä varsin pieneltä. Komeita kuvia ja maisemia. | ||||
|
25.05.2024 20:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Sitä en ymmärrä miten kenenkään viisaus liittyy siihen että osaako ottaa kuvia. Mutta siihen se liittyy ettei kirjoittele jotain typeryyksiä sotilasjunista tai siitä mistä otettuja kuvia saa lisätä sivustolle minkä kanssa ei ole missään tekemisissä. Ja varsinkin siihen se liittyy ettei hauku kenenkään kuvia jos omat kuvat eivät kestä arvostelua. Viisautta on myös jättää yksityisviestien lähettäminen väliin jos niissä ei ole mitään muuta annettavaa kuin haukkumasanoja. |
||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna Forssasta Humppilaan ja takaisin 24.5.1971 |
25.05.2024 18:55 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. | ||||
|
25.05.2024 18:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jyrki! Jimi L: Myös tämä kuva kuuluu sarjaan olisinpa tiennyt / olisinpa ehtinyt! Albert Canyonista itään vain muutaman kymmenen kilometrin päässä on Rogers Pass ja Canadian Pacificin uskomattoman jylhä reittiosuus Kalliovuorten läpi. Tällä kertaa tämä oli minulla tiedossa, mutta Albert Canyonissa ollessani alkoi olla iltapäivä ja minulla oli vielä edessä useampi sata mailia ajamista etelään ja USA:n puolelle. (Mutta tässä kävi lopulta niin, että päästessäni raja-asemalle noin klo 19 huomasin, että raja oli mennyt kiinni jo klo 16. Tähän liittyvät kuvat tosin ovat jo seuraavan kuvasarjan aihetta!) |
||||
|
25.05.2024 18:17 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Jumbo kuva Tampereelta! | ||||
|
|
25.05.2024 18:12 | Asmo Rasinen | ||
| Jaajaa. Mitäköhän lie tuossa junassa tehnyt. | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna Forssasta Humppilaan ja takaisin 24.5.1971 |
25.05.2024 18:10 | Tapio Keränen | ||
| Jos en aivan väärin muista, tavarajuna kulki tuolloin arkipäivisin. | ||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 18:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Vertti! | ||||
|
|
25.05.2024 18:05 | Topi Yli-Laurila | ||
| Edessä oleva ruskea kahva on polttoaineensiirtopumppu ja takana oleva harmaa kahva on esivoitelupumppu. | ||||
|
|
25.05.2024 18:01 | Topi Yli-Laurila | ||
| Kuvassa on moottorin esivoitelupumppu. Polttoaineensiirtopumppu on vasemmalla kuvan ulkopuolella. | ||||
|
|
25.05.2024 17:57 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Onni! | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna Forssasta Humppilaan ja takaisin 24.5.1971 |
25.05.2024 17:52 | Hannu Peltola | ||
| Wau, tämä on aivan uskomaton kuvasarja! Ja kyllä on rautatieliikenne muuttunut 53 vuodessa! | ||||
|
|
25.05.2024 17:35 | Panu Breilin | ||
| Vakausvälinevaunu BO 070741-4. https://vaunut.org/kuvat/?tt=22&i1=BO&i2=070741 |
||||
|
|
25.05.2024 17:05 | Timo Mattila | ||
| Punnus/vaaka vaunu. En nyt muista litteraa. | ||||
|
|
25.05.2024 15:09 | Onni Tikkala | ||
| Upea on kuvakin! | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna Forssasta Humppilaan ja takaisin 24.5.1971 |
25.05.2024 15:02 | Juha Kutvonen | ||
| Kuvasarja kuin helminauha! Kuinka säännöllisiä JFR:n junat tuolloin olivat, vai osuiko tämä aivan sattumalta kohdalle? | ||||
|
25.05.2024 15:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on muunnettu vedenkuljerusvaunusta Gv 30861. Virkatarvevaunuksi muunnettaessa se sai pitää numeronsa. Kuvan https://vaunut.org/kuva/167611 kommenteissa Petri Sallinen kertoo: "Käsinkirjoitetuista listoista 1920-luvun alusta löytyvät merkinnät siirroista virkavaunuiksi. Vaunusta nro 30861 tuli XGv 030861 (muutos tehty vuonna 1921) ja vaunusta 30862 tuli XGv 030862 vuonna 1920. Samassa listauksessa vaunun nro 30861 liikenteeseen ottovuodeksi on merkitty 1862 ja vaunun nro 30862 vuosi 1898." Noista merkinnöistä päätellen vaunu todella olisi syntyjään Helsingin-Hämeenlinnan rautatien vaunu. Selailin vanhimpia kalustoluetteloita. MIstään en löytänyt vedenkuljetusvaunua. Jos vaunu todella on otettu liikenteeseen vuonna 1862, sen on alunperin täytynyt olla matalalaitainen avonainen tavaravaunu. Sitäkään en löytänyt, milloin ensimmäinen vedenkuljetusvaunu tuli käyttöön. Ensimmäinen (toistaiseksi) löytämäni kirjaus on vuoden 1901 numerointi: Vuoden 1901 numeroinnissa: Vedenkuljetusvaunut, G v., 9611-9620 Vuoden 1912 numeroinnissa uudet numeroti: Vedenkuljetusvaunut, Gv, 9611->30861; 9612->30862. Numerolla 9611 vaunu löytyy vuoden 1906 luettelosta: Rakentaja Valtionrautateiden konepaja Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennukselle, hankittu v. 1862, littera vuonna 1906: M. Alunperin(?) numerosarjassa 2101-2232. No niin. Ei hyvä. Ei vaunu voi vuonna 1901 olla Gv, vuonna 1906 M ja vuonna 1912 taas Gv. Olisiko vuoden 1906 taulukkoon otettu vaunun alkuperäinen littera? Yleensä niin ei tehty. |
||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 13:16 | Vertti Kontinen | ||
| Oikein tyylikäs kuvasarja! Tunnelma välittyy hienosti myös tänne oman näytön äärelle | ||||
|
25.05.2024 12:59 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos ylläpidolle! | ||||
|
|
25.05.2024 12:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Minä nöyrimmästi kiitän, herra Esa J. Kyllä se on nimenomaan ajoa helpottamassa ja toimii siinä tarkoituksessa hyvin. Matkustajajunissa riitti, kun nopeusohjeen asetti johonkin 118 km/h kohdalle ja piti tehoratilla jonkin kohtuullisen, esim. 600 A virran asetettuna: Strömberg piti tasaista 600 A virtaa 0-115 km/h tietämiin ja alkoi sitten vähentää virtaa; välillä virta kävi nollissa, kun oli vähän matkaa myötämäkeä ja nopeus nousi 118-120 km/h:iin ja nopeuden taas laskiessa Strömberg taas pisti elektroneja tulemaan tyristorisillalta ja piti näin nopeuden siellä, koko ajan alle 120 km/h, joka oli ko. kuvitteellisen junan ns. sn eli suurin sallittu nopeus. Ja näin veturinkuljettajan ei tarvinnut vahtia nopeutta kuin aina välillä toisella silmällä, eikä tarvinnut lainkaan raksutella tehorattia esim. saksalaisen tai sveitsiläisen jne. sähköveturin tapaan edestakaisin se toinen silmä virtamittareita seuraten. Silmillä on ihan riittävästi tekemistä, kun tarkkailee näkymää eteenpäin, sijaintia osatakseen säätää nopeutta tulevan nopeusrajoituksen, ylämäen tai alamäen varalta muutamaa kilometriä aiemmin ennakoiden, rataa, poikkeavuuksia mahdollisten kulkijoiden muodossa, opastinten opasteita, kiinteiden merkkien kertomaa, taustapeilejä, aikataulun toteutumista ja muuta mukavaa. Korvat kyllä kuulevat ja kuuntelevat Sr1:n meluamista, mutta myös kuulostelevat poikkeavia ääniä ja liukkaalla kelillä myös pyörien kiljahtelua niiden yrittäessä luistaa liukkaalla kiskolla kovassa vedossa; tällöin käsi liikauttaa tehorattia pienempään virta-asetukseen päin ja sitten aletaan kokeilemalla selvittää, minkä verran virtaa eli vääntömomenttia eli vetovoimaa juuri senhetkiset olosuhteet mahdollistavat vetopyörillä niiden luistamatta. Tämä siis vain, jos on tarve käyttää suurinta käytettävissä olevaa vetovoimaa; jos aikataulu ja ajo-olosuhteet sallivat, voi tehoratin tietysti jättää pysyvästi niin alhaiselle asetukselle, etteivät vetoakselit pyrikään lyömään ympäri. Tällöin liikutaan sitten ehkä vähän pienemmällä nopeudella jonkin matkaa. Mutta jos on jonkinlainen kiire, tai tiukkaa ylämäkeä on vielä kilometrikaupalla jäljellä ja vetovoiman vähentäminen saattaisi lisätä mäkeen jäämisen riskiä ennen kuin mäen päällä ollaan, niin silloin tietysti pyritään pitämään vetovoima niin lähellä luistorajaa kuin suinkin. Sr1:n Strömberg-tehoelektroniikassa on toki kaikkien neljän vetoakselin pyörintänopeutta seuraava YLE eli ympärilyönnin estolaite, joka, havaittuaan jonkin vetoakselin nopeuden nousevan, vähentää virtaa kyseiseltä teliltä hallitakseen ympärilyöntiä eli vetoluistoa, joka on Sr1:n helmasynti, kun tasavirtasarja-ajomoottori lyö ympäri hyvin mielellään ja näin kiusaa veturinkuljettajaa; esim. Sr2-Sr3:n taajuusmuuttajaohjattu kolmivaihemoottori luistaa eli lyö ympäri hyvin vähän pysyen ihan luonnostaan taajuusmuuttajan sille asettamassa kierrosnopeudessa. Sr1:ssä oli alun perin yksinkertainen telien välistä virtaeroa tarkkaileva YLE, mutta se oli kovin karkeatoiminen vaikka Strömberg olikin, ja veturiin melko pian asennettiin akseleille takometrit mittaamaan pyörintänopeutta ja uudenmallinen YLE tarkkailemaan takometrien lähettämää tietoa; lisäksi tämä moderni YLE osaa seurata suurinta kiihtyvyyttä, sille varalle, että kaikki neljä vetoakselia löisivät yhtaikaa ympäri, ja mistään vetoakselista YLE ei saisi tosinopeustietoa. Mainittakoon, että modernimpaa veturia voidaan ajaa jopa pienessä, esim. 2-3 % luistossa ns. ryömintäkitkan alueella, jolloin kitkakerroin on hiukan parempi kuin puhdas pyörän ja kiskon välinen lepokitka. Ääritilanteessa toki Sr1:täkin voidaan ajaa ryömintäkitkan alueella, mutta se vaatii näissä kommenteissa kerrotun nopeusautomatiikan ohittamista, jotta mainittu YLE ei puutu peliin vaan antaa luiston tapahtua. Mutta tämä ei kuulu normaalisti käytettävään ajotekniikkaan. Ja näissä modernimmissä peleissä voi tosinopeuden selvittämiseksi olla rataan suunnattu tutka. Näin hienosta tekniikasta ei nähty tietenkään edes päiväunia Sr1-hankinnan aikoihin joten nämä hienouden kuuluvat vallan eri sukupolven vetäjiin. |
||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, järjestäytyminen sujui hienosti eikä kahta ilman kolmatta! Et viivyttänyt ollenkaan, olin juuri auringonlaskun aikaan Vuohijärvellä, kuten olin kuvitellutkin. | ||||
|
25.05.2024 12:11 | Teppo Niemi | ||
| Yritimme tähyllä. Mutta ei saatu minkäänlaista havaintoa. | ||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 12:03 | Juha Kutvonen | ||
| Kuin myös, Mäntsälän junailijoiden runsaslukuinen (2) järjestäytyminen meni hienosti :) Toivottavasti en kuitenkaan viivyttänyt pahasti lähtöäsi. | ||||
|
|
25.05.2024 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia ylläpidolle nohevasta toiminnasta ja turhien viestien nopeasta siivoamisesta! | ||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha ja oli hauska tavata eilen! Kuten näet, oli hyvä ratkaisu lähteä Etelä-Savoon. Lähdin melkein saman tien ajelemaan, kun sinä olit lähtenyt kotiinpäin. | ||||
|
25.05.2024 11:44 | Hannu Peltola | ||
| Minulla on näköjään sen verran vanha runko, että suurilla ISO-arvoilla kuvissa on niin paljon kohinaa, etteivät esimerkiksi vetureiden numerot enää erottuneet. | ||||
|
25.05.2024 11:43 | Hannu Peltola | ||
| Taisi olla kalastusporukka enemmän kalastamassa karhuja (Karhu III)? | ||||
|
25.05.2024 11:41 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Ja tosiaan, pari hyttystäkin tuli tutuiksi! Tämä oli minulle ainutlaatuinen kokemus, hienoja järvimaisemia ja tiivistä tavaraliikennettä on meillä Mäntsälässä vähemmän! | ||||
|
25.05.2024 11:32 | Erkki Nuutio | ||
| Osui kuvaan jännä arkkitehtoorinen yksityiskohta meijerirakennuksesta. | ||||
|
25.05.2024 11:29 | Erkki Nuutio | ||
| Ansiokas teollisuushistoriallinen kuva. | ||||
|
|
25.05.2024 11:26 | Erkki Nuutio | ||
| Koskimiehen Valtionrautatiet s.247 (1935) kertoo, että RH perusti vuonna 1923 palopäällikön viran ja että rautatiepalokuntia piti perustaa kaikilla rautatiekonepajoilla ja 34 asemalla. Ensimmäiset palopäällikkökurssit pidettiin jo vuonna 1924. Kaikkiaan 80 rautatieläistä on käynyt tämän kurssin vuoteen 1935 mennessä. Täten pidän ilmeisenä, että oheinen palovaunu on toteutettu noin vuonna 1924. Ilmeisesti vaunua ei tällöin ehostettu. Maalattiin vain numero ja ehkä XGv-merkintä. Nämä merkinnät erottuvat melko tuoreina, joten arvioisin kuvan olevan 20-luvun puolivälin vuosilta. Alustan valmistuskilpi näyttää olevan VR:n Helsingin konepajan mallia, eli alkuperäisvaunu lienee tehty Pietarin rataa varten. |
||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 11:24 | Juha Kutvonen | ||
| Hieno valoisan kesäillan kuvasaalis! Seesteinen tunnelma, jonka ohikulkevien junien kohina välillä rikkoo, on hyvin aistittavissa. | ||||
|
25.05.2024 09:28 | Tuukka Heinonen | ||
| Pakaa on. | ||||
|
|
25.05.2024 09:01 | Pasi Seppälä | ||
| Yritin omista kuvista kamerassa tihrustaa Sr-kolmosen numeroa mutta ei näy riittävän selvästi. Sr1 on 3053. | ||||
|
|
25.05.2024 08:59 | Pasi Seppälä | ||
| Deeverin numero on 2615. Lahdella hetken pyörinyt kalastusaluskin pääsi kuvaan. Mitään sinne ei mielestäni kyllä nostettu tuona aikana. | ||||
|
|
25.05.2024 08:56 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita kuvia tuli kuvauskeikalta saaliiksi ja mukavaa oli tavata harrastuksen merkeissä. Ja olihan mukana muutama hyttynenkin. Veturina tässä Sr1 3056. |
||||
|
25.05.2024 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, kyseessä oli uusinta uutta Suomen rautatielaitoksen historiassa: - "Stealth-kiitojuna"! Se on niin stealth, ettei tavalliset kuolevaiset kykene sitä näkemään... | ||||