Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.02.2025 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puhumattakaan ensimmäisistä, vuonna 1928 alkaen käyttöön otetuista moottorivaunuista: Mot nrot 1, 2 ja 3. Näissä ainakin oli sähkövalo, myös matkustajaosastoissa. Niin ja myös tämän kokoluokan höyryturbiinigeneraattoreissa kierrosluku oli aivan maan perusteellisen huima: pelkästään veturivalaistukseen käytetyissä kahdessa mallissa 3300 ja 4000 kierr./min. Molempia lajeja löytyi: tasavirtaa tai vaihtovirtaa tuottavia. Keskusjunavalaistukseen tarvittavilla 3000 kierr. min.:sta alkaen. Näin sanoi Ivalon kirja. |
||||
|
21.02.2025 20:09 | Kimmo Huhta | ||
| Lättähattu 80-luvulla ja keltaiset päädyt. Se on mieluisin lättähattukausi. Kiitos näistä kuvista. | ||||
|
|
21.02.2025 19:59 | Eljas Pölhö | ||
| Sähkövalaistuksen aika alkoi pikkuhiljaa 1929-32 kaudella. Vaunusähkövalaistuslaitteiden hoito-ohje annettiin joulukuussa 1929 (O N:o 1262). Ensimmäinen suurempi tilaus vaunujen sähkövalaistuslaitteista tehtiin Suomen Sähkö Oy Gottfr. Strömbergiltä 1931. Ensimmäisessä vaiheessa päätettiin sähkövaistuksen asentamisesta pikajuniin Hki-Viipuri ja Hki-Turku sekä matkustajajuniin Tornio-Kauliranta ja Kemi-Rovaniemi. Pikajunia varten varustettiin sähkövaloin 15 Ei, 10 Ci, 5 Fo-vaunua ja ensivaiheessa 7 ravintola- ja 5 postivaunua varustettiin läpimenevin sähköjohdoin. Edistys oli hidasta ja sähkövalaistusta alettiin kiirehtiä suuremmassa määrin vasta 1950-luvulla. |
||||
|
|
21.02.2025 19:19 | Markku Naskali | ||
| Milloin höyryvetureita alettiin Suomessa varustaa sähkövaloin? Ja milloin vaunuissa oli sähkö. 50-luvulla koulumatkoja tehtiin vielä aika usein vaunuissa joissa oli kaasuvalo. |
||||
|
21.02.2025 19:14 | Ian Oliver | ||
| Näin sinun ottavan kuvia, kun kävelin koirani kanssa linja-autoasemalla. Kiva nähdä kuva, koska unohdin puhelimeni. | ||||
|
21.02.2025 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Tiedän että Uudenmaan maaseudulla, kartano- ja ruukkiyhdyskunnissa ei työläisten ja mäkitupalaisten asema ollut kovin hääppönen, appiukon suvulla on kokemusta noista ajoista, mutta KAIKKI puhuivat noissa yhdyskunnissa ruotsia, eivät vain kartanonherrat ja patruunat. | ||||
|
|
21.02.2025 17:00 | Erkki Nuutio | ||
| Entisen ajan kieleen ja syntyperään liittynyt valta- ja yhteiskuntapoliriikka on onneksi poistunut, mutta se oli kuvattuna aikana olennaista. Kuvatut asiat tapahtuivat jo vuoden 1905 vaiheilla. Muistelija Väinö oli 20- ja 30-luvuilla yritys- ja puoluejohtaja ja maan pääministerinäkin. Kyseistä kirjaa kirjoirraessaan hän oli kuritushuoneessa. Toki häntä ei teloitettu, vaikka kansanedustaja Hertta Kuusinen sitä vaati. |
||||
|
|
21.02.2025 15:00 | Leevi Halonen | ||
| Eräs paikallinen henkilö kertoi minulle, että kokoukset pidettiin suurinpiirtein tuon asuirakennuksen takana olevassa metsässä. Lisäksi kokouksia ilmeisesti pidettiin paljon myös salaisesti yksityisissä asunnoissa. | ||||
|
|
21.02.2025 14:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Erkki, pitääkö aina vetää sitä ruotsalaiskorttia joka keskusteluun? Sillä mitä kieltä Fiskarsin johto puhui ei ollut relevanttia sille että työväen järjestäytymistä ja omien osuusliikkeiden perustamista 1920-30 luvun poliittisessa ilmapiirissä ei katsottu suopeasti. | ||||
|
|
21.02.2025 14:07 | Erkki Nuutio | ||
| Väinö Tanner kertoo yhdessä kiinnostavista muistelmateoksistaan, Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa (Tammi, 1948, 412 s.) kuinka hän vuosisadan alkuvuosina vähän päälle 20-vuotiaana aloitti kansainvälisestikin merkittävän osuustoimintauransa Turun Wähäwäkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana. Kyseinen varhainen osuusliike toimi myös tukkuliikkeenä monelle alueen aloittaville pienille osuusliikkeille. Siksi Tanner hoiti myös liiketoimia Fiskarsin väen osuusliikkeen kanssa. Fiskars Ab:n vanhoillinen ruotsikkojohto ei sallinut kilpailijaa aluetta kehnosti palvelleelle yksityiskaupalle. Siksi osuuskauppa sijoitettiin Fiskars Ab:n omistaman alueen ulkopuolelle, parin kilometrin päähän työväen asumuksista. Osuus- ja työväki ei myöskään saanut pitää kokouksiaan yhtiön alueella. Niitä ei myöskään saanut pitää rautatiealueella, SVR:n maalla. Ratkaisuksi löydettiin kokousten pitäminen "ei kenenkään maalla" , rautatietunnelin yläpuolisella kalliolla. Kysymys kuuluu pidettiinkö kokouksia kuvan osoittamalla varsin jyrkällä kalliolla, vai oliko tunnelin toisen suuaukon suunnassa sopivampi kohta kokousten pitoa varten? |
||||
|
21.02.2025 13:25 | Rasmus Viirre | ||
| Vanhaa sattumakuvaa. On vauhtia, dramatiikkaa, hienoa sommitelmaa ja talven karut olosuhteet läsnä! | ||||
|
21.02.2025 13:03 | Oliver Laaksonen | ||
| Näin saman tadin muistaakseni Pm lajittelun pohjoispäässä, 30.12.24 niin siellä se on odotellut tätä ilmeisesti | ||||
|
21.02.2025 12:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli (taas) satunnaiskuvana ja huomasin, että olemme olleet Eemilin kanssa kuvaamassa tarkalleen samassa kohdassa Göschenissä! Mukavaa tunnistaa tuttuja paikkoja! | ||||
|
21.02.2025 08:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva :) | ||||
|
20.02.2025 23:34 | Otto Tuomainen | ||
| Tämän 151-sarjan säännöllinen käyttö loppuu parin viikon päästä. Viimeisen liikennöintipäivän olisi tarkoitus olla perjantaina 7.3. Viime joulukuussa aikataulujen vaihtuessa veturisarjan käyttö väheni jo huomattavasti ja ne siirrettiin Praha - Děčín -reitin pikajunaliikenteeseen. Nykyinen käyttö sitoo päivittäin vain kaksi veturiyksilöä. Tämä retrovärityksessä oleva 151 023 on tarkoitus museoida, loput myydään tai romutetaan. | ||||
|
|
20.02.2025 22:07 | Dennis Rolin | ||
| Täältä löytyy kuvia BFS9 vaunuista, ennen ja jälkeen saneerausta Pieksämäellä: https://www.jarnvag.net/vagnguide/bfs9 | ||||
|
20.02.2025 22:06 | Elias Murto | ||
| Hieno yhdistelmä perinteistä kalustoa ja värimaailmaa! | ||||
|
20.02.2025 20:36 | Veeti Pietilä | ||
| Kävelin vain ohi nopeasti niin en katsonut | ||||
|
20.02.2025 19:58 | Mikko Herpman | ||
| Hienoja lättäkuvia on nyt ilmestynyt tänne! Haapameäen ja Jyväskylän seudut on hyvin muistissa mutta miten ajettiin Kuopion seudulla tähän aikaan lätällä? | ||||
|
|
20.02.2025 17:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| Oliko huoltoleima päivitetty? | ||||
|
|
20.02.2025 16:08 | Teemu Saukkonen | ||
| Minkälaisia lie olleet sisältä? | ||||
|
20.02.2025 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Miksihän tuossa on LHS:n leima, video lienee yleisemmällä tasolla Puolan vaihtotöiden opasteista. | ||||
|
20.02.2025 15:07 | Erno Pintinen | ||
| Kiitos korjauksesta :) | ||||
|
|
20.02.2025 14:49 | Kevin Glynn | ||
| Tuo taitaa olla SAA 63950 HKI-ILR | ||||
|
|
20.02.2025 14:16 | Veeti Pietilä | ||
| Hauska virhe. Korjattu. :) | ||||
|
20.02.2025 13:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko tuota ovikoneiston muutostyötä tehty välillä 14.–17.12.1981, eli vaunu luovutettiin / vastaanotettiin 17.12.1981 kun muutostyö tuli valmiiksi? | ||||
|
20.02.2025 12:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on informaatiot merkitty: https://vaunut.org/liikennepaikka/1692 | ||||
|
20.02.2025 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole mikään kielipoliisi mutta mulla on käsitys että Puolan historiallisista maakunnista käytetään suomeksi yhä niiden vakiintuneita nimiä kuten Pommeri, Sleesia, Masuria, ym. Tietysti rautatielaitoksella voi esiintyä jotain hallinnollisia alueita joista ei käytetä ulkomaankielisiä käännöksiä. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
20.02.2025 11:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Gdanskin toisen maailmansodan museo on kyllä vaikuttava paikka. | ||||
|
20.02.2025 11:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Gdanskissa on kyllä aika vilkas tavarajunaliikenne. | ||||
|
|
20.02.2025 10:23 | Erno Pintinen | ||
| Paluu tulevaisuuteen eli väärä päivämäärä? :) | ||||
|
|
20.02.2025 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| LHS eli Linia Hutnicza Szerotorowa onkin mielenkiintoinen erikoisuus Puolassa, se on 1520 mm:n muusta rataverkosta erillinen lähes 400 km:n rata Ukrainan rajalta Katowiceen. Kuten tuossa videollakin näkyy, sitä pitkin on voitu tuoda rautamalmin lisäksi vaikka Ladoja. :) | ||||
|
|
20.02.2025 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä saneeraamattomat BFS9:t ovat kyllä erittäin väsyneen näköisiä, sisältäen tämän 90-luvun vanhan nopean seutuliikenteen värityksen, huolellisesti kootun likakerroksen ja ysärin Flygande Falukorv -liikemerkin. :) Tai siis sen paikan, johon on kertynyt likaa tilalle. | ||||
|
20.02.2025 08:36 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Poliitikot aloittavat sodat, sotilaiden on ne lopetettava. | ||||
|
|
20.02.2025 08:24 | Eljas Pölhö | ||
| Näistä voi valita 6100+6300 luovutuspäivän: Pöytäkirja Rh:n ja Valmet Oy:n välisen hankintasopimuksen no 8920/08700, 25.8.1978 perusteella Valmet Oy:llä rakennetun 2-vaunuisen sähkömoottorijunan, käsittäen Sm2-moottorivaunun 6100 ja Eioc-ohjausvaunun vastaanottokoeajoista 10.12. ja 11.12.1981 sekä luovutustarkastuksesta 14.12.1981 laadittiin 14.12.1981 ja vaunut hyväksyttiin lukuunottamatta ulko-ovien sulkemis- ja aukaisukoneistoon tehtävää muutostyötä. Valmistuslaatat ainakin uutena oli päivätty 11.12.1981. FMP 1.1.1996 sanoo että vastaanotettu 17.12.1981. |
||||
|
|
20.02.2025 08:09 | Jarno Piltti | ||
| Kylläpä on tullut upeita lättäkuvia sivustolle viime aikoina, uusia ja vanhoja. | ||||
|
|
20.02.2025 08:07 | Jarno Piltti | ||
| Sanaakaan en osaa puolaa mutta tämä vanha opetusfilmi vaihtotöiden opasteista on mukavaa katseltavaa, Sygnalizacja manewrowa na PKP: https://www.youtube.com/watch?v=MCPMkIwEVbk |
||||
|
|
20.02.2025 07:49 | Jari Välimaa | ||
| Haaparannasta tullut sentään yksi juna ;-) | ||||
|
|
20.02.2025 07:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloinkas 6100 + 6300 on luovutettu? | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
20.02.2025 05:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, historiassa on sekin merkillisyys, että Versaillesissa 1919 eräs ranskalainen neuvottelija katsellessaan karttaa, oli laittanut sormensa Danzigin kohdalle ja sanonut: - Tuolta alkaa seuraava maailmansota. Taistelulaiva Schleswig-Holstein oli valmistunut kesällä 1908. |
||||
|
20.02.2025 05:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Walesa noina Solidaarisuus-aikoinaan oli ajelemassa Polski Fiatillaan kotiaan kohti. Kas hupsista, Polski Fiat toppasi yhtäkkiä, eli teki lakon. Walesa kapusi autostaan ulos ja nosti konepellin auki löytääkseen vian. Pari liikennemiliisiä pysähtyi kanssa: Mitä vikaa löytyi? Walesa ammattinsa osaavana sähkömiehenä oli sen löytänyt ja sanoi: - Puolan johto on huono, pitäisi vaihtaa. Miliisit pahoittivat siitä mielensä. Heidän oli pakko antaa kovat moitteet Walesalle miliisiasemalla, vaikka salaa olivatkin tämän kanssa samaa mieltä... |
||||
|
|
20.02.2025 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| KATYN!!! | ||||
|
20.02.2025 04:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti täti pääsi liukastelematta perille kotinsa lämpöön...? | ||||
|
20.02.2025 04:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava tunnelmakuva! Veturin kansallisuuden arvaakin jo noista pesuvadin kokoisista valoista. | ||||
|
20.02.2025 04:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan filmin laadullakin on väliä. (Sakura vaiko Fuji Film?) Kuva on laadultaan tosi hyvä; siihen melkein voisi loikata mukaan, vanhan Disney-elokuvan (Mary Poppins eli Maija Poppanen) esimerkin mukaan... Niin, ja katsokaapa värisävyjä vasemmalla olevista männynrungoista. Jesh! |
||||
|
|
20.02.2025 02:27 | John Lindroth | ||
| Kaunis nostalginen talvikuva! | ||||
|
|
19.02.2025 23:51 | Hannu Peltola | ||
| Ja kiitos Otto opastimen nimen ja opasteen täsmentämisestä! | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin |
19.02.2025 23:49 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kaikille! Puolaa voi todella suositella (rautatie)matkailumaana! Joonas: tällä matkalla kävin Westerplattessa ja rautatie laivastotukikohtaan oli edelleen olemassa, tosin liikennettä ei välttämättä ole ollut enää vuosiin. Panssarijunasta minulla ei ole tietoa, mutta Westerplatte on selvästi tärkeä paikka puolalaisille. Reilu 3000 saksalaista hyökkäsi vahvojen ilmavoimien tukemana noin 200 puolustajan vahvuista Westerplatten tukikohtaa vastaan ja taistelut raivosivat peräti 7 päivää. Taisteluun osallistui myös saksalaisten vanha taistelulaiva Schleswig-Holstein. Ari: Helin suunnalla en käynyt. Täytyy joskus matkustaa tälle alueelle kesäaikana ja silloin Hel täytyy ottaa yhdeksi kohteeksi. |
||||
|
19.02.2025 23:43 | Hannu Peltola | ||
| Voisi hyvin olla! | ||||
|
19.02.2025 23:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Heikki! Ja kommentti oli erinomaisesti kuvaustunnelmaa avaava! | ||||
|
|
19.02.2025 23:42 | Hannu Peltola | ||
| Ex-Neuvostoliitossa siniset opastinvalot olivat käytössä ja sitä myötä niitä on periytynyt mm. Baltiaan: https://vaunut.org/kuva/83929?s=1 | ||||