Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.08.2024 15:54 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllä ne ovat halkokatos & vesiviskuri. Toki alunperin ovat sijainneet lähempänä nykyisiä raiteita, josta siirrettiin Matin ja Liisan asemalle ja sittemmin takaisin asema-alueelle. Mistähän vesi lie pumpattu? Onkohan harjun kupeessa ollut pohjavesikaivo? | ||||
|
11.08.2024 15:47 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Taifuunin vuosilukuun on pyörähtänyt 9 väärinpäin. Melkoinen rakennelma kertakaikkiaan. | ||||
|
11.08.2024 15:30 | Jouni Halinen | ||
| Sortokausien taustalla oli se, että venäjällä suoritettiin 1890 luvulla väestönlasku, jonka lopputulos oli, että varsinaisia venäläisiä oli vain 40 %:tia alueella joka oli kuitenkin sen hallinnassa. Muilla oli sitten piirteistä seuraavista: Kieli, tavat, uskonto, kulttuuriperintö ja identiteetti (etnisyys). Suomella oli lisäksi oma raha, omat postimerkit, osin oma hallinto, suurelta osin oma (Ruotsinvallan aikainen) lainsäädäntö ja oma sotaväki (Suomen Kaarti). Suomihan oli ainoa alue venäjällä joka kantoi statusta Suurruhtinaskunta ja joka täytti jo suuren osan itsenäisen valtion (edellä mainitut) tunnusmerkistöstä. Viimeinen Keisari Nikolai ll (1894-1917) oli häntä edeltävien keisareiden tapaan valtakautensa alussa hyvinkin suopea Suomea kohtaan. Mutta väestölaskun jälkeen kaikki muuttui eli lakeijat alkoivat kuiskutella keisarin korvaan eriasteista ”kuritusta” Suomeakin kohtaan Siitä alkoivat ns. sortokaudet, jolloin Suomestakin pyrittiin ”kitkemään” kaikki edellä oleva ja venäläistämään Suomi kokonaan. Seuraava kertoo tilanteesta Suomessa ennen sortokausia. Aleksanteri II (1855-1881) patsas paljastettiin Senaatintorilla 1894 ja rahat patsaaseen kerättiin (vapaaehtoisesti) Suomen kansalta ja Keisari esiintyy siinä Suomen Kaartin upseerinasussa (siis Suomen sotaväen?). Senaatintori oli paljastustilaisuudessa viimeistä paikkaa myöten täynnä ihmisiä. Venäjällä on tänä päivänä 43 enemmän tai vähemmän itsehallintoa ”nauttivaa” Tasavaltaa (tai vastaavaa), joista monellakin on täysi itsenäisyys mielessä. Eli putinilla ei ole yksinkertaisesti varaa hävitä sotaa Ukrainassa. Jos näin kävisi, niin koko venäjä voisi hajota. Eli jos hajoamisprosessi alkaisi, niin ei niillä armeijan rippeillä mitä putinilla on jäljellä pysty koko laajaa venäjän maata ”kurissa” pitämään. Ei venäjän keisarikunta myöskään ihan hyvää hyvyyttään rahoittanut rautateitä Suomeen. Luin toisaalta netistä, että mm. Riihimäen varuskuntaan rakennettiin sivuraide samaan aikaan kun itse varuskuntakin (1910-1913. Ja paikka sattui olemaan vielä Pietarin radan päätepisteessä. Näin on varmaan asianlaita monen muunkin varuskunnan kohdalla?. |
||||
|
11.08.2024 12:41 | Jouni Halinen | ||
| Nimi tulee tosiaan siitä, että ylioppilaat veivät sinne rahansa ”säästöön”. | ||||
|
11.08.2024 11:33 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.metsa-raikuu.fi/ | ||||
|
11.08.2024 11:25 | Timo Salo | ||
| Onko tässä muuten tarkoitus ollut kasvattaa tuosta hiukan junan mallista asetelmaa... | ||||
|
11.08.2024 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Olikos Berliinisä.kalustoa? | ||||
|
11.08.2024 11:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Ajovaloja ei taidettu ennenvanhaan tarvita? | ||||
|
|
11.08.2024 11:00 | Timo Salo | ||
| Taitaa olla muuten jonkin sortin varasto kuitenkin, kun purkausränni näkyy oikeassa laidassa. Mutta mitä tuolla on tankattu? Onko tarpeeksi ylhäällä vesitorniksi, jos ennen ratalinja olisi ollut toinen? | ||||
|
11.08.2024 10:59 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä ei menty pintakaasulla: https://vaunut.org/kuva/169961, ja paluujunakin antoi mukavat äänet https://vaunut.org/kuva/169967 Kiteen mäessä hyytyi alle 20 km/h vauhtiin, tuossa Suhmurassa vain 43 km/h. |
||||
|
11.08.2024 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Eikö juuri tuollaisiin tallustajien ja pyöräilijöiden rautatie-tasoristeyksiin pitäisi laittaa 90-, 180- ja 90 asteisiin käännöksiin pakottavat suunnanmuuttamispuomit, jotka pysäyttävät varomaan lähestyviä ratikoita? Tallustajapuomien kulkuleveys noin 1 metri ja pyöräilypuomien noin 1.2 m. Tarkoitus on että pyöräilijä joutuu nousemaan satulasta. |
||||
|
11.08.2024 10:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Lyhempi oli kuin ennenvanhaan VR:n aikaan: https://vaunut.org/kuva/142895 tai https://vaunut.org/kuva/114567 | ||||
|
11.08.2024 10:08 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllähän tämä ainoa Fr:n sähköyksilö tuntuu tosiaan olevan kovassa käytössä. Nythän näitä on tilattu yhtiöön muutama kappale lisää. | ||||
|
11.08.2024 09:31 | Lasse Holopainen | ||
| Tai varikolta parhaimmillaan. | ||||
|
|
11.08.2024 08:39 | Jari Välimaa | ||
| On tuonne yksi latauskommentti ilmestynyt, kun tuolla voi maksaa rahalla eli debit-kortilla | ||||
|
|
11.08.2024 08:36 | Timo Salo | ||
| Ilmankos siinä ei ollut yhtään pirssiä narussa, kun ei ollut vielä valmis... | ||||
|
|
11.08.2024 08:17 | Jari Välimaa | ||
| Myös latausinfra hyvin pidettyä: Neste avasi toissapäivänä uuden latauskentän https://latauskartta.fi/latauspiste/833/Matin+ja+Liisan+Asema+Neste+Lapinlahti/ | ||||
|
|
11.08.2024 07:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Leimauslaitteen ollessa epäkunnossa, löytyy lähin toimiva leimauslaite seuraavalla asemalla olevasta junasta." | ||||
|
|
11.08.2024 07:13 | Juhana Nordlund | ||
| Ei noissa valoissa punainen vilku missään tilanteessa. Siinä on samanlaiset jalankulkijanvalot kuin suojateilläkin on. Ratikka noudattaa tuossa joukkoliikenneopastimen valoja S - poikkiviiva - nuoli, joiden merkitys on punainen - keltainen - vihreä. Raide-Jokerilla noissa paikoissa on lähes aina pallovalo vielä S:n yläpuolella. Opasteen näyttäessä S:ää ensin syttyy pallo ja sen jälkeen viiva. Kun nuoli syttyy, S ja viiva tietenkin sammuvat, mutta pallo jää palamaan sinne ylös. Pallo ja nuoli -yhdistelmä viestittää kuljettajalle, että valo ei vaihdu nenän edestä S:lle. Vaunun ohitettua opastimen valot vaihtuvat takaisin S:lle viivan kautta. Silloin pallokin on jo sammunut. Sellaisilla ylityspaikoilla, joissa ei jalankulkijaa eikä pyöräilijää ohjata ollenkaan valo-opasteilla, mutta muuta liikennettä samalla alueella (esim. kiertoliittymä) ohjataan, ratikan valot poikkeavat edellisen kappaleen erimerkistä siinä, että ratikan nuoli onkin korvattu kolmiolla (ylösalaisin oleva kolmio). Sen merkitys on "aja varovasti". Niissä valoissa ei ole edellisen kappaleen palloa ollenkaan. Lisäksi valojen syttymisjärjestyskään ei ole täysin sama, eli S:ltä kolmioon mennään suoraan. Viivaopastin syttyy vain silloin, kun valot ovat vaihtumassa takaisin S:lle. |
||||
|
11.08.2024 03:28 | Lasse Holopainen | ||
| VR-meininki. Pari viikkoa sitten oli itelläkin semmonen homma, että keskipäivän R-juna ajettiin yhdellä Sm4:llä. Oli niin paljon porukkaa, että puolet ei mahtunut junaan ja VR lähetti bussin, jolla pääsi Pasilaan. VR:llä sitten tämä meininki: -Eihän me voitu arvata että on paljon porukkaa keskellä päivää. | ||||
|
|
11.08.2024 03:21 | Lasse Holopainen | ||
| Ja välillä tulee asianmukaiset kolahdukset vielä, varsinkin jos on virrottimen alapuolella. | ||||
|
11.08.2024 00:14 | John Lindroth | ||
| Tämä on hyvin edustava Hv3 veturista otettu otos! | ||||
|
|
10.08.2024 23:45 | Vertti Kontinen | ||
| Oikein näyttävä höyrykuva! | ||||
|
10.08.2024 22:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Kuopijoon mänijöitä? Juna meni jo kymmenen vuotta sitten. | ||||
|
|
10.08.2024 22:06 | Simo Virtanen | ||
| Luultavasti moni polkija tulkitsee tilanteen, niin junaa ei tule jos punaiset ei vilku. Ei siis ole mitään väistettävä.. | ||||
|
10.08.2024 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä nähtiin Maariassa ja kuljettaja vihelsi tervehdykseksi :) | ||||
|
10.08.2024 21:09 | Juhana Nordlund | ||
| Maaseuturatikka. Aika hyvin se tuonne maastoutuu. | ||||
|
|
10.08.2024 21:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo on siis valo-ohjattu ylityspaikka. Valojen ollessa toiminnassa mennään niiden mukaan. Valojen ollessa pimeinä (tai vilkulla) kevyt liikenne väistää. | ||||
|
10.08.2024 19:45 | Eero Karttunen | ||
| Joo mutta jos toisaalta katsoo junien konkreettisia pysähtymispaikkoja laitureilla Koivukylässä ja Rekolassa, niin Koivukylässä yksirunkoinen juna pysähtyy suunnilleen Koivukylän puistotien kohdalle eli laiturin eteläosassa. Kun Peijaksentien alikulkua rakennettiin Koivukylän aseman pohjoispuolelle, niin siinä vaiheessa Koivukylän laituria pidennettiin Rekolan suuntaan, jotta uudelta alikululta saatiin suora kävely-yhteys laiturille. Rekolassa taas yksirunkoinen juna pysähtyy aika lailla laiturin pohjoisosassa Ilkantien alikulun kohdalla, josta aseman ainoa kulku laiturillekin on. Laituri on alun perinkin rakennettu noin pitkäksi etelän suuntaan eli kylän itä-länsi päätien Laurintien viereen saakka, koska uutta Rekolan asemaa rakennettaessa luvattiin, että rakennettavasta Laurintien alikulusta tulee suora kävely-yhteys laiturille. Näistä syistä laitureiden päiden väli on noinkin lyhyt, mutta junien pysähtymispaikkojen väli on toki pidempi. Mutta kun Laurintien alikulkua ei ole saatu vuosikymmeniin rakennettua eikä kai saadakaan, ellei Vantaata liitetä Helsinkiin. Kun Rekolan omakotiyhdistyksen lähetystö kävi aikoinaan liikenneministerin luona kiirehtimässä Laurintien alikulkua (olin itsekin mukana), liikenneministeri kannatti lämpimästi Laurintien alikulun rakentamista ennen kuin kolmas ja neljäs raide rakennetaan Rekolan kohdalle, siis piti sitä hyvinkin tarpeellisena, mutta ilmoitti, että valtio ei osallistu Laurintien alikulun rakentamiseen. Valtio olisi ministerin mukaan kyllä alun perin ollut velvollinen osallistumaan nimenomaan Laurintien alikulun rakentamiseen, koska vilkasliikenteinen Rekolan vanhan aseman tasoristeys poistettiin Rekolan uuden aseman rakentamisen yhteydessä vuonna 1980, mutta Vantaan kaupunki halusi, että Laurintien alikulun asemesta valtio osallistuikin Koivukylän Puistotien alikulun rakentamiseen ja näin sovittiin. Eli suoraan sanoen Vantaan kaupunki ryösti valtion osuuden Laurintien alikulun rakentamisrahoista rekolalaisilta ja sopi valtion rahat käytettäväksi Koivukylän aseman alikulkuun. Sen takia Vantaan kaupunki saisi ministerin mukaan nyt rakentaa Laurintien alikulun kokonaan omin varoin. Ja kun paikalla on nyt kahden raiteen asemesta neljä raidetta, eihän Vantaan kaupungilla ole mielestään näin kalliiseen alikulkuun varaa. Vantaan kaupunkihan tarvitsee kaikki liikenevät rahat raitiovaunuverkoston rakentamiseen. Rekolasta katsoen rautatien toiselle puolelle Asolan kaupunginosaan aletaan kaiken lisäksi juuri rakentaa uutta suurta Elmon urheilukeskusta ja suurta uimahallia, mutta rekolalaisten ja päiväkumpulaisten täytyy ajaa sinne vastaisuudessa autolla tai julkisilla kiertoteitä pitkin eli käyttäen joko Koivukylän aseman vieressä olevaa Peijaksentien alikulkua tai Korsossa olevaa Kulomäentien alikulkua. Suoraan pääsee Ilkantien alikulusta vain kävellen tai polkupyörällä. Samoja kiertoteitä pitkin Rekolasta on täytynyt jo vuosikymmeniä ajaa myös Asolaan rakennettuun suureen Peijaksen sairaalaan, joka sijaitsee lähes Laurintien kohdalla. Rekolahan on myös Peijaksen sairaalan rautatieseisake. Ja tällä palstalla on joskus ihmetelty miksi Rekolan aseman Rekolan puoleinen pysäköintialue on sijainnut vuodesta 1980 alkaen Laurintien eteläpuolella eli autoilijoiden kannalta turhan kaukana Ilkantien alikulusta. Pysäköintialuetta rakennettaessa luvattiin, että sinnekin pääsee sitten suoraan laiturilta Laurintien alikulun kautta. Mainostettiin näppärää kulkua suoraan laiturilta Laurintielle ja sitä kautta myös parkkipaikalle kuten myös silloin vielä suunnitteilla olevaan Peijaksen sairaalaan. Mutta kun se Laurintien alikulku on siis rakentamatta. |
||||
|
10.08.2024 19:06 | Rasmus Viirre | ||
| Enpäs tiennytkään vielä, että Dr19 näkyy myös Kemijärven radalla. Hienoa jos kaikki ei ole Sr3:lla! | ||||
|
10.08.2024 19:02 | Rasmus Viirre | ||
| Eipä ole hetkeen tullut mitään havaintoja talkkivaunuista. | ||||
|
10.08.2024 17:00 | Sauli Vähäkoski | ||
| Ex 26306 (05-1990) - Exy 29943 (muutettu 2006). Mustaksi maalattu. | ||||
|
|
10.08.2024 15:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Laitureiden päiden väli on rataa pitkin vain 793 metriä. | ||||
|
|
10.08.2024 14:09 | Matti Lehtonen | ||
| Ok, en ole käynyt, väärää ulkoista havainnointia. | ||||
|
|
10.08.2024 13:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Se ei ole puinen vaunu, vaan vanha Ex-sarjan IC-vaunu. | ||||
|
|
10.08.2024 13:44 | Matti Lehtonen | ||
| Kitchenistä saa tietääkseni ruokaa vain ma-pe lounasaikaan, muuten ollaan vitriinin varassa. Lisäksi brunssi launtaisiin mutta ei varmaankaan ihan vielä. Väistötilana tälle toimii saman rakennuksen Teatro, jos Lomomon tilaisuus varaa tämän. Syyskuusta lähtien oletettavasti auki ke-la iltoina ja ruokana saa ainakin pizzaa. Ellei kyseessä ole väistötilanne, tuolla on sitten jo ostovelvoitetta ja pitää varautua jättämään tavarat vartioituun narikkaan. To-La iltoina voi myös junaa tai noutajaa odotellessa turvautua vanhassa puisessa junavaunussa Logomon rakennuksen sataman puoleisessa päässä muutaman kymmenen metrin etäisyydellä olevaan baarin, nimenä on juna naapurimaan kielellä. Arvosteluissa paljon tähtiä. Jos on enemmän aikaa rautatieaiheiselle lähimatkailulle, muutaman sadan metrin päästä sivukadulta löytyy puutalon kivijalassa "Bar 'rautateiden siipiopaste' ", perinteinen korttelikapakka. Pientä purtavaa saa, omistajan koira vaeltelee ravintolassa. |
||||
|
|
10.08.2024 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulle on sellainen ehdotus, että tämä asema pitäisi nimetä uudestaan Turku Logomo:ksi (ruots. Åbo Logomo) Mielestäni tämä tilapäinen asema ei täytä minkään päärautatieaseman kriteerejä. Sijaintikin on syrjäinen alkuperäiseen verrattuna. Turussa on sentään se hyvä puoli että on kolme kaukoliikenteen asemaa. Kupittaa pitäisi tietenkin nimetä uudestaan Turku Kupittaa:ksi (Åbo Kuppis) niin ei tule epäselvyyksiä missä kaupungissa ollaan. Sitten kun uusi matkakeskus joskus valmistuu, niin voidaan harkita alkaa kutsua sitä päärautatieasemaksi, tai matkakeskus tai whatever. |
||||
|
09.08.2024 23:34 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:33 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ja luvalla tosiaan sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:32 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:32 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan. | ||||
|
09.08.2024 23:31 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Luvalla sain käydä kuvaan | ||||
|
|
09.08.2024 23:01 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuvaushetkellä Valkkoja oli kaikenkaikkiaan ns kotosalla seitsemän. Kaksi Kolarissa. Kahdella lisääntynyt viime viikosta. Kenellä tietoa, mistä tulleet.? Kaksi ajettiin kuvaushetkellä parkkiin.. Outoa. | ||||
|
|
09.08.2024 22:06 | Matti Lehtonen | ||
| Kyllä ostaminen on ihan vapaaehtoista, Logomolle maksetaan tilojen käytöstä odotussalina. Takseja löytyy varmaan laitureiden puolelta ratapihaa sinne vielä valmisteilla olevalta liityntäpysäköiinti-/saattoliikenne/taksit alueelta mutta saattaa niitä olla tuossa Logomon puolella ratapihaakin. Siihen niitä ilmaantui parveilemaan hyvissä ajoin ennen Tampereen junien tuloa kun laituri 17 oli vielä käytössä. Nythän sekin on pistetty sileäksi ja muutenkin raiteistoa pistetään Logomon puoleisella syrjällä kokonaan uusiksi. Mitä Logohubiin tulee se on Logomolle itselleen välttämätön. Siihen asti kun se valmistuu, Logomon tapahtumien ja siellä olevien monien yritysten parkkipaikat on kortilla. Junapysäköijiä tulee Logomon parkkipaikoille ja Logohubin tontti oli vielä kesäkuuhun asti yksi Logomon pysäköintialueista. |
||||
|
09.08.2024 19:33 | Teppo Niemi | ||
| Onpa junassa monta Hka vaunua. | ||||
|
09.08.2024 18:00 | Joonas Kauppinen | ||
| Samaa minäkin mietin. | ||||
|
09.08.2024 17:57 | Joonas Kauppinen | ||
| Hieno Kuva! | ||||
|
|
09.08.2024 17:02 | Uwe Geuder | ||
| > Ja laitureilla riukujen lisäksi myös tavallisia istuimia. Laitureillä on myös oikeita penkkejä. Jäi minulle epäselväksi, saako kahvilaa ("asemapalveluita") käyttää odotussalina, jos ei halua ostaa mitään. |
||||
|
|
09.08.2024 16:46 | Sauli Vähäkoski | ||
| On siellä taksiasema. Ja laitureilla riukujen lisäksi myös tavallisia istuimia. | ||||
|
|
09.08.2024 14:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi tyhmä kysymys: Onko Turun uudella päärautatieasemalla takseja ollenkaan? | ||||