Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.07.2024 19:28 | Raimo Harju | ||
| Kovin on talvisen oloinen. | ||||
|
|
29.07.2024 19:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei voi muuta kuin kompata. Mahtavaa työtä! | ||||
|
29.07.2024 19:08 | Jarno Piltti | ||
| Lankkunohab, heh. Joku toinen rataosa saanut oikean Nohabin, toiset saaneet tyytyä tähän. | ||||
|
29.07.2024 18:55 | Jarno Piltti | ||
| Ja näiltä paikkeiltahan on kuva https://vaunut.org/kuva/117604 Raide häämöttää linkatun kuvan oikeassa reunassa. |
||||
|
29.07.2024 18:48 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti mahdutettu pasute kokonaan kaarteeseen. | ||||
|
|
29.07.2024 18:46 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! | ||||
|
29.07.2024 18:44 | Jarno Piltti | ||
| Hieno pienoisrautatiekokoonpano. | ||||
|
29.07.2024 17:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausajankohdasta kerrotaan tätä kirjoitettaessa vain vuosi. Kuvasta näkee että kesäkausi on meneillään ja on valoisaa. Tiedossa on, että keskäaikataulujen aikana (alkoivat 17.6.) linjan 1 lähdöt lähes kauttaaltaan ovat 1T:itä. Sen puolesta kuva on otettu ilmeisesti ennen kesäaikataulukauden alkua. Bussitutka-nimisestä palvelusta havaitsin, että vaunu 441 on ollut linjalla 1 mm. 12.6. ja 10.6. Voisiko jompikumpi osua todelliseksi kuvausajankohdaksi? | ||||
|
29.07.2024 17:31 | Vertti Kontinen | ||
| Yleensä joka arkipäivä, mutta nyt taitaa olla kesätauolla | ||||
|
29.07.2024 17:30 | Onni Tikkala | ||
| Tämä ei ole 6058, sillä se ei ole enää VR:n omistuksessa. Kyseessä on joko 6088 tai 6098. Avoimesta datasta saisi helposti tarkistettua, jos junan numero olisi tiedossa. | ||||
|
29.07.2024 17:18 | Jouni Halinen | ||
| Intterreilaus oli suosionsa huipulla, taitaa tässäkin olla heitä 4 kappaletta (rinkka selässä). | ||||
|
|
29.07.2024 17:06 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Nykyään kuinka usein valtralta lähtee tämä traktori kuljetus? | ||||
|
29.07.2024 16:59 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Minkäs toimipaikkojen tuotteita näissä tampere-kouvola junissa kuljetetaan, juurikin noissa G- ja Hai-sukuisissa vaunuissa? Hieno otos kyllä uhanalaiseksi käyvästä vetokalustosta! | ||||
|
29.07.2024 16:52 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Julian havaintojen mukaan vop-vaunustoa kulkee ainakin Imatra-Kotka/Hamina välillä, onko jopa ihan päivittäistä liikennettä. | ||||
|
29.07.2024 16:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttäisihän tuo alkaneen mm. Julian kartan ( https://juliadata.fi/map/view?mode=trains#11.34/60.1821/24.6625 ) mukaan. | ||||
|
|
29.07.2024 16:09 | Jouni Halinen | ||
| No nyt on liikenne alkanut lupauksen mukaan niin ylempänä kuin myös alempana, onko näin? Vorkin "Kauniaisten kirjeenvaihtaja" voisi käydä kuvaamassa tilanteen, ja raportoida asiasta sitten tänne. | ||||
|
29.07.2024 16:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Humppilan asemalla on vastaavankaltainen lasitaideteos. | ||||
|
29.07.2024 15:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, jos tarkoitat nimenomaan "meikä-Esaa", alumiiniaatamina touhuileminen tuotesuunnittelussa ja muussakin Nuurdikilla ei oikein jättänyt aikaa syventyä teräspuolen kehitystrendeihin. Mitä titaaniin tulee, se tiedettiin hankalaksi rastiksi jo silloin, kun Grumman alkoi väsätä F-14 Tomcateja. Kyseessä oli lähinnä "juuttuvageometristen" siipien kääntönivelkohdat. Grumman kuitenkin onnistui kehittämään hitsausmenetelmää, jossa suojakaasu oli jotain ihan muuta kuin kotoisella migillä tai tigillä "muurattaessa". |
||||
|
|
29.07.2024 15:12 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva taitaa olla yksi viimeisistä tämän veturin ajokuvista, koska syyskuulta löytyy jo kuva, jossa veturi on Pieksämäen varikon seisontajonossa. | ||||
|
29.07.2024 15:08 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan olleen puhetta sivukantoisista MD-teleistä ja ne siis ilmeisesti ovat vaunujen 23005-23007 telit? Ja tämä kuvan teli on siis keskiökantoinen, vaikka tuo iskunvaimentimen vanha asennustapa muuttaakin ulkonäköä samansuuntaiseksi kuin vaunuissa 23005-23007? | ||||
|
|
29.07.2024 15:01 | Joonas Kauppinen | ||
| Teppo, muistat täysin oikein. | ||||
|
|
29.07.2024 14:09 | Jouni Halinen | ||
| Näissä artikkeleissa on kaikki oleellinen MIR sukellusaluksista ja niihin liityvistä muista tapahtumista. Aikaisemmin kirjoitin, että USA pelkäsi eniten, että aluksia käytetään merikaapeleiden katkomiseen. Mutta suurempi pelko oli, että niitä käytetään niissä liikkuvan datan kaappaamiseen. Kaikkein oleellisin asia oli se, että miten aluksen pallomainen painekammio kestää kuudes kilometrin syvyydessä (alla on selvitys siitä) vallitsevan paineen, joka oli tilaajan vaatimus (Neuvostoliiton tiedeakatemia). Näyttää siltä että asiasta kerrotaan vähän eri tavoin eri medioissa? ”Teräksestä ja sen lujuudesta Lokomolla tiedettiin kaikki mahdollinen. Siihen saakka sukelluskokeita oli maailmalla tehty titaanialuksilla ja huonolla menestyksellä. Lokomolla oli kuitenkin tietoa ja kokemusta erikoiskestävästä maraging-teräksestä ja lisäksi tehtaalla oli VODC-niminen tyhjiökonvertterilaite, jolla teräksen tiheyttä kyettiin vielä entisestään tiivistämään”. ”Tärkein keksintö oli kuitenkin teräskappaleiden kovertaminen. Sukelluspallojen puolikkaat valettiin kokonaisina erikoisvahvasta maraging-teräksestä niin, että kaikkein vahvin osuus teräksestä osui ulkoreunalle. Sen jälkeen pallot koverrettiin sisältä ontoiksi. Tämä ei ollut juolahtanut maailman titaaninikkareille mieleen”. Esa osaa kertoa varmaan tarkemmin maraging-teräksestä. Siitä löytyy myös tietoa Ovakon sivuilta "Maraging-teräkset ovat perinteisesti hiilivapaita rauta-nikkeliseoksia, joissa lisäksi on kobolttia, molybdeenia, titaania ja alumiinia". Aikamoinen sekoitus on kyseessä. https://www.ovako.com/fi/terasvalikoima/teraslajit/maraging-teras/ Tuo VODC-tyhjiö konvertterilaite näyttää toimivan seuraavalla periaatteella. Painekammio tyyppiseen säiliöön laitetaan sulaa terästä ja sen jälkeen siihen imetään tyhjiöpupulla alipaine ja säilöön johdetaan ylhäältä happea ja alhaalta Argonia. jossa prosessissa hiili poistuu seoksesta. Olenko oikeilla jäljillä Esa? https://www.tevo.fi/fi/valimot/vaculok https://yle.fi/a/3-11025008 . https://yle.fi/a/3-7543337 MIR Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Mir_(sukellusalus) Artikkeli Kalevassa Tauno Matomäen kertomana, https://www.kaleva.fi/matomaki-cia-kaatoi-rauma-repolan-sukellusbisnekse/1892534 |
||||
|
|
29.07.2024 14:01 | Rasmus Viirre | ||
| Niin no nykyään tämäkin on romuna, mutta hyvä että siitä löytyy kuvia toiminnassa. | ||||
|
29.07.2024 13:21 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vectron XLoad https://www.mobility.siemens.com/ch/de/unternehmen/newsroom/vectron-mit-xload-beweist-in-der-schweiz-seine-enorme-zugkraft.html |
||||
|
|
29.07.2024 13:18 | Lasse Reunanen | ||
| Eiköhän jokainen kehittyvä teollisuusmaa ome läpikäynyt sen kopiointi- ja lisenssituotantovaiheen. Niin Suomi kuin Japanikin. Joissain maissa kehitys vain on pysähtynyt siihen kopiointiin ja tuotetaan edelleenkin jopa liki 100 vuotta vanhoja kopioita. | ||||
|
|
29.07.2024 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Jos muistan oikein vaununkorjausohjeista aikoinaan löytynyttä telitaulukkoa, niin Eslingenin vaunujen ja Pasilan konepajan vaunujen M-D telit poikkeavat toisistaan. RToiset ovat sivukantoisia ja toiset keskiökantoisia, | ||||
|
|
29.07.2024 12:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ja kovasti uhanalainen yksilö ilman radio-ohjauslaitteita sattunut sopivasti ensimmäiseksi. | ||||
|
29.07.2024 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on yksityisraiteen puolella, joten nimeäminen on yksityisraiteen haltijan vallassa. | ||||
|
|
29.07.2024 12:16 | Jouni Hytönen | ||
| Olikos tällaiset telit jo Esslingenin vaunuissa 23005-23007 heti alusta lähtien? Ja nehän sitten säilyivät noissa kolmessa aina käytön loppuun vuoteen 1995 saakka. | ||||
|
|
29.07.2024 10:10 | Erkki Nuutio | ||
| Noin vuonna 1977 esitellyssä Valmet 862 -metsäkoneessa oli alkuun keinuvasti kiinnitetty Caterpillar -etuakselisto, jossa märkälevyjarrut. Caterpillar antoi sen piirustukset osien valmistuspiirustukset mukaan luettuna. Caterpillar velvoitti tarkistamaan mitoituksen sopivuuden metsäkonekäytössä. Kun tuli keskustelua kopiomisista, Caterpillarin mies kertoi heidän valmistuslaajuudestaan, -laadustaan ja muista järjestelyistään, joiden seurauksena kopioiminen ei lyö leiville. Härskeissä tapauksissa saattaisi toki tietysti syytekin tulla Akselisto oli erinomainen ominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään. Traktoriakseliston pitää ollA 18 tonnia kantava kestääkseen metsäkonekäytössä 6 tonnia. Tourula ei tätä koskaan ymmärtänyt. Valmet teki 12.79 metsäkoneistakin Volvo BM -sopimuksen. Siksi Caterpillarin sijaan piti ottaa Volvo BM:n akselisto. Se oli paljon painavampi eikä siinä ollut märkälevyjarruja. Siinä ei myöskään ollut kiinnityksiä keinumisen lukitukseen. Kun nämä lisättiin, katkesi akselipalkki käytössä. Itse kone karkasi joskus kelkkana alamäkeen, kun jäätä oli sulanut kuivalevyjarrun päälle. Sopimuksen mukaan VolvoBM:n piti nelosmoottoreissa siirtyä Valmetiin. Ruotsalaistapaan nämä kuitenkin kehittivät ja ottivat käyttöön Volvo TD45-moottorin - vaikka jopa ruotsalainen Huddig käytti suosittuja Valmet 411 -nelosmoottoreita. Sopimus toi kutosmoottoreiksi puolestaan TD70:n. Se olikin eduksi meille, koska Valmet 611 ei alkuun kestänyt metsäkoneissa (mm. suuret poikittais- ja pitkittäiskallistelut ja ylipäätään jatkuva rankka kuormitus). Kopiointi oppimismielessä on ihan käypä väliaikaismenettely. Uudet skannerit ja muut välineet nopeuttavat oleellisesti kopiointia. Esimerkiksi: https://all3dp.com/1/best-3d-scanner-diy-handheld-app-software/ Ennen täytyi vaivautua enemmän, esimerkiksi kun vuoden Sisu K-142:sta kopioitiin Volvo N7-12 (komponenteista tietysti Volvoja) |
||||
|
29.07.2024 10:06 | Juha Kutvonen | ||
| Tässä vielä vertailun vuoksi P 75:n (Hki 9:00 - Ol 20:20) sunnuntaikokoonpano samalla aikataulukaudella: Dr12 Kv-Ol + EFi Hki-Kv + Ei (100 p.) Hki-Kv + Eit Hki-Kv + CEhit Hki-Ol + EFit Hki-Ol + Rkt Hki-Ol + 2xEit Hki-Ol + Ei (72 p.) Hki-Ol + Sr1 Hki-Kv. |
||||
|
|
29.07.2024 09:49 | Juha Kutvonen | ||
| Kaukojunien vaunustoluettelo aikataulukaudella 145 (1.10.1978 alk.) vahvistaa tämän olevan P 71 Helsingistä klo 20:30 Kouvolan ja Kuopion kautta Ouluun klo 10:22. Kuvauspäivä on ollut sunnuntai, jolloin juna kulki seuraavalla kokoonpanolla: Dr12 Kv-Ol + G Hki-Kaj (postia) + 2xEm Hki-Kon + 2xCEmt Hki-Kon + Fo (iso postios.) Hki-Ol + Eht Hki-Ol + 2xEit Hki-Ol + 2xEi Hki-Kon + CEmt Hki-Kuo + Sr1 Hki-Kv. Kuvaajan mainitsema ongelma on tuttu minullekin ja digijärkkäriin siirtyminen ei ole ainakaan helpottanut tilannetta. Koska digikameran panorointi on kinojärkkäriä kapeampi, joutuu nyt ottamaan paljon enemmän askeleita taaksepäin saadakseen kaiken haluamansa kuvaan. |
||||
|
|
29.07.2024 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jussi, hyvä osoitus siitä, kuinka eestulemattomia politikoitsijoita on jokseenkin helppoa johdatella tai vedättää, miten vain. Maailma on väärällään spektrianalyysilaitteita. Vähänkin tarkempi mittaaja pärjää kyllä oudommankin vehkeen mittaamisessa. Eikä esim. lastuavassa työstössä nyt niin hirveitä kehitysloikkia ole loikittu sen jälkeen kun tietokoneohjattuja työstökoneita oli otettu käyttöön. Kovametalliterien tyyppimerkinnöissä nyt on omaa kehittymistään tapahtunut myös. Valimoissa lähinnä muottien valmistus on edennyt kerran syödyn hevosenmuonan käytöstä keernoissa omiin "sfääreihinsä". Vanhan mallinen jousien takominenkaan ei nyt mitään rakettitiedettä ole. Teräslaadutkin ovat aika tavalla vakioituja ympäri maailmaa; - pataraudasta alkaen runsaasti seostettuihin asti. Yhtiön johtokin tiedotti vain sitä, mitä heille oli yhtiön sisältä annettu tiedoksi. Ei ekonomit ymmärrä raudan taipumisesta mitään, edes diplomisellaisetkaan. |
||||
|
29.07.2024 09:07 | Jari Välimaa | ||
| Samanlaista hitautta päivityksessä olen huomannut Tampereen raitioteiden vaihteiden osalta. | ||||
|
29.07.2024 08:56 | Ismo Kirves | ||
| Hyvä kun tämäkin tuli kuvatuksi. | ||||
|
|
29.07.2024 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR 1962 - 1987, sivulla 413, kohta "Kaikkiin vaunuihin toteutetut muutokset" "Käytössä havaittiin, että [telityypiksi] valitun Minden-Deutz telin kulkuominaisuudet erikoisesti sivusuunnassa olivat huonot. Sivusuuntaisissa heitoissa telin kehto heilahti sivurajoittimiin saakka aiheuttaen vaunuun epämiellyttäviä sivuiskuja. Yhteistoiminnassa lisenssinantajan [Klöckner - Humboldt - Deutz AG] kanssa muutettiin kehdon sivuliike +/- 25 mm:stä +/- 50 mm:iin. Samalla kaksi vinoon asetettua kehdon iskunvaimenninta korvattiin kahdella pysty- ja yhdellä vaakasuoralla iskunvaimentimella. Kuva n:o 2 osoittaa, että sivusuuntaiset kulkuominaisuudet paranivat tämän jälkeen oleellisesti.Muutos aloitettiin vuonna 1979 ja suoritettiin loppuun vuonna 1985." Mainittu telin kehto on teliin kuuluva osa, joka itse asiassa kantaa vaunun painoa. Rakenteeltaan se on perinteisesti ollut poikkisuuntainen palkki. Yleisesti kehdolle on järjestetty liikkumatilaa, perinteisesti ainakin pystysuunnassa. Kehto liittyy varsinaisen telin runkoon jousitettuna: - henkilövaunuissa kaksin- tai kolminkertaisena, tavaravaunuissa riittää yhdenkertainen jousitus. |
||||
|
|
29.07.2024 07:50 | Antero Airola | ||
| Vuonna 1978 makuuvaunut jäivät P71:ssä Kuopioon ja Kontiomäelle. Ouluun asti pelkkiä päivävaunuja. | ||||
|
|
29.07.2024 07:30 | Jussi Laukkanen | ||
| Teollisuustuotteen kopioiminen valmista tuotetta tutkimalla ei ole kovin hyvä tai varma menetelmä. Siitä on seurannut epäonnistumisia esimerkiks sen takia, ettei teräsosista saa selville, millä tavoin niiden lujuusominaisuudet tarkalleen ottaen on saavutettu. Kuvassa näkyvissä Caterpillar-telatraktoreissa on eräitä osia, joiden valmistus ei yhtiön oman väittämän mukaan onnistunut tuohon aikaan Euroopassa eikä oletettavasti Neuvostoliitossakaan. Läheisesti rautateihin liittyy tapaus reilun 15 vuoden takaa. EMD (Electro-Motive Diesel, osa Progress Railia, jonka emoyhtiö on Caterpillar Inc.) myi Kiinaan 300 kappaletta moderneja suurtehoisia dieselvetureita. Kauppa aiheutti USA:ssa kiivasta keskustelua ja eräät sikäläiset poliitikot kysyivät huolestuneena annammeko kiinalaisille oikotien amerikkalaisen huipputekniikan kopioimiseen. Yhtiön johto antoi sen johdosta lausunnon, jonka sisältö oli suurin piirtein seuraava: "Veturin purkaminen osiin ei paljasta, minkälaisilla metallienvalmistusmenetelmillä nähtävissä olevaan lopputulokseen on päästy, joten tuotteen menestyksekäs kopioiminen ei ole mahdollista." |
||||
|
29.07.2024 02:35 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs Kuva SJ D sarjan Veturista SJ 150v juhlista! | ||||
|
29.07.2024 02:12 | Lasse Reunanen | ||
| Liittyvätkö tämä kuva yhteen tämän kanssa https://vaunut.org/kuva/46250?liikp1=1250 ? Ajankohta voisi sattua, valo, taustan puut on saman ikäisiä, puhelinlinjoja on yhtä monta, ym. Ainakin hyvin samoja aikoja otettuja kuvia ovat. Voisin jopa kuvitella samoja ihmisiä laiturilla. Vaikkapa etualalla oleva lakkipäinen mies. Vastaava lakki löytyy toisesta kuvasta hieman veturin etupuolelta laiturilla olevan pylvään kohdilta. | ||||
|
|
28.07.2024 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
28.07.2024 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiallinen kuva mielenkiintoisesta paikasta rataverkolla :) | ||||
|
28.07.2024 19:27 | Erkki Nuutio | ||
| Tiedot tuntuvat olevan (hauta)kivien alla. Kapeat kiskot ja Karhulan tehtaiden historiikki vuodelta 1974 ovat lähes tiedottomia. Tarvitsisi ilmeisesti kaivella vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä radan levennystä edeltävältä ajalta, eli vuoteen 1926 päättyneeltä ajalta. Mahtaisiko I maailmansodan ajoilta olevista venäläiskartoista löytyä vastaus? Suomen karttakirjan 1920 perusteella asema lienee ollut Kymistäpäin tultaessa noin 4 km pituisen suoran jälkeen. Aseman jälkeen noin 0.3 km päässä rata kääntyy kohti noin 1.1 km päässä olevaa tehdasyhdyskuntaa. Vertailuna olen käyttänyt Suomen Vapaussota VIII (Donner et.al, Gummerus 1927) sivulla 409 olevaa karttaa, johon asemarakennusta ei ole kuitenkaan merkitty. Ote tästä kirjasta (s. 410) : Kymin asemalla kuulimme hälyyttävän huhun että punaiset valmistautuivat sytyttämään Karhulan. Ajan voittamiseksi kokosin kaiken ratsuväkeni, 12 miehen joukon. Pataljoona sai käskyn nousta Karhulan kapearaiteiseen junaan ja ajaa mieletöntä vauhtia Karhulaan, samalla kun kun ratsumiehineni karautin tehdasyhdyskunnan keskelle. Hämmästys ja kauhistus lamautti punaiset, jotka olivat kerääntyneet päämajaansa työväentalolle. Kun ratsumme kiisivät Karhulan aseman ohi, näkyi junakin puuskuttavan esiin. jne. Ratsut menivät siis ensin tehdasyhdyskuntaan ja vasta sieltä asemalle (ilmeisesti runsaan kilometrin päähän) ohjaamaan pataljoonan väen ottamaan vastaan antautuneet punaiset ja keräämään sotasaaliin. Tämä siis 4.5.1918. |
||||
|
|
28.07.2024 18:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämän asemarakennuksen sijainti: https://tinyurl.com/karhulanasema | ||||
|
28.07.2024 18:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Sata vuotta sitten olisi ollut lähellä ettei juna vie mennessään. | ||||
|
28.07.2024 18:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Joensuun kautta toki mutta sieltä ei voi ajaa ympäristöystävällisesti ( Junamme kulkevat vedellä ) koska siellä ei ole sähköistystä. | ||||
|
28.07.2024 18:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuulilasin yläpuolella lukee tosiaan rungon numero, tässä tapauksessa 7007. https://vaunut.org/kuva/167385 + https://vaunut.org/kuva/168969 | ||||
|
28.07.2024 18:41 | Juhani Katajisto | ||
| Hyvä dokumentointi yhdestä vähiten kuvatusta N1-sarjan veturista sarjalleen luonteenomaisessa työssä. Tämähän poistui sarjastaan ensimmäisenä liikenteestä ja romutettiin myös ensimmäisenä, joka tosin oli pitkä pitkä prosessi. Aikainen poistuminen vaikutti varmaan, että kuvat Pr1 768:sta ovat vähälukuisia. Tämä lähti marraskuun alussa 1965 Pasilasta Kuopioon romutettavaksi. Veturi kaatui komeasti saappaat jalassa, kun se matkalla eri väleillä veti raskaita tavarajunia saapuen Kuopioon 8.11.1965. Tapani Kilpinen havaitsi Pr1 768:n 15.6.1966 Kuopion konepajalla romutettavana. Vuoden kuluttua 28.6.1967 Kilpisen havaintoja Kuopion konepajalta Pr1-vetureista. Pr1 768:n romutus on vielä samassa vaiheessa, kun vuosi sitten. Siitä oli juuri edellisenä päivänä haettu osia konepajalla olleisiin muihin Pr1-vetureihin. Pr1 773 seisoi konepaja-alueella korjausta odottamassa, minne se oli tuotu Pasilasta seisomasta. Veturi oli jo osittain joutunut työn alle, siitä oli joitakin varustimia poistettu. Itse asiassa veturi olisi saattanut yhtä hyvin mennä romuksi, mutta haastateltavani nimenomaan väitti, että se on tuotu korjattavaksi. (Pr1 773 korjattiin ja tuli vielä takaisin etelään Pasilaan ja Riihimäelle työhön). Pr1 765 oli juuri korjattuna Kuopion konepajalla. Se oli koelämmityksessä. Sillä oli tarkoitus tehdä alustava koeajo seuraavana päivänä. Veturi ei vielä ollut täydessä kunnossa, mistä syystä täyttä höyrynpainetta kattilassa ei voinut pitään. Pr1 769 oli juuri korjattu konepajassa ja se oli täydessä höyryssä veturitallissa odottamassa poisvientiä. Se havaittiinkin Pieksämäellä 1.7.1967. | ||||
|
28.07.2024 18:37 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Päivystäjä oli tullut vastaan aivan yllättäen. Lätällä ei ollut edes tietoa tästä! Onneksi Sn oli todella pieni ja yhteentörmäys vältettiin. Päivystäjä peruutti takaisin Ajokseen päin, että lättä sai käydä lähes perillä asti. | ||||
|
28.07.2024 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| No juu, tuskinpa. | ||||
|
|
28.07.2024 18:13 | Otto Tuomainen | ||
| Myös raiteiden 672 - 674 käyttö ei taida nykyään olla kovinkaan vilkasta. | ||||