Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Sokeri, Suomen makein seisake |
08.04.2025 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Turengin Sokeritehdas Oy:n konepaja on ollut olemassa jo heti tehtaan alkuvuosista lähtien. TS-sokeritehdas kun kävi vain osan vuotta, toiselle puolelle vuotta saatiin töitä konepajan kautta. Saalastin historiikissa kerrotaan että 1953 ja 1954, kun Valmetillakin aikoinaan työskennellyt Tapio Saalasti oli ostanut Sotevan varastosta kaupaksi käymättömät kapearaiteiset MOVE-veturit, niin niitä levennettiin juurikin Turengin Sokeritehtaan konepajassa. Ja Otsoja rakennettiin alusta alkaen myös 1950-luvulla Turengissa. TuMe tuli myöhemmin Turengin sokeritehtaan metallipuolen tuotenimeksi. Turengissa toimii nykyään veturitehtaan perillisenä Tume-Agri Oy:n konepaja. https://tumeagri.fi/yritys/ |
||||
|
08.04.2025 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, tulin jotenkin ajatelleeksi, että lopputuloksen kannalta tarkasteltuna sytytystavalla ei liene enää kovin suurta väliä...? Kumpikin syy on "erinomaisen" todennäköinen. |
||||
|
08.04.2025 11:23 | Jarno Piltti | ||
| Voi tosiaan ehkä olla että nämä on myyty asiakkaalle jollain muulla kuin Pininfarinan suunnittelulla. | ||||
|
Kuvasarja: Junia Hangon radalla |
08.04.2025 07:44 | Noah Nieminen | ||
| Sitä tässä olen miettinyt itsekin. Olisi mielenkiintoista nähdä jossain vaiheessa myös Sr2. | ||||
|
|
08.04.2025 06:00 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sattuuko kukaan tietämään mikä tuon ladon poltti rautatien länsipuolelta? Itse veikkaan että salama tai ilkivalta. | ||||
|
08.04.2025 01:24 | John Lindroth | ||
| Joka Mossen ostaa se Mossen pitää on edesmenneen tuntemani kunnioitettavan veturinkuljettajan lause!Ja osti Mossen!Upeammaks ei auton tarina muutu! | ||||
|
08.04.2025 00:57 | John Lindroth | ||
| Komea on! | ||||
|
|
07.04.2025 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että Riihimäen seudulta löytyy tuoretta verta tämän oivallisen harrastuksen pariin. Me vanhat eläkeläiset voimme hyvillä mielin lopultakin heittäytyä laakereillemme lepäilemään. Tosin ensin pesulle - senverran on viimeaikoina lotissut pas.... (lokaa) niskaamme kuvistamme. | ||||
|
Kuvasarja: Junia Hangon radalla |
07.04.2025 22:23 | Jouni Ijäs | ||
| Vähiin on käyneet deeverit Hangon radalla. Koskahan täällä nähdään ensimmäinen omin konein kulkeva Dr19 | ||||
|
07.04.2025 19:53 | Leevi Heino | ||
| Pitäisi tehdä kolmioraide Hyvinkäälle, että pääsee suoraan :) | ||||
|
07.04.2025 17:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuon raidegeometrian kuvaaminen vaatii melko monimutkaisen kaavan. Hieno kuvasetti Nummelan seudun liikenteestä! | ||||
|
|
07.04.2025 15:39 | Veeti Pietilä | ||
| Eikö voi ajaa suoraa junaa Kirkniemi-Vuosaari?... | ||||
|
|
07.04.2025 15:33 | Leevi Heino | ||
| Sama vaunusto meni Vuosaareen 3188:ssa. Taitaa olla aika yleinen jatkoyhteys Kirkniemen junalle. | ||||
|
07.04.2025 13:37 | Kari Haapakangas | ||
| Kappas, eipä uskoisi, että Suomessa on kaksin kappalein noin kummallisen nimen omaavia kyliä. Se pohjoisempi ei kyllä liity mitenkään rautatiehen, ja Ängeslevänjokikin ehtii juuri yhtyä Temmesjokeen ennen Pohjanmaan radan kohtaamista. | ||||
|
07.04.2025 13:08 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa 1960 raidekaavioon https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15963.0 | ||||
|
07.04.2025 13:08 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa 1960 raidekaavioon https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15963.0 | ||||
|
|
07.04.2025 07:14 | Jari Välimaa | ||
| Vähän faktaakin Tilannekatsaus Q4/2024 Vuoden 2024 loppupuolella täyssähköisen autokannan kasvu palasi ennätysvuoden 2023 tasolle nostaen sähköautojen osuuden Suomen autokannasta 10,3 prosenttiin. Vuodenvaihteessa teillämme liikkui 285 146 sähköautoa, joista täyssähköisiä 118 297 kpl edustaen 41 % kaikista sähköautoista Nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa käytettyjen sähköautojen maahantuonti on nousemassa työsuhdeautojen rinnalla yhä vahvemmaksi sähköautokannan kasvun tukijalaksi ja sähköauton hankinnan mahdollistajaksi yhä useammalle. Peräti 77 % käytettynä maahantuoduista henkilöautoista oli ladattavia. Täyssähköisten kuorma-autojen ja pakettiautojen rekisteröinneissä nähtiin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä selkeä kasvupyrähdys, johon omalta osaltaan vaikutti hankintatuen päättyminen vuoden 2024 lopussa. Suuritehoisten latauspisteiden määrä kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä ennätyksellisesti 565 latauspisteellä nostaen koko vuoden latauspistemäärän 1 456 latauspisteeseen. Samalla latausverkoston palvelutasoa kuvaava BEV/CCS -suhdeluku parani ollen vuoden lopussa 28. Toistaiseksi raskaamman ammattiliikenteen latausmahdollisuudet ovat perustuneet pääosin varikko- ja terminaalilatauspisteisiin. Liikenteen infratuen kilpailutuksen tulokset ennakoivat raskaamman ammattiliikenteen latausmahdollisuuksien paranemista Suomen pääteillä lähivuosina. Sähköistymiskehityksen ratkaisevat pääosin yksityisen sektorin ja kotitalouksien taloudelliset panostukset nollapäästöisiin sähköajoneuvoihin sekä sähköajoneuvoja palveleviin latausinfrahankkeisiin. Vaikka Euroopan sähköistymiskehitys hieman tasaantui vuonna 2024, täyssähköautojen globaali myynti kasvoi Kiinan johdolla uuteen ennätykseen. Johdonmukaisesti alenevaan suuntaan kehittyvät ja toimijoille ennustettavat päästönormit takaavat nopeamman sähköistymiskehityksen myös Euroopassa. Muuttuvassa toimintaympäristössä parhaiten markkinaosuuksien kasvattamisessa pärjäävät toimijat, jotka teknologiaosaamisen lisäksi onnistuvat rakentamaan arvoketjunsa kilpailijoitaan kilpailukykyisemmäksi. Suomelle avautuu digitaali- ja sähköosaamisen, mineraalivarojensa sekä uusiutuvan energian potentiaalinsa myötä mahdollisuus ottaa aikaisempaa suurempi rooli eurooppalaisissa arvoketjuissa. Suomen yksi vahvuuksista liittyy systeemitason muutokseen, jossa täyssähköiset ajoneuvot, kattava ja älykäs digitaalinen latausinfrastruktuuri sekä päästötön sähköntuotanto yhteensovitetaan digitaalisten ratkaisujen avulla saumattomaksi kokonaisuudeksi. Käyttövoimamurros johtaa liikenteen yhä vahvemmin kestävään ja puhtaaseen sähkötalouteen, jolla tarkoitetaan liike-elämän, yritysten, kuluttajien sekä yhteiskunnan kehittymisen ja kasvun mahdollistavien sähköisten teknologioiden ja niiden hyödyntämiselle suotuisan toimintaympäristön muodostamaa kokonaisuutta. Tieliikenteen kasvupolussa sähkötalouteen yhdistyvät, kuluttajien ja käyttäjien, yhteiskunnan tavoitteet ja hyödyt sekä uuden liiketoiminnan positiiviset talousvaikutukset. Tilannekatsaus Q4/2024 https://teknologiateollisuus.fi/emobility/wp-content/uploads/sites/9/2025/01/2024-Q4-SahkoinenLiikenne-tilannekatsaus-2025-01-24-jaettava.pdf |
||||
|
07.04.2025 04:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Joel, kyseessähän on kenttäkoe: "kuinka kauan Expt:n näennäinen eheys vielä nostattaa tuhoamisvimmaa paikallisessa vandaaliyhteisössä?" Tosin pyromanian prosenttiosuutta ei ole vielä selvitetty. (Huom. Vaara joutua kokemaan humoristista sarkasmia !) |
||||
|
|
07.04.2025 04:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, jotkut silti antavat autokaupassa huijata itseään kuvittelemaan olevansa ylemmässä yhteiskuntaluokassa. Tärkein, mitä autokaupat ikinä myyvät, on silkka mielikuva tai fantasia. Vrt. Lacoste-merkki Pössöö 205:n sivupellissä joskus vuonna yks ja kaks. Sen "imagoa" paisuteltiin myös tekemällä 205:stä aivan perkeleellis-saatanallinen ralliohjus, joka oli ihan täysin irrallaan todellisuudesta! Ainoa yhtäläisyys sillä ja "Arska Pieriäiselle" myytävällä 205:llä oli ulkomuoto ja ratin keskiössä oleva logo. Olihan uusliberalismin jumalatar, rautarouva Margaret Thatcher julistanut suurenmoisen totuuden: "mies, joka ei ole hankkinut ensimmäistä omaa autoaan ennen 30-vuotissyntymäpäiväänsä, on pelkkä luuseri". Samaa mielikuvanmuokkausta harjoitettiin kaahauselokuvilla. Esimerkiksi "Eleanor"- eli "Pöllitty 60 sekunnissa" - leffan jälkeen huvitti Mäntässä katsella ja kuunnella, kun amisjonnet kiljuttivat "koottujen teostensa" Silestone-renkaita saamansa "intensiiviautokoulutuksensa" rohkaisemina. Saas vaan nähdä miten tässä kulkuneuvokulttuuripelissä käy? Meneekö joku metsään ja pahasti, muistaen sen tosiasian, että kuitenkin jossain labrassa tai suunnittelukonttorissa mietitään päät puhki sitä edelleen kehittämistä... Muistaen tietenkin sen, kuinka hyvinvointiyhteiskuntaa hajotettaessa rikotaan myös ihmisten yhteisöllisyyttä, "Aja nyt sinäkin mies omia polkujasi uudella Splotzmobile Elektrikal 220 V Super Sportilla, olethan oman onnesi seppä ja ennen kaikkea menestyjä!" Eikä kimppakyydeistä enää puhuta halaistua sanaakaan...? |
||||
|
|
06.04.2025 22:46 | Joel Kuikka | ||
| Mitä varten tää vaunu edes on tuolla? | ||||
|
|
06.04.2025 19:05 | Erkki Nuutio | ||
| Henkilöautot ovat (ainakin niiden olisi syytä olla) käyttäjiensä kulku- ja kuljetustarpeiden edellyttämiä tarve-esineitä. Maamme elää vuodesta toiseen kroonisesti yli varojensa. Jotkut luulevat että näin voidaan jatkaa ja useimmat vähät välittävät. On silti uskomatonta miten ylivihreiksi hurahtaneet vaativat kansaa romuttaen hävittämään 99% kelvolliset, vain muutamien vuosien ikäiset polttomoottoriautonsa - sekä ostamaan tilalle vähintään kaksi kertaa kalliimpia sähköautoja. Jokaisesta tällaisesta ostoksesta valuuttavarantomme kärsii noin 40.000 euroa - siis sadastatuhannesta tällaisesta ostoksesta valuuttavantomme supistuu noin 4 miljardia euroa. Siis VUODESSA, ainakin lähimmän kymmenen vuoden aikana! Niin taitavia sellun ja paperin viejiä ei Suomessa ole, jolla valuuttavarannon vuotuinen 4 miljardin haaskaus tulisi kuitatuksi edes puolisksi! Raskaiden ajoneuvojen lähitulevien EU-säädösten päättäjät ovat hurahtaneita, ikävä kyllä. En murehdi kohteita, joissa akuilla, tarvittaessa välilatauksin voidaan kohtuullisesti hoitaa kuljetustehtävät. Osa kuorma- ja linja-autojen kuljetustehtävistä on tällaisia. Ongelma sensijaan on erityisesti tavaroiden kaukokuljetukset. Niitä tehdään valtavassa laajuudessa tehokkaasti kuorma-autoyhdistelmillä. Jos pyrittäessä nettopäästöttömyyteen vaaditaan, kuten hurahtaneet säätelijät vaativat, että se on tehtävä paineistetulla vedyllä, täytyy vety puristaa 700 bar paineiseksi ja kuljettaa se lukuisissa järkyttävän hintaisissa (vuosittain NDT-tutkittavissa) 700 bar pöntöissä auton mukana. Kun ajonaikainen kulutus alentaa paineen noin 300 bar suuruiseksi, täytyy huoltoasemalla tehdä uudelleenpumppaus 700 bar paineeseen. Huoltoasema ei ole mikään Suomessa totuttu, koska 700+ bar painetasoon pystyvä pumppulaitos maksaa luokkaa 10 miljoonaa euroa ja sitä pyörittävä sähkömoottori vaatii suoran kytkennän valtakunnanverkkoon. En jatka aikasyistä näiden tosiasioiden esilletuomista. Totean vain, että kuvatuilta ongelmilta vältyttäisiin (nettopäästöttömyydestä siis tinkimättä), jos puristetun kaasu- tai nestemäisen vedyn sijasta käytetään nestemäistä e-metanolia (tai e-dieselöljyä). Se on muuten samaa e-vetyä, mutta on nesteytetty sijoittamalla molekyyleihin ilmasta erotettu hiiliatomi. Moottori palauttaa toimiessaan hiiliatomin takaisin ilmakehään. Jokseenkin muutoksettomat polttoainesäiliöt ja -varusteet kelpaavat metanolille kuin dieselpolttoainetta käytettäessä. Sama koskee huoltoasemien laitteita. Polttoainetäydennysten välikään ei muutu (vedyn yhteydessä se on puolittunut). Ongelma toki on, että e-metanoli on vielä (mm. estettyjen jalostamoinvestointien vuoksi) noin kolme kertaa kallimpaa kuin esimerkiksi kivihiiltä käyttäen jalostettu metanoli (lopputulos on identtinen). Tunnistaminen kumpi on kyseessä voitaisiin toteuttaa väriaineella (kuten nykyään polttoöljylle) tai aukottomalla logistisella seurannalla (on käytössä jossain laajuudessa Hollannissa) Viherhurahtaneet eivät halua uskoa näihin menetelmiin, Niiden myötä e-polttoaineet kuitenkin nopeasti halventuisivat lähelle perinteisten hintoja mm. tehokkaiden uusien jalostamoiden ansiosta. Siksipä pattitilanne vallitsee kun EU-säätelijät ainakin vielä toimivat kuten Elokapina - istuvat keskellä ajorataa ja estävät nettopäästöttömyyden järkevän toteuttamisen. Hulluimmat vieläpä yhä kuvittelevat tuloksiin päästävän raskaassa tieliikenteessä polttokennoja käyttäen !!! |
||||
|
|
06.04.2025 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Ruskea on tämän numeroa pienempi sisar: https://vaunut.org/kuva/120204 | ||||
|
|
06.04.2025 15:32 | Jari Välimaa | ||
| Tämä on hyvä dokumentti kaikille sähköautoille epäileville. Tämän dokumentin jälkeen Suomessa on tapahtunut pieni vallankumous latauspaikolla viimeksi ABC Heinola 26 suurnopeus latauspistettä : https://latauskartta.fi/ https://areena.yle.fi/1-50334044 |
||||
|
06.04.2025 15:24 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tarkoitetaan Sr1:n "kabiinia" niin veto taisi ulottua sinne asti alun perin https://vaunut.org/kuva/68091. | ||||
|
06.04.2025 15:19 | Juhani Katajisto | ||
| Ruoholahti on ollut vilkas paikka. Siellä on riittänyt vaihtovetureilla töitä niin, että niitä on lähetetty Pasilasta vaihtotöihin ainoastaan Ruoholahteen. Esim. L1 790 oli 9.9.1939 työssä siellä klo 11.47-20.00. Onneksi näitä Ruoholahdessa työskennelleitä vetureita on säilynyt mm. Honkasen Peten ja hänen yhteistyökumppaneidensa keräämissä työkirjoissa. | ||||
|
|
06.04.2025 15:14 | Mika T. Polamo | ||
| Ehtikö tämä aerodynamiikan osaamisnäyte olla vesivanerin ruskea? Kun tällaisen designkukkasen näin ensi kertaa luulin että se on tilapäinen vanerikoppi jonkin Hk:n päällä. Kesti vuosia ennenkuin tajusin että sehän osaa liikkua ihan itse. Varmaan näistä syistä toosa on yhä minulta kuvaamatta. |
||||
|
06.04.2025 15:06 | Mika T. Polamo | ||
| Tilapäistä selvästi. Samanmoisia kylttejä on tiet täynnä. Naaman kanssa ja ilman. Kepu on taas asialla: https://keskusta.fi/kuntavaalit-2025/ehdokkaat/riihimaki/anssi-kemppi/ (En ole kannattaja) |
||||
|
|
06.04.2025 14:34 | Lasse Holopainen | ||
| Huomasin, että se oli lainausta, mutta onko sanoja toimittaja tai joku muu, sisältyy siihen silti samoja ongelmia. | ||||
|
|
06.04.2025 13:39 | Jaakko Pehkonen | ||
| Voisiko johtua siitä että kyseessä ns. tilapäinen rajoitus? | ||||
|
06.04.2025 11:49 | Markku Naskali | ||
| Varmaan jostain löytyy alkuperäisen tuollaisen pohjapiirustus? Olen lapsena moisessa vieraillut, mutta en tietenkään muista millainen oli sisältä. |
||||
|
06.04.2025 10:45 | Panu Breilin | ||
| Ratavartijoiden poistumisen historiaa: Suurimmillaan ratavartijoiden määrä oli 1910- ja 1920-luvuilla. Ajan myötä ratavartijoiden vastuulla olleita osuuksia pidennettiin, mikä vähensi ratavartijoiden tarvetta. Ratavartijoiden työtä helpottivat mm. lumenaurauksen siirtyminen koneelliseksi 1880-luvulta alkaen ja resiinoiden hankinta. Resiina tosin piti ratavartijoiden itse kustantaa 1940-luvulle asti (mikä usein johti resiinoiden epätoivoisiinkin pelastusyrityksiin junan tullessa). Virka-asunnossa asumisvelvollisuus poistui ratavartijoilta, asemapäälliköiltä, pysäkinhoitajilta, pumppukoneenkäyttäjiltä ja muutamilta muilta ammattiryhmiltä 1968, minkä johdosta monet vahtituvat voitiin sen jälkeen myydä tai vuokrata yksityiselle. 1970 uudistettiin ratavartijoiden työnkuvaa ja perinteinen osuusratavartijajärjestelmä poistui. Ratavartijan toimialueeksi tuli tällöin sama kuin heidän esimiehenään tähän aikaan toimineiden rakennusmestarien toimialue. Radantarkastustyössä toimiessa ratavartijan piti tällöin tarkistaa kulkuraiteet vähintään kerran viikossa, ja lisäksi kaikki raiteet yksityisraiteita myöten jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 1979 muutettiin ratavartijoiden nimike rataesimieheksi. Tällöin myös mm. poistuivat Rautatiehallituksen määräämät yleiset aikarajat radantarkastukselle ja asia jätettiin kulloisenkin rata-alueen päällikön tarkemmin määriteltäväksi. Nimikkeellä rataesimies oli työntekijöitä myös 1900-luvun alkupuolella, mutta siihen aikaan kyse oli eri työnkuvasta. Silloiset rataesimiehet hoitivat osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimivat myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena. |
||||
|
06.04.2025 10:19 | Panu Breilin | ||
| Kauklahden asuntotilanne vuonna 1931 Rautatiehakemiston mukaan: "Rautatien asunnoissa asuvat: Asemapäällikkö, jolla on asemarakennuksessa 4 huonetta ja keittiö sekä vinttikamari. Mitään mukavuuksia ei ole asunnossa paitsi likajohto keittiössä. Kirjuri, jolla on eri rakennuksessa 2 pientä huonetta ja keittiö. Neljällä asemamiehellä on yhteisessä kasarmirakennuksessa kullakin 1 h. ja keittiö. Ratamestari asuu myös asemalla eri rakennuksessa. Yhteinen sauna ja pesutupa on kaikilla edellämainituilla käytettävänään. Luontaisetuina on jokaisella myös pieni puutarhamaa ja vähän viljelysmaata. Yksityisasuntojen saanti on vaikeata ja vuokrat kalliit. Sähkövalo on, maksu 4 mk. kvt." Vuonna 1947: "Asemapäällikön asunto käsittää 4 h ja k, lisäksi 1 ullakolla sijaitsevan lämmityslaitosta vailla olevan huoneen. Kirjuri asuu 2 h:n ja k:n sisältävässä huoneustossa. Neljällä asemamiehellä on 1 h ja k:n huoneusto. Muilla aseman virkailijoilla ei ole valtion asuntoa. Kaikkien mainittujen asuntojen yhteyteen kuuluu navetta, sauna on yhteinen kaikille. Asemapäällikölle kuuluu viljelysmaata n. 42 aaria, kirjurille n. 28 ja asemamiehille n. 14 aaria. Sähkövalo on." Vuonna 1963: "Ap:llä asuntona 4 h ja k, muut asunnot 2 kpl 3 h ja k, 1 kpl 2 h ja k sekä 7 kpl 1h ja k." |
||||
|
|
06.04.2025 09:13 | Jarno Piltti | ||
| Tämän työkoneen numero on nyttemmin 99 10 9436 202-7. Seisoo tällä hetkellä Mäntsälässä raiteella 405. Omistaja GRK. | ||||
|
|
06.04.2025 08:38 | Jari Välimaa | ||
| Lasse: tuo kommentti oli suoraa lainausta moottori-lehdestä. ja lisää sähkön käyttöetua "B-kortti riittää pian sähkö- ja kaasukuorma-autojen ajamiseen – painoraja nousee yli 4 tonniin" https://yle.fi/a/74-20153130 |
||||
|
|
06.04.2025 00:21 | Lasse Holopainen | ||
| Mahtaa sudetkin pälättää vanhoista kunnon parivedoista vaikka kuten 3002+3030 meiningillä asjallisuus tähän malliin: https://vaunut.org/kuva/170028?u=5428 Se on sinänsä varmaan vetoisaa kahella sudella vetää kuutta vaunua vaikkei kabiinissa vedä yhtään, mutta kiskoilla kylläkin. | ||||
|
|
06.04.2025 00:09 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mistä johtuu, että 140 km/h rajoitus on merkitty maastoon vaikka JKV-aikakaudella yli 80 km/h rajoituksia ei enää (pääsääntöisesti) merkitä? | ||||
|
06.04.2025 00:06 | Tuukka Varjoranta | ||
| Hyvä että sait tästä lähikuvan, mielenkiintoinen viritelmä kyllä! | ||||
|
|
05.04.2025 23:36 | Mika T. Polamo | ||
| Puhutaanko niistä ajoista jolloin sinä olit yksin ajoissa? Vai pamlataanko niistä ajoista jolloin tulit ajoista olematta kertaakaan ajoissa? Olimmeko myö kertaakaan kaksin ajoissa, edes myöhässä, saati yömyöhässä? Lyödään pari vetoa siitä mitä parivetoa tarkoitat? Tuskin edes pari kuskiakaan muistaa montako kuskiparia tarvitaan pariin parivetoon. Pari veto on eri veto! Tarkoitatko omaa pariasi vai eri paria vai paria eriparivetoa? No onneksi ei olla aivan susia, niihin tuli vetoa joka saumasta seistessäkin. Juh. Ihan hyvät saumat meillä täällä molemmissa päissämme olla on. Mikäs tässä seistessä paritellen. | ||||
|
|
05.04.2025 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Länsisataman liikennepaikan vaihdekoju nro 1 eli KALLIONVÄLI. Ei jää epäselväksi mistä näin osuva nimitys oli peräisin. Tämä oli ensimmäinen miehitetty paikka Töölön ratapihan suunnalta satamaradalla. https://vaunut.org/kuva/43267 | ||||
|
|
05.04.2025 19:01 | Markku Naskali | ||
| Toki maailmassa pitää hyväksyä kaikki mielipiteet. Minun mielipiteeni ja ne kaikki väärät! :) |
||||
|
05.04.2025 18:08 | Lasse Holopainen | ||
| Työtehoseura on muuten asjallinen paikka, nimimerkillä kokemusta on. | ||||
|
|
05.04.2025 17:47 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä, toki sähköllä mehtään piäsee, eri juttu miten, piäseekö aina ja piäseekö poies. Jos ei, niin piäseeköhän omin avuin korjailemaan paikan päällä? Asiasta vielä kukkaruukkuun: puhe "sähköä kritisoivista vääräleuoista" kuulostaa vähän asenteelliselta, jos alkaa analysoimaan, kuulostaa se lähinnä suoritustäyteiseen kompensaatioon kuuluvalta turvattomuudentunteelta, jossa eri tavalla ajattelevat koetaan uhkana itselle. Myöskin heidän "hiljentäminen heti kättelyssä" kuulostaa seuraavalta: erilainen mielipide on uhka omalle käsitykselle, ja jotta se ei ole haittaamassa, täytyy se torjua. Eli siis jätetään kohtaamatta, sanoisin käsittelemättä, ja siitä seuraa "varjo", josta on haittaa jokapäiväiselle elämälle. Yhteiskuntatasolla vastaavanlainen tunnetaan massamuodostuksena tai joukkohypnoosina. Myöskin yhteiskunnassa jos eletään demokratiassa, tulee eriäviä mielipiteitä kuunnella, vaikka niitä ei itse kannattaisi. | ||||
|
05.04.2025 17:34 | Juhani Katajisto | ||
| Niin Petri esitti mielenkiintoisen kysymyksen. Miksi toinen kaikkein vanhimmista Ukko-Pekoista korjattiin niin myöhään vielä maaliskuun 1968 tulipalon jälkeen liikennekelpoiseksi. Vielä ainakin toukokuun lopulla 1969 se seisoi Riihimäen varikolla hytti palaneena ja joulukuusta 1969 alkaen se oli jälleen korjattuna liikenteessä. Samaan aikaan niin moni Pasilan Pekka jäi pois ajosta. Höyryaikaa oli jäljellä tuolloin, kun korjauspäätös on tehty maassamme vielä yli viisi vuotta. Ei varmaan tuolloin tarkkaan tiedetty, milloin höyryaika päättyy. Sitähän siirrettiin monta kertaa eikä monet suunnitelmat pitäneet paikkaansa. Tästähän voi lukea esim. VR:n satavuotishistorian kirjasta. Olisiko tuolloin 1960-luvun lopulla ollut suunnitelmia vetureiden kriisivarastoinnille? Hr1 1002 ehti korjauksen jälkeen olla ajossa vain tasan 6 kuukautta, mutta meille harrastajille se hienoa aikaa. Tajusimme, että höyryaika kulkee vääjäämättä Helsingissä kohti loppuaan ja kukin parhaansa mukaan yritti taltioida sitä. Rulla-Pekat 1020 ja 1021 pääsivät vielä myöhemmin 1970-luvulla konepajakorjaukseen ja sen jälkeen vetämään VR:n normaaliliikenteen henkilöjunia, mutta se onkin toinen juttu. | ||||
|
05.04.2025 14:19 | Rasmus Viirre | ||
| Mukavasti leskenlehdet tuo väriä! Pidän tätä ”takatalvea” sinänsä vitsinä, vaikka kylmä ja myrskyinen tuuli onkin riepponut maita. Lämpötilat ovat olleet keskimäärin normaalia huomattavasti korkeampia. Ja tietysti mieluummin nyt pukkaa kylmää, kuin sitten toukokuussa! | ||||
|
|
05.04.2025 14:15 | Jari Välimaa | ||
| Nyt menee jo niin monimutkaiseksi että kannattaa kysyä traficomista https://traficom.fi/fi/liikenne/autoilijat/ajoneuvon-osto-ja-myynti/ajoneuvon-tuonti-suomeen Ja Norja on EU:n ulkopuolella joten 10 % tulli pitää maksaa. Takuu jutuista kannattaa selvittää onko kysymys maanhantuojan vai tehtaan takuusta. Itse olen ajanut Saksasta tuodulla sähköautolla (en itse) ja takuu hommat sujuivat hyvin suomalaisella korjaamolla oikein hyvin kun oli tehtaan takuu. |
||||
|
|
05.04.2025 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun osuusratavartijoiden käyttö lopetettiin vuonna 1970, niin silloiset ratavartijat saivat ammattinimikkeekseen "rataesimies". Tämä on varsin pätevä nimitys, sillä heidän osaamisensa myötä he toimivat ratojen kunnossapidossa etumiehinä, tai työnjohtajina tai sanotaan nyt saksaksi: "Bahnbau-Rottenführer" eli "pienemmän ratatyöryhmän" nokkamies. |
||||
|
05.04.2025 12:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on tosiaankin OmniCity, Pohjolan Liikenteen auto 853 ( https://tinyurl.com/pohjola853 ) tai 858 ( https://tinyurl.com/pohjola858 ). Linkit vievät Bussidata-kuvasivustolle. | ||||
|
05.04.2025 12:11 | Arttu Kokkonen | ||
| Joo, tätä mietin itsekin. | ||||
|
|
05.04.2025 11:59 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko syy 1002:n korjaamiseen ollut siinä, että Hr1 ja Tr1 säilöttiin kriisivarastoihin, joten niille oli varaveturina tarvetta vielä pitkäksi ajaksi? | ||||
|
|
05.04.2025 11:42 | Juhani Katajisto | ||
| Tämä oli Helsingissä monikymmen vuotisen Ukko-Pekka liikenteen aivan joutsenlaulua. Vielä seuraavassa kuussa eli toukokuussa 1970 näki Ukko-Pekoista tämän ja 1002:n liikkuvan pääkaupunkiseudulla. Sitten syksystä 1937 alkaneet Pekan ajot olivat normaaliliikenteessä ohi pääkaupunkiseudulla. Ja tuskin 1002 olisi enää ollut liikenteessä, mutta sen hytissä oli Riihimäellä keväällä 1968 paha tulipalovaurio ja se korjattiin ajoon. Ja pitihän sitä sitten tietysti vielä hyödyntää. Keväällä 1970 tämä 1010 tuli useana aamuna tässä aamujunassa Pasilan alaratapihan kautta. Oliko sitten ratatyöt syynä? Mutta aika hieno loppuhan tällä oli. Sillä ajettiin vielä huhtikuussa 1970 melkein 6 000 km. | ||||
|
|
05.04.2025 11:38 | Petri Nummijoki | ||
| Jos puhutaan 1950-luvusta tai 1960-luvun alkuvuosista niin varmaankin kysymys oli veturikierroista tai sitten veturin pitkiä odotusaikoja hyödynnettiin täyteajona keveissä junissa, vaikka niihin olisi riittänyt pienempikin veturi. Mutta noin vuoteen 1965 ehdittäessä ja sitä myöhäisemmällä ajalla syy lienee siinä, että dieselvetureita riitti jokseenkin kaikkiin raskaampiin ja/tai nopeampiin matkustajajuniin, joten höyryvetureille jäi enää näitä keveitä. Kun samaan aikaan pienemmät matkustajajunahöyryveturit olivat poistuneet tai poistumassa niin sitten Ukko-Pekoilla ja Ristoilla ajettiin näitä keveitä, vaikka varmaan joku Hv2 olisi tämmöiseen ollut taloudellisempi. | ||||