Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05.2024 23:58 | Mikko Mäntymäki | ||
| Petri ajattelin että kaukoliikenteen raiteilla muu liikenne vetelee 120-200 km/h että mukaan pääsee paremmin kun revittelee tehot täysillä. Tuo 2349 pitäisi saada täystonnijunan eteen 1800t että pysyy kunnossa. Dr13:n löytyy varaosia jos jotain menee rikki, putket punaisiksi ettei syty rasvapaloja. | ||||
|
|
19.05.2024 23:40 | Petri Nummijoki | ||
| Miksi kentänheikennys ei menisi päälle, jos ajetaan yhdellä moottorilla? Onko siinä joku esto? Ennemmin luulisi, että yhdellä moottorilla ajettaessa kentänheikennys menisi helpommin päälle, kun silloin varmaan kiihdyteltäisiin isommalla tehoportaalla. Tosin neljä vaunua ei ole kovin kummoinen juna Dr13-veturin vedettäväksi. | ||||
|
19.05.2024 23:38 | Juhani Katajisto | ||
| Tapahtumailmoituksen kertomaa. Näyttää siltä, että Helsingin päivystäjä hoiti Töölön Sokeritehtaan liikennettä. Vv15 1995 painaessa 4.10.1962 kolmea vaunua Suomen Sokeri Oy:n raidetta nro150 Töölön sokeritehtaalle, putosi venäläisestä vaunusta Vgk 758209 takapää kiskoilta vaihteessa 222 ja se kulkeutui kiskojen välissä noin 38 m. Veturista putosi myös ensimmäinen pyöräpari kiskoilta. Korjaujuna nosti veturin ja vaunut kiskoille. Venäläisen vaunun paino oli yli 85 tonnia. Takapään teli oli luultavasti liian jäykkä kääntyäkseen 170 asteen säteisessä kaarteessa. Se pakotti ulkokiskon siirtymään ulos päin niin paljon, että sisäkiskon pyörä putosi väliin. Putoamispaikalla oli vaihdettu samana kesänä uusia kyllästettyjä ratapölkkyjä. | ||||
|
|
19.05.2024 23:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ajettiinko nämä niin että kulkusuuntaan nähden oli vain takimmainen päämoottori käynnissä kun video kuvasin siirron Pukinmäessä ihmettelin miksi kentänheikennys mennyt päälle. Olisi ollut muistella vanhaa hyvää aikaa kun kalustosta revitään kaikki ulos. Siksi toisen videon kuvauspaikaksi valitsin Pukinmäen vai olisiko Oulunkylä ollut parempi vaihtoehto. | ||||
|
19.05.2024 23:31 | Petri Nummijoki | ||
| Voiko veturin ajosuunnasta (pitkä konesuoja eteenpäin) päätellä tämän Riihimäen paikallisjunaksi? Kuvien perusteella näyttäisi, että lyhytmatkaisia Tikkurilan, Keravan ja Kirkkonummen junia ajettiin näillä usein höyryveturityylillä eli Helsingistä lähdettiin takaperin lyhyt konesuoja edellä mutta olikohan näin poikkeuksetta vai kuviin veturi on vain sattunut niin päin? | ||||
|
|
19.05.2024 23:15 | Juhani Katajisto | ||
| Pakko heittää kuvaan sopiva kommentti. Linnunlaulun sillan kaiteeseen törmäsi 19.10.1962 linja-auto UN-338. Kaksi kaiteen kivisistä kulmapylväistä putosi alas raiteille katkaisten mm. yhden radassa olevan ratapölkyn. Ratavartija J. Saarinen oli radalla juuri sillan kohdalla kivien pudotessa. Hän oli näin ollen tilaisuudessa pysäyttämääm Helsingin asemalta lähteneen junan nro 149. Molemmat kivet olivat kiskojen välissä sulkien itäisen matkustajatien kokonaan. Junan oli peruutettava takaisin vaihteelle nro 15 ja siirryttävä tämän ja edelleen vaihteiden 12,11,2 ja 1 kautta tapahtumapaikan ohi takaisin itäiselle pääraiteelle. | ||||
|
19.05.2024 22:13 | Kari Aho | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
|
19.05.2024 21:22 | Ilari Inkiläinen | ||
| Vaihdettiin pari sanaa kuvauspaikoista tuon saapumisen jälkeen ja taidan tuolla taustalla pienenä näkyäkin. Sori oli vähän kiire omaan junaan niin ei kerennyt sen enempää jutustelemaan. | ||||
|
19.05.2024 21:06 | Antti Grönroos | ||
| Sen näen sitten kun meen tonne mut voi olla ett ei. | ||||
|
|
19.05.2024 21:04 | Mikko Mäntymäki | ||
| Videot, https://www.youtube.com/watch?v=67Wa387roek , https://www.youtube.com/watch?v=WljuiBRBnh0 | ||||
|
19.05.2024 20:37 | Kari Haapakangas | ||
| Ruotsin puolella näkyy linnake, toisella puolen rataa on samanlainen. Tornissa oli toisen maailmansodan aikana it-tykki. Niin ja tuo ylimääräinen siltapilari on tosiaan kääntösillan tukipilari. |
||||
|
19.05.2024 19:46 | Esko Peranto | ||
| Karttakuva aivan oikea. Kevytsoraa on varmaan viety vaunuilla ja tehdasalueen yläreunassa on vanha hiilihalli jossa kiskot sisällä. Kolme eri raideleveyttä löytyy tuolta tontilta, kapearaide joka on maamme ensimmäinen kalkinpolttouunin alla, 1000 mm Ojamo-Virkkala radan jäänne veturitallissa ja 1524 mm vanhassa Silk-korjaamossa. Eljaksen kartassa on rakennus josta kulkee neljät kiskot läpi, siinä rakennuksessa oli vaunuvaaka. | ||||
|
19.05.2024 18:55 | Timo Haapanen | ||
| Punaisiakin Susia on vielä mukavasti liikenteessä. | ||||
|
|
19.05.2024 18:54 | Eljas Pölhö | ||
| Osuiko kaavio oikeaan paikkaan? https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14658.0 Paikka on Kirkniemen satamaraiteistolla, jos korjaat kuvauspaikan. |
||||
|
|
19.05.2024 18:11 | Julius Ylitalo | ||
| Onkohan sinne rakennettu uusi asemalaituri? | ||||
|
19.05.2024 18:05 | Veeti Saukkonen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
19.05.2024 17:50 | Seppo Rahja | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Tornionjoen_rautatiesilta | ||||
|
|
19.05.2024 17:13 | Uwe Geuder | ||
| Paikallistuntemukseni ei riitä, että voisin sanoa kumpi on meren puoli. Jos sitä pilaria oikealla puolella katsoo, se on ilmeisesti rakennettu näin, että vesi ja jäät tulisivat oikealta. Meri sen mukaan kuvan vasemmalla puolella. Toisin sanoen Suomen kiskot kiiltävät ja Ruotsin ruosteessa. Ilmeisesti työkoneet suomalaisia eikä ruotsalaista kalostoa ole kulkenut viime aikoina. Onko se pilari jonkun edellisen sillan? Vai onko se muuten vain siltapilarin suojaksi, kun jäät liikkuvat virtausken mukaan? |
||||
|
|
19.05.2024 16:43 | John Lindroth | ||
| Eljas Kiitos tarkennuksesta! | ||||
|
|
19.05.2024 16:31 | Raimo Hämäläinen | ||
| Jimi osui eli kyseessä on entinen Lohja Oy:n vaunukorjaamo Virkkalassa. Täällä korjattiin näitä jo edesmenneitä Silk vaunuja. Ohitusraide lienee ollut siitä syystä kun raide meni vielä muutama sata metriä kuvaajan selän taakse kevytsoratehtaalle ja ilmeisimminkin kevytsoraa vietiin joskus aikojen alussa avovaunuilla maailmalle, Perannon Eskolla saattaa olla vieläkin parempaa tietoa? | ||||
|
|
19.05.2024 16:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä jokun Lohjan Kalkkiin liittyvä asia? | ||||
|
19.05.2024 16:10 | Jimi Lappalainen | ||
| #piippukuva :) | ||||
|
|
19.05.2024 15:47 | Mikko Herpman | ||
| Läpimenevät kiskot ja myös ohitusraide ympäriajon varten. Eli mahtanee olla joku purkauspaikka. Jotain jauhetta kun on sääsuoja ympärillä. Sementtiä, kalkkia, yms.. Eipäs tule paikka-arvausta täältä. | ||||
|
19.05.2024 14:37 | Antti Grönroos | ||
| Tietääkö kukaan mitä näille vetureille on tapahtunut? | ||||
|
19.05.2024 13:11 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi ratakuorma-autojen yleistyminen olla kuitenkin voimakkaimmin moottoriresiinoiden tarvetta vähentänyt tekijä ja huoltotiet tulivat muotiin vasta myöhäisemmällä ajalla. | ||||
|
|
19.05.2024 12:00 | Kari Haapakangas | ||
| Nykyisellään (lähes) joka paikassa radan varrella kulkee huoltotie, joten resiinoille (moottorilla tahi ilman) ei ole sijaa rautateillä. | ||||
|
19.05.2024 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspaikkakunnan nimi oli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana "Kaschau". Myös natsi-Saksa käytti Kaschau-nimeä, tuhottuaan Tsekkoslovakian itsenäisyyden 1939. |
||||
|
|
19.05.2024 10:58 | Petri Nummijoki | ||
| Mitenhän muuten Töölön Sokeritehtaan liikenne hoidettiin leveäraiteisena aikana? Kävikö joku Helsingin päivystäjistä tehtaalla muiden töiden ohessa vai tuliko sinne erillinen veturi Pasilasta? | ||||
|
|
19.05.2024 09:26 | Kurt Ristniemi | ||
| On toki ymmärettävää, että moottoriresiina (More) on nuorelle museovieraalle "outo häkkyrä". Mutta juuri siksihän Rautatiemuseo on olemassa, jotta menneen ajan rautatiekalustoon voi tutustua ja perehtyä. Mutta tarkkuutta on syytä lisätä nuoresta iästä huolimatta, jottei ihan vääriä tunnisteita kuviin laita. Moren kyljessä seisoo aivan selvästi Tre-Rto-9, ei Tre-Rro-8. Tunnisteet siis korjaukseen. |
||||
|
|
19.05.2024 09:05 | Eljas Pölhö | ||
| Töölön Sokeritehtaan Kraussit olivat Nro 1 = Krauss 4689/1901 ja 2 = Krauss 5974/1908. | ||||
|
|
19.05.2024 09:02 | Eljas Pölhö | ||
| Outo? Sukupolvien välinen kuilu? VR:llä oli näitä n. 150 kpl, rautatierakennusosastolla 8 ja rataosastolla n. 140. Tiedossa olevat valmistusnumerot ovat Teijon Tehtaat 1-149, vuodet 1955-1963. 1960-luvulla nämä olivat suurin piirtein toiseksi yleisimmät moottorikulkuneuvot rataverkolla (lättähattujen jälkeen). Jos Tre-Rro 8 on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä, niin siitä voisi tarkistaa valmistuslaatan tiedot, koska juuri sen yksilön kohdalla on epäselvyyttä. Kuvassa on minusta Tre-Rto-9 eli Teijon Tehtaat 138/1961 (alkuperäinen tunnus Rto MR 127). Rro oli rautatierakennusosasto, Rto oli rataosasto kaluston tunnusnumeroissa. | ||||
|
|
19.05.2024 04:58 | John Lindroth | ||
| Mikähän Töölön Sokeritehtaan Krauss oli numeroltaan? | ||||
|
18.05.2024 23:16 | Mikko Ketolainen | ||
| Ilmoituksessa on virheellinen etunimi, se on Jarl, ei Jari. Jarl Ungern Jarl Viking Ungern (20. lokakuuta 1888 Tammisaari – 3. toukokuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi rautatiehallituksen rakennusosaston arkkitehtina vuodesta 1923, vuosina 1945–1958 sen päällikkönä.[1] Ungernin signeeraamia rautatieasemien piirustuksia ovat muun muassa Hangon ja Kiuruveden asemat, ja hänen signeerauksensa löytyy myös Kuopion rautatieaseman piirustuksista. Ungern teki usein yhteistyötä Thure Hellströmin kanssa. Ungernin suunnittelemia laudalla vuorattuja, ilmeisesti hirsirunkoisia väliliikennepaikkojen asemarakennuksia on muun muassa rataosalla Laurila–Kemijärvi, jonne rakennettiin uusia asemarakennuksia korvaamaan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa tuhottuja asemarakennuksia. Ungernin suunnittelema on myös Joensuun asemaravintolarakennus, jossa nykyään toimii kulttuurikahvila Laituri.[2][3] |
||||
|
|
18.05.2024 22:23 | Niko Padatsu | ||
| Tasan viikkoa myöhemmin tämä yksikkö sitten päätti aikataulun mukaiset ajonsa. | ||||
|
18.05.2024 21:09 | Arto Papunen | ||
| Eikö pyöräsorvissa käytetä myöskin Ilmalassa silloin tällöin.. | ||||
|
18.05.2024 19:31 | Veeti Saukkonen | ||
| paljon parempi:D | ||||
|
|
18.05.2024 19:17 | Teppo Niemi | ||
| Eipä noita tqida käydä pääkaupunkiseuulla muuten kuin vaihdekuljetusten yhteydessä. Lyhyeg yksinkertsiset vaiteet kjitenkin yleensä kuljetetaan maantiekuljetuksina. | ||||
|
|
18.05.2024 18:51 | Veeti Saukkonen | ||
| näkyyköhän näitä usein helsingissä? | ||||
|
|
18.05.2024 18:26 | Miitre Timonen | ||
| Ilmoituksessa suunnittelija arkkitehti Jari Ungern ;D | ||||
|
18.05.2024 16:21 | Antti Grönroos | ||
| Koppola sijaitsee tästä hiukan Kiteen suuntaan eli ehkä J. Sulkulahtea tämä on. | ||||
|
18.05.2024 16:08 | Mikko Ketolainen | ||
| Olin tänään kuvaamassa tässä samassa paikassa Kannonkoskelta Jyväskylään kulkenutta T53364:sta. Huomioni kiinnittyi vaunujen teleihin, joissa lähes jokaisessa luki teksti Uusi, yhden vaunun teleissä luki Fakks. Eli, jos nyt oikein ymmärsin, niin tähän viimeksi mainittuun oli vaihdettu aiemmin Fakks-hakevaunussa olleet telit? | ||||
|
18.05.2024 15:57 | Antti Grönroos | ||
| On syrjivä, ei saa käyttää mies ja nainen sanoja :p | ||||
|
|
18.05.2024 15:54 | Antti Grönroos | ||
| 170 000€, pikkuraha. | ||||
|
|
18.05.2024 15:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Myynti-ilmoitus: https://www.etuovi.com/kohde/570951?haku=M2109466523 | ||||
|
|
18.05.2024 15:28 | Antti Grönroos | ||
| Menen kuvaamaan tätä tasoristeystä ensi kuussa, olisi hyvä jos juna pysähtyisi tässä. Toisin kuin seisakkeen ja tasoristeyksen nimet, niin tämä alue on Yli-Vekkoski, Ali-V. sijaitsee tästä vasemmalle n. 3 km päässä. Myös Lauste sijaitsi nimestään huolimatta Pääskyvuorella. | ||||
|
18.05.2024 12:45 | Markku Naskali | ||
| Taisi sittenkin ennen olla paremmin... | ||||
|
18.05.2024 11:37 | Jouni Halinen | ||
| Asia on näin ollen loppuun käsitelty. | ||||
|
18.05.2024 11:05 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä saattaisi olla sama mökki, joka on nykyisin siirrettynä Orilammen majalle. https://orilampi.fi/majoitus/ratavartijan-mokki/ | ||||
|
18.05.2024 10:03 | Jari Välimaa | ||
| Tämän kaluston korvaamiseksi sopisi hyvin akkuflirtti eli akkusähkömoottorijuna jossa on nykyaikaiset mukavuudet. | ||||
|
|
18.05.2024 07:58 | Juha Kutvonen | ||
| Miten olisi Dr16 + yksikerros-IC-vaunut tähän itseaiheutettuun kalustopulaan? | ||||
|
18.05.2024 06:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomaus ei auttanut näkemään valmistajanlaatan muotoa, mutta virkalakit oliva vuoden 1929 ohjesäännön mukaisia. M 80339 aluskehyksessä olin erottavinani korjausmerkinnän vuodelta 1931, paikka Pm (?). |
||||