Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.08.2024 23:25 | John Lindroth | ||
| Teppo! Kiitokset.Erilaisten pikajunien selityksistä! Tuo mainittu Hunsalan tapahtuma oli tosiaan tänään aökaen klo 15,Hunsalan työväentalolla jonka Karkkilan rata ohitti muutamien kymmenien metrien läheisyydessä . Se oli kaikille avoin muistelutilaisuus koskien Karkkilan radan muistoja,tilausuus oli lämmin henkinen ja talo oli täynnä väkeä joilla oli radasta muistoja joko itsellä tai sukulaisiensa kautta.Siellä esitettiin diakuvasarja seuraten radan eri asemia ja tietenkin senaikaista Hunsalaa.myös radalla liikennöineestä kalustosta oli paljon kuvia.Keskustelu oli asiantuntevaa ja monelta taholta radan historiaa valottava. Selvisi kuinka suuri merkitys oli radalla aikanaan alueen kunnille sen ajan liikenteessä. Radan kokeneilta oli hienoja puheenvuoroja radan toiminnasta , TP Lange esitti myös ansiokkaan puheenvuoron ja minä kerroin vappuajelulla v. 67 istuneeni veturin 3 nokalla ränätäsateessa jutun joka suuresti yleisöä nauratti.Kaikenkaikkiaan erinomaisen onnistunut tapahtuma jonka laisilla on lajaa kiinnostusta myös tulevaisuudessa. Eli tässä suurkiitokset kaikille järjestäjille tämän toteuttamisesta! |
||||
|
|
11.08.2024 22:07 | Teppo Niemi | ||
| Lupasin tänään matkalla Rautatiemuseopäiviltä Hunsalaan Karkkilan radan muistelutilaisuuteen Johnille lisätä ketjuun, mi4ä turistit kertovat junien MK, MP, EK ja K selityksistä ruotsiksi: MK = expresståg. Särskilda bestämmelser sid. MP = motorsnälltåg EK = special expresståg K = expresståg. |
||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
11.08.2024 21:42 | Otto Tuomainen | ||
| Nyt tällä radalla on ollut liikennettä lähes kahden vuoden tauon jälkeen. 10.8.2024 ajettiin höyryveturin U46.101 voimin junia Nová Bystřicen ja Hůrkyn välillä, tämä osuus on pituudeltaan vajaat kuusi kilometriä. Lähde https://zdopravy.cz/obrazem-uzkokolejka-po-dlouhe-odmlce-ozila-podivejte-se-na-prvni-den-provozu-214752 | ||||
|
11.08.2024 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.:n kommenttiin viitaten: - jokseenkin merkillistä, että ryssä tuijotti vain tuohon 40 prosenttiin. Eikö siellä ollenkaan muistettu, että koko laajan Vennäinmaan kansallisuuksia oli niin maan perusteellisesti:. - tsuktseja, puolalaisia, syrjäänejä, ostjakkeja, voguleita, kalmukkeja, armenialaisia, sorbeja, kasubeja, muutaman sortin kasakoita, tataareja, volgansaksalaisia, eestejä ja vielä lättiläisiäkin. Sekä monia muitakin ja niistäkin rokonpuremat vielä erikseen! (Ihme, ettei "keraaneja" ja punkkareitakin luettu mukaan?) Syyttä ei maailmankuulu veturin H2 nr. 293 lämmittäjäharjoittelija nimittänyt Venäjää "kansojen vankilaksi". Että "gruusiannaa Leninin poika, joka tulee Stalinin aatteen nimeen?" Ilmiselvästi passijärjestelmää ei - nitshevoo - oltu saatu voimaan niin laajalti, että väestönlaskua olisi duunattu passivirastojen tietojen pohjalta? Bolsevikithan ne tekivät normintäyttäjän "innolla" nerokkaan, edistyksellisen ja maailmanrauhan puolesta taistelevan keksinnön: - pakollisen kotimaanpassin valvontajärjestelmineen. Pitihän tsekistien sentään uurastamalla tienata keskivertoa paljonkin paremman palkkansa.. |
||||
|
11.08.2024 20:51 | Pasi Utriainen | ||
| Vesi pumpattiin Onkivedestä. Asemalta länteen eli Onkiveden rantaan on Pumppurannantie, joka noudattelee vesiputken ja kapearaiteisen rautatien linjausta. | ||||
|
11.08.2024 20:43 | Pasi Seppälä | ||
| Kaunis, seesteinen tunnelma. Kuvassa on ainekset vaikka tauluksi, tai ainakin viikon kuvaksi. | ||||
|
11.08.2024 20:07 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä tämä on ihan lasten peuhupaikka, miksei myös samalla tilataideteos. Asiasta tarkemmin: https://www.vaunut.org/kuva/168861 |
||||
|
11.08.2024 19:41 | Timo Haapanen | ||
| On muuten #4405, 300% zoomilla näkyy. | ||||
|
|
11.08.2024 18:47 | Timo Salo | ||
| Olisko tuo kuitenkin 4405??? | ||||
|
11.08.2024 18:32 | Timo Salo | ||
| Ja savua tuloo... | ||||
|
|
11.08.2024 18:21 | Timo Haapanen | ||
| Komiat on satalitraisen mörinät. | ||||
|
|
11.08.2024 18:16 | Timo Haapanen | ||
| #4406 ei taidakaan olla vähään aikaan liikenteessä Nurmeksen rysäyksen jälkeen. | ||||
|
|
11.08.2024 17:44 | Erkki Nuutio | ||
| Mikä mihinkin valtioon kuuluu on kestokysymys. Aleksanteri III kysyi kirjallisesti kenraaliluutnantti Casimir Ehrnroothilta, silloiselta ministerivaltiosihteeriltämme kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään. Aleksanteri III oli hermostunut senaattimme sinänsä aiheelliseen, mutta taitamattomassa jyrkkyydessään provosoivaan non possumus -politiikkaan. Sama Ehrnrooth soti aikaisemmin ansiokkaasti Venäjän joukoissa mm. Turkin alaisuuteen kuuluneen Bulgarian vapautussodassa. Bulgariasta tuli sodan seurauksena Venäjästä riippuvainen valtio. Aleksanteri II järjesti Casimirin sinne sotaministeriksi ja maan johtoon järjestämänsä ruhtinaan neuvonantajaksi. Hänen toimiaan arvostettiin Bulgariassa ja siksi myöhemmin hänestä tehtiin Bulgarian ulko- ja pääministeri. Maan valtiosääntökriisin aikana hän olikäytännössä maan diktaattori. Casimir oli konservatiivinen, mutta aikaansaava ja lahjomaton. Hänen mittansa täyttyi Aleksanteri II:n tultua murhatuksi ja suurvenäläisen vehkeilyn voimistuessa Bulgariassa Aleksanteri III:n suojeluksessa. |
||||
|
11.08.2024 17:08 | Timo Haapanen | ||
| Muurolan kohdalla ja myöhemminkin on ollut viivytyksiä, mutta eivät näyttäisi liittyneen veturiin https://juliadata.fi/timetables?s=55120&d=9.8.2024 | ||||
|
11.08.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva upealta paikalta! | ||||
|
11.08.2024 16:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja Esa! Nykyisissä pienoisvetureissa on aika hyvät äänet ja riittävän kokoinen aktiivikaiutin tuottaa ihan uskottavan äänimaailman. Linkin takana olevassa Malletissa oli niin kovaääninen visla, että myös naapurissa huomattiin, kun Peltoloilla leikittiin junilla! | ||||
|
11.08.2024 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Olisiko juna menossa Kouvolaan ja samalla palautettaisiin Vainikkalaan Helsinkiin kertyneitä Hka-vaunuja? | ||||
|
11.08.2024 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Tosiaan hieno kuva! | ||||
|
11.08.2024 16:41 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, niinpä olikin, kyseessä ei ollut Qing-dynastian aikainen taifuuni! Korjasin kuvatekstiä. | ||||
|
11.08.2024 16:39 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, Yhdysvalloissa on pitänyt olla valonheittimessä valo linjalla kuljettaessa jo hyvinkin sadan vuoden ajan. Samoin tällä radalla aina junan ollessa linjalla ajovalo tulee olla päällä. Tässäkin kuvassa veturissa on valonheitin valaistuna, mutta Proto2000-valmistajan veturit ovat kuuluisia heikkotehoisista valoistaan. | ||||
|
|
11.08.2024 16:23 | Jouni Halinen | ||
| Taisi olla Hrustsev joka presidenttinä ollessaan tokaisi kosteassa illanvietossa Urkille, ”että eikö nyt olisi oikea aika liittää Suomi Neuvostoliittoon”. Tähän Kekkonen tuumasi, ”lienen jo liian vanha hallitsemaan niin suurta valtiota”. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth oli vierailulla Englannissa 1970-luvulla. Englantilainen kenraali tivasi häneltä, ”että paljonko Suomeen on sijoitettuna neuvostojoukkoja”?. ”Muutama satatuhatta”, Ehrnrooth vastasi. ”Mihin ne on sijoitettu”? jatkoi brittikenraali tivaamista. ”Kahden metrin syvyyteen pitkin rajaa”, Ehrnrooth totesi. Totta vai tarua? |
||||
|
|
11.08.2024 15:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllä ne ovat halkokatos & vesiviskuri. Toki alunperin ovat sijainneet lähempänä nykyisiä raiteita, josta siirrettiin Matin ja Liisan asemalle ja sittemmin takaisin asema-alueelle. Mistähän vesi lie pumpattu? Onkohan harjun kupeessa ollut pohjavesikaivo? | ||||
|
|
11.08.2024 15:47 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Taifuunin vuosilukuun on pyörähtänyt 9 väärinpäin. Melkoinen rakennelma kertakaikkiaan. | ||||
|
|
11.08.2024 15:30 | Jouni Halinen | ||
| Sortokausien taustalla oli se, että venäjällä suoritettiin 1890 luvulla väestönlasku, jonka lopputulos oli, että varsinaisia venäläisiä oli vain 40 %:tia alueella joka oli kuitenkin sen hallinnassa. Muilla oli sitten piirteistä seuraavista: Kieli, tavat, uskonto, kulttuuriperintö ja identiteetti (etnisyys). Suomella oli lisäksi oma raha, omat postimerkit, osin oma hallinto, suurelta osin oma (Ruotsinvallan aikainen) lainsäädäntö ja oma sotaväki (Suomen Kaarti). Suomihan oli ainoa alue venäjällä joka kantoi statusta Suurruhtinaskunta ja joka täytti jo suuren osan itsenäisen valtion (edellä mainitut) tunnusmerkistöstä. Viimeinen Keisari Nikolai ll (1894-1917) oli häntä edeltävien keisareiden tapaan valtakautensa alussa hyvinkin suopea Suomea kohtaan. Mutta väestölaskun jälkeen kaikki muuttui eli lakeijat alkoivat kuiskutella keisarin korvaan eriasteista ”kuritusta” Suomeakin kohtaan Siitä alkoivat ns. sortokaudet, jolloin Suomestakin pyrittiin ”kitkemään” kaikki edellä oleva ja venäläistämään Suomi kokonaan. Seuraava kertoo tilanteesta Suomessa ennen sortokausia. Aleksanteri II (1855-1881) patsas paljastettiin Senaatintorilla 1894 ja rahat patsaaseen kerättiin (vapaaehtoisesti) Suomen kansalta ja Keisari esiintyy siinä Suomen Kaartin upseerinasussa (siis Suomen sotaväen?). Senaatintori oli paljastustilaisuudessa viimeistä paikkaa myöten täynnä ihmisiä. Venäjällä on tänä päivänä 43 enemmän tai vähemmän itsehallintoa ”nauttivaa” Tasavaltaa (tai vastaavaa), joista monellakin on täysi itsenäisyys mielessä. Eli putinilla ei ole yksinkertaisesti varaa hävitä sotaa Ukrainassa. Jos näin kävisi, niin koko venäjä voisi hajota. Eli jos hajoamisprosessi alkaisi, niin ei niillä armeijan rippeillä mitä putinilla on jäljellä pysty koko laajaa venäjän maata ”kurissa” pitämään. Ei venäjän keisarikunta myöskään ihan hyvää hyvyyttään rahoittanut rautateitä Suomeen. Luin toisaalta netistä, että mm. Riihimäen varuskuntaan rakennettiin sivuraide samaan aikaan kun itse varuskuntakin (1910-1913. Ja paikka sattui olemaan vielä Pietarin radan päätepisteessä. Näin on varmaan asianlaita monen muunkin varuskunnan kohdalla?. |
||||
|
11.08.2024 12:41 | Jouni Halinen | ||
| Nimi tulee tosiaan siitä, että ylioppilaat veivät sinne rahansa ”säästöön”. | ||||
|
11.08.2024 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.metsa-raikuu.fi/ | ||||
|
11.08.2024 11:25 | Timo Salo | ||
| Onko tässä muuten tarkoitus ollut kasvattaa tuosta hiukan junan mallista asetelmaa... | ||||
|
|
11.08.2024 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Olikos Berliinisä.kalustoa? | ||||
|
|
11.08.2024 11:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Ajovaloja ei taidettu ennenvanhaan tarvita? | ||||
|
|
11.08.2024 11:00 | Timo Salo | ||
| Taitaa olla muuten jonkin sortin varasto kuitenkin, kun purkausränni näkyy oikeassa laidassa. Mutta mitä tuolla on tankattu? Onko tarpeeksi ylhäällä vesitorniksi, jos ennen ratalinja olisi ollut toinen? | ||||
|
11.08.2024 10:59 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä ei menty pintakaasulla: https://vaunut.org/kuva/169961, ja paluujunakin antoi mukavat äänet https://vaunut.org/kuva/169967 Kiteen mäessä hyytyi alle 20 km/h vauhtiin, tuossa Suhmurassa vain 43 km/h. |
||||
|
11.08.2024 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Eikö juuri tuollaisiin tallustajien ja pyöräilijöiden rautatie-tasoristeyksiin pitäisi laittaa 90-, 180- ja 90 asteisiin käännöksiin pakottavat suunnanmuuttamispuomit, jotka pysäyttävät varomaan lähestyviä ratikoita? Tallustajapuomien kulkuleveys noin 1 metri ja pyöräilypuomien noin 1.2 m. Tarkoitus on että pyöräilijä joutuu nousemaan satulasta. |
||||
|
11.08.2024 10:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Lyhempi oli kuin ennenvanhaan VR:n aikaan: https://vaunut.org/kuva/142895 tai https://vaunut.org/kuva/114567 | ||||
|
11.08.2024 10:08 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllähän tämä ainoa Fr:n sähköyksilö tuntuu tosiaan olevan kovassa käytössä. Nythän näitä on tilattu yhtiöön muutama kappale lisää. | ||||
|
11.08.2024 09:31 | Lasse Holopainen | ||
| Tai varikolta parhaimmillaan. | ||||
|
|
11.08.2024 08:39 | Jari Välimaa | ||
| On tuonne yksi latauskommentti ilmestynyt, kun tuolla voi maksaa rahalla eli debit-kortilla | ||||
|
|
11.08.2024 08:36 | Timo Salo | ||
| Ilmankos siinä ei ollut yhtään pirssiä narussa, kun ei ollut vielä valmis... | ||||
|
|
11.08.2024 08:17 | Jari Välimaa | ||
| Myös latausinfra hyvin pidettyä: Neste avasi toissapäivänä uuden latauskentän https://latauskartta.fi/latauspiste/833/Matin+ja+Liisan+Asema+Neste+Lapinlahti/ | ||||
|
|
11.08.2024 07:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Leimauslaitteen ollessa epäkunnossa, löytyy lähin toimiva leimauslaite seuraavalla asemalla olevasta junasta." | ||||
|
|
11.08.2024 07:13 | Juhana Nordlund | ||
| Ei noissa valoissa punainen vilku missään tilanteessa. Siinä on samanlaiset jalankulkijanvalot kuin suojateilläkin on. Ratikka noudattaa tuossa joukkoliikenneopastimen valoja S - poikkiviiva - nuoli, joiden merkitys on punainen - keltainen - vihreä. Raide-Jokerilla noissa paikoissa on lähes aina pallovalo vielä S:n yläpuolella. Opasteen näyttäessä S:ää ensin syttyy pallo ja sen jälkeen viiva. Kun nuoli syttyy, S ja viiva tietenkin sammuvat, mutta pallo jää palamaan sinne ylös. Pallo ja nuoli -yhdistelmä viestittää kuljettajalle, että valo ei vaihdu nenän edestä S:lle. Vaunun ohitettua opastimen valot vaihtuvat takaisin S:lle viivan kautta. Silloin pallokin on jo sammunut. Sellaisilla ylityspaikoilla, joissa ei jalankulkijaa eikä pyöräilijää ohjata ollenkaan valo-opasteilla, mutta muuta liikennettä samalla alueella (esim. kiertoliittymä) ohjataan, ratikan valot poikkeavat edellisen kappaleen erimerkistä siinä, että ratikan nuoli onkin korvattu kolmiolla (ylösalaisin oleva kolmio). Sen merkitys on "aja varovasti". Niissä valoissa ei ole edellisen kappaleen palloa ollenkaan. Lisäksi valojen syttymisjärjestyskään ei ole täysin sama, eli S:ltä kolmioon mennään suoraan. Viivaopastin syttyy vain silloin, kun valot ovat vaihtumassa takaisin S:lle. |
||||
|
11.08.2024 03:28 | Lasse Holopainen | ||
| VR-meininki. Pari viikkoa sitten oli itelläkin semmonen homma, että keskipäivän R-juna ajettiin yhdellä Sm4:llä. Oli niin paljon porukkaa, että puolet ei mahtunut junaan ja VR lähetti bussin, jolla pääsi Pasilaan. VR:llä sitten tämä meininki: -Eihän me voitu arvata että on paljon porukkaa keskellä päivää. | ||||
|
|
11.08.2024 03:21 | Lasse Holopainen | ||
| Ja välillä tulee asianmukaiset kolahdukset vielä, varsinkin jos on virrottimen alapuolella. | ||||
|
|
11.08.2024 00:14 | John Lindroth | ||
| Tämä on hyvin edustava Hv3 veturista otettu otos! | ||||
|
|
10.08.2024 23:45 | Vertti Kontinen | ||
| Oikein näyttävä höyrykuva! | ||||
|
10.08.2024 22:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Kuopijoon mänijöitä? Juna meni jo kymmenen vuotta sitten. | ||||
|
|
10.08.2024 22:06 | Simo Virtanen | ||
| Luultavasti moni polkija tulkitsee tilanteen, niin junaa ei tule jos punaiset ei vilku. Ei siis ole mitään väistettävä.. | ||||
|
10.08.2024 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä nähtiin Maariassa ja kuljettaja vihelsi tervehdykseksi :) | ||||
|
10.08.2024 21:09 | Juhana Nordlund | ||
| Maaseuturatikka. Aika hyvin se tuonne maastoutuu. | ||||
|
|
10.08.2024 21:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo on siis valo-ohjattu ylityspaikka. Valojen ollessa toiminnassa mennään niiden mukaan. Valojen ollessa pimeinä (tai vilkulla) kevyt liikenne väistää. | ||||
|
10.08.2024 19:45 | Eero Karttunen | ||
| Joo mutta jos toisaalta katsoo junien konkreettisia pysähtymispaikkoja laitureilla Koivukylässä ja Rekolassa, niin Koivukylässä yksirunkoinen juna pysähtyy suunnilleen Koivukylän puistotien kohdalle eli laiturin eteläosassa. Kun Peijaksentien alikulkua rakennettiin Koivukylän aseman pohjoispuolelle, niin siinä vaiheessa Koivukylän laituria pidennettiin Rekolan suuntaan, jotta uudelta alikululta saatiin suora kävely-yhteys laiturille. Rekolassa taas yksirunkoinen juna pysähtyy aika lailla laiturin pohjoisosassa Ilkantien alikulun kohdalla, josta aseman ainoa kulku laiturillekin on. Laituri on alun perinkin rakennettu noin pitkäksi etelän suuntaan eli kylän itä-länsi päätien Laurintien viereen saakka, koska uutta Rekolan asemaa rakennettaessa luvattiin, että rakennettavasta Laurintien alikulusta tulee suora kävely-yhteys laiturille. Näistä syistä laitureiden päiden väli on noinkin lyhyt, mutta junien pysähtymispaikkojen väli on toki pidempi. Mutta kun Laurintien alikulkua ei ole saatu vuosikymmeniin rakennettua eikä kai saadakaan, ellei Vantaata liitetä Helsinkiin. Kun Rekolan omakotiyhdistyksen lähetystö kävi aikoinaan liikenneministerin luona kiirehtimässä Laurintien alikulkua (olin itsekin mukana), liikenneministeri kannatti lämpimästi Laurintien alikulun rakentamista ennen kuin kolmas ja neljäs raide rakennetaan Rekolan kohdalle, siis piti sitä hyvinkin tarpeellisena, mutta ilmoitti, että valtio ei osallistu Laurintien alikulun rakentamiseen. Valtio olisi ministerin mukaan kyllä alun perin ollut velvollinen osallistumaan nimenomaan Laurintien alikulun rakentamiseen, koska vilkasliikenteinen Rekolan vanhan aseman tasoristeys poistettiin Rekolan uuden aseman rakentamisen yhteydessä vuonna 1980, mutta Vantaan kaupunki halusi, että Laurintien alikulun asemesta valtio osallistuikin Koivukylän Puistotien alikulun rakentamiseen ja näin sovittiin. Eli suoraan sanoen Vantaan kaupunki ryösti valtion osuuden Laurintien alikulun rakentamisrahoista rekolalaisilta ja sopi valtion rahat käytettäväksi Koivukylän aseman alikulkuun. Sen takia Vantaan kaupunki saisi ministerin mukaan nyt rakentaa Laurintien alikulun kokonaan omin varoin. Ja kun paikalla on nyt kahden raiteen asemesta neljä raidetta, eihän Vantaan kaupungilla ole mielestään näin kalliiseen alikulkuun varaa. Vantaan kaupunkihan tarvitsee kaikki liikenevät rahat raitiovaunuverkoston rakentamiseen. Rekolasta katsoen rautatien toiselle puolelle Asolan kaupunginosaan aletaan kaiken lisäksi juuri rakentaa uutta suurta Elmon urheilukeskusta ja suurta uimahallia, mutta rekolalaisten ja päiväkumpulaisten täytyy ajaa sinne vastaisuudessa autolla tai julkisilla kiertoteitä pitkin eli käyttäen joko Koivukylän aseman vieressä olevaa Peijaksentien alikulkua tai Korsossa olevaa Kulomäentien alikulkua. Suoraan pääsee Ilkantien alikulusta vain kävellen tai polkupyörällä. Samoja kiertoteitä pitkin Rekolasta on täytynyt jo vuosikymmeniä ajaa myös Asolaan rakennettuun suureen Peijaksen sairaalaan, joka sijaitsee lähes Laurintien kohdalla. Rekolahan on myös Peijaksen sairaalan rautatieseisake. Ja tällä palstalla on joskus ihmetelty miksi Rekolan aseman Rekolan puoleinen pysäköintialue on sijainnut vuodesta 1980 alkaen Laurintien eteläpuolella eli autoilijoiden kannalta turhan kaukana Ilkantien alikulusta. Pysäköintialuetta rakennettaessa luvattiin, että sinnekin pääsee sitten suoraan laiturilta Laurintien alikulun kautta. Mainostettiin näppärää kulkua suoraan laiturilta Laurintielle ja sitä kautta myös parkkipaikalle kuten myös silloin vielä suunnitteilla olevaan Peijaksen sairaalaan. Mutta kun se Laurintien alikulku on siis rakentamatta. |
||||
|
|
10.08.2024 19:06 | Rasmus Viirre | ||
| Enpäs tiennytkään vielä, että Dr19 näkyy myös Kemijärven radalla. Hienoa jos kaikki ei ole Sr3:lla! | ||||