Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.08.2024 19:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Junatoimistolla? | ||||
|
20.08.2024 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai sitten hän muistaa väärin veturityypin, se oli Sr3 jota ei saanut käyttää parina ensimmäisenä vuonna matkustajajunissa. | ||||
|
20.08.2024 19:12 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän pysäkin nimeksi tulikin nyttemmin Velodromi. Myös Mäkelänkadulla on Velodromin pysäkki. Se sijaitsee tätä kuvaa ajatellen vasemmalla. Uintikeskuksen pysäkkiä ei enää ole. | ||||
|
20.08.2024 17:46 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. | ||||
|
20.08.2024 17:35 | Timo Salo | ||
| Surullista luettavaa:https://turvallisuustutkinta.fi/material/collections/20220503140939/7YyvL3nzF/R2021-01_Joroinen.pdf | ||||
|
20.08.2024 16:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sr3/Dr19:n ratskun tarkkuus Dv12/Dr14:n amerikkalaiseen jälkiasennusratskuun verraten tulee paljolti siitä, kun viivettä ei ole juuri ollenkaan. Tai jos aavistuksen onkin, niin se ei sentään vaihtele veturiyksilöittäin ja kuukautiskierron mukaan. Pelkkää veturia tai yhtä vaunua kiinni muuhun kalustoon ajettaessa, erityisesti mäkisessä maastossa, auttaa sekin, kun voi käyttää tehopyyntejä pientä suorista vastaan, mitä Deeverin ja Seepran käksy ei hyväksy ollenkaan. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 16:23 | Timo Salo | ||
| Junamiehet voi taas korjata, jos olen väärässä. Krympin (Lämpöpuristesovite?) ongelma on juuri tuo luiskahdus, mikä sattuu useimmiten kovan hetkellisen kuormituksen seurauksena. Siksi pyörän kylkeen on maalattu nuo viivat, että nähdään, onko homma vielä kohillaan. Pyörän eritahtinen kuluminen lähinnä "helpottaa" tilannetta, jos muut renkaat ovat kovia ja kuluminen pienempää. Silloin ko. rengas pääsee "helpommalla".Tulee mieleen taannoinen keskustelu veturien keulimisesta, silloinhan tuo pyörä olisi ollut lujilla??? | ||||
|
20.08.2024 16:15 | Eemil Liukkonen | ||
| Justiinsa sinne olis vaihtoehtoisen suunnitelman mukaan pitänyt lähteä kävelemään, mutta tiukan aikataulun vuoksi halusin pysytellä alkuperäisessä suunnitelmassa ja kuvata mahdollisemman monta junaa Breitensteinin lähellä olevilla viadukteilla. Itävaltaan haluaisin palata uudestaan tutkimaan lisää asioita mitä Semmeringin ympäristö tarjoaa. | ||||
|
20.08.2024 16:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Outoa että Sveitsissä ajetaan puuta kuten ennen täällä idän suunnalta, ei pankkovaunuilla vaan avovaunuilla. | ||||
|
20.08.2024 16:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuleekohan taas liikennekatko? | ||||
|
|
20.08.2024 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Taustalla näkyvässä keltaisessa talossa toimii Ghega-museo radan rakennuttajan Carl Ritter von Ghegan muistoksi. Talon takana kulkee Breitensteinin ja Semmeringin välinen Bahnwandeweg-vaelluspolku, jolta on useita hienoja näkymiä Semmeringbahnille. | ||||
|
20.08.2024 15:58 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat Semmeringbahnilta ovat aina huippumielenkiintoisia ja tämä on hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
20.08.2024 15:34 | Joonas Jokinen | ||
| Näin maallikkona ihmettelen, että miten tuo renkaan (ulkokehän?) kuluminen vaikuttaa siihen, että rengas liikkuu pyörään nähden? Vai onko nämä edes keskenään riippuvaisia asioita? Joka tapauksessa mielenkiintoinen kuvasarja ja keskustelu. |
||||
|
|
20.08.2024 15:32 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittaisiko Esa sitä, että yli 140 km/h kulkevat junat sovittiin jossain vaiheessa ajettavan pelkästään Sr2-sarjan vetureilla ja sen jälkeen loppupään Sr1-veturit muutettiin hitaammalle välitykselle? Enintään 140 km/h kulkevissa matkustajajunissa näillä ei liene ollut koskaan käyttökieltoa ainakaan vuoden 1975 jälkeen. Koeliikenteen ajoista 1973-1974 en mene takuuseen. | ||||
|
20.08.2024 15:21 | Timo Haapanen | ||
| Mitähän kaikkea tuossa penkillä on ollut? | ||||
|
20.08.2024 14:59 | Heikki Jalonen | ||
| Tuleeko mieleen linjakuvaa, jossa olisi näkyvillä? Ja miten oli, oliko koko opaste enää voimassa 1938 Jt:n voimaantulon jälkeen? Vanha signaalisääntöhän tietysti kumottiin samalla. | ||||
|
|
20.08.2024 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumbo 939: valmistusvuosi 1938 (Höyryveturit valtionrautateillä). | ||||
|
20.08.2024 14:30 | Juhana Nordlund | ||
| Nyttemmin KAPA-raitiotieyhteys on otettu jo käyttöön ja tiedetään, miten kuvassa näkyvä kävely- ja pyörätie on linjattu tuon jälkeen, ja mitä muuta kuvassa näkyville asioille kuten oikean laidan puille (osalle niistä) on käynyt. En näköjään ole linjan 13 vaunuja vielä tuossa kohdassa kuvannut, mutta palatkaamme hidaskoeajopäivään: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2024-04-29/IMG_28514A.jpg | ||||
|
|
20.08.2024 14:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki unohtamatta sitä, ettei Edo tiedä Siperian Sudesta. | ||||
|
|
20.08.2024 13:09 | Heikki Jalonen | ||
| Tuota "Ylimääräinen juna" opastetta minäkin pidän mahdollisena. Mutta kun: en muista koskaan nähneeni valokuvaa tai muuta vastaavaa, jossa tuo opaste olisi ollut oikeasti käytössä. Valokuvaamisen ja valon kannalta, kyse olisi silloin tietysti lähinnä päiväopasteesta. Omaa havaintoa minulla ei ole. Päiväopaste on (olisi) soikea levy (575x410 mm) jossa on kiinnitystä varten takana tasku 51x16 mm, siis hyvin sopiva tuohon vasemmanpuoleiseen tappiin. Väreinä opasteelle annetaan kolmea käsitettä: valkoinen, punainen ja punainen vinoristi valkoisella pohjalla (=ylimääräinen juna). Asiaa esittää piirustus Ktt 16177 (laadittu 19.8.1937). Nyt kysymys: muistaako kukaan nähneensä valokuvaa jossa tämä olisi käytössä? Tai onko muistikuvaa luonnossa? |
||||
|
|
20.08.2024 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1903 signaaliohjesääntöhän oli voimassa ensimmäiseen junaturvallisuusääntöön 1938 saakka. Signaaliohjesäännöstä löytyy tiedot ylimääräisista junista kertovista levyistö ja lyhdyistä. Olisiko tuo tarkoitettu niihin? | ||||
|
|
20.08.2024 12:00 | Heikki Jalonen | ||
| Loppuopastelyhdylle tuo toinen ei koukku käy. Tavallisen malliselle (öljy tai sähkö) pitää olla paljon enemmän vapaata tilaa alaspäin, jota tuossa puskinpalkin päällä ei ole. Lyhty on korkea ja kiinnitystuppilo noin keskellä sen kylkeä. Lisäksi, sähkökäyttöisen valo on vilkku, sillehän ei veturissa ole mitään käsitettä. | ||||
|
|
20.08.2024 11:53 | Heikki Jalonen | ||
| Punavaloiksi lyhdyt muuttuivat veturin kirjavarusteisiin kuuluvilla laseilla (2 kpl), eteen tai taakse. Mielestäni nuo puskinlyhdyt ovat sähkölle muutetut AGA-lyhdyt, joihin sai siten punalasin sujautettua tuonne sisäpuolelle, varsinaisen lasin taakse. Mutta edelleen pitää tutkia asiaa, nämä vanhat ja melkein unohtuneet varusteet ovat jännä juttu. | ||||
|
20.08.2024 10:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuntematta mitenkään Savon seudun vaihtotyökäytäntöjä tai katsomatta edes traagisia aikatauluja, keksin heti yleisellä tasolla monta syytä, miksi Deeveriä edelleen tarvitaan vaihtotöissä. Tyypillisesti saattaa olla, että juna on pilkottava perillä ehkä moneenkin osaan, jolloin tullaan heti siihen, ettei pärjätä pelkillä vetoliikkeillä, vaan tarvitaan myös työntöjä. Työntämistä tarvitaan, vaikka vaunusto vietäisiin sellaisenaan, katkaisemattomana toppariin päättyvälle kuormauspaikalle. Paljonko näihin menee aikaa, joutaako Kolmonen tai matkakuljettaja olemaan Sorsiksessa niin pitkään. Jos vaihtotyöt tehdään radio-ohjauksella, ei riitä että veturissa on siihen sopiva varustelu, vaan sitä käyttävällä matka- tai vaihtotyökuljettajalla on oltava kortti paitsi Kolmoseen, sen lisäksi myös kyseisellä laitoksella tehtäviin radio-ohjaustöihin; eivätkä ne tule samassa paketissa. Voi esim. olla, että matkakuljettajalla on kortti Kolmoseen, muttei radio-ohjaustöihin, ja vaihtotyökuljettajalla kortti Deeveriin ja sillä tehtäviin radio-ohjaustöihin, muttei Kolmoseen. |
||||
|
Kuvasarja: Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024 |
20.08.2024 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Nämä Jimin, Ari-Pekan ja Teemun kuvasarjat ovat loistavat! Kesällä on niin paljon kaikenlaista, ettei jokaiseen tapahtumaan ehdi. Tähän olisi ollut mukavaa osallistua esim. ratapenkalla kameran kanssa, mutta nyt se ei onnistunut. Onneksi Vorgissa on tilaisuudesta kattavat kuvasarjat! | ||||
|
|
20.08.2024 10:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En kans muista kuulleeni. Puutteita, joita Kaalihäkissä on nykyisen pikajunaliikenteen suhteen, ovat Sn 140 sekä kokonaan konduktöörin harteille jäävä ovien ohjaus. Sen sijaan Vuosaaren tunneliin Sr1:llä ei ole asiaa, kun se tykkää kyttyrää kyseisen tunnelin kosteudesta. |
||||
|
|
20.08.2024 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| En kyllä muista tuollaisesta koskaan kuulleeni enkä muista aikaa, jolloin Sr1-vetureita ei olisi ollut matkustajajunissa. Aivan hyvinhän se menee tällaisessa junassa. | ||||
|
20.08.2024 09:36 | Reijo Salminen | ||
| Onko nuo "starttiklapeja"? | ||||
|
20.08.2024 08:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Nämä sveitsiläiset saneeratut Re460:t ovat varsin tyylikkäitä ilmestyksiä, jopa ajattomia. Muuten, tuossa taustalla näkyykin sopivasti Andermattin radan alku, jossa jyrkkyyttä piisaa parhaimmillaan 181 promillen verran. | ||||
|
|
20.08.2024 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös tuolla näy myös vaunukalustosta tutut loppuopastekoukutkin kiinnitettynä nokikaapista alas puskinpalkkiin tuleviin vinorautoihin? | ||||
|
|
20.08.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos nuo puskinlyhdyt ovat sen mallisia, ettei niissä ollut omaa punaista lasia (vasemman raiteen ajoa varten), niin onko kuvan "saikkara" olemassa omanmallista opastelyhtyä varten? Miten silloin meneteltiin, kun noihin lyhtyihin piti saada MOLEMPIIN punaista valoa takapää- (lue: loppuopastetta) -valoiksi? Päiväopasteena oli punainen lippu, jota varten oli oma tuppelonsa vantringilla olemassa. (Jt 1957: Lko 3 p ja Lko 3 y.) |
||||
|
|
20.08.2024 07:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös takavuosina ollutkin voimassa määräys, ettei Sr1:ä käytetä matkustajajunissa? | ||||
|
20.08.2024 07:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deeveri 2521 oli mukana 1976 kuvattaessa "Kotka on laskeutunut" - elokuvan kohtausta, jossa Riston vetämä "saksalainen" "SFR" - juna saapuu "Varsovaan" eli Rovaniemen veturitalleille. 2521:ssä oli keulalle rakennettu lava, jossa kamera kuvaajineen oli. SFR = "Schnellzug mit Reisezug-Wagen für Fronturlauber" eli pikajuna, jossa on mukana vaunuja rintamalomalaisille. |
||||
|
Kuvasarja: Höyryraide Joensuun seudulla elokuussa 2024 |
20.08.2024 02:12 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuvasarja! Hv kuvia ei koskaan ole liikaa. | ||||
|
|
20.08.2024 01:05 | John Lindroth | ||
| Tapsalta hienot Jumbokuvat! | ||||
|
|
20.08.2024 00:20 | Heikki Jalonen | ||
| Tapiolle iso kiitos näistä Tuiran kuvista, vanhoja muistoja minulle. Taustalla näkyvä keltainen harjakattoinen rakennus oli resiinavaja ja ratapiirin miesten taukopaikka. Vasemmalle näkyy pieni keltainen koppero, eteläpään vaihdekoju. Sen kohdalla oli risteysvaihde Oulun-Typen suunnan yhteyksiin. Vaihdekopin takana näkyy Keskon Konekorjaamon siltanosturin betonipalkistoa, sinnekin oli raideyhteys; tosin vuonna 1971 se ei enää yltänyt nosturin alle, raidetta oli lyhennetty. Siellä nakyy sauhua. Tuskin kuitenkaan veturista, vaan luultavimmin jostain Detroit-Diesel-moottorisesta maanrakennuskoneesta, joka on juuri saatu - ehkä melko tuskaisesti - käyntiin. Saapumassa on myös Lättä, odottavien matkustajien olosta päätellen suunta on kohti pohjoista. Sen keulan tietämillä sijaitsi aikoinaan Tarmontien tasoristeys, siis mahdollisimman hankalasti tasan keskellä ratapihaa. Kuvaa otettaessa sen tilalla oli jo kevyen liikenteen alikulku eikä autoliikenne enää haitannut toimintaa. Tuore, vaalea murske kertoo melko vasta valmistuneesta työmaasta. Korjaamontien-Harritien tasoristeys sen sijaan oli edelleen käytössä. Se sijaitsi aivan tuolla Keskon korjaamon takana ja oli melkoinen vaaranpaikka liikenteelle, vaikka siinä olikin jo tuolloin valo-äänivaroituslaitos. Mutta, aina löytyi viime hetken viipottajia. Usein vallan Tooleporiin asti... Jumpon puskinpalkissa, lähes vasemmassa reunassa, näkyy opastimen kiinnityslatta. On mahtanut olla junamiesten "rakastama" saikkara. Mikä on sen tarkoitus, kysellään joskus myöhemmin, ehkä oman kuvan keralla. |
||||
|
19.08.2024 22:36 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat Gotthardstreckeltä ovat aina mielenkiintoisia ja tässä on upea kuva! | ||||
|
19.08.2024 22:34 | Hannu Peltola | ||
| Nämä kuvat Flüelenistä ovat kaikki todella upeita! Tämä kuva on kuin Sveitsin matkailumainoksesta. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 2024 |
19.08.2024 22:28 | Hannu Peltola | ||
| Jarnolta oikein mukava kuvasarja hienosta tapahtumasta! | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
19.08.2024 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja hienoilta paikoilta! Ja muutama kuvauspaikka oli minullekin hyvin tuttu. | ||||
|
Kuvasarja: Katsaus Porin ja Rauman ratojen liikenteeseen & maisemiin kesällä 2024 |
19.08.2024 22:14 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja toinen toistaan hienommilla kuvilla! | ||||
|
19.08.2024 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
19.08.2024 21:16 | Miitre Timonen | ||
| On siistiä, Suomessa kaikki paikat ovat nykyään täynnä ties mitä roiskeita, räkää ja kusta, pikaruoan jäänteitä jne. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
19.08.2024 16:24 | Eemil Liukkonen | ||
| Ei yhtään, jos näin jälkeenpäin muistelen. | ||||
|
|
19.08.2024 16:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja YLE kertoo uutisessaan https://yle.fi/a/74-20105809 . Juuri avattu junasilta joutuu korjaukseen Kuopiossa, koska siitä löytyi kymmeniä reikiä Väyläviraston mukaan kyseessä on tiettävästi Suomen painavin siirrettävä silta. Sillan alapinnasta on löytynyt korjausta edellyttäviä reikiä, joita voi jäädä isoon betonivalurakenteeseen. |
||||
|
Kuvasarja: Kuvailuja Interraililta (8.7-15.7.2024) |
19.08.2024 16:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei taida Sveitsissä pahemmin töhryjä näkyä? | ||||
|
19.08.2024 15:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Ottiko joku videota, kuvaajia ainakin oli paljon. Itsellä ei ollut mukana. | ||||
|
|
19.08.2024 13:47 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin äänistä päätellen sylinterien täytös ja valtaventtiilin avaus kohdillaan. Hv3:ssa on todella hyvät äänet halkopolttoiseksi veturiksi. Oli tosiaankin ilo kuunnella. | ||||
|
|
19.08.2024 12:54 | Nikolas Peippo | ||
| Oli siinä ihan täysi veto päällä :) | ||||
|
19.08.2024 12:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaa, olihan ne siellä vielä. Hyvä hyvä. Ei ole tosiaan tullut ihan hetkeen noita kaivettua esille. | ||||
|
19.08.2024 12:16 | Eljas Pölhö | ||
| Täysin mahdollista, että Dm4 oli tilapäisratkaisu sen jälkeen kun talvikauden höyryvedosta voitiin luopua. Pitää yrittää selvitellä säilyneistä kuljettajien virantoimituspäiväkirjoista, josko tästä junaparista löytyisi joku merkintä vuodelta 1966. | ||||
