Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.08.2024 08:43 | Mikko Heino | ||
| Onko tuo päivämäärä oikein? Eikö tota Hyvinkään konetta ulkoilutettu aina Tapaninpäivänä eli 26.12? Jonain vuonna käytiin katsomassa kun tuo käväs Kouvolassa ja luulen että se saattoi hyvinkin olla v.2007. Muistan erittäin elävästi kun veturia ajettiin kääntöpöydän kautta tallin pilttuseen kun tuon nähtyään eräs paikalla ollut vanhempi asentaja totesi erittäin painokkaasti: "Noita ei oo kyllä yhtään ikävä." | ||||
|
19.08.2024 05:55 | Timo Salo | ||
| Mitä tuota linkkiä enää täällä pitää, kun se muokattiin toimimattomaksi... | ||||
|
19.08.2024 01:24 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Heikki, nyt saatiin oikea tietopaketti. Pussiasema Champs de Marsilla vahvistaa tuntumani, että tuo ei oikein sovi mihin yhteyteen. Mutta tietysti maailmanäyttely oli varmaan ihan tarpeeksi iso syy ihan omalle linjalle. Tuli vielä mieleen, ettei oikein ”lukuisia” RER-linjoja olekaan. Ihan ydinkeskustassa on vain 2 yhdysväliä: A-linjan Les Halles - Étoile ja B-linjan Notre Dame – Gare du Nord. Jos halua laskea laajemmin ehkä vielä D-linjan jatko Gare de Lyonille ja C-linjan Gare d’Austerlitz – Tour Eiffel. Pienehkö lukumäärä ei tietysti vähennä sitä tosiasiaa, että kyseessä on erittäin tärkeistä pääväylistä. Jos ne osuvat sopivasti matkasuunnitelmaan, ne ovat paljon metroa nopeammin. Ja sama metrolippu kelpaa. Viime kerran kun kävin Pariisissa tuli tehty semmoinen moka: Haluttiin mennä La Défensen esikaupunkikeskukseen. Sinne pääsee jo monta vuotta metrollakin, olikohan se ensimmäinen metrolinja, joka jatkettiin muurien ulkopuolelle? Mutta RER:llä pääsee paljon nopeammin, koska se ei pysähdy niin usein. Otettiin siis RER. Mutta perillä ei portit metrolipulla avanneetkaan. Kun katsoo kartasta hyvin tarkasti, näkee että metroasema kuuluu metrolipun voimassaoloalueeseen. Mutta saman paikan RER-asema on jo ulkopuolella. Pitää maksaa enemmän, jos halua päästä nopeasti. En tiedä, muuttuuko siinä hinnoittelussa mitään. Hämärästi olen muistavinani, että yli 50 vuotta vanha pahvinen metrolippu magneettiviivalla siirtyisi historiaan olympialaisten jälkeen. |
||||
|
19.08.2024 00:01 | Petri Nummijoki | ||
| Tilastosta voisi tulkita, että H53/54 oli 1966 noin kolmasosan vuodesta eli neljän kuukauden ajan höyryvetoinen. Kuvan https://vaunut.org/kuva/150064 kommenttien perusteella höyrykäyttö alkoi 15.1.1966 eli neljä kuukautta tulisi täyteen toukokuun puolivälissä. Voisiko olla, että 16.5.1966 oli juuri palattu moottorikaluston käyttöön ja vetovoima haki vielä muotoaan, kun kesäaikataulukausikin oli alkamassa 22.5.1966? | ||||
|
18.08.2024 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| .... ..- ..- / .-.. .- .. - / --- -.- | ||||
|
|
18.08.2024 22:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaasan kirjeenvaihtaja sähkötti, että laiturit ovat edelleen jäljellä. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti löytyy laitteet n. 2 metrin renkaan lämmittämiseksi "krymppäämistä" varten. Lämmityksen ON OLTAVA kauttaaltaan tasaista. Muuten menee pieleen (ei kosaanitohotinta!!!). Tietääkseni paineöljyliitosta ei pyöränrenkaissa ole koskaan (?) käytetty... |
||||
|
18.08.2024 22:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mikä sattuma! :) | ||||
|
|
18.08.2024 22:14 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan silta on Pont Rouelle. Kuvassa näkyy vain puolet sillasta, eli Joutsensaaren (l'île aux Cygnes) ja Vasemman Rannan yhdistävä osuus. Oikean Rannan ja Joutsesaaren välisellä osuudella on myös kaarisiltajänne. Silta valmistui palvelemaan vuoden 1900 suuren maailmannäyttelyn kävijöiden kulkua ja tavarankuljetusta, siis erikoisena näyttelyalueen (Mars-kenttä) paikallisratana. Sillan valmistuessa tuo torninhäkkyrä oli jo antanut pariisilaisille puheenaihetta jo yli kymmenen vuotta... Kartan perusteella, radan kautta on ollut yhteydet pohjoisen suunnan suuriin asemiin, kuten Lazareen ja Nordiin. Vasemman rannan pääteasema on ollut pussiasema jossain Mars-kentän kupeella. Alkuperäinen liikenne oli tietysti höyryvetoista. Sillan liikennöinti oli satunnaista ja lähinnä näyttelyiden ja vastaavien kysyntää vastaavaa. Matkustajaliinenne päättyi 1924, tavaraliikenne loppui vuonna 1936. Silta oli väliaikaisessa liikenteessä vielä vuoden 1937 suuren näyttelyn tarpeisiin, sittemmin silta jäi heitteille. Vuonna 1980 tehtiin päätös RE-linjojen laajennuksista, jolloin myös Pont Rouelle pääsi takaisin liikenneverkon osaksi, sillan korjaus aloitettiin 1984 ja silta vihittiin käyttöön 1988. Hauskana kuriositettina voidaan mainita, että sillan alkuperäiset valu- ja teräsrakenteet toimitti Société de constructions de Levallois-Perret, joka oli Gustave Eiffelin alkujaan perustama yhtiö. 1980-luvun restauroinnin puolestaan toteutti Eiffage Metal. Joka puolestaan jatkaa sekä Eiffelin että Levallois-Perretin perintöä. Kuvassa on siis noin saman firman tuotteita noin sadan vuoden jaksolta... Jokioisten ratasilta taisi muuten olla myös Levallois-Perretin tuotantoa, sellainen "kantamalla kuljetettava" siirtomaasilta. Ei ollut aivan yhtä Art Deco kuin tuo Pont Rouelle... |
||||
|
|
18.08.2024 21:51 | Aki Karvonen | ||
| Kas, itsekin kävin tuolla eilen :D | ||||
|
18.08.2024 21:45 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos, tulevien sukupolvien kuva aikataulurakenteesta on nyt hitusen eheämpi. Ollaanhan kuitenkin pysyväisarkistossa. | ||||
|
|
18.08.2024 21:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heh, kuvatekstin ansiokkuudesta en tiedä, mutta lienee sopivaa, jos laittelen niitä tähän... 462 liikennöi Porista Tampereelle. 9646 ajoi Tampereelta Helsinkiin, mutta mää vaihdoin siitä Riksussa 9925:een, jonka kulkuväli oli Riihimäki-Lahti. Kolmonen oli lähtenyt Helsingistä, tuli oikorataa pitkin Keravalta Lahteen ja jatkoi kulkuaan Joensuuhun asti. | ||||
|
18.08.2024 21:25 | Timo Haapanen | ||
| Monessa ulkomaan kielessä puhutaan vetomoottoreista. | ||||
|
18.08.2024 21:23 | Jarno Piltti | ||
| Sähkäri hydraulisella voimansiirolla? Mitähän sillä on tavoiteltu? Ja mitä saavutettu? | ||||
|
18.08.2024 21:20 | Jarno Piltti | ||
| Loistelias toteutus! | ||||
|
|
18.08.2024 21:19 | Timo Haapanen | ||
| Jo vain. | ||||
|
|
18.08.2024 21:18 | Jarno Piltti | ||
| Vanhoissa ja pölyisissä kirjoissa puhutaan ratamoottoreista. | ||||
|
|
18.08.2024 21:18 | Jarno Piltti | ||
| Ehdotan ansiokkaaseen kuvatekstiin junien kulkuvälejä. Veikkaan että tietoa on mahdoton löytää x vuoden kuluttua. | ||||
|
|
18.08.2024 21:07 | Timo Haapanen | ||
| No niin! Juuri tuli varma tieto, että kyse oli kuitenkin ajomoottorista. | ||||
|
18.08.2024 21:00 | Timo Haapanen | ||
| Susien apua hyödynnettiin myös junissa PYO 273 7.8., IC 24 4.8. ja PYO 273 26.7. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 19:25 | John Lindroth | ||
| Kyllähän Pekka kuntoon täytyy nyt saada,muutoin jos ja kun sen myöhemmin halliintaansa saava ei ikänä tule unohtamaan saaneensa epäkuranttia tavaraa tietyltä taholta.Näinollen mainehaitan vaara on ilmeinen! Eihän isolla toimijalla siinä nokka kauhaa tuhise! | ||||
|
Kuvasarja: Museojuna Niiralaan 16.8.2024 |
18.08.2024 18:06 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja näille hyvin toteutuille höyrymatkoille lienee kysyntää jatkossakin Höyryraiteelle kiitokset! | ||||
|
|
18.08.2024 17:20 | John Lindroth | ||
| Hurjan upeeta on! | ||||
|
|
18.08.2024 17:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Komeaa on. Alkuviikosta revontulia taisi olla Etelä-Suomessa asti, mutta itse en jaksanut niiden takia valvoa. | ||||
|
18.08.2024 17:10 | Tuomas Pätäri | ||
| En käynyt katsomassa, mutta Julian tiedoista voi päätellä, että Sr3:lla mentiin. Mikä onkin ihan järjen mukaista, ei kai ole mitään syytä miksi Dv12 olisi sinne kannattanut raahata. | ||||
|
|
18.08.2024 15:49 | Timo Salo | ||
| Tuo oli tosiaan "arvattavissa". Olisko jääny polttoaineletku plöysälle...? | ||||
|
|
18.08.2024 14:54 | Timo Haapanen | ||
| Oletettavasti kyseessä on ollut toinen Stadlerin CAT 32-päämoottoreista, Vornanen sanoi, että on ollut muualta saadun tiedon varassa. | ||||
|
18.08.2024 14:50 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tuo BR490-sarjan S-Bahn-juna on voittanutkin German Design Awardin vuonna 2015. | ||||
|
18.08.2024 14:47 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tulee mielenkiintoinen syvyysvaikutelma tästä kuvasta, varsinkin kun katsoo oikealla näkyviä opasteita/infotauluja. | ||||
|
18.08.2024 14:39 | Vertti Kontinen | ||
| Hyönteisiltä näyttävät ainakin keulan osalta. Tuulilasin päällä ja hieman kyljissäkin, miksei myös keulassakin näyttäisi olevan myös virroittimista lentävää hiilipölyä | ||||
|
18.08.2024 14:35 | Vertti Kontinen | ||
| Eläimet tuovat kyllä kuviin hauskan lisän! Tyylikäs kuva! | ||||
|
18.08.2024 14:12 | Lasse Holopainen | ||
| Näinhän se oli. Eilien "eiliset" värit oli toki vielä parempia. | ||||
|
|
18.08.2024 13:21 | Teppo Niemi | ||
| Petri N. kommenttiin liittyen JTT vuodelta 1969 kertoo ensiksi kohdassa 5.61 Sv12 veturille A -rataluokan (eli kevytkiskoisilla) radoilla 50 km/h soraradalla ja 85 km/h sepeliradalla. Vv16 sarjalla vastaavat ovat 75 ja 85.km/h sekä Hv3 tukikerroksesta riippumatta 85 km/h. Lisäksi JTTn kohdassa 5.61 luetellaan sallitut rataosat, joihin ei kuulu Karjaa -Hanko eikä myöskään Kerava - Porvoo. Parikkala - Savonlinna välille, kuten lähes kailille muillekin sallituille rataosille annetaan suurimmaksi nopeudeksi 50 km/h ja alle 800 m säteisissä kaarteissa 40 km/h. (Vaala - Oulu välille 60 ja useille lyhyille haararadoille esim Murtomäki - Otanmäki 40) |
||||
|
|
18.08.2024 13:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Menivätkö vaunut loppumatkan Silinjärveltä Sorsasaloon ja tehdasalueelle Dv12:lla vai käytettiinkö Sr3:n dieselkonetta? | ||||
|
|
18.08.2024 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Penkkien alkuperäisen verhoilun väri oli ollut ruskehtavan punainen. | ||||
|
18.08.2024 12:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvää yhteistyötä (aakkosjärjestyksessä): konduktööri, kuljettaja, liikenteenohjaus, matkustajat, Sr3. Ja sitä sai. mitä tilasi: Pyysin vaihtoyhteyttä R:llä Järvenpäähän hyödyntävää matkustajaa ottamaan kuvan Sr3:sta ja asemasta. Luulin siinä vaiheessa, että tultaisiin raiteelle 1.Tultiin kuulutuksen mukaan raiteelle 4 IC29:n rinnalle, joten kuvaan olisi saanut molemmat Sr3:t. Tilanteessa oli myös ripaus nostalgiaa https://vaunut.org/kuva/91630?u=2471&paik=Kerava+asema&tag0=1%7CDr12%7C IC29 https://vaunut.org/kuva/170153?u=2471&d=18.08.2024 |
||||
|
|
18.08.2024 12:44 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole enää mitään mielikuvaa millä perusteella olen merkinnyt junan H53 Dm-4-junaksi. Nyt tapahtumakirjaa selatessa junasta H53 on yksi merkintä vuodelta 1966: 16.5.1966 Dm4 1601+10 aks (mopedi jäi junan alle Alavudella, siis välillä Hpk-Sk). | ||||
|
|
18.08.2024 09:56 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevä laite. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 09:05 | Teppo Niemi | ||
| Pitää myös muistaa vanhaa rengasta irrotettaessa, ettei pyörän runkoon tule vaurioita. Tuollaisesta vauriokohta taas on otollinen paikka väsymissäröjen aluksi. Ja haasteita lisää vielä uusien renkaiden osalta keskinäinen kovuusvaatimus. Muita renkaita pehmeämpi rengas kuluu muita nopeammin.... |
||||
|
|
18.08.2024 08:06 | Jari Välimaa | ||
| Oli tuo RER kuitenkin nopeampi kuin varsinainen Le chemin de fer métropolitain kun sitä tuli muutaman kerran käytettyä. Hauskin tapahtuma oli Carte Orange viikko lipun osto. | ||||
|
|
18.08.2024 06:12 | Timo Salo | ||
| Nyt Uwe et taida muistaa missä ollaan? Suomessa lehtien toimituksiin (ja yleensä "tiedon" välitykseen) valikoituu ihmiset, jotka eivät muualla pärjää. Saa kirjoitella mitä sattuu ja lukijat ovat yleensä hyvinkin tyytyväisiä. Mitä sensaatiomaisempi otsikko, niin sitä parempi. Totta edes toinen puoli...? Olen yrittänyt kuvitella miten hermeettisesti suljettu sähkömoottori SYTTYY TULEEN??? :-) | ||||
|
18.08.2024 00:21 | Uwe Geuder | ||
| En ole vähän aikaan katsonut Tokion live-kameroita. Kyllä ei tarvitse seuraavaa junaa odottaa monta minuuttia. Muistan ainakin, että https://www.youtube.com/live/vXSh0pGFsH4 on vaihteleva, jopa tavaraliikenne vähäsen. Muualla myös luotijunia. Lisää kameroita löytyy sivun https://minitokyo3d.com/ avulla. |
||||
|
18.08.2024 00:00 | Uwe Geuder | ||
| Mitä? Olisin pitänyt tätä kuvamanipulaatioksi, DDR:n Reichsbahnin logo ja sarjanumero vuonna 2024, melkein 35 vuotta myöhässä? Mutta kuvia löytyy muuallakin: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Deltarail_Class_143 Taitaa olla varsinainen Ostalgia-firma. Nimi on kai Delta Rail GmbH, mutta verkkosivuja en löydä. | ||||
|
17.08.2024 23:49 | John Lindroth | ||
| Pekka lähtökiihdytyksessä upealla tyylillä ja äänimaailma oli vaikuttava! | ||||
|
17.08.2024 23:39 | Uwe Geuder | ||
| Ei kai siellä muuttunut paljon mitään. Passintarkastus ja turvatarkastus ovat olleet olemassa ennenkin. UK ei ole koskaan ollut Schengenissä. (Toki monet matkustajat tarvitsevat nykyisin erilaisia matkustusdokumentteja päästäkseen passintarkastuksen läpi.) | ||||
|
|
17.08.2024 23:32 | Uwe Geuder | ||
| Onpas likainen nokka. Hyttysiäkö? | ||||
|
17.08.2024 22:58 | John Lindroth | ||
| Jarno! Kiitokset huomiosta! | ||||
|
|
17.08.2024 19:03 | Ari Palin | ||
| Tuossa on hyvin saatu vaihtoyhteys laiturin yli. Useimmiten vastaavissa tapauksissa idästä/pohjoisesta saapuva juna pysähtyy raiteella 1 ja pohjoiseen/itään lähtevä juna raiteella 4, jolloin vaihto tapahtuu alikulun kautta. Paljon riippuu liikennetilanteesta, miten kuvan mukaisen järjestelyn toteutus onnistuu. Tässä tapauksessa se on onnistunut, ja lisäksi K-juna (HL 9237/9244) on ohjattu pois tieltä raiteelle 6. | ||||
|
17.08.2024 18:28 | Markku Naskali | ||
| Muotoilussa jotain tuttua... | ||||
|
17.08.2024 17:49 | Ari Palin | ||
| Ja Suoniemen seisake sijaitsi eri puolella järveä kuin kirkko. | ||||
|
|
17.08.2024 17:22 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ajomoottori ei ole laaja käsite. Tuon veturin ajomoottorit ovat sähkömoottoreja. Oliko se sitten tosiaan ajomoottori, joka oli syttynyt palamaan vai kuitenkin generaattorin dieselmoottori, sitä minä en tiedä. | ||||