Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.01.2025 12:24 | Markku Naskali | ||
| Kuten mainitsin, kertomani perustuu veturirakentajien puheisiin eikä ole faktatietoa. | ||||
|
|
30.01.2025 11:44 | Petri Sallinen | ||
| Tekniikan Waiheita -lehti 1/2014 käy tutkimukseen perustuvassa artikkelissa hyvin läpi sähköveturitilaukseen johtaneen kehityksen ja politiikan. Lehti juttuineen on imuroitavissa oheisen linkin takaa. Erkki Aallon urakin on ehditty tutkia. Mies houkuteltiin sähköyhtiö Pohjolan Voima Oy:n tomitusjohtajan jakkaralta rautatiehallitusta vetämään — ajatuksena oli rautateiden sähköistys ja rautatielaitoksen oman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Kaisanimeen. Sekin näyttää unohtuneen monelta, että Aallon ja Nohabin johdon välinen kirjeenvaihto on jo vuosi sitten ollut julkista kamaa. Se antaa hyvää perspektiivia ajan elinkeinopoliittiseen keskusteluun. Lisäksi tanskalaiset julkaisivat laajan teemanumeron Nohab-kuviosta. Lukeminen kannattaa aina. Sen sijaan väite, että Aalto olisi ollut hankkimassa sähköveturia ulkomailta Suomeen vaatii lisätietoa: mistä ja minkä valmistajan. Eduskunta nimittäin päätti melko aikaisessa vaiheessa, että sähköveturi kehitetään Suomessa — vaikka toisin kävikin. https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/archive |
||||
|
|
30.01.2025 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, siihen aikaan presidentin piti vahvistaa eduskunnan säätämät lait. Näin siis virallisen kaavan mukaan. Lobbaamiset olivat silloin jo paljon käytetty konsti. Suomalaisiin tehosi parhaiten pääsy rajattomille "kuperkeikkalimonaadilähteille". |
||||
|
30.01.2025 09:35 | Pasi Seppälä | ||
| Vanha Kotkanradan kaarre taitaa lähteä juuri tuosta Kanan puskinpalkin oikealta puolelta jos nyt oikein kuvauspaikan tulkitsin. Erittäin komeita vanhoja Kouvola-kuvia, isot kiitokset. | ||||
|
30.01.2025 09:35 | Petri Nummijoki | ||
| Toimiko tämä sama veturi laskumäkipäivystäjänä vai ainoastaan junarunkojen siirrossa ja laskumäellä oli toinen veturi? | ||||
|
|
30.01.2025 09:08 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Eiköhän muuan U. Kekkonenkin ollut vaikuttamassa Koiviston hallituksen päätökseen tilata sähköveturit NL:sta. | ||||
|
30.01.2025 08:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten tätä vaunua on muutettu alkuperäisestä? Ensin tunnuksena oli Os, sitten Oss, sitten Osa. Mitä muutoksia tehtiin? | ||||
|
30.01.2025 08:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Tapiolla on tosiaan vuosilta 1964–2024 kuvia jokaiselta vuodelta :) | ||||
|
|
30.01.2025 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi myöhempi pääministeri M. Koivistokin olla syötettävänä ja juotettavana samalla tavoin, ja sirkeäsilmäinen Ljudmila kuiskuttelemassa ohut baby doll-yöpaita yllään "CCCP sjähkövjeturi otshen harashoo Suomijunaan..."? | ||||
|
30.01.2025 03:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, minulla on ilo kertoa sinulle joitakin tietoja liittyen kysymykseesi vanhoista lyhytmallisista makuuvaunuista: (tosin mukana hiukan päivävaunujakin) Sarja Cm, nrot 2138 - 2158, valm.vuodet 1917 - 1920 (18 makuupaikkaa): näistä vaunuista muutettiin BT-sarjaan 12 kpl vuonna 1959. Edelleen: vaunut 2149 ja 2150 muutettiin sarjaan BEm 02701 ja 02702 vuonna 1962. Vaunusta 2145 tuli XEi 022027 vuonna 1961. Vaunut 2158 ja 2155 muutettiin A-sarjan virkavaunuiksi nrot 91 (v. 1944) ja 99 (v. 1949). Ojajärvellä käpsähti vuonna 1928 järveen pari vaunua tästä sarjasta. Nrot vain ovat arvoitus (2142 tai 2144 tai 2148?). Mikkelin marskinvaunu A 90 oli otaksuttavasti saanut aluskehyksensä joltain näistä? Ilmeisesti korikin oli pistetty uusiksi, sillä normaalin eteispituusmitan 915 mm sijasta A 90:llä ne olivat 1000 mm. Purueristeet eivät tykkää veden alle joutumisesta (Home sweet Home). Pasilan konepajahan oli 1928 - 1930 keskittynyt uusissa vaunuissa pitkämallisiin aluskehyksiin ja sitten kesken kaiken sattumoisin oman faijani syntymäpäivänä 13.6.1930 oli lyhytmallinen A 90 otettu käyttöön. Toisin sanoen: oletan A 90:llä olevan vanha aluskehys. Kuka tietää paremmin? 2140 oli hylätty vuonna 1948, ilmeisesti onnettomuudessa rikkoutuneena. Myöhemmistä lyhytmallisista: (2169 ja 2170, vuodelta 1938), muutettiin virkatarvemakuuvaunuiksi BCm 02169 ja 02170 vuonna 1965. Seuraava: Sarja CEm, nrot 2413 - 2422, valm.vuosi 1920 (8 + 15 makuupaikkaa): näistä muutettiin BT-sarjaan kuusi vaunua vuonna 1960. Tästä sarjasta pakkoluovutettiin vuonna 1940 itäystävälle vaunut 2417, 2418 ja 2422. Vuonna 1941 hylättiin vaunu 2421. Myöhemmä lyhytmalliset vuodelta 1935 (vanhat aluskehykset, nrot 2448, 2449 ja 2450) muutettiin vuonna 1960: kaksi BT:ksi ja yhdestä (2449) väsättiin mittausvaunu A 24 (samoin v. 1960). Lyhytmalliset DEi/CEi: nrot 2548 ja 2549, edellinen poistettu 1961 ja jälkimmäisestä tuli XEi 022030 v. 1965. Ja nrot 2600 ja 2601 (v. 1936 kumpikin vanhoille aluskehyksille): 2600 -> XEi 022029 v. 1964 ja toinen hylätty v. 1966. Lisää makuuvaunuja: sarja Em, nrot 2710 -2731: valm.vuodet 1916-1917 ja 1920-1921, (36 makuupaikkaa): näistä vaunuista seitsemän poistettiin kirjoista vuoden 1918 kahinoiden seurauksena, rajan taakse jääneenä. Itäystävä vaati sotakorvaukseksi vuonna 1940: nrot 2715 ja 2716. Hylkäykseen muuten meni: 2717 ja 2724 v. 1959; 2720 v. 1961 ja 2723 v. 1942. Loput vaunut: kymmenen vaunua muutettu sarjaan XEi. Lyhytmalliset Ei-vaunut, nrot 22028 - 22060, valm.vuodet 1912 - 1915 (istumapaikkoja 90 ja 89): näistä suuri osa oli laitetty hylkyyn vuodesta 1957 alkaen. Jokunen vaunu oli muutettu virkatarvevaunuiksi: 22031 -> BG 040049 v. 1957, 22038 -> BG 040021 v. 1958, 22041 -> BT 01152 ja 22045 -> BT 01153 v, 1957, kummassakin uusi kori. 22047 oli hylätty v. 1942, 22048 + 22050 + 22054 kukin vuonna 1949. Vuonna 1950 poistoon meni vaunut 22056 ja 22059. Viimeisenä sinnitteli vaunu 22060, hylätty vuonna 1958. Retkeilyvaunuiksi muutettiin vuonna 1949 vaunut 22046, 22049, 22051, 22052, 22053, 22055 ja 22057. XEi-sarjaan muutettiin vaunut 22046 ja 22057 (retkeilyvaunukäytön jälkeen). Kumpikin vuonna 1955. Siis tällaiset tiedot ainakin minulla. Täydentää ja korjata saa, kaikin mokomin. Sir John, kotiratahan on oma maailmansa, todellisuussimuloinnista alkaen dokumentaarisuuteen, eikö vain? Kotiradallahan voi aivan vapaasti liittää junaan makuuvaunun CEm 2449, sillä aikaa kun kohtaavassa työjunassa olisi mittausvaunu A 24 ja sivuraiteella lahoaa XG 040122? Vekkuli skenaario yhdestä ainoasta vaunusta... |
||||
|
|
30.01.2025 00:41 | John Lindroth | ||
| Minähän vuonna tuon tyypin makuuvaunu oli viimeksi käytössä,kysymys siksi että saadaan myös kotiradalla liikennöintiin realistisia kokoonpanoja? | ||||
|
Kuvasarja: Liikehdintää Hankobaanalla |
29.01.2025 22:51 | Arttu Kokkonen | ||
| Helmikuussa kuulemma | ||||
|
|
29.01.2025 20:32 | Markku Naskali | ||
| Naapurin Lokomon miehet kertoivat että Johtaja Aalto oli ihastunut samantapaiseen sähköveturiin ulkomailla hyvin syötettynä ja juotettuna ja halunnut meillekin sellaisia. Sähköistys oli toki muutenkin monen mielessä, mutta sitten tehtiin dieselversio koneesta Suomeen. Tämä asia selittäneen nimitystä aallonmurtajasta. | ||||
|
|
29.01.2025 20:15 | Markku Naskali | ||
| Petri Nummijoen selitys aiheesta on se minkä minäkin olen omaksunut. Naapurissani asui useampikin Tampereen veturitehtaiden työläinen ja oli tärkeää pitää kotimaisesta työstä kiinni. Eräs herra Aalto oli ilmeisesti ihastunut ulkomaisiin... Myös Nohab-kokeilu sai paljon parranpärinää naapuristossa. |
||||
|
|
29.01.2025 20:00 | Petri Nummijoki | ||
| Veturimies-lehdessä aikoinaan kirjoitettiin, että Hr12-vetureille tarjottiin Aallonmurtaja-nimeä jo kahden ensimmäisen yksilön eli numeroiden 2200 ja 2201 yhteisluovutustilaisuudessa Tampereella 14.5.1959. Nimi syntyi siitä, että Hr12-hankintaan kielteisesti suhtautunut pääjohtaja Aalto ei vaivautunut tilaisuuteen edes paikalle. Hr13-vetureita ei oltu 1959 vielä edes tilattu, joten kyllä Hr12 on ensimmäinen ja alkuperäinen Aallonmurtaja. Toki myöhemmin samaa nimeä on voitu käyttää myös Hr13-vetureista, kun niiden käyttöönottovaihe osoittautui huomattavan ongelmalliseksi. Myös Aallonmurheeksi Hr13-veturia on kutsuttu. |
||||
|
|
29.01.2025 18:33 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Eikös Hr/Dr13 ollut se "Aallonmurtaja"? | ||||
|
|
29.01.2025 18:09 | Juha Toivonen | ||
| On tuo Tampereen aseman itäpuoleinen - "lähes kansallismaisema" - jonkin verran muuttunut sitten tuon veturin syntymän. | ||||
|
29.01.2025 17:10 | John Lindroth | ||
| Pasilan Tk3 vetureista oli 893 varustettu tuon tyypin piipulla. | ||||
|
29.01.2025 15:47 | Petri Sallinen | ||
| Meidän kohdalla — Kilon ja Keran välillä — rytisee jatkuvasti. Sen huomaa siitä, kun talo tärisee. Radan ja radan viereen rakennettavan baanan alle jää mittava hulevesiputkisto. Tähän asti hulevedet ovat valuneet radan vieressä olevien avo-ojien kautta. Viime kesästä asti Kilon asemalle johtava kevyen liikenteen väylä on ollut poikki ja asemalle johtava autotie on ollut osin yksikaistainen, koska uusi hulevesijärjestelmä on putkitettava aikaisempaa järeämmillä putkilla — osin kadun alle. Rakentaminen on siis muutakin kuin uuden kiskotuksen rakentamista ja sitähän tehdään. | ||||
|
|
29.01.2025 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Routa-aikana kaivuutyöt ovat vähintään kolminkertaisia hinnaltaan. Pakkasaikana joudutaan käyttämään talvibetonointia ja lisälämmittimiä, jolloin valutyön hinta on helposti kolminkertainen kesäaikaan tehtyyn. Tundralla asuva kansa joutuu kärsimään mm. rakennustoimintaan kohdistuvista haitoista! | ||||
|
|
29.01.2025 14:41 | Teppo Niemi | ||
| Ei taida olla ainoa asia. Uusien siltojen valmistuskin vie aikaa. Junaliikennekin on ilta-aikaan vilkkaanpaa kuin Kehä II siltojen rakentamisen aikoihin, jotenka työraotkin ovat tiukemmassa ilman 48 h liikennekatkoja. | ||||
|
|
29.01.2025 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Routa. | ||||
|
29.01.2025 12:04 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kapsukuva! | ||||
|
|
29.01.2025 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun mielestäni kaupunkiradan töitä voisi hieman nopeuttaa. Viime syksyn liikennekatkon jälkeen tapahtunut todella vähän. Alkavatko työt todella uudestaan vasta toukokuussa vai milloin? | ||||
|
Kuvasarja: Liikehdintää Hankobaanalla |
29.01.2025 09:29 | Daniel Nironen | ||
| Millos tulee Hankopaanalle sähköveturit säännölliseen käyttöön? | ||||
|
28.01.2025 23:16 | John Lindroth | ||
| Upeat sauhut! | ||||
|
|
28.01.2025 20:29 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva Aallonmurtajasta. | ||||
|
28.01.2025 20:27 | Jyrki Talvi | ||
| Savet veturissa eli keulassa. | ||||
|
28.01.2025 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan ruuhkaa...? | ||||
|
28.01.2025 19:40 | Hannu Peltola | ||
| No niinhän se luonnollisesti on, taisi tulla näppisvirhe tunnisteissa... | ||||
|
|
28.01.2025 15:08 | Paavo Joensuu | ||
| Taitaa olla kuitenkin Sm2 :) | ||||
|
|
28.01.2025 08:39 | Kai Krause | ||
| Kiitos | ||||
|
|
28.01.2025 08:36 | Kai Krause | ||
| Jep, korjataan vuosiluku oikeaksi | ||||
|
|
28.01.2025 08:32 | Benjam Karvonen | ||
| Päivämäärä taitaa olla vahingossa menny väärin kun näyttäis olevan tulevaisuudessa otettu. Hieno kuva kylläkin! | ||||
|
28.01.2025 08:20 | Jari Välimaa | ||
| He kuten Tamperelaiset ottavat oppia eurooppalaisesta raitiotiestä. https://kaupunkiliikenne.net/Tampere/tpe_tekniikka.html |
||||
|
|
28.01.2025 08:02 | Markku Naskali | ||
| Eikö heitä hävetä ottaa oppia Tampereelta? | ||||
|
|
28.01.2025 07:47 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä nämä hommat yhteistyössä hoidetaan, TRO:lla oli tieto että Turkulaiset olivat paikalla. Turun raitiotiestä tulee samanlainen kuin Tampereella. |
||||
|
|
28.01.2025 06:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
28.01.2025 02:45 | Markku Naskali | ||
| Vakoilijat lienee otettu jo kiinni kun ei kuvasta näy... | ||||
|
27.01.2025 23:46 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista. Ilmeisesti ongelmaa ei koettu kovin suureksi, koska Vr5-veturin työpaineeksi on sittemmin ilmoitettu sama 13 kg/cm2 eli myöhemmin Vr5-sarjaan muutetuissa yksilöissä paineen alentaminen jätettiin kai tekemättä? Toisaalta selittäisikö ensimmäisen Vr5:n paineen alentaminen osaltaan, miksi käyttäjät kokivat Vr4:n huomattavasti vahvemmaksi? Prototyyppi 1405 oli aika pitkään ainoa Vr5, joten enimmät vertailut Vr4:n ja Vr5:n välillä lienee tehty juuri ensimmäisen Vr5:n kanssa. | ||||
|
|
27.01.2025 22:06 | Eljas Pölhö | ||
| Tom Morrisonin kirjassa ”The American Steam Locomotive in the Twentieth Century”* kerrotaan laajalti Duplex-vetureiden koeajoista ja niitä koskevista lausunnoista. *(Lähinnä sivut 473-474, 513-515 ja 538-540) Syytä miksi Pennsyn T1 (2'BB2' eli 4-4-4-4) oli sutimisherkkä ei koskaan selvitetty perusteellisesti ja kaikki tutkiminen päättyi 1946 kun Pennsyn liikenteestä vastaavaksi varapresidentiksi tuli diesel-alan mies (J.M. Symes). Hän ei uskonut höyryvetureiden kehittämiseen koska ”kaupan hyllyltä” sai suoraan luotettavia dieselvetureita. Testeissä T1 voitti 5400 hv:n dieselyhdistelmän kaikissa nopeuksissa yli 26 mph (42 km/h) sekä tehossa että taloudellisuudessa, mutta toisaalta vaati mittavat polttoaine- ym varastot varikoilla. Yhtenä sutimisherkkyyden syynä epäiltiin olevan vaihtelun etu- ja takakoneiston tahdissa tai epätahdissa työskentelyyn (drive units moving in and out of synchronization with each other). Vr5:n mahdollinen sutimisherkyys Vr4 verrattuna otettiin suunnittelussa huomioon siten, että veturin tehoa pienennettiin ensimmäisen Vr5:n käyttöönoton yhteydessä (kattilan työpaine 13->12 kg/cm2). |
||||
|
|
27.01.2025 18:20 | Petri Nummijoki | ||
| Niissä kai suurin ongelma oli, ettei kaikkia vetoakseleita oltu yhteenkytketty toisiinsa, joten ensimmäisenä sutiva koneisto määritteli vetovoiman ylärajan. Lisäksi veturit olivat huomattavan tehokkaita kitkapainoonsa nähden. Vr5 ei liene ollut erityisen sutimisherkkä sanan varsinaisessa merkityksessä. Kitkapaino oli esim. kuvan Hr1:n luokkaa mutta teho alle puolet siitä ja höyrykoneen mitoituskin lähes 20 % pienempi. Tietysti vaihtoveturilla jouduttanee raskaita junarunkoja liikuttelemaan useammin, kuin matkustajajunakäyttöön tarkoitetulla linjaveturilla. |
||||
|
27.01.2025 17:09 | Hannu Peltola | ||
| Tutun näköinen kuvauspaikka... | ||||
|
27.01.2025 16:48 | John Lindroth | ||
| Hyva ESA Ten Points! Trabant se On! | ||||
|
27.01.2025 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| TK-junien lähtöraide. TRTP on Töölö ratapihan lyhenne. | ||||
|
|
27.01.2025 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, selvääkin selvempi Trabantin ratti. Sen keskellä oleva "rengastettu - S" logo kuului Sachsenring-autotehtaalle. | ||||
|
|
27.01.2025 15:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei kyllä selviä minkä automerkin ratti on V100:lla. Opelin? | ||||
|
|
27.01.2025 14:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Rattiasiaa voi katsella vaikkapa tästä asiallisesta videosta: https://www.youtube.com/watch?v=DylKwbE3AIw | ||||
|
|
27.01.2025 14:12 | Hannu Peltola | ||
| En tiennytkään, että jo 1975 Töölössä oli sähköistettyjä raiteita. Näitä ei muistaakseni ollut montaa. Olivatko ne kiitotavarajunien lähtöraiteita? | ||||
|
|
27.01.2025 14:03 | Jari Välimaa | ||
| https://turunraitiotie.fi/ | ||||
|
|
27.01.2025 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä on Turun raitiotie Oy? | ||||