Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.04.2025 05:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Eiköhän Pahakosken silta tehty kapeimpaan mahdolliseen kohtaan. | ||||
|
23.04.2025 03:39 | John Lindroth | ||
| Kiitos sinulle Jouni kun laitoit tuon musiikin tänne!Se on ollut myös yksi osa maailmastani ja koko identiteetintäni oman ammattini ohessa joka tietenkin on ohjannut elämää vaikka en ole sitä koskaan niin esille tuonut! Pääasillesena ovat tietinkin höyryt ja muut junat jotka ovat jatkossakin lähellä sydäntäni ja kaikki te harrastukseen liittyvät kaverini! Mutta tuo laulu ja sen mukana melodiat ,se on siinä!Ja sitten tuo "Nessun Dorma/Non Shall Sleep/Keiner Schlafe/ all Alba Vinceroo!!!. | ||||
|
22.04.2025 23:50 | Heikki Jalonen | ||
| Mielenkiintoinen miljöö! Tuo nelimastoparkki "Peking" ansaitsee pari lisätietoa. Alunperin se kuului saksalaisen varustamon Reederei F. Laeisz'in niin sanottuihin "Fliegende P"-laivoihin. Sarjan alusten nimet alkoivat P-kirjaimella, syystä jota voidaan arvella varustamon johtajan rouvan ideaksi... Peking laskettiin vesille Hampurissa 1911, telakka Blohm & Vossin numerolla 205. Alus on niitattua teräsrakennetta. Ensisijainen rahtaustarkoitus oli salpietarin kuljetus Chilestä Euroopan markkinoille. Alus joutui mielenkiintoisiin internointi-seikkailuihin Suuren Sodan seurauksena, mutta palautui lopulta alkuperäisen varustamon käyttöön (takavarikosta Italiasta ostettuna). Aluksen osalta salpietarirahtaus päättyi vuonna 1932, höyrylaivojen ja Panaman kanavan syötyä pitkien reittien purjehtijoiden kannattavuuden. Ehkä myös synteettisen lannoiteteollisuuden kehittyminen oli heikentänyt luonnonsalpietarin markkinoita. Alus myytiin Englantiin ja muutettiin liikkumattomaksi asuin- ja opetustilaksi. Toisen Maailmansodan aikana alus oli Kuninkaallisten Merivoimien koulutusasemana, liikkumattomana. Silloin sen nimenä oli HMS Pekin (siis ilman g-kirjainta). Vuonna 1974 alus myytiin Yhdysvaltoihin. Vuoden 1974 Atlantin ylitys oli sen viimeinen itse kulkema matka isolla merellä, hinattuna tietysti. Alus toimi museoaluksena New Yorkissa, South Seaport-museossa aina vuoteen 2012 saakka. Tuolloin hurrikaani Sandyn aiheuttamat vahingot ja museon rahoitusvaikeudet asettivat laivan jopa romutusvaaraan. Lopulta alus kuitenkin ostettiin takaisin Saksaan. Vuonna 2016 sille tehtiin välttämättömät korjaukset New Yorkissa ja heinäkuussa 2017 se siirrettiin takaisin Saksaan, Brünnsbütteliin restauroitavaksi. Alus ei kuitenkaan tullut enää uivana yli Atlantin, vaan se kuljetettiin syvälastausalus Combi Dock III:n kansirahtina. Vuonna 2017 sellaisia aluksia ja vieläpä riittävän kokoisina oli jo olemassa. Syyskuussa 2020, laajan restauroinnin jälkeen, alus sitten lopulta hinattiin nykyiseen paikkaansa ja avattiin osana museota. Samaan sarjaan (Blohm & Voss nro 200+, 1911...16) kuuluvat museoalus Passat (Travemündessa) sekä Pola ja Priwall (tuhoutuneita). Myös Pommern (Maarianhaminassa) kuului Laeisz'n P-laivoihin. Se oli kuitenkin aikaisempaa vuosikertaa, valmistunut 1903 Skotlannissa, J. Reid & Co-telakalta, alkuperäisenä tilaajanaan Reederei B. Wehnke, jonka sille antama nimi oli "Mneme". Varustamo joutui kuitenkin 1906 Laeisz'n hallintaan ja nimi muuttui Pommerniksi. Venäjän laivaston koululaiva Kruzenshtern (nykyään Kaliningradissa, teoriassa purjehduskuntoinen, käytännön tilanne tuntematon) kuului myös P-laivoihin, nimellä Padua. Se on rakennettu 1926 Wesermündessa (telakka J.C. Tecklenborg). |
||||
|
|
22.04.2025 23:34 | Antti Ojala | ||
| Juhanan vanhaan kysymykseen: Vanha ratalinja on lähinnä saappain kuljettavassa kunnossa, pl. Risten vanhan aseman seutu, jota on voimakkaasti muokattu uuteen uskoon kaivinkonein. Vanhan kunnalliskodin kohdalla korkea penger on peräti komea ja sisältää hienosti paikalleen unohtuneen tasoristeyksen, joka kuvastaa 1800-l lopun liikenneturvallisuuskäsitystä. Viljavarastolta länteen linja on kevyen liikenteen käytössä. - Pahakosken silta on asemoitu aikanaan kiintoisasti. Alkuperäinen ratalinja kiertelee mutkitellen kallioita kummallakin puolella siltaa niin, että sillan suuntaus vaikuttaa siihen nähden järjettömältä. Lieneekö lopullista linjausta hahmoteltu jo radan rakennusvaiheessa? | ||||
|
22.04.2025 22:58 | Ilmari Tommola | ||
| Itse en kovin mielelläni arvioi kuvan laatua dokumentaarisen merkityksen tai kuvakulmien perusteella, sillä epätyypillisistä tai arkisista kuvista voi löytää omanlaisen näkemyksellisyytensä. Tekninen laatu on minulle selkein "laadun" mittari, mutta sekään ei ole yksiselitteinen: huonolla kameralla voi saada hyviä kuvia ja hyvällä kameralla huonoja kuvia. | ||||
|
|
22.04.2025 22:24 | Petri Sallinen | ||
| Millä tavalla rautatieaiheisen valokuvan "laatu" mitataan? Pitääkö kuvalla olla jotain informaatioarvoa tai dokumentaarista arvoa vai onko laadukas kuva teknisesti tai taiteellisesti "laadukas" — ehkä jopa kumpaakin samaan aikaan? Rautatievalokuvausta on käsitelty useissa kansainvälisten huippukuvaajien teoksissa. Aika monen kuvaajan lähtökohtana on liikkuvan kaluston — vetureiden ja vaunujen — dokumentointi. Muutama ohje on jäänyt mieleen. Otetaan aluksi kohteesta yleiskuva etuviistosta. Sen jälkeen kohtisuorat otokset kummaltakin sivulta, edestä ja takaa. Tämän jälkeen yksityiskohtaisia kuvia varjoon jääneiltä katvealueilta, kuten teleistä ja alustan rakenteista, tekstityksistä ja muista kohteelle tyypillisistä yksityiskohdista. Tällainen kuvasarja dokumentoi yksittäisen veturin tai vaunun melkoisen tehokkaasti. Liikkuvan kaluston kuvaaminen on tietty vain yksi kapea kaistale rautatievalokuvauksen laajasta kentästä. Tällaisten kuvien merkityksen huomaa oikeastaan vasta silloin, kun tutkimuksen kohteena on liikkuva kalusto. Etenkin sen huomaa, miten vähän suomalalaista liikkuvaa kalustoa on kuvattu tässä esitetyillä metodeilla. |
||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 21:30 | Pietu Tuovinen | ||
| Joo meillekin rupesi Uumajan kolmen tunnin torkkuminen olla vähän liian vähän, mutta kun oli junat ja hostellit varattu niin pakko se oli. Jos SJ:n juna olisi lähtenyt Uumajasta, olisimme saaneet kaksi tuntia lisää aikaa Uumajassa yöpymiseen. | ||||
|
|
22.04.2025 21:12 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva Ilmari, | ||||
|
22.04.2025 21:07 | Jyrki Talvi | ||
| Komea Idän Ihme valjakko. | ||||
|
22.04.2025 21:03 | Christian Pakisjärvi | ||
| Kyllä se susi vieläkin jaksaa! | ||||
|
22.04.2025 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitähän on korostettu maailman sivu, Marx nyt ainakin kielteisessä mielessä. Kovinkaan moni tästä ryhmästä ei kehuja ole saanut, olivatpa heidän saavutuksensa kuinka huikeat hyvänsä. Albert Einstein ehkä kehuja sai, koska hänen ajattelunsa mahdollisti amerikkalaisille "pitkän kepin" japanilaisten rankaisemiseksi 1945 elokuussa, vieläpä kahdesti. Entä Theodor Herzl? Ja pitkässä juoksussa Mordechai Anelewicz ja Ezer Weizmann. Ja Bob Dylan myös. "Pitkä keppi" oli Harry Trumanin keksimä termi, muutenhan häntä olisi pidetty surkimuksena ja vätyksenä, kongressin mielestä. Ethel ja Julius Rosenberg saivatkin sitten tuta asiansa/aatteensa/uskontonsa kielteisen puolen. Muistakaa kuitenkin Oskar Schindleriä! Anne Frank ja Simon Wiesenthal myös. |
||||
|
22.04.2025 17:32 | Vertti Kontinen | ||
| Kerrassaan kaunis miljöö! Tuli juuri äsken vierailtua kyseisellä paikalla ja en voi kuin harmitella kuinka jo valmiiksi kovin steriili maisema muuttuu parhaillaan entistä steriilimmäksi. | ||||
|
22.04.2025 17:20 | Jari Ahokas | ||
| Ei, oli vaan huollon ajaksi Y, mihin kuului maksuttomat lataukset. Omassa Y:ssä ei tietty sellaisia olekaan. | ||||
|
22.04.2025 17:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Tänään oli 3xDv12. | ||||
|
22.04.2025 16:55 | Veeti Pietilä | ||
| Korjattu! | ||||
|
|
22.04.2025 16:33 | Leevi Heino | ||
| Päivämäärä 13.8.2023 Dm7:t 4117, 4135 ja 4216 E 857 Tka7 238 Dr13 2349 |
||||
|
|
22.04.2025 16:20 | Veeti Pietilä | ||
| Päivämäärää ja vetureiden/vaunujen numeroita voi täydentää | ||||
|
|
22.04.2025 16:16 | Jari Välimaa | ||
| Oli onko sinulla Model S alkuvuosilta jossa on ilmaiset lataukset ? | ||||
|
22.04.2025 15:31 | Tapio Keränen | ||
| Onnea uuden kameran omistajalle! | ||||
|
|
22.04.2025 15:22 | Arttu Kokkonen | ||
| Loistavaa työtä! Tuo jotain toivoa foorumin laadulle. | ||||
|
22.04.2025 14:39 | Teppo Niemi | ||
| Juna taitaapi olla Porkkalan vuokra-alueen rajalla. | ||||
|
|
22.04.2025 14:22 | Jari Ahokas | ||
| Tai olisihan se voinut ollut Rechagre - mutta sattui olemaan loaneri missä oli ilmaiset Superit. | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 14:14 | Santeri Turunen | ||
| Kiitokset kuvasarjasta! Hauskasti oltiin puolison kanssa lähdössä kanssa Oulusta kohti Eurooppaa tuona samaisena päivänä ja samaisella junayhdistelmällä kuin tekin, mutta tuo yöjunan lippujen venkslaaminen välillä Boden-Tukholma johti siihen, että mentiin junalla sitten Turkuun ja laivalla ylitse Tukholmaan. Totesimme itse Uumajan lyhyet yöunet olevan sellainen asia, että parempi mennä laivalla, jotta jaksaa paremmin. | ||||
|
22.04.2025 13:10 | Jouni Hytönen | ||
| Toisen pään ohjausvaunu on 3352. Ei kyllä nyt ulkoa muista, miten välivaunujen numerointi meni, mutta muistaakseni -52 toistuu niissäkin, kaksi alkunumeroa vaihtuu. Ja EVN-numerot ovat tietysti pidemmät. | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 10:59 | Simo Virtanen | ||
| Jarille kommenttina, että taisi tässäkin reissussa haasteet olla jossakin muualla kuin Suomessa. | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 10:44 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä tapauksessa vähintään yhtä tärkeää on Ruotsin eurooppalaistuminen. Suomessahan junailu oli sujuvaa, poislukien siirtymä Tornio itäiseltä Haparandan asemalle. | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida kovin nopeasti. | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 09:46 | Jari Välimaa | ||
| riippuu siitä kuinka nopeasti Suomi eurooppalaistuu. | ||||
|
|
22.04.2025 09:43 | Jari Välimaa | ||
| Teslan latausasemalla siis https://latauskartta.fi/latauspiste/3318/Neste+Sortavalankatu+Joensuu/ | ||||
|
22.04.2025 08:34 | Eljas Pölhö | ||
| Petrin viestiin liittyen: Punk-henkisen Resiinan pari ensimmäistä vuosikertaa veivattiin käsin vahamonistuskoneella Nurmijärven Nopon kylässä. | ||||
|
|
22.04.2025 08:17 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitän kehuista, herra Esa! | ||||
|
22.04.2025 07:55 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan Tukholmassakin rakenneratkaisuin estetty levytysasennon ottaminen väsyneeltä matkalaiselta. Tuolla ne tosin on naamioitu näppäriksi(?) apupöydiksi... | ||||
|
22.04.2025 07:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä työkone enää olemassa, vai onko se jo romutettu? | ||||
|
22.04.2025 07:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Esittelytilaisuudesta 40 vuotta tänään :) | ||||
|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 07:05 | Simo Virtanen | ||
| Kiitos mielenkiintoisesta tarinasta ja kuvasarjasta. Paljon saa Elbessä virrata vettä ennen kuin tällainen matkailu olisi tavallisen kansan huvia. | ||||
|
|
22.04.2025 06:59 | Simo Virtanen | ||
| Aina oppii jotain uutta, kuten herrojen Philips ja Marx sukulaisuuden. Jostain syystä sinäkin korostat Philipsin uskontoa vaikka Marx oli aivan yhtälailla juutalainen. Ylipäätään miksi sitä uskontoa pitäisi tällaisessa yhteydessä alleviivata? |
||||
|
22.04.2025 06:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelua asiasta: https://vaunut.org/kuva/82417 | ||||
|
|
22.04.2025 06:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tuli ilta, yö ja uusi aamu... Loistava kuva, herra Ilmari! |
||||
|
22.04.2025 06:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö just kiertämässä moottoriöljyn rakosuodattimen puhdistuskahvaa...? Hyvin tärkeä huoltotyö se, meinaan. | ||||
|
|
22.04.2025 06:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach, mein Gott! Tosi kiva kuva, herra Pietu! Hollannin juutalainen Philips, joka tuon tunnetun tuotemerkin perusti, oli kuuluisan Karl Marxin serkku. |
||||
|
|
22.04.2025 06:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| KISS-tuoteperhe? Mitä? Naamat maalattuna mustavalkeiksi vaiko "Keep It Simple, Stupid!"- periaateko tienasi tuotefamilylle tuon nimen? | ||||
|
|
22.04.2025 06:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruattalaaset eivät näytä pahoittavan mieltään oikeanpuoleisimman henkilön habituksesta? Meillähän SS eikun - anteeksi Avarn, olisi poistanut moisen joutavanpäiväisen ilkimyksen penkiltä ulkoilmaan alta aikayksikön. | ||||
|
22.04.2025 06:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo vaunut eivät taida olla perinteisiä "räminälaatikoita" (Donnerbüchse)...? GmP = Güterzug mit Personenbeförderung eli tavarajuna henkilökuljetuksella. Veturin sarja 93 kertoo pyörästön: 1'D1't, merkintä on saksalaista perua eli ilmeisesti surullisenkuuluisan Anschlussin peruja. |
||||
|
22.04.2025 06:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuljettajalla asialtaanen virkalakki! | ||||
|
Kuvasarja: Lontoo 12.-14.6.2023 |
22.04.2025 04:07 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja ja tästä välittyy erinomaisesti rautatieliikenteen monipuolisùus Britanniassa ja Lontoon alueella! Mukavaa, että Joonas on panostanut myös kuvateksteihin. | ||||
|
21.04.2025 23:47 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia! Näitä säitä ei tosiaan kovin pitkään ollut. | ||||
|
|
21.04.2025 22:46 | Eemil Liukkonen | ||
| Pitkästä aikaa kuvia Larilta ja tässä on mielestäni kiva keväinen kuva, vaikka vetojuhta kyllä olis saanut olla sieltä vanhemmasta päädystä. Varjotkin sopii tähän kuvaan hienosti, missä sieltä sun täältä puiden oksien läpi tulevat auringonsäteet osuvat veturiin ja vaunuihin satunnaisesti, osottaen tavallaan päivien pitenemistä pimeän ja valottoman talven jälkeen. | ||||
|
21.04.2025 21:49 | Teemu Lokka | ||
| DLR on kiva järjestelmä. Tullut käytettyä niitä monesti. Vielä tämä uusin yksiköt on vielä kokematta. | ||||
|
|
21.04.2025 20:50 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiskon vaihto tulossa, kaarteen ulommainen kisko näyttää loppuun kuluneelta. | ||||
|
|
21.04.2025 18:57 | Petri Sallinen | ||
| Vahapaperin avulla monistaminen keksittiin jo 1800-luvun lopulla. Monistuskone toimi veivaamalla tai myöhemmin sähkömoottorilla. Originaali paukutettiin kirjoituskoneella — siihen syntyi reikiä, joiden läpi painomuste puristui paerille. Vielä 1970-luvulla punk-henkisiä lehtiä tehtiin vahas-koneilla. Spriikopiokoneet taas keksittiin 1920-luvulla. 1970-luvun alussa erilaiset opintomonisteet ja koepaperit olivat oppikoulussa spriikopioita — teksti oli sinertävää ja se tuoksahti spriille. | ||||
|
21.04.2025 17:35 | Paavo Joensuu | ||
| Siinä on samaa näköä kuin Move4:ssä | ||||