Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2025 18:46 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
25.03.2025 18:37 | Ossi Rosten | ||
| Upea kuva! | ||||
|
25.03.2025 17:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Hyvä kuva on kyllä tämä | ||||
|
25.03.2025 16:49 | Eljas Pölhö | ||
| Koj 701/1440, joulukuun 8 p:nä 1923 " Kosk. postivaunuja Saan täten ilmoittaa, että Rautatiehallituksen kirjeen N:o 2174/7307, 22/XI mukaan tilatut 3 kpl postivaunuja ovat numeroitavat N:o 9964 - 9966. Hj. Pettersson. v.t. " Kaikki kolme vaunua luovutettiin tilaajalle joulukuussa 1924. |
||||
|
25.03.2025 16:38 | Antti Grönroos | ||
| Kevyenliikenteenväylän puomi on pidempi kuin ajoradan, tuota en ole ennen nähnyt. | ||||
|
Kuvasarja: Vahtituvat: Helsinki-Turku |
25.03.2025 15:06 | Visa Pöntinen | ||
| Juu, kiitoksia tiedoista. Tähän vahtitupasarjaan tulee vielä loputkin kuvat kun ehdin postata, esimerkiksi tuo Huopalahti myös (on siis jäljellä yhä). | ||||
|
25.03.2025 14:44 | Ilari Inkiläinen | ||
| Olen myös ihmetellyt aiemmin tätä kuvien kokoasiaa. Olisi hyvä saada ylläpidolta päivitetty linjaus asian suhteen. | ||||
|
|
25.03.2025 14:31 | Juho Rintala | ||
| Jimi, nyt en ole varma. Varmaankin se on sillee. Kiitos Noah. |
||||
|
25.03.2025 14:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallista keskustelua Littoisten asuinrakennuksesta. | ||||
|
25.03.2025 13:59 | Petri Sallinen | ||
| David Klausin "Color Cross-Reference Guide" vuodelta 1988 esittelee kvasitieteelliseltä haiskahtavat periaatteensa mittakaavasidonnaisesta värien vaalentamisesta. Valkoisen värin käyttäminen värien vaalentamisessa on sidottu mittakaavaan, mutta myös maapallon pituuspiireihin — siis valaistusolosuhteisiin. https://openlibrary.org/books/OL1639818M/The_IPMS_color_cross-reference_guide Valaistuksella on merkityksensä. Aika harva viitsii järjestää pienoismallitilaansa päivänvaloa jäljittelevän valaistuksen, koska noin 5500 Kelvinin värilämpötila ei ole kovin miellyttävä. Tällä on kuitenkin paljon suurempi merkitys kuin sillä, onko maalia vaalennettu valkoisella vai ei. Pienoismallien maalauksessa on kaksi hyvää peukalosääntöä: älä käytä puhdasta mustaa tai puhdasta valkoista. Mestarimallien kaikissa rakennussarjoissa on perusteelliset ohjeet olipa kyseessä vaunu, rakennus tai veturi. Erilaisia ohjeita löytyy tuolta: https://mestarimallit.com/kokoonpano-ohjeet/ |
||||
|
|
25.03.2025 13:00 | Kimmo Huhta | ||
| Kiemurtelua. On vaikeaa myöntää olleensa väärässä. | ||||
|
|
25.03.2025 12:41 | Eemil Liukkonen | ||
| Juuri näin! | ||||
|
|
25.03.2025 12:18 | Jari Välimaa | ||
| Kuvassa oleva kaikki rauta on syntynyt muinaisten tähtien ydinfuusiolla tai muinaisten isojen tähtien järjähtäessä supernovina jossain muualla Linnunradalla. | ||||
|
|
25.03.2025 11:13 | Erkki Nuutio | ||
| Kunnianosoituksia auttavaisesta ja vastuuntuntoisesta opastuksesta kattavasti kuvitetun satasivuisen Sv/Dv12 -kokoamisohjekirjan muodossa! Sen ansiosta ei hyvien ja riittävien ohjeiden puute todellakaan haittaa tämän HO-veturimallin kokoonsaattamista. Kun on kyse pienennetyn, ja siksi yleensä suhteellisesti kauempaa tarkastellun malliesineen värityksestä - tavoitteena luonnonmukainen vaikutelma, tulee oleelliseksi käsite mittakaavainen väritys (scale colour). Asiaa tarkastelee mm. tämän brittitaiturin teksti ; https://www.aidan-campbell.co.uk/PDFs/guide%20to%20scale%20colour.pdf . Toisaalla katsotaan että katseltaessa alkuperäistä veturia jo parin-kolmenkymmenen metrin päästä, vastaa näköhavainto kuin kyseinen todellinen veturi olisikin maalattu lisättyinä sen väreihin jopa kolmanneksen verran valkoista. Katsottaessa suhteellisesti viekä kauempana olevaa esinettä, muuttaisi ilmakehän utu vaikutelmaa lisää. Mittakaavan huomioiden olen ihmetellyt esimerkiksi Märklinin tapaa useimmiten käyttää pikimustaa muovia HO- ja vieläpä Z-mittakaavaisten höyryveturimalliensa ohjaamo- ja kattilamateriaalina. Se käytännössä piilottaa yksityiskohdat läheltäkin katsottaessa, eikä näytä kauempaakin katsoen todenmukaiseselta - etenkin kun suomalaisvetureissa kattilapellit olivat vierestäkin katsottuina kuivina vaaleanharmaita ja sateellä synkkiä (mutta ei silloinkaan ainakaan kiiltävän mustia). Ohjaamot ja tenderit eivät myöskään (Suomessa) olleet mustia. |
||||
|
Kuvasarja: Vahtituvat: Helsinki-Turku |
25.03.2025 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Jos ajatellaan itselleni muistiin jääneitä vahtitupia rantaradan alhaisten kilometrien päässä niin ensimmäinen olisi Huopalahdessa (itäpäässä) (jäljellä ainakin jokunen vuosi sitten), Pitäjänmäki (asema-alueen länsipäässä, palanut) Mäkkylä (tasoristeyksen luona, Pitäjänmäen ratapihan länsipäässä, purettu), Kilo (Lansantien tasoristeyksen luona, purettu). | ||||
|
|
25.03.2025 08:54 | Petri Sallinen | ||
| Vaalea harmaa tuli dieselvetureiden aluskehyksiin ja käymäsillan alapuolisiin rakenteisiin vuonna 1971. Samalla puna-valkoinen huomioväri puskinlevyssä vaihtui kelta-mustaan raidoitukseen. Tumma alustan väri on tyylikäs. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2024/01/Sv12-Dv12-2500-sarja-Kokoamis....pdf |
||||
|
Kuvasarja: Vahtituvat: Helsinki-Turku |
25.03.2025 08:51 | Jarno Piltti | ||
| Erinomainen kuvasarja, kiitos! Nykyihmisen voipi olla vaikea käsittää että rataa syynäämässä oli ukkoja parin kilometrin välein. | ||||
|
25.03.2025 08:48 | Jouni Halinen | ||
| Täällä alkaa seikkailu, junakohtaus alkaa 4.20. https://areena.yle.fi/1-1162225 | ||||
|
|
25.03.2025 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin tehty, herra Eemil! Retee kuva, by Golly! Hyvä oivallus, herra Tuomo! "Olen minäkin sen verta korkialta, missä kahvit revontulilla keitetään." (sotamies Määttä) |
||||
|
|
25.03.2025 08:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| ,"Ruotsinlaiva" 2739:n jyhkeys tässä kuvassa: - on erityisen puoleensaVETÄVÄ, vetovoimatekijä kerrassaan. | ||||
|
|
25.03.2025 08:02 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| "Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet" (Konsta Pylkkänen). | ||||
|
Kuvasarja: Tampereen lähijunat |
25.03.2025 06:54 | Jari Välimaa | ||
| Akaa haluaa nysset eli poimia rusinat pullasta https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000011119294.html | ||||
|
25.03.2025 06:47 | Jari Välimaa | ||
| Muuttuvaleveyksinen rautatiekalusto maksaa 50 % enemmän kuin eurooppalainen ja sen ylläpito maksaa enemmän Itäradan raideleveysselvityksen mukaan. Lisäksi tälläiselle kalustolle ei ole jälkimarkkinoita. | ||||
|
|
25.03.2025 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Jyrängontien tasoristeys samalta sillalta vähän toisesta kuvakulmasta katsottuna 20.3.2024, jolloin kaksiraiteinen kapearaiderata oli vasta sähköistymässä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2024/2024-03-20/Raitiovaunuja/IMG_27964A.jpg Linkin kuvassa itse tasoristeys ei ole pääaiheena, vaan näkyy Vallilanlaakso-aiheisessa kuvassa omana yksityiskohtanaan aivan etualalla. | ||||
|
|
25.03.2025 02:36 | John Lindroth | ||
| Tässä kuvassa näyttää olevan tuo vaaleampii värisävy teleissä ja alustassa josta itse pidän.Se johtuu siitä että kotiradan olosuhteissa tummemmat värisävyt eivät tuo alustan yksityiskohtia esiin toivotulla tavalla! | ||||
|
25.03.2025 01:57 | John Lindroth | ||
| Vuonna 1982 tuossa kuviailtiin Risto 1082 vetämää erikoisjunaa! Hieno kuva Tapsalta! | ||||
|
|
25.03.2025 00:11 | John Lindroth | ||
| Upeaa tosiaankin on! | ||||
|
|
24.03.2025 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| No, jopas osui Eemilitä oiva näpsäys kohdalleen. Ei voine moittia kuvatekstiäkään. Hienoa, että "pojat" alkavat panostaa jo sanalliseen ilmaisuunkin. | ||||
|
|
24.03.2025 21:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ylläpito: Vaunut.orgin ohjesivulla ( https://vaunut.org/ohjeet ) kerrotaan, että suurin sallittu kuvan leveys on 1920 pikseliä ja suurin sallittu kuvan korkeus 1200 pikseliä. Tämän kuvan resoluutio on kuitenkin 2560 x 1222. Mikä on suurin sallittu resoluutio? Voiko kuva olla kuinka suuri tahansa, kunhan sen koko ei ylitä yhtä megatavua? | ||||
|
24.03.2025 21:02 | Jaakko Pehkonen | ||
| Syykoodeista löytyy ainakin pari listaa: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-15_liite_1_syykoodisto.pdf ja vielä perusteellisempi ohje https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-15_hairiokirjausten_kasikirja_web.pdf | ||||
|
|
24.03.2025 20:56 | Juhani Katajisto | ||
| Jörn Donnerin filmissä "Täältä alkaa seikkaulu" näkyy, kun isopyöräinen höyryveturi ylittää Kolera-altaan siltaa. Tämä kohtaus on kuvattu kesä/heinäkuun aikana vuonna 1965 Suomen kansallis filmigrafia kirjan mukaan. Pasilassa ei juuri tuolloin ollut yhtään sopivaa höyryveturia, joka voisi ylittää tuon sillan. Tapani Kilpinen havaitsi 2.6.1965 Masalassa yksinäisen Schwartzkopffin Hv2 588:n (LT 1312) matkaavan Helsinkiin päin. Tässä on jonkin verran polemisoitu, että tuo Kolera-altaan sillan ylittäjä filmissä voisi olla juuri tuo 588 ja tuotu tätä filmausta varten Helsinkiin. Veturin numeroa ei filmissä näy, mutta Hv2 se on. | ||||
|
|
24.03.2025 20:52 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! Juuri ja juuri mahtui juna kuvaan... :) | ||||
|
24.03.2025 20:46 | Esko Peranto | ||
| Nyt on taidetta ruudun täydeltä. | ||||
|
|
24.03.2025 19:45 | Rasmus Viirre | ||
| Opastimissakin taitaa kuitenkin ilmetä joskus teknisiä ongelmia. Muutamaan kertaan todistettu, kun junat joutuvat matelemaan, pysähtymään ja vihdoin ohittamaan punaisia opasteita erikoisluvilla. Tietysti ongelman lähde on voinut olla muuallakin, miten nuo suojaukset ja raidevaraukset sitten meneekään. En ole perehtynyt ammattitasoisesti ja jokaiseen käsitteeseen. Julia-palvelussa olen saattanut karttaa katsoessa törmätä jonkunlaiseen myöhästymiskoodiin, jossa opasteet mainitaan. Löytyykös jostain listaa kaikista eri syykoodeista, tai mitä toistaiseksi on käytetty? Edit. Vähän kun tutki syvempää digitraficcia niin sekava listaus löytyi ainakin joistakin. |
||||
|
|
24.03.2025 19:00 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Hv1 ja Hv3 varmaankin saivat käydä Katajanokalla asti? Nekään tuskin lisää vettä satamassa käydessään tarvitsivat mutta satamien vetopäivystäjinä Helsinkiin sijoitettuja Hv-vetureita https://vaunut.org/kuva/9258 on käytetty. | ||||
|
24.03.2025 18:31 | John Lindroth | ||
| Tepolle kiitokset" | ||||
|
|
24.03.2025 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sahalle? Siis ei omaa asemalta lähetettyä tavaraliikennettä rahtikirjoineen vaununvuokrineen kaikkineen. Suonet anteeksi, herra Teppo. Olisihan minun pitänyt olla vähän tarkempi, kuvaillessani lähes pystyyn tapettua asemaa... |
||||
|
|
24.03.2025 17:54 | Veeti Saukkonen | ||
| hahah :D | ||||
|
|
24.03.2025 17:13 | Esa Lehtinen | ||
| Eikä tarvitse telejäkään vaihtaa kun siirretään pyöriä vaunujen akselilla edessäolevaa raideleveytta vastaavaksi raideleveyden vaihtoasemalla junan kulkiessa koko ajan eteenpäin. | ||||
|
|
24.03.2025 15:13 | Jari Välimaa | ||
| Tässä kuvassa olevat raiteet ovat 1435 mm jolloin ei tarvitse siirtää mitään. | ||||
|
|
24.03.2025 15:00 | Riku Outinen | ||
| Koska Vilppulan saha liikenne olisi loppunut? Eikös niitä Habbin ja Hbi vaunuja mene ainakin Vuosaareen? | ||||
|
|
24.03.2025 14:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, vaiko paremminkin rättivaunuisia sahatavarajunia: https://vaunut.org/kuva/161933 ? | ||||
|
24.03.2025 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Ulkoasu oli punaisempi vielä kolme vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/156679 | ||||
|
|
24.03.2025 14:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Eivätköhän nuo ole raakapuujunia. Sanotaanhan, että esim. Kyröstäkin on loppunut oma tavaraliikenne, vaikka siellä on puunkuormausta. Ehkä "oma" liikenne tarkoittaa jotakin teollisuuslaitosta? | ||||
|
|
24.03.2025 13:50 | Juhani Katajisto | ||
| Veeti kysyt onko tässä Ukko-Pekat ottaneet vettä. Koitan vähän valaista asiaa. Ukko-Pekoissa ja saman suuruisissa Ristoissa (Tr1-vetureissa) on varsin suuret vesitilat. Ne eivät siis tarvinneet vesitäydennystä satamakeikoilla vaikka olisivat tehneet vähän kauemminkin siellä töitä. Mitä tähän kyseiseen vesiviskuriin tulee niin se sijaitsee kolera-altaan sillan sillä puolella, jota Ukko-Pekat ja Ristot eivät ylittäneet. - Katajanokalla ovat käyneet mm. B1, C1, C2, C4, Sk1-Sk4, Vk1, Vk3, Vr1, Vr5, ja Tk3-vetureita. Sen sijaan sillan Kauppatorin puoleisella Eteläsataman raiteistolla ovat käyneet lähes kaikkien veturisarjojen edustajia, mitä Pasilaan on ollut sijoitettuna. Trumaneista (Tr2-vetureista) minulla ei kyllä ole mitään tietoa. Eli siis Ukko-Pekkakin on käynyt Kauppatorilla asti lajitellessaan vaunuja Eteläsatamassa, mutta ei ylittänyt tuota siltaa. Tietoa näistä eri höyryvetureiden käynneistä Eteläsatamassa ja Kauppatorilla on taltioitunut useisiin tapahtumailmoituksiin, kun autot ovat olleet pysäköitynä liian lähelle rataa. - Monesti kauniina talvipäivänä noista viskurien putkien reistä ulos tuleva höyry näkyi hyvin pakkaspäivinä antaen vedenotto kuviin lisähuomioitavaa. | ||||
|
|
24.03.2025 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Esa, miksiköhän tänään on ollut kulussa T 55309 Tampere tavara - Vilppula? Entä miksi Vilppula on edelleenkin noin kolmesti viikossa kulussa olevalle T 3314 lähtöasemana.... Nuo junat viittaavat kyllä siihen, että Vilppulalla on edelleenkin omaa tavaraliikennettä. |
||||
|
|
24.03.2025 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, kilpailu tuo tekniikasta esiin parhaat puolet ja ihmisistä pahimmat. | ||||
|
|
24.03.2025 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Panu, kiitoksella ja kumarruksella. Siitä huolimatta, että aseman alueen rakennuskannan mitoittaminen aseman palvelutasoluokan (I - V luokat, pysäkki, laiturivaihde ym.) mukaan oli - sanokaamme: vakio, niin silti vuosikymmenien aikana asema-alueilla tilanteet elivät. Liikennemäärien, tekniikan ja erityisesti junanopeuksien kehittyminen enimmälti vaikuttivat siihen, että muutoksia tapahtui. Esimerkiksi Vilppula oli liikennettä 1883 aloitettaessa IV luokan asema. Eräässä vaiheessa sen luokituksena oli III (eli sama kuin Myllymäellä v. 1883). Vilppulassa oli asemapäälliköllä oma vakanssi suhteellisen myöhään. Ja nyt, Vilppula tänä päivänä: pelkästään seisake, ei omaa tavaraliikennettä, Mänttäänkään, ei muuta kuin kauko-ohjattuna junakohtauksia varten. Ei tarvista asunnolle asemapäällikköä varten, ei konttoristeja, ei vaihdemiesten esimiehelle, ei Ovelta ovelle -kuorma-autonkuljettajia, ei junasuorittajaa, eikä minkäännäköistä palvelua muutenkaan. Syynä maassamme harjoitettu politiikka. Kohta meillä ei enää ole yhteiskuntaakaan, vaan olemme pelkästään lauma kuluttajia. Ilman keskinäistä luottamusta, valmiiksi hinnoiteltuna ja sen mukaan arvojärjestyksessä. |
||||
|
|
24.03.2025 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Se varsinainen etu tulee siitä että tavaraa ei tarvitse enää siirtää junasta laivaan ja laivasta junaan. Riittää kun siirtää junanvaunusta toiseen yhden kerran. Tai junanvaunu vaihtaa telit yhden kerran. | ||||
|
|
24.03.2025 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Toistuvasti on syytä muistuttaa suhteellisista kilpailuhaitoista, jotka ovat elintasomme parantumisen esteenä. Ehkä asian sadasviideskymmenes toistaminen onnistuu havahduttamaan välinpitämättömätkin ihmiset. |
||||
|
24.03.2025 09:00 | Jari Välimaa | ||
| Eli syksystä lähtien ei sitten museokalustolla ilman jännitemuunnosta ajella enää Helsingissä. | ||||
