Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07.2024 16:40 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno auringon kultaama iltatunnelma on suorastaan käsin kosketeltavissa. Junakin on vastavalosta huolimatta saatu hyvin näkyviin. Erinomainen kuva haastavassa valossa. | ||||
|
01.07.2024 16:26 | Visa Pöntinen | ||
| Kuvateksti viittaa siihen että molemmat on kuvattu samassa kuvauspaikassa, ei samaan kuvaan. https://vaunut.org/kuva/169069 | ||||
|
01.07.2024 15:36 | Erkki Nuutio | ||
| Voinee sanoa, että ovet ovat alkuperäiset viimeisiltä vuosilta Suolahdessa. Ne edustavat suomalaista puuoviosaamista. Schwartzkoppfin historiikissa (1927) esiintyy joitakin pieniä moottorivetureita. Niiden ohjaamoissa on yläkaariset oviaukot, joskus niissä oli ikkunalliset yläkaariset ovetkin. Tässä valossa voi kuvan ohjaamo olla kyhätty Suolahdessa. Ehkä ohjaamoseiniä ei alunperin toimitettu, tai ne olivat väsähtäneet ja korvattu nykyisellä ohjaamolla. Museorautatien piirissä tätä ei liene selvitelty. |
||||
|
01.07.2024 11:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiina 4/92, »Tasoristeys-palsta», s. 42: »Sr 1-veturien kaksinajossa on käytetty elokuusta lähtien 1. veturin etummaista ja 2. veturin takimmaista virroitinta. Ratkaisu pienentää ajojohtoon kohdistuvaa painetta. Ruotsissa vastaavaa jakoa on käytetty jo iät ja ajat.» | ||||
|
|
01.07.2024 11:35 | Roope Prusila | ||
| En näe tässä kuin yhden Sr3:n. Kuvateksti antaa virheellisesti olettaa, että molemmat Sr3:t olisi saatu vangittua samaan ruutuun. | ||||
|
|
01.07.2024 11:14 | Petri Nummijoki | ||
| Elokuulle 1992 päivätyssä kuvassa ajellaan vielä takimmaisilla virroittimilla https://vaunut.org/kuva/78818 mutta joulukuussa 1992 https://vaunut.org/kuva/15854 ovat äärimmäiset käytössä. Ehkä muutos tapahtui noin syksyllä 1992. Toki tuossa käytetään äärimmäisiä matkustajajunissa mutta kyllä niitä ensimmäisen muutoksen jälkeen käytettiin tavarajunissakin yhtä lailla https://vaunut.org/kuva/18748. Resiina-lehden tasoristeyspalstalla oli aikoinaan maininta asiasta, joten sieltä ajankohta on varmistettavissa. | ||||
|
01.07.2024 11:05 | Petri Nummijoki | ||
| Hieno aikalaiskuva kyllä. Tästä tuli mieleen, että joissain Hr11-vetureissa (ainakin 1950) näkyy 1960-luvun alkupuolella otetuissa kuvissa enemmän letkuja keulassa ja varmaan tässäkin yksilössä on sellaisia ollut, kun keulaan on tehty ylimääräiset aukot. Tietääkö joku näiden käyttötarkoituksesta? Olisiko huono arvaus, että lisäletkuilla varustetut yksilöt toimivat uusien teräsvaunujen koeajovetureina ja tarve liittyi siihen? | ||||
|
01.07.2024 10:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko noita Ek -vaunuja todellakin käytetty vielä v 1972 jälkeen kun kirjaintunnukselliset lähijunalinjat otettiin käyttöön, vai onko joku vitsinikkari laittanut R-junan kyltin kylkeen roikkumaan? | ||||
|
|
01.07.2024 10:23 | Raimo Harju | ||
| Tällainen kolmikko olis vieläkin mahdollista saada samaan kuvaan, vaikka tämä ensimmäinen ei enää omin konein liikkuiskaan. | ||||
|
|
01.07.2024 10:09 | Jyrki Vaara | ||
| Ovatki nuo puiset ovet alkuperäiset? | ||||
|
|
01.07.2024 07:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erotusjaksomagneetit näyttävät kieltämättä olevan melko lähellä ajolangan jännitteetöntä osaa. Niiden ei toisaalta sovi olla liian etäälläkään, koska tällöin riski siihen, että sähköjuna jää erotusjaksoon, kasvaa. Magneettien kohdat on siltikin mitoitettu siten, että veturin pääkatkaisija ehtii aueta riittävän aikaisin myös käytettäessä etuvirroitinta. Epäilemättä kuljettajan erotusjaksoon liittyvästä ajovirheestä ( https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/rauman-yot.html , 9. kappale) johtuva vaiheiden sekaantuminen toisiinsa virroittimen mukanaan vetämää valokaarta myöten on todennäköisempi etuvirroitinta käytettäessä. Kuitenkin varsinainen syy sähköveturin takavirroittimen ensisijaiseen käyttöön on se, ettei virroitin mahdollisesti rikkoutuessaan rikkoisi samalla muitakin suurjännitekojeita, kuten toista virroitinta, veturin katolta. Veturiparin kyseessä ollessa pelätään isommissa nopeuksissa kummastakin takimmaista virroitinta käytettäessä lähekkäisten virroittimien ajolankaa nostavaa vaikutusta, joka pahimmillaan voisi ohjata ajolangan virroittimen kelkan alle. Tämä nähdään isoimmaksi riskiksi, kun veturiparilla ajetaan kovempaa kuin tyypillisiä tavarajunavauhteja. |
||||
|
|
01.07.2024 04:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunussa oli tavallista vedenkestävää vaneria, olisiko jotain 4 - 6 millistä? Dm1 nro 16. Dk-vaunuja muutettaessa 1950-luvun Ggh-vaunuiksi puolenvälin tienoilla osa vaunuista sai levyseinät. CEi 2552 vuodelta 1929 oli myös levyseinäinen. Muutettuna vaunuksi Cik 2393 vuonna 1960, siinä oli silloin tavallinen panelointi seinissä. Ei 22121, vuodelta 1931. Se muutettiin v. 1968 autojenkuljetusvaunuksi Oe 71'905. Sittemmin siihen heitettiin lujimuovikori päälle ja Oe muuttui vaunuksi Gfo 31'003. Ei 22203, vuodelta 1942, valmistunut venäläiselle aluskehykselle. Sittemmin Ei 22203 sai uusitut "kiitojuna"-malliset sivuikkunat. Hylätty v. 1971. Vanhat lanterniinikattoiset telivaunut ilman muuta olivat levyseinillä, mutta ne olivat rautapeltiä. |
||||
|
|
01.07.2024 03:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös asiaan vaikuta erotusjaksoon ajaminen...? | ||||
|
|
01.07.2024 03:30 | John Lindroth | ||
| Tuollainen Ho mallina vielä puuttuu.Muutoin muistan kyllä istuneena noissa EK vaumujen portaissa heti veturin takana Helsingin ja Pasilan välissä Paikun (Pr1)vetämässä junassa kerätessäni nautinnollisia ja ikimuistoisia äänielämyksiä unohtamatta höyryveturin hajuaromeja! | ||||
|
|
01.07.2024 01:30 | John Lindroth | ||
| Tapsalta puhdasta diesel nostalgiaa! | ||||
|
30.06.2024 23:17 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä hieno valotus! Ja Lok 2000:n muotoilu piirtyy hienosti esiin. | ||||
|
|
30.06.2024 23:16 | Jarno Piltti | ||
| Mitähän materiaalia tämä levytys oli? Jotain silloin uusinta uutta kuitulevyä vai? | ||||
|
|
30.06.2024 22:15 | Teuvo Piirainen | ||
| En tiedä Petri Nummijoen mainitsemista vuosiluvuista ja oliko niillä mitään osuutta virroitinasetteluun. Sääntö oli kuitenkin niin, että jos junan sn oli 80 km/h tai alle, käytettiin kulkusuuntaan nähden takimmaisia virroittimia. Reilu vuosi sitten edellä mainittua ohjetta muutettiin siten, että jos junan sn on 90 km/h tai alle, käytetään kulkusuuntaan nähden takimmaisia virroittimia. Jos siis junan sn on yli 90 km/h, käytetään ulommaisia virroittimia. | ||||
|
|
30.06.2024 21:56 | Hannu Peltola | ||
| On kyllä näkymät muuttuneet, mutta onhan tästä tietysti 57 vuotta aikaakin! | ||||
|
30.06.2024 21:44 | Jouni Halinen | ||
| Ja vähän ajolankoja? | ||||
|
|
30.06.2024 21:37 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko taustalla tulossa vielä kolmaskin dieselveturi aamupäivän pikajunan eteen? Hr11 on varmaankin menossa Turun junaan MP27, jonka lähtöaika ainakin syysaikataulussa oli klo. 9:25. Hr12 lienee menossa klo. 9:40 lähtevään Oulun junaan P67 ja Hr13 klo. 9:45 lähtevään Iisalmen junaan P75. | ||||
|
30.06.2024 20:05 | Petri Nummijoki | ||
| Ennen Rovaniemen radan sähköistystä ajettiin tosiaan pitkät 15-20-vaunuisetkin yöpikajunat yhdellä Dr16-veturilla https://www.vaunut.org/kuva/23852 eikä silloisten aikataulujen kanssa ollut ongelmia. Tyypillisesti tuollainen juna pystyi ajamaan tilapäisestä hiljennyksestä tai ylipitkästä pysähdyksestä johtuvan muutaman minuutin myöhästymisen kiinni. Minullekin on jäänyt mieleen, että kulku oli todella tasaista ja pehmeämpää, kuin Oulun eteläpuolella sähkövedolla. Ehkä kuitenkin on vähän liioittelua sanoa, että vauhtia oli suurimman sallitun mukaisesti. Noin 15-17-vaunuinen juna saavutti kyllä sallitun 120 km/h nopeuden jossain mutta ei kovin monessa paikassa. Vielä raskaammilla korkeimmatkin nopeudet jäivät ainakin omissa mittauksissani hieman tämän alle. Rovaniemen ja Kemin välillä oli dieselaikana useita kaarteista johtuvia nopeusrajoituksia ja maasto mäkisempää ja korkeimmatkin nopeudet olivat yleensä vain vähän yli 100 km/h ja pitkät matkat mentiin paljon tämän alle. Tosin aivan dieselajan lopussa oli Tervolan ja Laurilan välinen osuus oikaistua hyväkuntoista rataa ja siinä raskaskin yöjuna lasketteli rannikkoa kohden 120 km/h vaivattoman oloisesti. Mutta Kemin ja Oulun väli on varsin tasaista rataa ja siinä nuo 15-20 vaunuiset junat pystyivät tyypillisesti ajamaan kymmeniä kilometrejä 100-120 km/h nopeutta ylläpitäen yhden Dr16-veturin vetämänä. |
||||
|
30.06.2024 20:02 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Teppo. | ||||
|
|
30.06.2024 19:44 | Petri Nummijoki | ||
| Alun perin Sr1-vetureissa käytettiin kaksinvedossa takimmaisia virroittimia https://www.vaunut.org/kuva/33056. Mutta sitten noin vuoden 1990 paikkeilla ryhdyttiin käyttämään äärimmäisiä, kun siitä kai kohdistui ajolankaan vähemmän painetta. Ongelmaksi tuli kuitenkin virroittimien epätasainen kuluminen, jos samat veturit olivat parina pitkään ja noin 2004 paikkailla käytäntöä muutettiin niin, että tavarajunissa käytettiin Sr1-vetureissa taas takimmaisia virroittimia https://www.vaunut.org/kuva/3034. Ymmärtääkseni kuitenkin matkustajajunissa pitäisi edelleen käyttää äärimmäisiä virroittimia ellei sääntö ole hiljattain muuttunut taas uudestaan. | ||||
|
|
30.06.2024 19:25 | Teppo Niemi | ||
| Markku Nummelinin toimittama kirja Jokioisten Museorautatie 50.vuotta - puoli vuosisataa talkootyötä Keuruu 2021 (ISBN 978-951-9138-07-7) sivulla 90 kerrotaan tuon siirron Raemäkeen tapahtuneen heinäkuussa 1988. | ||||
|
|
30.06.2024 18:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, montako vuotta tarkalleen ohje on näin neuvonut. Muutaman vuoden. Eli tavarajunissa olisi syytä käyttää molemmissa takimmaisia virroittimia, jos mahdollista. Näin vältetään hiilien epätasaista kulumista, jos pari sattuu olemaan kasassa pitkäänkin. | ||||
|
|
30.06.2024 17:37 | Ossi Rosten | ||
| Mitä lähtientuo onmuuttunu että tulpavedessa on molemiissatakimmaiset virroittimet ylhäällä? Jonnin verran plarailin tästä taaksepäin kuvia ja järestäin näinhän nuo on. Mikä itsellä on viimeisin ajatus (päivittyy hitaasti nykyään) on että laitimmaiset haravat ois tuplana ollu ylläällä, kuten: https://vaunut.org/kuva/1209 | ||||
|
|
30.06.2024 16:26 | Timo Haapanen | ||
| Mainio kuva! | ||||
|
30.06.2024 16:13 | Timo Salo | ||
| Upea kuva Teemulta! | ||||
|
|
30.06.2024 16:03 | Rasmus Viirre | ||
| Pitkä tosiaan oli tosiaan, saman katsoin KNS. Ja melkein harvinaista että kulki tupla sudella. | ||||
|
|
30.06.2024 15:48 | Timo Salo | ||
| Ennen Oulu-Rovaniemi radan sähköistystä nuo Dr16-veturit kiskoivat jopa yksinään koko hemmetin autopikajunaa. Koskaan ei ollut ongelmia ja lähtö oli enemmän kuin tasainen. Vauhtiakin piisasi sn:ien mukaan ja en muista, että koskaan olisi myöhästytty muutamaa minuuttia enempää... Tästä on puhuttu ennenkin, mutta ko. veturi oli uraauurtava tuote aikanaan, mutta aliarvostettu tälläkin sivustolla jostain kumman syystä. :-( | ||||
|
|
30.06.2024 14:32 | Antti Grönroos | ||
| Ok. | ||||
|
|
30.06.2024 12:51 | Teppo Niemi | ||
| En muista. Eikä nyt ole käytettävissä Museorautatien historiikkeja. Niiswä olevista kuvista löytyisi vastaus tuohon kysymykseen. | ||||
|
|
30.06.2024 12:39 | Petri Nummijoki | ||
| Minä ymmärtäisin kehitysmaatuotteen tarkoittavan sellaista, joka on jo valmistuessaan eilispäivän teknologiaa. Suomessa käytössä olleista vetureista moinen saattaisi olla Sr1 tai ehkä voimansiirron puolesta kuvan Dr18. Mutta Dr16 oli voimansiirtonsa osalta maailman nykyaikaisimpia vetureita 1990-luvun alussa eikä varmaan monessa maassa sellaista olisi osattu siihen aikaan rakentaa. Muutenkin Dr16-veturissa oli paljon hyvää. Pikajunakäytössä se oli vähintään Dv12-parin veroinen, vaikka pelkän tehovertailun perusteella Dv12-parin pitäisi olla selvästi parempi. Tavarajunan vetäjänäkin se hoiti homman ilmeisesti ainakin Dv12-paria taloudellisemmin https://www.vaunut.org/kuva/69415. Jostain syystä tuntuu olevan myös niin, että Dr16-veturilla työtä tehneet kuljettajat ovat (tälläkin palstalla) tavanneet antaa siitä positiivisia lausuntoja. Dr15 oli nähdäkseni pelkkä kokeilu, voidaanko Dr12-vetureista saada uutta vastaava suhteellisen maltillisin muutostöin. Dr15-kehitystyöstä puhuminen tuntuu aika juhlavalta ilmaisulta. |
||||
|
|
30.06.2024 12:31 | Antti Grönroos | ||
| Kävin tuolla tänään ja ei ollut sisältä muuttunut. Harja ja sen vieressä olevat muoviroskat ovat samassa paikassa. Ovessa oli sisäpuolella nro. 90. Muistatko Teppo koska tämä siirrettiin tänne? | ||||
|
|
30.06.2024 11:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja olikos tuo alunperin Mellulän vaihdekoju. Tuosta voisi löytyä lisätietoja vuoden 1978 ja 1979 Resiina-lehdisrä. Aluksi tuo palveli uuden Jokioisten asemarakennuksena, sitten Jokoisten vaihdekojuna, josta siirrettin Raemäkeen puhelinlinjan uudelleen rakentamisen jälkeen. |
||||
|
|
30.06.2024 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistaakseni ollut Jokioisissa alunperin. | ||||
|
30.06.2024 10:09 | Jukka Ahtiainen | ||
| Eivät kaadu puut radalle. Tehdäänköhän sama operaatio radan itäpuolelle. Junassa taitaa soida Heidi Pakarisen Lentävä kalakukko https://youtu.be/DKV6xm2izDU |
||||
|
|
30.06.2024 09:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti esisarjan ja varsinaiset sarjatuotantokoneet ovat jokseenkin edelleen kehitettyjä versioita prototyypistä. Joskus ero on iso ja joskus myös pieni, johtuen onnistumisesta. Pikkupiruthat piilevät usein detaljeissa. |
||||
|
|
30.06.2024 09:23 | Antti Grönroos | ||
| Tietääkö kukaan, että onko tämä koppi rakennettu Raemäkeä varten vai onko tämä jstn. liikennepaikasta otettu? | ||||
|
|
30.06.2024 09:22 | Timo Salo | ||
| Vanhana Valmetin miehenä kuitenkin täytyy puolustaa tuota Dr16:sta. Suunnittelu tehtiin 80-luvun alussa ja senaikaisella tekniikalla. Ko. veturin alkutaival oli kuin ruotsalaisten Gripen-hävittäjän kehittäminen. Ensimmäinen julkinen demo päättyi maahansyöksyyn ja nyt se on arvostettu hävittäjä...!!! Muistin virkistykseksi:https://www.youtube.com/watch?v=dAOZJx6jupY | ||||
|
|
30.06.2024 06:33 | Marko Laine | ||
| Ilouutisia kaikille tämän vanhan vaihdekopin kunnosta huolestuneille: jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, millaisia vanhoja rakennuksia ja minkälaista museokalustoa Suomessa säilyy. Eri yhdistysten palkattomaan talkootoimintaan osallistuminen on helppoa, ei vaadi kuin paikalle saapumisen ja oman vapaa-ajan käyttöä. | ||||
|
|
30.06.2024 01:05 | Juha Toivonen | ||
| Paljonko on "lukaalin" vuokra kuukaudessa, saako tupakoida sisätiloissa, ja entäs kiukaan asennus? | ||||
|
30.06.2024 01:01 | Juha Toivonen | ||
| Esa! Juuri näin. Ratamoottoreiden uusintaan olisi täytynyt käyttää oikeaa rahaa - tuolloin isohkosti Suomen Markkoja. Ilmeisesti lipunmyynti noina vuosina ei kannattanut, sillä noita markkoja ei Dr15 projektiin riittänyt jostakin syystä. | ||||
|
|
30.06.2024 00:56 | Juha Toivonen | ||
| Otan tässä yhteydessä esimerkiksi Hurun läheisen serkun kaukaa Romaniasta. CTV rautaieyhtiölle saneerattiin 3 kpl 060-DA veturia. 2100 hv:n Sulzerit saivat häädön konehuoneesta ja tilalle tulivat nyt 2700 hv MTU:t. Samalla kuitenkin saneerattiin koko ohjauselektroniikka, sekä myös ratamoottorit. Vain vetureiden korirakenne säilyi entisellään, ohjaamoiden totaalista modernisointia lukuun ottamatta. Mikä oli lopputulos? En tiedä varmaksi, mutta kaikki kolme yksilöä vetävät edelleen tavarajunia Romaniassa. | ||||
|
30.06.2024 00:43 | Juha Toivonen | ||
| Tärkeintä on pitää mahdollisimman moni Eurooppalainen veturipaja hengissä ja jakaa tilauksia niille. Jos Siemens olisi ainoa veturinvalmistaja Euroopassa, Vectron maksaisi hunajaa ja tuon päälle mansikoita. Sama koskee Alsthomia, Stadleria, jne... Terve kilpailu pitää hinnat kurissa, ja kehityksen liikkeellä. | ||||
|
|
30.06.2024 00:38 | Juha Toivonen | ||
| Stadlerin EuroDual, kuten myös Softronicin TransMontana ovat pääsääntöisesti suunniteltu tavaraliikenteeseen. Vectroniin verrattuna kokonaiskauppa on ollut maltillisesti pienempää, mutta jos vertaa vain tavaraoperaattoreille menneisiin vetureihin, niin vaakakuppi kallistuu ihmeesti. | ||||
|
|
30.06.2024 00:32 | Juha Toivonen | ||
| Maailmalla on myös veturien saneerausten yhteydessä kiinnitetty kosolti enemmän huomiota ja tervettä riskienhallintaa itse vetureiden voimansiirtoon ja sen kestävyyteen. VR:llä näin ei menetelty Dr15 tapauksessa. | ||||
|
30.06.2024 00:30 | Juha Toivonen | ||
| Ainoa oikea päätös oli juuri romutus! Tätä pohdittiin 1990-luvun alussa Haapamäen kahvihuoneessa useasti, aina aamuyön pikkutunteihin asti. Kyseessähän oli enää vain tyhjä, tekniikaton kori - ei edes telejä mukana. Pelkkä peltikoppa ja sekin jo ränsistynyt. | ||||
|
29.06.2024 23:51 | Juha Toivonen | ||
| Tässäpä juuri se mielenkiintoisuus. Toisaalta: Risteilyaluksissa jopa kuusi todella isoa wärtsilää paukuttaa sähköisiä tehoja kahdelle/neljälle sähköiselle ruoripotkurilaitteistolle. Ja ilmeisesti toimii? | ||||
|
|
29.06.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratamoottorin rakenne olisi tietysti sellainen, ettei siitä Sulo Vileniuksen tapaan (HALVALLA) olisi selvitty. 2239, oliko valmistunut 1962 - 63. Jos sen telejä olisi käytetty, niitten ikä olisi ollut sellaista 18 vuoden luokkaa. Ei paha. Maailmalla kuitenkin surruutellaan vanhemmillakin sähkömoottoreilla. |
||||