Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.08.2025 01:19 | Arttu Kokkonen | ||
| Kiitoksia, harvoin kulkee noin lujaa. | ||||
|
|
23.08.2025 00:19 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoja kuvia! En muista nähneeni koskaan Dr16:n kulkevan 130 km/h:ta kovempaa, kun juliasta nopeuskäyriä katselin.. Vaikka 140 km/h on veturin huippunopeus. VR:n veturisiirroissa ja yöjunissa nämä kulkivat 100-125 km/h. |
||||
|
22.08.2025 23:58 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos vastauksesta Samuel | ||||
|
22.08.2025 23:45 | Heikki Jalonen | ||
| Meillä Jaltana tunnettu menotekele on omaa sukuaan ZAZ (Zaporozhetsin Autotehdas) ja siten tarkkaan ottaen ukrainalainen valmiste - joskin Zaporozetshin päivän isännyys on tosin nykyään tietyssä mitassa volatiili. Samoin tehtaan nykytila, vauriot perin mahdollisia. Tuota vähäistä maantieteellistä nyanssia ei Neuvostoliiton mahtiaikoina sitäkään vähää korostettu. Toiminta, suunnittelu ja laatu noudattivat "korkeimpia yleisliittolaisia normeja" ja tuotanto vyöryi "tuotantotavoitteiden kannalta hyödyttömiä" uudistuksia tarkoin vältellen. Meillä Konela myi mallia ZAZ 965, mutta melko vaisulla suosiolla, vaikka se olikin Suomen halvin uusi auto. Malli oli valmistuksessa 1960...69, mutta olettaisin, että viimeiset kaupat Suomessa käteltiin mallivuoden 1965 masinoista. Auto ei ollut kovinkaan onnistunut, jos nyt lievästi ilmaistaan. Erikoisesti auton ilmajäähdytteinen taakse sijoitettu V4-moottori jätti paljon sanomisen varaa mutta toisaalta usein vain melko lyhyeksi aikaa. Auton vakiovarusteinen bensiinikäyttöinen lämmitin oli oma surullinen lukunsa. Venäläiset taisivat käyttää siitä nimitystä "fakel"... Joidenkin auttomiesten mukaan ZAZ 965 oli Fiat 600-mallin kopio. Eräin osin (päämitoitus ja massa, takamoottorirakenne, heiluriakselistollinen vaihteisto-perä) olikin samankaltaisuutta. Mutta muuten kaikki oli kuitenkin erilaista. Voimme siten päätellä, että kuvan ottoaikaan (1971) tuo mainosplakaatti on nähnyt jo monta Kainuun synkkää syksyä. Murtomäki oli (ja edelleen on) Otanmäen risteysasema. Vuonna 1971 kaivos toimi täydellä tehollaan ja kaivosmiesten palkkataso mahdollisti (varsinkin Kainuun mittakaavassa) hyvän elintason ja myös laajan autoistumisen. Jopa niin, että töihin mentiin autolla, vaikka siihen kaikkine värkkäyksineen meni parikymmentä minuuttia. Kävellen olisi ehtinyt viidessä minuutissa. Volga tai Mosse olivat tosiaan olleet suuria suosikkeja, mutta kuvan ottoaikaan Lada oli jo "päivän kova sana". Luonnolliseti puoluekannat ja muut ulko-autoilulliset syyt vaikuttivat vaunun valintaan. Joku hurja saattoi jopa valita Fordin, Opelin, Volvon tai Saabin. Saattoipa sen valinnan seurauksena sitten lauantai-iltana mennä helposti tappeluksi Ryynäsenjärven Retka-majan saunaillassa... |
||||
|
22.08.2025 22:55 | Heikki Jalonen | ||
| Kuten muistamme, juuri Murtomäki ja Huutokoski olivat viimeisiä liikennepaikkoja, joissa oli käytössä mekaaniset siipiopastimet. Mutta, tässä vuoden 1971 kuvassa ei näy asetinlaitepukkia eikä myöskään johtoja tai johtokanaalin kansia. Milloin tänne tuli mekaaninen asetinlaite ja sen ohjaamat siivet? Vai oliko käyttö järjestetty jotenkin eri tavalla tai pukin sijainti jossain kaukana? |
||||
|
|
22.08.2025 20:41 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
22.08.2025 20:23 | Linus Mansner | ||
| Ob vaunuja taitavat olla. | ||||
|
22.08.2025 18:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Liikenne tänne on alkanut 4.2.2025, mutta mitään kuvia raakapuuliikenteestä ei ole. | ||||
|
22.08.2025 17:07 | Mikko Ketolainen | ||
| Julian mukaan koko elokuun loppu ja koko syyskuu on peruttu molempien T7145:n ja T7146:n kohdalta. Lokakuussa jatkuu sitten ajelut. T7147 ja T7148 kulkevat yhtä päivää lukuun ottamatta koko syyskuun ja sitten koko lokakuun. | ||||
|
|
22.08.2025 16:47 | Samuel Pajunen | ||
| Rasmus: Elli on virallisesti Arcticrailin. | ||||
|
|
22.08.2025 15:20 | Juho Rintala | ||
| Erittäin komea kuva! | ||||
|
22.08.2025 15:12 | Veeti Saukkonen | ||
| näin itsekkin muistelin... | ||||
|
22.08.2025 15:09 | Juho Rintala | ||
| Jorma, tuli aivopieru nyt illalla kun tämän julkaisin, joten korjaan. Kiitos Jarno! |
||||
|
|
22.08.2025 14:12 | John Lindroth | ||
| On onnistunut edustava kuva! | ||||
|
22.08.2025 13:44 | Teemu Saukkonen | ||
| Tästä vinkkelistä jotenkin mikään veturin muotoilussa ei erityisesti häiritse silmää. | ||||
|
|
22.08.2025 12:48 | Rasmus Viirre | ||
| Onko Elli-vaunu virallisesti ArcticRailin myös vaiko vain vuokralla? | ||||
|
22.08.2025 12:31 | Petri Sallinen | ||
| Litteroiden kirjo oli valtaisa 1800-luvun lopulla. Alussa vaunujen litterointi ja numerointi oli rataosakohtaista. Käyttötarkoituksen mukainen litterointi johti suureen määrään erilaisia litteroita. Suurempi litteroiden siivoaminen tapahtui vuonna 1896-97, jolloin litteroita karsittiin, mutta tyypittely perustui yhä käyttötarkoitukseen https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12879.msg98323#msg98323 Todennäköisesti vuoden 1900 tienoilla käyttötarkoitukseen perustuvasta litteroinnista luovuttiin ja se korvattiin vaunun kantavuuteen perustuvaan luokitteluun. Tämä näkyy erityisen hyvin 1920-luvulla. Esimerkiksi Hd- ja Gav-sarjat sisälsivät kirjavan joukon erilaisia vaunuja, joille yhteistä oli kantavuus. Kun tarjolla ei ollut suuremman kantavuuden mahdollistavia pyöräkertoja, sijoitettiin aivan uusia Gb-vaunuja Gav-sarjaan. Gav-sarjasta ne siirrettiin Gb-sarjaan, kun vaunuihin vaihdettiin uudemmat pyöräkerrat. Useammat litterat ovat kierrätyskamaa, eli sama littera on saattanut olla eri aikoina erilaisessa käytössä. |
||||
|
|
22.08.2025 09:28 | Hannu Peltola | ||
| Wow, tämä voisi olla ArcticRailin mainosjulisteesta! Myy Kari kuva ArcticRailille, voisivat olla kiinnostuneita! | ||||
|
|
22.08.2025 09:23 | Samuel Pajunen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Tavaravaunujen kylkimerkintöjä vuonna 1952 |
22.08.2025 09:14 | Jarno Piltti | ||
| Teknisesti korkeatasoisia kuvia tarkasti rajatusta erikoisaiheesta. Varmaankin kuvattu johonkin ammatilliseen käyttöön? | ||||
|
22.08.2025 09:03 | Jarno Piltti | ||
| Upeaa! | ||||
|
|
22.08.2025 09:02 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti sommiteltu raideristeys osaksi kuvaa. | ||||
|
|
22.08.2025 09:00 | Jarno Piltti | ||
| Ja tuo -48 on katon korjausvuosi, eikö totta? | ||||
|
|
22.08.2025 09:00 | Jarno Piltti | ||
| Käyttötarkoituksen mukaiset tunnuskirjaimet eivät ole lyhenne mistään ja ne ovat olleet käytössä rautateiden alkuajoista asti. Kuinka alusta tarkasti ottaen? Tietääkö kukaan vorkkilainen? Jokuhan tunnuskirjaimet on keksinyt ja ensimmäisenä käyttöön ottanut. Saksassako vai missä? Iso kirjain tai joskus kirjaimet kertoo pääluokan, tässä G = umpivaunu, ja pieni kirjain tai usein kirjaimet tarkentaa jotain, tai VR:n tapauksessa usein erottelee eri sukupolvet toisistaan, tässä b = toinen lajissaan, erotuksena Ga ja G-vaunuhin. (Gd-vaunun d ei sitten olekaan neljäs lajissaan, vaan se tarkoitti yhdysliikennemallista vaunua.) Idea siis on että vaunua näkemättä voi pelkästä sarjamerkinnästä tietää sen tärkeimpiä teknisiä ja kaupallisia ominaisuuksia. | ||||
|
|
22.08.2025 08:55 | Jorma Rauhala | ||
| Enpä ole koskaan kuullut Raahea näin ilmaistuna. Kuuluu samaan luokkaan esim. näiden kanssa: Töölööseen, Korsooseen, Malmööseen, Thaimaaseen... eli sinänsä loogista. | ||||
|
22.08.2025 08:11 | Joni Jurmu | ||
| Tässä yksi, kuvattu toiseen suuntaan sillalta https://vaunut.org/kuva/122144?s=1 | ||||
|
|
22.08.2025 08:08 | Joni Jurmu | ||
| Tästä kohdasta löytyykin monet kuvat tuolta minun kuvakansioista. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaravaunujen kylkimerkintöjä vuonna 1952 |
22.08.2025 05:13 | Teppo Niemi | ||
| Tämä sarja on hyvä apu mallien rakentelijoille ja myös kaluston kunnostajille, jos merkinnät pitäisi saada 1950-luvulle. Asettelun osalta huomattavasti pidempään, vaikka kuorman merkintä muuttuikin kiloista tonneihin. Kiitoksia Panulle kuvista. | ||||
|
22.08.2025 05:07 | Teppo Niemi | ||
| Jos kuva on vuodelta 1952, niin kyseisen vaunun sarjatunnus ei ole Hdk, vaikka tuo vaunu löytyisi 'mustasta kirjasta' Hdk merkinnällä. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi Mestarimallien sivuilta http://mestarimallit.com/hv-yleisvaunu-lyhyt-hdk/ . |
||||
|
22.08.2025 00:42 | Uwe Geuder | ||
| Jos joku ei ymmärtänyt, mitä auikisi ennallistamisella tarkoitetaan: Au tarkoittaa suomeksi tulvatasanko (vaihtoehtoinen muoto Aue on sama asia, monikko olisi Auen). Se ei ole kuinkaan näin, että jokaisessa saksankielisessä nimessä jossa on au, se viittaisi juuri semmoiseen tulvatasankoon. Augsburg on saanut nimensä roomalaisen keisarin Augustus mukaan (Limes oli ainakin 100 km pohjoiseen). Glauchau on sorbinkielistä alkuperää, siis slaavilainen ov- tai ow-pääte sovellettu saksalaisten kieliin. Lindausta taas kirjoitetaan, että au on joku vanha muoto saaresta. Siis Lehmussaari, joka näyttää paikalle sopivalta nimeltä. Eikö tuo puu rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä voisi olla lehmus? (Kaikki tiedot: lähde Wikipedia) Morgentau on aamukaste (th on vanhempi kirjoitusasu). Yhdyssana Morgen plus Tau. Herra Morgenthaun isovanhemmat olivat maahanmuuttajia Saksasta, tarkemmin Mannheimista. Jälkimmäisessä ei esiinny au laisinkaan :) |
||||
|
21.08.2025 23:41 | Heikki Jalonen | ||
| Perässä roikkuu kaksi Gfottia ja niiden edessä kaksi Gd:tä Veturin etuvalot kertovat, että veturi vetää ja kyseessä on juna. Suomessa ei työntövetureita käytetä linja-ajossa, paitsi tietysti Ähky-Puhku-Edo-pötköissä. Taitaa junassa olla 64 akselia, ei mikään mahdoton veto Sr2:n 6MW tehoille. Henkilövaunujen tai autovaunujen akselit kun kuormassakaan eivät ole kuin 16...17 tonnia. | ||||
|
|
21.08.2025 22:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Kukahan nämä vaunujen lyhenteet on aikoinaan keksinyt ja onko noilla lyhenteille ns. kokonainen nimi vai pelkkä tuo lyhenne? | ||||
|
21.08.2025 21:28 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tässä päättynyt miehitys jo niin aikaisin, että rakennus on ehditty myydä jo vuoteen 1971 tultaessa ja sisäänkäynti on umpeutettu tältä puolelta? | ||||
|
21.08.2025 21:26 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä on! Hienot veturit vielä tositoimissa. Junakin on pitkä kuin parhaana hiihtosesonkina ikään. | ||||
|
|
21.08.2025 21:12 | Kevin Glynn | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
21.08.2025 20:00 | Juha Toivonen | ||
| Olikos Dr19 lisätilauksiin jokin optio? | ||||
|
21.08.2025 19:53 | Heikki Jalonen | ||
| Hyvin todennäköisesti tämä nosturi on rakennettu Iijoen voimalaitostyömaille tulevien satunnaisten vaunukuormien kuorma-autoihin tehtävää siirtokuormausta varten. Iijoellahan kaikki voimalaitostyömaat toimivat jo kumipyörälogistiikan varassa, suoria raideyhteyksiä työmaille ei ollut. | ||||
|
|
21.08.2025 19:50 | Juha Toivonen | ||
| Dr19 näyttäytyy teknisten ominaisuuksiensa puolesta, aivan kelpo Veturina. Paperilla kaikki on suorastaan erinomaisesti, ja jos todellisuudessa kaikki arvot ovat edes likimain, niin Dr19 veturi on todellakin lunastanut paikkansa. | ||||
|
21.08.2025 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö piirustuksissa nimi: - Jarl Ungern? | ||||
|
21.08.2025 18:50 | Juha Toivonen | ||
| Hanat Auki! ...niin veturissa, kuin Rbkt vaunussakin. | ||||
|
21.08.2025 17:11 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja täsmälleen sama yksikkö oli näemmä ajossa 15.7. | ||||
|
|
21.08.2025 17:07 | Teemu Sirkiä | ||
| Näissä 811-sarjan vaunuissa ainakin tällä alueella on mukavammat ja paremmat penkit istua kuin RegioJetin kiinalaisen junan ykkösluokassa, tuli sattumalta käytyä itsekin kesällä juuri täällä. | ||||
|
|
21.08.2025 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| Kuohu, Koskensaari ja Kaleton taisivat myös edustaa samaa arkkitehtuuria. | ||||
|
|
21.08.2025 13:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Rumo: https://vaunut.org/kuva/12327 | ||||
|
|
21.08.2025 12:59 | Kari Haapakangas | ||
| Surullisenkuuluisa Soso taitaa olla tämän naapuriasema. | ||||
|
21.08.2025 12:03 | Heikki Jalonen | ||
| Myös sillan eteläpuolella oli (ja on edelleen) tasoristeys, noin 100 m etäisyydellä sillasta. Varustettu nykyään puolipuomilaitoksella. Pohjoisen puolen tasoristeyksen vaarallisuutta pahensi Haukiputaan ammattikoulun sijainti, pääosin sinne kuljettiin juuri tuon poistetun tasoristeyksen kautta, kiertotie Alakyläntien kautta oli paljon pidempi. Koulusta kun oli kyse, niin radan ylitys (olipa suunta sitten kouluun tai varsinkin pois) oli ajoittain melko hässäkkää... Pohjoisen puolen peltotien alituksen vapaa korkeus oli noin 2,5 m. Transporterilla siitä juuri sopi. Nykyään sitä kautta kulkee kevyen liikenteen väylä. Lisäjänteen varsinainen tarkoitus kuitenkin lienee ollut Kiiminkijoen kevättulviin varautuminen, mahdollisten tulvavesien varatienä. |
||||
|
21.08.2025 11:53 | Asmo Rasinen | ||
| Paljon valkoista kömyä pukkaa :-) | ||||
|
|
21.08.2025 10:42 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kaipa rakennuksen pääosaan on ollut portaikko ja ovi radan puoleltakin? | ||||
|
21.08.2025 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tie ja tasoristeys tottelevat samaa nimeä Kuumolantie. | ||||
|
|
21.08.2025 07:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeyksessä ehti tapahtua useampia onnettomuuksia ennen kuin se vuoden 2005 lopulla viimein saatiin poistettua. | ||||
|
21.08.2025 04:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kultaisten muistojen sävyttämältä liukulaakeroitujen vaunujen aikakaudelta. | ||||