Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2024 03:18 | John Lindroth | ||
| Tämä on jo harvinaisempi otos,Frichs Tk3 tuolla isolla valonheittimellä tenderissä!Ilmeisesti näillä oli Oulussa sen verran linja ajoja että tämä tuli tarpeeseen. | ||||
|
02.08.2024 02:57 | John Lindroth | ||
| Tykkään taiteellisuudesta ja varsinkin musiikista!Musa-Juna voisi olla kova Brändi ja olihan niitä jo 80-luvulla esim.Viståget Hki-Hanko,vuosina 85ja 86.Iso mutta lienee se rahoitus!Itse muistan matkustaneeni Hv2 välillä vetoisessa henkilöjunassa välillä SL-Hki ja siellä alkuvaiheessa soi ainakin haitari ja laulu!Hv veti junaa välillä Sl-Imr ja vuosihan oli 65. | ||||
|
02.08.2024 02:52 | John Lindroth | ||
| Suomi nostalginen Sisu kuormuri tasoristeyksessä toimii Yess! | ||||
|
02.08.2024 02:50 | John Lindroth | ||
| Onnistunut otos josta tuli taidetta! | ||||
|
|
01.08.2024 23:32 | Lasse Holopainen | ||
| L e h m ä | ||||
|
01.08.2024 22:08 | Lari Åhman | ||
| Komea kesäinen kuvasarja Tuomakselta. Tykkään kovasti ulkokaarteen puolelta otetuista kuvista ja tämä on oiva esimerkki sellaisesta. Itselle tuttu junarunko erilaisissa maisemissa istuu hienosti kaarteeseen. | ||||
|
01.08.2024 22:02 | Teemu Tuomisto | ||
| Oi! Olipas sattuma! Itse toki tein vain pienen parin minuutin visiitin tuonne asemalle koko päivän jälkeen, kun olin kaupungilla käppäillyt. Lähdin tuosta itsekin ajamaan Latvian puolelle ja rajaa pitkin itämerelle ja siitä takaisin Pärnuun, jossa yövyin. | ||||
|
01.08.2024 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva Sodankylän suurimman kylän rautatieasemasta tuli sattumakuvana. Siis silloin (60- ja 70-luvuilla) jolloin Sodankylän yhteisö paljolta hajosi kausityöttömyyden ja ankarien elinolosuhteiden väsyttämänä. Väki äänesti jaloillaan - siirtyi etelämpään Suomeen ja Ruotsiin, paljolta Göteborgiin (Volvo, SKF, Götaverken ja muut). Sota- ja sotakorvausajan menetysten jälkiseurauksia tämäkin. Varsin miellyttävä kaupunki Göteborg onkin. Ostimme (esivanhempamme 1600-luvulla) sen takaisin maksamalla lunnasrahat Tanskalle (Älvsborgs lösen: https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84lvsborgs_l%C3%B6sen ). Joten ihan täysvaltaisesti saivat mekastaa Slussenin sissien elämäntapatoverit tuon asemarakennuksen nurkilla. Kunnes hauta tai sosiaaliapu (=lauttalippu Turkuun) vei tämän ryhmän - todella vähäisen murto-osan sinne tulleista suomalaisista. Nettomenetykseksi Ruotsin hyväksi tuli noin 150 000 suomalaista, paljolta ahkerimpia ja sitkeimpiä pohjoisen poikia ja tyttöjä. Ehkä joku heistä on kuvassa. Itselleni oli osin sattuma, osin saamani hyvän kohtelun nollannut syrjintä suomalaisuuteni perusteella, etten sinne jäänyt . |
||||
|
01.08.2024 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ennen vanhaan ― rautaisina aikoina ― olivat jokseenkin kaikki Jt:ssä kuvatut merkit sellaisia, että ne tunnisti jo pelkästä hahmostaan. Vaikka merkki oli kuorrutettu nuoskalumella kauttaaltaan vitivalkoiseksi, tiesi vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja tai laatikkoauran päällikkö useimmiten jo merkin muodosta yksi yhteen, mistä on kyse. No joo, esim. erilaisia erotusjakson yhteyteen ripustettavia merkkejä oli ja on kolmenlaisia ― merkit »Erotusjakson etumerkki», »Erotusjakso alkaa» sekä »Erotusjakso päättyy» ―, ja ne ovat siltikin kaikki muodoltaan samanlaisia neliöitä. ― Mutta ei ollut olemassa muita neliön muotoisia merkkejä. Kun oudolla rataosalla mustan talviyön lumipyryssä ajellessa junankeulassa hehkuvissa kelmeissä valoissa välkähti ohikiitävän hetken lumenvalkoinen neliö, oivalsi kuljettaja ruveta ottamaan virtoja pois. Ässä oli ässän muotoinen, erkkamerkki een muotoinen. Selkeää. Hieman toiseen suuntaan se pakkaa olla menossa nykyään, kun pieneen, suorakulmion muotoiseen merkkiin on ysärin ja milleniumin jäljiltä saatettu rustailla yhtä hyvin »B», »E», pienellä präntillä »Varo kuumista» tai vaikka kuva »vihaisesta kiinalaisesta». Saattaisipa moni terävähkö valvontanopeushiljennys hioutua rautatiematkustajien kokemasta elämysmaailmasta, jos baliisiryhmämerkit olisivat aitojen erkkamerkkien ja ässien tapaan näyttävän näköisiä ― ujostelemattomia ja anteeksipyytelemättömiä―, jo kaukaa säässä kuin säässä erottuvia, B-kirjaimen muotoisiksi leikattuja peltiaakkosia. | ||||
|
|
01.08.2024 21:33 | Reijo Salminen | ||
| Äkkijyrkän peltilehmä! | ||||
|
01.08.2024 21:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaikka Tnk4:n numero näyttäisikin olevan 953 (kuten Ari-Pekka kuvaansa https://vaunut.org/kuva/130742 on virheellisesti merkinnyt), oikea numero on silti 983: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/53894737667 | ||||
|
01.08.2024 20:35 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa settiä taas Tuomakselta. Etualan kalliokumpare olisi saattanut olla jollakin toisella jalkojen alla kuvatessa, vaan tässä se on otettu onnistuneesti mukaan kuvaan. Komeat kesän värit ovat vielä tässä kuvaa elävöittämässä. | ||||
|
|
01.08.2024 19:51 | Ossi Rosten | ||
| Tässä on kyllä onnistunut sommittelu | ||||
|
01.08.2024 19:35 | Eljas Pölhö | ||
| Teknillisen jaoston "Vaunuston lisäys" [toukokuussa]-raportin mukaan (Lko 2101/3869, 5.6.1969) virkavaunu sarjaa A n:o 17 on valmistunut toukokuussa 1969. Ylimenosuojusten puuttuminen ei ole estänyt vaunun käyttöönottoa. | ||||
|
|
01.08.2024 18:21 | Tapio Keränen | ||
| Valitettavasti kamerani optiikka oli koottu väärin, jonka jälkeen kuvan reunat jäivät epätarkoiksi ja suurella aukolla kuvattaessa vain kuvan keskipiste oli tterävä. Vika korjattiin maksutta, mutta kymmenkunta filmiä meni pilalle. | ||||
|
01.08.2024 17:46 | Timo Salo | ||
| Ja kirkonseutu talvella: https://vaunut.org/kuva/167407?u=349&paik=karkku | ||||
|
|
01.08.2024 17:41 | Timo Salo | ||
| Sama paikka sillalta kuvattuna... :https://vaunut.org/kuva/157348?u=349 | ||||
|
01.08.2024 17:34 | Timo Salo | ||
| Tuomakselta hieno kuvasarja TUTUISTA paikoista! Tästäkin on pitänyt ottaa kuva, mutta niin se vaan on jäänyt. Uusia kuvakulmia monissa kuvissa, huomaa että olet nähnyt vaivaa... | ||||
|
|
01.08.2024 16:16 | Juha Kutvonen | ||
| No jopas, olin Valgassa samana päivänä, mutten nähnyt siellä muita kuvaajia. Vietin siellä nelisen tuntia puoli yhdestätoista alkaen, mutta pistäydyin välillä Lugazissa Latvian puolella. Tuo toinen veturi on numeroltaan 1505. |
||||
|
01.08.2024 16:15 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Punaisessa Nortissa oli filtteri - tosin normaalia lyhyempi. | ||||
|
01.08.2024 16:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkamossa ja Saarella ainakin on radan yli tuollaiset. | ||||
|
|
01.08.2024 15:49 | Simo Virtanen | ||
| North State -tupakissa ei ollut turhia filttereitä eli tupakoitsija sai nauttia kaikesta savusta. Myös tervaa kehuttiin oleva enemmän kuin muissa aikalaisissa. https://live.staticflickr.com/2623/3842428355_726597934c_b.jpg |
||||
|
|
01.08.2024 15:42 | Kari Haapakangas | ||
| Rakennustekninen kysymys. Siltaan vaikuttavia voimia on helpompi hallita noin kuin tehdä maatukiin nähden vino silta. Nykyään nämä laskelmat hallitaan paremmin, mutta näitä "kummia" siltoja on aikoinaan rakennettu jonkin verran. | ||||
|
|
01.08.2024 15:32 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. Hieno kuva. | ||||
|
|
01.08.2024 14:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eiköst tommosia salmiakkisiltoja mahda olla. Mulle tulee ainakin heti mieleen Nokialla viistosti Nokian valtatien ylittävän Rauman radan silta sekä Kupittaan tienoilla hieman samaan tyyliin valettu Rantaradan ja Ykköstien eritasosilta. | ||||
|
01.08.2024 12:59 | Jouni Hytönen | ||
| Viime viikolla olin Lohjalla Kaivurinkadun tasoristeyksessä. Hyvinkään suunnasta lähestyi Fenniarailin 7166 ja se oli jo laukaissut tasoristeyslaitoksen hälyttämään. Joku tuli autolla paikalle, katsoi, ettei junaa näy vielä - siispä vähät välitän vilkkuvista punaisista valoista - ja jatkoi matkaansa golfkentän suuntaan. Puomit laskivat pian auton takana. Hyvin onnistuu vastuuton käytös tasoristeyksissä aikuisiltakin. | ||||
|
|
01.08.2024 12:17 | Eemil Liukkonen | ||
| Täyttä tupakkaa. | ||||
|
01.08.2024 11:51 | Jouni Halinen | ||
| Sitten on olemassa vielä mallipuusepän (myös malliveistäjästä puhutaan) mauseri, se on tuplasti isompi kuin normi mauseri, siinä ei ole syvyysmittaa (tönäri osio) ollenkaan ja siinä on 1:1 mitta asteikon lisäksi +1%:tin, +2%.tin ja +3%:tin mitta-asteikot. Eli mallipuuseppä arvioi käsivaralla? työnalle ottamansa puutavaran kosteusprosentin ja ottaa sitten (tarvittaessa) käyttöön jonkin edellä olevista %:ti mitta-asteikoista. Tällä pyritään siihen, että kun puutavara on saavuttanut työn edetessä lopullisen kuivuusasteen (supistunut) niin se on silloin työpiirrustuksen mukaisissa mitoissa. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että 200 mm paksu puuklossi supistuu kuivuessaan 3 %:tin mukaan 6 milliä. Eri piiruntarkasta työstä on kysymys. Faijavainaa oli Rompalla mallipuuseppänä (1947-1983), mulla on jossain kuva faijan tekemästä joko Sm1/2 tai metrojunan moottorin valumallista, laitan sen tänne kun sen löydän. Valumallien teko loppui Rompalla vuonna 1983 kuin seinään, yhtenä syynä oli varmaan se että työn määrä verstaalla vaihteli suuresti, ensimmäiseksi tehtiin täytetyönä johtajille kirjahyllyjä ym. muita kalusteita ja jos niitäkään töitä ei ollut, niin työnjohtaja sanoi faijalle kerran, että "kun Härry sulla on sielä kotitalossasi se verstas, niin tee sinne itsellesi höyläpenkki". Valumalleja alkoi tekemään sitten joku alihankkija, liekö niitä tehty enää sen jälkeen puusta? vai joku automaattikone ne jyrsi jostain isommasta "massakappeleesta"? Vaikka faija teki leipätyössään "millintarkkaa" työtä, niin normi timpurihommista hänellä ei meinannut tulla oikein yhtään mitään. |
||||
|
01.08.2024 11:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heinoo on raskaalle, länttä kohti kulkeutuvalle tavarajunalle huono sivullemenopaikka, kun siinä joutuu vetämään notkon pohjalta lyhyen vaihteen kautta ylämäkeen. Vaikkei se äkkiseltään kuvaa katsoen siltä näytäkään, tällä ratkaisulla on nopeutettu molempien junien matkaa. | ||||
|
01.08.2024 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoinen keksintö tämä! Ei Teeteevee mitään... | ||||
|
01.08.2024 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohi aiheen: jos Vennäinmaalla haluat asua, niin suosittelen heidän erityisen taitavia ja osaavia lääkäreitä. Esimerkki: - sinulta tullaan poistamaan rikkinäinen poskihammas taka- eli " kakkosen" kautta. Operaatio vaatii erityisen suurta taitoa, sillä siellähän EI SAA suuta avata, heko heko! |
||||
|
|
01.08.2024 11:05 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Nörtit ei muista, että mikä on nortti. | ||||
|
|
01.08.2024 10:52 | Panu Breilin | ||
| Tasoristeyksissä taitaa yksi iso ongelma olla se, että monet ihmiset eivät ymmärrä miten hitaasti juna pysähtyy. Kuvitellaan siis, että hiljaa kulkevan junan edestä voisi mennä samalla tapaa kuin hiljaa kulkevan auton edestä. Mitä sähköpotkulautailijoihin ja pyöräilijöihin muuten tulee, niin kulkuneuvon ominaisuudet, eli keveys ja melko suuri nopeus, ovat sellaisia, että ne herkästi houkuttelevat erilaisiin koukkauksiin liikenteessä. Ongelma on myös se, ettei sähköpotkulautailijoilla ja pyöräilijöillä oikein ole yksiselitteistä roolia liikenteessä samalla tapaa kuin miten autoilla tai jalankulkijoilla on. Niiden laillinen paikka on välillä siellä ja välillä täällä, ja se mitä käytännössä tapahtuu on sitten vielä sekavampaa ja epäloogisempaa. |
||||
|
|
01.08.2024 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Arvokkaita muisteluksia 40- ja 50-luvuilta, jolloin noustiin sotien tuhoista ja ihmisillä oli ahkeruutta ja itseluottamusta - osin koska vähät tavarat joita ostettiin olivat omassa maassa tehtyjä. 60-luvulla elintaso parantui ja paikallisyhteisö paljolti ja melko nopeasti purkautui. Mentiin työn perässä kaupunkeihin, moni Ruotsiinkin. Ehkä joku Uddevallaankin. |
||||
|
01.08.2024 08:51 | Petri Sallinen | ||
| Valtionrautatien virkoja koskevat nimitysasiakirjat löytyvät kansallisarkistosta. | ||||
|
01.08.2024 07:34 | Sauli Vähäkoski | ||
| On siis T 3812 Harjavallasta Tampereelle. | ||||
|
01.08.2024 04:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Julian aikatauluaineistoista näkee, että T 3717 oli kulussa kesällä 2017. Juna ajettiin Viinikasta Raumalle yhtenätoista kesätiistai- tai lauantaiaamuna. Junanjäljistä näkee myös, että se on pruukannut lähteä Viinikasta siltä raiteelta, jolle kuopiolainen T 4098 on muutamaa hetkeä aiemmin saapunut. Kysymyksessä voi siis olettaa olleen Savon sellujuna. Juuri sellaisen vaunustoksi kuvassa näkyvä sopisi; vallankin jos se oli pitkä, kuten kuvatekstissä kerrotaan olleen. Vaunut sopisivat myös aamusekuli T 3705:een, mutta se ei välttämättä aina ollut niin pitkä. | ||||
|
01.08.2024 04:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kerrankin hyviä uutisia, Suomen MM-ralli meni vituiksi Mutta toivottavasti rautatiemuseopäivät pelastaa perseelleen menneen kesän. | ||||
|
01.08.2024 01:09 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva ja nyt puhdasta nostalgiaa!Tuossa mutkassa n. 500 m junantakana oli minun höyryjunien tarkkailu paikka jossa seurailin höyryjunia 60-luvulla siihen liittyy monenlaisia näkö-ja äänimuistoja!Siihen tultiin Stadista ykkösen ratikalla joka tietenkin oli vanha vaunu joista tykkäsin ja varsinkin siinä kuljettajan vieressä olevalla paikalla ,sen jälkeen ja pieni kävely metsikön halki! Sen jälkeen ikimuistoiset elämykset saattoivat alkaa!Eli pääasiassa Pekkaa-Ristoa ja Paikkua! |
||||
|
31.07.2024 23:30 | Aapo Niemelä | ||
| Tästä tulee kesäfiilis. :) | ||||
|
31.07.2024 23:28 | Aapo Niemelä | ||
| Näköaistia hyväilevä kirjo punaruskeita sävyjä. | ||||
|
31.07.2024 23:26 | Aapo Niemelä | ||
| Tämä asettaa hienosti perspektiiviin, kuina suuren luokan operaatio tuollainen kemikaalitehdas todella on... Hieman mielikuvitusta herättelemällä taivaskin on kuin joltain toiselta planeetalta, kaasukerroksineen kaikkineen. Hyvä kuva! | ||||
|
31.07.2024 23:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Upea on! Vaunujen valot ovat tässä tavattoman tunnelmakkaat. | ||||
|
31.07.2024 23:01 | Tuomas Pätäri | ||
| No nyt on hienosti tämäkin kuvapuute korjattu! Iso on terminaali. | ||||
|
|
31.07.2024 22:34 | Jouni Halinen | ||
| Olen pähkäillyt useasti sitä, että mikä lie ollut isoisäni Frans Oskarin virkanimike loppupeleissä, äitini puhui vaihdemiehestä mutta joskus myös asemamiehestä, miten virkanimikkeet/työtehtävät menivät 20-50 luvuilla tämän kokoisella R-asemalla?. Ainakin minusta näyttää hitusen siltä, että kuvassa vasemmalla/etualalla seisoisi Rautatievirkamies, sillä arviolla että henkilöllä on virkalakki päässä, miten muut asian näkevät.? | ||||
|
|
31.07.2024 22:26 | Antti Ojala | ||
| Kuvauspaikan vahvistaa Satakunnan Kauvatsaksi se, ettei kenelläkään näy s u u t a . | ||||
|
31.07.2024 22:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tuosta Lamminolan liikennepaikasta tietoa tai kuvia? | ||||
|
31.07.2024 22:12 | Miitre Timonen | ||
| Ja ilman Gd:tä. | ||||
|
|
31.07.2024 22:08 | Jouni Halinen | ||
| Symbioosi https://fi.wikipedia.org/wiki/Symbioosi olisi voinut toimia seuraavasti. Työväki oli töissä syksystä kevääseen sahalla. Siellä sahattiin/höylättiin sitten tukkeja määrämittaan koko talvikausi. Puutavara laitettiin sen jälkeen taapeleihin kuivumaan. https://vaunut.org/kuva/78058?t=taapeli Kevään tullen työväki siirtyi töihin tiilitehtaalle ja sahalle tuli kesätöihin nuoria ihmisiä (mm. mutsivainaa näin toimi) lajittelemaan sahatavaraa eri laatuluokkiin ja myyntieriin. Saha sijaitsi aivan asemaa vastapäätä (Tassari) joten lastaus junanvaunuun kävi sutjakkaasti. Savennosto-ja tiilitehdasalue sijaitsivat joen (Kauvatsanjoki) länsipuolella, Kiskot sinne kulkivat niin, että juna tuli Tampereen suunnasta ylitti sillan ja peruutti sitten tehdasalueelle joen länsipuolelle. Tiilitehtaan laitteet/työkoneet olivat vielä 60-luvulla ruostumassa joen partaalla. Jostain toisesta kuvasta luin, että henkilöliikenne olisi loppunut Kauvatsalla vasta 80-luvun alkupuolella, onko näin? Kartalla http://bot.fi/3xx9 näkyy entisen ratapihan alue valkoisella, sen pituus oli noin reilut kilometri, asemarakennus on pampulan kohdalla. Kiskopareja oli muistaakseni 5+ kappaletta, kuvassa https://vaunut.org/kuva/169672 niistä näkyy 3. Ratapiha-alue (Tampereen pää) päättyy juuri siihen kohtaan mihin Isoisäni asemamies?/vaihdemies? Frans Oskari Sinisalo ”täsmärakensi” oman kotitalonsa, eli hän taitti työmatkat ”työsuhde resiinalla” suoraan kotiovelta. Rata näkyy pottumaan takana, Tampere on vasemmalla, Pori oikealla ja 17 tai 20 ”metriä” etualalla. https://vaunut.org/kuva/77899?s=1 Selvitystä aseman seudulle 40/50/60 luvulla, niin kuin minä sen muistan, mutta myös osin mutsin kertomana: Palveluntarjonta Asemakylällä oli enimmillään seuraava: Elokuvateatteri, SOK-kauppa, OTK-kauppa, K-kauppa, Yksityinen kauppa, Baari, Kioski, Kemikalio/Lelu/Kirjakauppa, Sekatavarakauppa, Kodinkonekauppa, Pankki ja Posti, kaikki max. kilometrin päässä asemalta, aikamoinen setti palveluja oli kyseessä. Lähialueella (asemakylä) asui vajaa 400 ihmistä. Koko kunnan alueella (mm. Kirkonkylällä) ja naapuri kunnissa sitten paljon enemmän, säteilihän paikkakunnalle tullut rautatieasema erinäistä positiivista ”pöhinää” hyvinkin laajalle alueelle. Esim. elokuvateatteriin tultiin katsomaan ”Loukku Ikosen ja T Brännäs:sin” kiihkeitä (ja kiihkeitä?!) lemmenleikkejä suviyössä pidemmänkin matkan päästä junalla tai polkupyörällä. Ohi aiheen: Ei ole tänä päivänä kovin mukavaa asua venäjällä, jos kuitenkin haluat siellä asua, niin se käy nyt tosi helposti, et tarvitse edes passia ja tai viisumia. Perille pääset muutamassa tunnissa bussilla tai omalla autolla. Kielikään ei tuota ongelmia, myös Viipuri löytyy lähistöltä ja Suomikaan ei ole kovin kaukana. Ei ole kuitenkaan kovin mukavaa kertoa ihmisille, että asut venäjällä ja jos haluat tämän takia muuttaa sieltä pois, niin sekin onnistuu helposti. http://bot.fi/3xxa Myös muutto Venetsiaan sujuu sutjakkaasti http://bot.fi/3xxb |
||||
|
31.07.2024 21:51 | Jouni Halinen | ||
| Siirsin keskustelun mm. symbioosin osalta kuvaan https://vaunut.org/kuva/49817?paik=Kauvatsa koska kommenttini koskee enemmälti elämää Kauvatsan asemakylällä wanhaan aikaan. | ||||
|
|
31.07.2024 20:35 | Eljas Pölhö | ||
| H7 516 on ollut Tampereen varikolla syyskuun 1923 jälkipuoliskolta lähtien eli heti konepajakorjauksesta valmistuttuaan. | ||||
