![]() |
29.06.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
Ratamoottorin rakenne olisi tietysti sellainen, ettei siitä Sulo Vileniuksen tapaan (HALVALLA) olisi selvitty. 2239, oliko valmistunut 1962 - 63. Jos sen telejä olisi käytetty, niitten ikä olisi ollut sellaista 18 vuoden luokkaa. Ei paha. Maailmalla kuitenkin surruutellaan vanhemmillakin sähkömoottoreilla. |
||||
![]() |
29.06.2024 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
Mihin tämä Haapamäellä olisi sitten laitettu? Yleisön rikottavaksi kuitenkin... Ei tästä kuitenkaan olisi minkäänlaista veturisimulaattoriakaan tullut. Lopputulos aivan samanlainen kummassakin tapauksessa. |
||||
![]() |
29.06.2024 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
Museoliikenteessä ei nähtävästi tässä tarvita lisälämmöneristystä lainkaan, ei myöskään kaminaa...? | ||||
![]() |
29.06.2024 23:37 | Arto Papunen | ||
Onkos noita kumpaakaan silti mennyt kovin mahdottomasti kaupan jos vertaa Vectroniin.. (tietysti kuinka paljon Vectronia käytetään henkilöliikenteessä vrt tavaraliikenteessä ja onko nuo kaksi juuri vain enemmän tavaraliikenteen suunniteltuja..) Ja saas nähdä nouseeko muidenkin valmistajien mallien suosio missä sähköä ja dieseliä samassa, Pesa Gama ja CZ Lokoltakin tullut DualShunter 2000 lienee vielä muitakin uusia. | ||||
![]() |
29.06.2024 23:25 | Antti Grönroos | ||
Jos tämä liikennepaikka pysyy jatkossa miehitettynä tarpeen vaatiessa, niin hyvä tämä olisi kunnostaa tai keksiä jtn. muuta. | ||||
![]() |
29.06.2024 23:25 | Jorma Toivonen | ||
Kuinkahan hyvin toimisivat neljä moottoria yhteistyössä? Uudessa Resiinassa (2/2024) taisi olla maininta 2-moottorisen Dr19:n luotettavuuden puutteesta. | ||||
![]() |
29.06.2024 23:19 | Jorma Toivonen | ||
Lisähapen tarve ei aikoinaan ollut Dv11/15/16-sarjojen syynä konepeittojen aukiololle, vaan tuulettajan puhaltaman kuuman ilman ohjaaminen ulos ennen ohjaamoa, jossa muutenkin tarkeni hyvin allaolevan vaihteiston henkäillessä lämpöjään ylös. Liekö sama syy Dr18:ssa? | ||||
![]() |
29.06.2024 23:04 | Juha Toivonen | ||
Jämähtikö sinne? | ||||
![]() |
29.06.2024 22:49 | Juha Toivonen | ||
Sähköpuolella tavaraliikenteessä myös Romanialaisen Softronicin 6-akselinen TransMontana menestyy hyvin. Kotimarkkinat ja myös vienti vetävät. | ||||
![]() |
29.06.2024 22:47 | Juha Toivonen | ||
Nykyinen 2020-luvun markkinoitaan kasvattava trendiveturi lienee Stadlerin Euro-Dual. Lukuisat pienet ja keskisuuret tavaraliikenne operaattorit ympäri Eurooppaa, ovat hankkimassa näitä Sähkö-Dieselsähkö vetureita. | ||||
![]() |
29.06.2024 22:45 | Juha Toivonen | ||
Tuosta on tuotettu myös ns köyhän miehen versio, eli Siemens Smartron. Ainakin itä-Eurooppaan mennyt joitakin yksilöitä. | ||||
![]() |
29.06.2024 22:35 | Juha Toivonen | ||
Dr16 oli valitettava seuraamus Dr15 kehitystyön epäonnistumisesta. Ei mitään muuta. | ||||
![]() |
29.06.2024 22:32 | Juha Toivonen | ||
Katsopa tuolloisen Valmetin rankasti elvistelevä lanseerausvideo. Tuolloinen Valmetin TJ antoi ymmärtää, kuinka Dr16 veturilla olisi jopa vientikysyntää. Eiväthän edes kotimaiset alkuperäiset hankintamäärät toteutuneet. PS: jos 23 veturista romutettiin jo ennen 2020 lähes puolet, niin jo se tekee kyseisestä veturisarjasta erittäin kyseenalaisen. | ||||
![]() |
29.06.2024 22:19 | Uwe Geuder | ||
> eri raideleveyksille En tiedä, vaikuttaa alle 5cm molemmilla puolella juuri mihinkään paitsi teleihin. Kori on kai pienemmän eurooppalaisen kuormaulottuman noudattaen myös Suomessa. Sen sijaan tuuletinratkaisu on Suomessa ihan eri. Ilmeisesti ei uskallettu ottaa ilmaa puskurien yläpuolta. Voisin kuvitella, ettei olisikaan toimiva ratkaisu pöllyävässä lumessa. Ruotsissa ELL:n Vectroneissa on tavallinen säleikkö puskurien yläpuolella https://vaunut.org/kuva/121846. En tiedä, kuinka pohjoiseksi ne pääsevät ja onko ollut ongelmia. |
||||
![]() |
29.06.2024 22:12 | Juha Toivonen | ||
Muistan etäisesti, kuinka tätä veturikoria tarjottiin VR:n taholta Haapamäelle 1990-luvun alussa. Vaihtoehdot olivat kustannukseton siirto Hpk, tai romutus. Jälkimmäinen toteutui. | ||||
![]() |
29.06.2024 22:09 | Juha Toivonen | ||
Tämän veturin tarjoama äänimaailma oli uniikki ja kerrassaan upea. Se vain korostui yöaikaan, jolloin muu melu oli tauonnut. | ||||
![]() |
29.06.2024 22:05 | Juha Toivonen | ||
Kieltämättä, kuva on kerrassaan upea. Siitä Kiitos! | ||||
![]() |
29.06.2024 22:04 | Juha Toivonen | ||
Oli suunnaton "virhearvio" jättää 2439 vanhoille ratamoottoreille. Koko veturi rakennettiin käytännössä lähes uudelleen, mutta jossakin kusaisi pahimman kerran... Mikäli em asian korjaamiseen ylöspäin olisi paneuduttu muuten täydellisen veturityypin muutoksen yhteydessä, olisi meillä voinut olla jopa 20 kpl Dr15 sarjan, varsin suorituskykyistä veturia. Nythän meille jäi käteen 23 surkeaa Dr16 veturia, joista varsin suuri osa on jo romutettu. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:59 | Raimo Hämäläinen | ||
Murju näyttää olevan todella huonossa hapessa, ellei jopa kuoleman kielissä, jos tälle halutaan vielä lisävuosia niin isot talkoot ovat edessä...... | ||||
![]() |
29.06.2024 21:56 | Juha Toivonen | ||
Koko 1958-2000+ luvun aikajakso, ajettiin Dv11/15/16 kalustolla leuhkasti konepeitot auki kesäaikaan. Lisähapen tarve noissa vetureissa oli ominaisuus, - ei suinkaan vika. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:52 | Toni Lassila | ||
Mikä tekee aikoinaan yhdestä maailman nykyaikaisimmasta dieselveturista kehitysmaatuotteen? Eikös Dr16 ole neliakseliseksi dieselveturiksi varsin sitkeä? | ||||
![]() |
29.06.2024 21:51 | Jimi Lappalainen | ||
Liikennepaikka perustettu 1.12.1939 silloiseen Kangaslammin kuntaan, nykyään osa Varkautta. Rataosalla Pieksämäki–Varkaus–Joensuu. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:51 | Hannu Peltola | ||
Jarno, tämä silta vetää kyllä varmasti sanattomaksi! Se on luonnossa nähtynä uskomaton rakennelma. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
Hieno kuva! :) | ||||
![]() |
29.06.2024 21:38 | Antti Grönroos | ||
Täyden pisteen viihtyvyys. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:26 | Juha Toivonen | ||
Minun ruhoni on 191-108. Ensin mainittu on pituus, ja jälkimmäinen on paino. Ei istu IC-jakkaraan, eikä myöskään Volvon matkustajapenkkeihin. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:20 | Juha Toivonen | ||
Irtiottokyky on se mikä ratkaisee. Dr16 oli ja on todellinen kehitysmaatuote. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:08 | Juha Toivonen | ||
Itänaapuri joo. Omat mielipiteeni tuosta idän brutaalista roistovaltiosta ovat niin kertakaikkisen julkaisukelvottomia, etten edes yritä tuoda niitä verbaalisesti ilmi. Toivon vain, että itärajamme pysyy totaalisesti kiinni, vähintään seuraavat 100 vuotta. | ||||
![]() |
29.06.2024 21:04 | Juha Toivonen | ||
1930-luvun asema-arkkitehtuuria, veikkaan? Mutta missä tällainen Rauhamäki sijaitsee? | ||||
![]() |
29.06.2024 21:02 | Juha Toivonen | ||
Karhula - Sunila edelleen voimissaan? | ||||
![]() |
29.06.2024 20:59 | Juha Toivonen | ||
Oikea kouluesimerkki tuon ajan erinomaisesta kuvasta ja ennen kaikkea vallitsevista kuvausolosuhteista. Selkeä kuva ja kaunista on. Menkääpä nyt tuolle samalle paikalle, ja yrittäkää ottaa yhtä selkeä ja rikkoutumaton kuva yksittäisestä veturista. Onnettomasti veikkaan, että kuvanne pääosaa näyttelee sähkörataportaalien ja tolppien, ynnä kaiken maailman opastinlaitteiden loputon sekamelska. No... se on kuitenkin kehitystä kaikki tyynni. | ||||
![]() |
29.06.2024 20:55 | Juha Toivonen | ||
Varsin viihtyisä... | ||||
![]() |
29.06.2024 20:54 | Juha Toivonen | ||
Tuo ei tarvitse muuta, kuin uudet betoniset pölkyt alkaen Pesiökylä, koko matkalle 54 raudat, ja jatkorakentamisen Taivalkoskelta Kemijärvelle, tai Sallaan. "Rakentakaa rautateitä, - älkää linnoituksia"...sanoi joku tunnettu saksalainen henkilö historiassa. | ||||
![]() |
29.06.2024 20:12 | Rasmus Viirre | ||
Jotkut taisivatkin oikein korostaa Dr18:aa Ferrin alkuaikoina sanoin ”Suomen vahvin”. Onhan siinä painoa peräti 38 tonnia enemmän painoa kuin Dr16:ssa, ja kaksi vetoakselia. Tosin moottorissa tehoja ~100 kW vähemmän.. | ||||
![]() |
29.06.2024 19:56 | Timo Salo | ||
Katselin korkeuskäyriä retkikartasta ja niitähän kyllä piisaa tuossa kohdin. Liekkö nousu, vai tiukat mutkat joka tappaa vauhdin tehokkaammin...? Yleisin "peruuttaja" on ollut Sr1. Liekkö myös vieläkin yleisin veturi tavarajunissa. Toisaalta tänäänkin on näkynyt 3 kpl Sr3:sia, mutta 2 kpl matkustajajunissa ja 1 kpl vettinä... Tuo Dr18 näyttäisi kuitenkin olevan sitkeä veturi kuuden akselinsa kera! | ||||
![]() |
29.06.2024 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
Pommerin pitäisi sitten mennä yli, heko heko (vanhan koululaishumoristisen vitsin mukaan!). | ||||
![]() |
29.06.2024 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
Kutter 9:n ja Delta 9000 Super Starin penkit "istuivat" erittäin hyvin meikäläisen syntiselle ruumiille. | ||||
![]() |
29.06.2024 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
Neljän koneen yhdistelmä, Suomessa kokeiltu ja käytetty juttu Dm4:n "Kempsuilla". Ohjausjärjestelmä vaan oli alkeellisempi kuin tämän päivän tsydeemit. |
||||
![]() |
29.06.2024 19:31 | Arto Papunen | ||
Melko hyvin pystyneet luomaan vähän eri versioita eri raideleveyksille ja sähköistyksille(+dieselkäytöllä). Näköjään myös nopeutta vielä pystytty nostamaan. | ||||
![]() |
29.06.2024 19:25 | Jarno Piltti | ||
Näky vetää sanattomaksi. Museolaivoista 1800-luvun Sigyn menisi ali, uudempi Pommern ei. | ||||
![]() |
29.06.2024 19:21 | Jarno Piltti | ||
Uteliaisuus heräsi, tein juliassa tarkennetun haun ja sen mukaan operaattorilla Fenniarail on viimeisen vuoden aikana ollut yhdeksän mäkeenjääntiä. Yksikään ei Porin radalla, eli ilmeisesti vauhdin hiipuminen on otettu huomioon aikataulussa. | ||||
![]() |
29.06.2024 19:14 | Juha Toivonen | ||
Tiedä niin noista bussien penkeistäkään... josko myös IC-vaunukaluston istuinergonomia on meikäläiselle painajainen. Vanhoissa sinisissä vaunuissa oli paras kokemani istuinmukavuus. | ||||
![]() |
29.06.2024 19:03 | Toni Lassila | ||
Tai välivaunuina, jos toiseen suuntaan oli ollut mukana myös venäläisiä vaunuja. | ||||
![]() |
29.06.2024 18:49 | Juha Toivonen | ||
Timo Salo. Kyllä vaikuttaisi hyvältä idealta. 1/4 putoaminen pois, antaisi silti vielä 2250 hv:n tehon veturille. Se mikä myös on kiinnostavaa tässä kyseisessä kokoonpanossa, on moottoreiden huoltovälit, niiden tuleva elinkaari, sekä keskikäytävällisen konehuoneen toimivuus esim. juuri huoltojen kohdalla. Eräs varsin todennäköinen etu tulee vian sattuessa olemaan kunkin voimapaketin helppo ja nopea korvaaminen uudella ehjällä moottori-generaattori yhdistelmällä. | ||||
![]() |
29.06.2024 18:47 | Toni Lassila | ||
Olihan ne. En muista tarkkaan olisikohan tuolloin kesällä 2018 ollut jotain VR Transpointin mainoskuvauksia joita varten tuollainen runko oli kasattu. | ||||
![]() |
29.06.2024 18:33 | Juha Toivonen | ||
Mikäli oikein muistan, niin joko Siemensillä, tai Bombardierilla olisi ollut/on tuotannossa tällaiseen tekniikkaan perustuva 4-akselinen päätyöhjaamollinen linjaveturi? | ||||
![]() |
29.06.2024 18:25 | Rasmus Viirre | ||
Hkba:t suojavaunuina kenties | ||||
![]() |
29.06.2024 18:24 | Rasmus Viirre | ||
Onpa siisti runko junassa! Kaikki puuvaunut vihreitä? | ||||
![]() |
29.06.2024 18:19 | Timo Salo | ||
Eikös tuo neljän koneen kombinaatio ole ihan hyvä ratkaisu? Samaan voimalinjaan vaan kaikki, joka on todennäköisesti kolmivaiheinen ja synkronoida koneet keskenään yhteen. Master ja ja kolme slavee. Jos joku kyykkää, niin masteria voi halutessa vaihtaa ja matka jatkuu 3/4-teholla. Pidän ideaa hyvänä. | ||||
![]() |
29.06.2024 17:52 | Juha Toivonen | ||
Kyllä Esa, mutta Volvo Penta on nykyään myös ns. teollisuusmoottori, eli tarjolla on laajaskaalainen valikoima eri tehoisia dieselmoottoreita koneiden valmistajille, ja mm varavoimakoneiksi. Tuohon mainitsemaani Reloc Dema 3000 veturiin sijoitetut moottorit pohjautuvat 16-litraiseen kuorma-automoottoriin. Veturiin sijoitetut moottorit ovat Euro stage V päästöisiä, eli varsin hyväksyttäviä myös veturikäyttöön. Suunnilleen vastaavia moottoreita on käytössä kymmeniä-, ellei jopa satoja tuhansia yksilöitä. Nyttemmin Volvo on kehittänyt myös tuosta vielä suuremman moottorin, eli 17-litraisen Volvo - Penta teollisuusdieselin. Viimeksi mainittu kuitenkin vasta Tier 2 päästötasolla. Mielenkiintoista olisi havaita, kuinka tuo neljän diesel-sähköisen voimantuottoyksikön käyttö ja toimintavarmuus toteutuu. |
||||
![]() |
29.06.2024 17:34 | Esa J. Rintamäki | ||
Volvo Penta, eikös se olekin merimoottori? (Erilliset sylinterinkannet?) |