Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.07.2024 19:29 | Matti Melamies | ||
| Herra Esa, koskapa olet tuon kirjan lukenut, niin tiedät, että Kutterin tuotannon loppumiseen ei ollut mitään yksittäistä syytä, vaan se oli monien syiden summa ja vaikeaa olisi ollut, vaikka Decaa ei olisi koskaan alettu valmistamaan. Kutter 9 oli teräskori, mutta se oli tehty eri tavalla kuin muut teräskorit. Markkinoille tullessaan se oli ylivoimainen muita pienemmän ilmavastuksen vuoksi ja siitä syystä se kulutti polttoainetta muita vähemmän. Öljykriisi oli ohi ja kaikki eivät välittäneet polttoaineen kulutuksesta, esim Delta 400-mallin hankkineet tuskin sitä ensimmäisenä ajattelivat. Deca puolestaan rakennettiin samalla tavalla kuin muutkin teräskorit. Lisähaasteena Kutterilla oli nyt ruostumattoman teräksen hitsaaminen ja vaikka sitä oli käytetty loppupään ysien sivupelleissä, oli nyt valmistustekninen haaste omaa luokkaansa, koska Kutterilla ei ollut käytössään silloin paremmin hitsaamiseen soveltuvaa ruostumattoman teräksen laatua. Joku kysyi joskus Kutterin Matti Lommalta kuulumisia. Hän aloitti vastauksensa kertomalla ruostumattoman teräksen hitsaamisen haasteista. (Matti Lomma oli Kutterilla myyntitehtävissä Decan tullessa markkinoille.) |
||||
|
02.07.2024 19:05 | Juha Toivonen | ||
| Ovat ilmeisesti suhteellisen tyhjiä hylsyjä? Jopa telit kiskaistu alta? btw: - Onko noiden hyväkuntoisia telejä ylimääräisinä - kyselee BR215 hurahtanut? Deevereissä ja isoissavaikeissa on havaittavissa lähes pandemian kaltaista vihreää ihottumaa niin poikittain kuin pitkittäin. Ei kai tuo leviä...? | ||||
|
02.07.2024 18:56 | Juha Toivonen | ||
| Korjaan hieman kommenttiani: Dr18 on nykyaikaisen näköinen länsituote, mutta TEM... syvältä! ....(idästä) | ||||
|
02.07.2024 18:54 | Juha Toivonen | ||
| Nonnii. Ei kauas heittänyt onneton veikkaukseni... vaan miten suunnittelija päätyi juuri sukeltajan laseihin? | ||||
|
02.07.2024 18:50 | Juha Toivonen | ||
| Joinakin aamuina olen epäonnekseni jäänyt autollani tuon taakse liikenteessä. Aivan hirveä matelija ja pysähtelee välillä tuumailemaan kuin salen ruokarobotti. | ||||
|
|
02.07.2024 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, mieluumminkin "Graveyard of broken Economical demands". | ||||
|
02.07.2024 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, pitihän Amer-Tupakka-tehtaan antaa itsestään "dynaaminen yrityskuva" runsaalla valikoimalla! Yskk, yyskk, köh, krööh! Keuhkoahtaumankin levittämisen uhalla. Ai niin - ja pitihän se jätetupakkakin jalostaa myyntiä varten...! |
||||
|
02.07.2024 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, erinomaisen hyvä ehdotus! Oma elämänkokemukseni kuitenkin kehottaa minua olemaan pidättämättä hengitystäni tällaista odottaessa. |
||||
|
|
02.07.2024 18:32 | Juha Toivonen | ||
| Jos VR:llä on yhtään tyylitajua, niin se tekee yhden Sr1 kanssa saman, mitä monet suuret logistiikkayhtiöt ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan. = Maalaa yhden Sr1 takaisin Retroväreihin, eli 1970-luvun alun alkuperäisiin väreihin. Tämän jälkeen kyseinen kone liikkumaan mahdollisimman kattavasti rataverkolla. Taatusti ei jää huomiotta. | ||||
|
|
02.07.2024 18:26 | Juha Toivonen | ||
| Taustalla ilmeisesti Ilmalan varikkoalue ennen valmistumistaan? Vuonna 1973 Safari savukkeet ovat maksaneet 2,25 mk. Safari = aivan outo merkki. Lienee ollut jokin tuon ajan tupakkateollisuuden tähdenlento? | ||||
|
|
02.07.2024 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, Kutter oli hyvin onnistunut 9 - mallillaan, ja Decan kehittelyyn patisti markkinoilta tulleet paineet. Lepäsivätkö kutterilaiset laakereillaan turhankin kauan? Hyvinkin mahdollista, koska 9-mallin maine oli hyvä. Markkinoilta tulleesta "paineesta" yhtenä esimerkkinä vaikkapa Onni Vilkkaan Delta Superstar - ostot (ensimmäiset jo v. 1984 ja 1985). Ekat Kutter Decathan valmistuivat (aiheesta kertovan kirjan mukaan) maaliskuussa 1986. Alkuvaikeuksiakin oli ollut. Vilkas osti ensimmäisen Decansa kesäkuussa. Scanian temppuilu Lahden Autokorin ja (sukulaisena sille Volvon härski huseeraaminen Wiiman kanssa) on jotensakin ajan kuva. Minusta ainakin sellaiset firmat, jotka hakevat voittoja kyylänkonsteilla (esim. ulisemalla palkkakustannuksista), joutaakin konkurssiin ja vähän äkkiä! Uusia firmojahan saa toki perustaa, ei sitä kukaan estä. Kunhan vaan toimitaan kunnollisesti ja oikein! |
||||
|
02.07.2024 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kotkan tekun kirjastossa oli valikoima suomenkielisiä tekniikan alan lehtiä. Eräässä 1950-luvun alun lehdessä esiteltiin Valmetin Lentokonetehtaan hahmotelmia turvepölykäyttöisestä moottoriveturista (?), jonka keulan muotoilu oli hyvinkin samanlainen kuin Dm4 / Hr11:ssä. Huom. 1980 - luvusta on jo aikaa, joten en artikkelin sisältöä niin hyvin muista, mutta kuvat muistan. |
||||
|
02.07.2024 17:12 | Eemil Liukkonen | ||
| Kiitos kehuista! Rasmuksen kommenttiin vielä vastaten, että paljon tässä olikin haasteita. Itse kuvauspaikalle rämpiminen tiheässä ryteikössä ja tunnin odotus verenhimoisten itikoiden kaa oli pikkasen v-mäistä, mutta lopputulos on sen arvoinen. | ||||
|
02.07.2024 15:44 | Rasmus Viirre | ||
| On ovela! Ja kuitenkin tämä kokonaisuus niin pieni palanen päivän koko rapu-liikennettä.. | ||||
|
|
02.07.2024 15:34 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on aivan loistava idea! | ||||
|
|
02.07.2024 15:15 | Samuli Rinne | ||
| On kyllä, luovaa ideaa ja sommittelua. Susikin aika lailla tarkasti parhaassa paikassa tolpat huomioiden. Pankkojen virrasta juontuu mieleen suuri puumäärä ja kaikkea mitä siihen sitten edelleen liittyy. |
||||
|
|
02.07.2024 14:07 | Petri Sallinen | ||
| Hr11:n ehdostus vuodelta 1954 näyttää hyvinkin Dm3/4:n sukulaiselta. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13202.msg101094 |
||||
|
|
02.07.2024 13:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Täytyy näköjään muistuttaa Jussiakin siitä, että vorg ei ole JUNAkuva-arkisto, vaan kiskoliikennekuva-arkisto. Niinpä Jussin perustelu on yksinkertaisesti väärä, kun hän vetoaa vain JUNA-perusteluihin. | ||||
|
|
02.07.2024 13:53 | Jorma Rauhala | ||
| Johan Sm-varikkoa oli jo 1970. https://vaunut.org/kuva/17274 | ||||
|
|
02.07.2024 12:58 | Vertti Kontinen | ||
| Onpas mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
02.07.2024 11:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Muutin hieman kuvatekstiä. | ||||
|
|
02.07.2024 10:43 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko idea Dhm1:n tavaraosastoon saatu veturista https://www.vaunut.org/kuva/71715, vaikka maailmalta löytyy sinänsä muitakin esimerkkejä? Ensimmäiset Dm3- ja Dm4-vaunut tilattiin jo 1949 eli ennen Hr11-vetureita tai Lättähattuja. Dm3- ja Dm4-vaunuja voineekin pitää uuden muotoilun ja värityksen kantamallina VR:llä. Toisaalta ainakin omaan silmääni Dm4 näyttää (kuvissa) tyylikkäämmältä, kuin Hr11-veturi. Ehkä kulmikkaampi muotoilu ja suurempi pituus antaa Dm4:lle tasapainoisemman vaikutelman. | ||||
|
02.07.2024 10:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
02.07.2024 10:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Sm-junien varikko jo valmistunut siihen mennessä? | ||||
|
|
02.07.2024 09:25 | Juhana Nordlund | ||
| Hr11:n muotoilussa voinee nähdä merkittävässä määrin vaikutteita aikansa kiitojunakalustosta, johon Hr11 oli alunperinkin, joskin vetovaunun (Dhm1) muodossa, varsin pitkälti suunniteltu. Hr11:n ilmeessä on näin ollen paljon yhteistä myös Dm3:n ja Dm4:n kanssa. Paino-ongelmien takia matkatavaraosastollinen vetovaunu typistettiin matkatavaraosastottomaksi yksiköksi, ja se lakkasi olemasta moottorivaunu. Moottorivaunun sijasta siitä tuli diesel(linja)veturi ja sarjatunnuskin oli Hr11. Matkatavaraosastollisia Dhm1-moottorivetovaunuja oli siis vain suunnitelmissa, valmiit tuotteet olivat alusta pitäen Hr11-linjavetureita. | ||||
|
02.07.2024 04:22 | John Lindroth | ||
| Mahtavia ja legendaarisia olivat ne Pekka 1021 lähdöt Rajamäeltä menneinä vuosina ,joita olen taltioinut ,siinä tulivat mieleen kaikki ne aikaisemmin mieleen tallentuneet Ukko-Pekka äänimuistot menneisyydestä, supersuuri kiitos kaikille veturimiehuistöille näiden fantastisten elämysten ja äänielämysten tuottamisesta! | ||||
|
|
02.07.2024 03:38 | John Lindroth | ||
| "Graveyard of broken Dreams"? | ||||
|
02.07.2024 03:34 | John Lindroth | ||
| Jännä kuva! | ||||
|
|
02.07.2024 03:00 | John Lindroth | ||
| Matilta hyvä analyysi tapahtuneesta! | ||||
|
|
02.07.2024 02:10 | John Lindroth | ||
| Saksassa tätä kutsutaan nimellä" Taucherbrille"eli sukeltajan lasit! Tieto on faktaa. | ||||
|
|
02.07.2024 02:05 | John Lindroth | ||
| Nätti kuva! | ||||
|
|
02.07.2024 00:09 | Janne Karresuo | ||
| Tänne en vielä oo kerennytkään kehumaan :).Ristuksen komia kuva! Kyllä lähtee! Näitä tällaisia on ilo katsella... | ||||
|
02.07.2024 00:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Hetki piti miettiä, mitä tuossa punaisessa laatikossa lukee, panee-lihakas-naulain... :D | ||||
|
|
01.07.2024 22:56 | Matti Melamies | ||
| Kutterin loppu tuli ainakin osalle työntekijöistä ns puun takaa, koska tiettyjä käytännön asioita oli siellä saatu sujumaan paremmin. Yhtiön edustajat olivat kuitenkin olleet varsin avoimia vaikeuksista ja oli yleisesti tiedossa, että jokin radikaali muutos pitää tapahtua. Kun valtion omistama koritehdas ja muita koritehtaita ostanut Ajokki ei mennytkään konkurssiin, koska Ilmari Mustonen osti sen, ei ainakaan Ajokin ja sen omistaman Delta-Planin poistuminen korimarkkinoilta toteutunut. Ilmari Mustonen omisti ennestään Wiiman koritehtaan. Kutterissa isännän ääntä käyttänyt Matkahuolto päätyi erikoiseen, joskin turhan harvoin käytettyyn ratkaisuun ja lopetti vapaaehtoisesti Kutterin toiminnan. Kutter ei siis mennyt konkurssiin. Kutterin lopettamisen jälkeen koneet ja laitteet päätyivät Ilmari Mustosen Wiiman omistukseen ja hän lupasi hoitaa varaosien toimittamisen Kutterin koreihin 10 seuraavaa vuotta. Norjassa ei jouduttu perumaan bussikauppoja, Kutterin esittelybussit olivat matkalla sikäläiseen bussinäyttelyyn ja kun päätös toiminnan lopettamisesta tehtiin, käskettiin niiden kääntyä takaisin Suomeen. En tiedä peruttiinko jo tehtyjä bussikauppoja, mutta ainakin kaikki aloitetut korit tehtiin loppuun ja sen jälkeen joitakin isoja korjausprojekteja joihinkin, taisi olla museobusseihin. Lahden Autokorin loppu yhtiönä sen sijaan oli hyvin nopea 2013. Scania ilmoitti lopettavansa tilauksensa Lahden tehtaalta, jonka jälkeen Lahden Autokori haki välittömästi itsensä konkurssiin. Scania osti sitten konkurssipesältä tuotantokoneet ja tuoteoikeudet, jatkaen toimintaa Lahden tehtaalla vuoteen 2020, jolloin Scania siirsi Lahden tehtaan tuotannon Puolan koritehtaalleen. Scania on sittemmin lopettanut myös Puolan koritehtaansa ja nyt näyttää siltä, että suurin osa Scanian busseista valmistetaan Kiinassa. Näitä busseja on ostettu mm Suomen Puolustusvoimille. Delta-Planin Ajokille myynyt Aimo Laukka oli povannut jo ennen sitä bussikoriteollisuuden loppumista Suomesta ja onkin ironista, että juuri hänen tehtaansa on ainoa jäljelle jäänyt. |
||||
|
|
01.07.2024 20:57 | Hannu Peltola | ||
| Muotokieli muuttuu! 1940-luvun lopulla, kun EMD:n GP7 sai muotonsa, se oli huippumoderni ja edusti juuri sitä, miltä nykyaikaisen Road Switcher -tyyppisen veturin tuli näyttää. Veturi asetti koko veturiluokalle vuosikymmeniksi ulkoasun, jolta tämän veturiluokan tuli näyttää. Sama oli tapahtunut EMD:n F-vetureiden osalta linjavetureissa ja tämän muotoiluperinteen lapsia ovat mm. kotoinen Huru ja naapurimaan Nohab-diesel. Myöhemmin koko muotokielen omiminen tapahtui mm. Applen älykännyköissä ja Teslan sähköautoissa. | ||||
|
|
01.07.2024 20:37 | Juha Toivonen | ||
| Nykyinen saneerattu tuote istuu visuaalisesti paremmin Eurooppaan. Vanha muotoilu kuvastaa itäblokkia ja sen vanhakantaista jämähtäneisyyttä. Aivan samoin, kuin Dr18-Tem. | ||||
|
|
01.07.2024 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja jopa kakasta. | ||||
|
|
01.07.2024 20:20 | Juha Toivonen | ||
| Vaan mikä on kirvoittanut mielet kiihkeästi vastustamaan VR-operoivan raideliikenteen kumipyöräistä Hi-Tec liityntäliikennettä? Asiayhteys huomioiden, kyllä tällaisella kuvalla on aivan kiinteä yhteys raideliikenteeseen ja sen kehitykseen. Onhan täällä ollut kuvia joistakin "Lovelta lovelle Vanajista, sun muista VR:n kumipyörähärpäkkeistäkin". | ||||
|
|
01.07.2024 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Selvää on, että 740-sarjan teollinen muotoilija on katsellut EMD:n kuvastoa GP- ja SD-sarjojen kohdilta. Samozřejmě, juuri tuolta oikean Road Switcherin tulee näyttää! | ||||
|
|
01.07.2024 20:15 | Juha Toivonen | ||
| Rakas Vaimoni kutsuu tuota itseliikkuvaksi käymäläksi. Näkee tämän sähkö-bajamajan lähes jokaisena aamuna työmatkallaan... | ||||
|
|
01.07.2024 20:11 | Juha Toivonen | ||
| Tsekeissä on joitakin todella upeita rataosia, ja vielä sähköistämättöminä sellaisina. BTW: - On aina askarruttanut, mistä tämän veturityypin designeri haki veturin ulkomuodon? Onneton veikkaukseni: - Pysähtyi paikallisessa uimahallissa kokovartalopeilin eteen aikuisten uimakoulussa, ja yhä snorkkeli/sukelluslasit päässään. | ||||
|
01.07.2024 20:06 | Juha Toivonen | ||
| Siis Dm12 nyt jo romuplaanilla? Ei tainnut VR:n hankinnat mennä aivan putkeen 1990-luvulla? "-sieltä ostetaan, mistä halvalla saadaan" - oli erään markettiketjun slogan... ja näemmä myös tuolloisen VR:n? | ||||
|
01.07.2024 20:05 | Rasmus Viirre | ||
| Ellei mennyt eilen aamulla VET-junana Ylivieskaan, niin luultavasti edelleen Kokkolassa. | ||||
|
|
01.07.2024 19:59 | Juha Toivonen | ||
| Eikö tuolla ole myös Dr14? ...jaa, lukeehan se yllä, ja oikein kaksin kappalein. | ||||
|
|
01.07.2024 19:53 | Juha Toivonen | ||
| On nuo 740-sarjalaiset kerrassaan rumia. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin sekä Tsekeissä, että Slovakiassa näitä saneerataan ihan kelvollisen näköisiksi nykyaikaisiksi vetureiksi. Ja myös vienti vetää hyvin saneerattujen vetureiden osalta? | ||||
|
|
01.07.2024 19:50 | Rasmus Viirre | ||
| Kuten Resiina 2/24:ssä todetaan, usein hienoimmat otokset tulevat kun haastaa itseään. Valovoiman äärirajoilla! | ||||
|
01.07.2024 19:49 | Juha Toivonen | ||
| Tsekeissä ilmeisesti yhä edelleen panostetaan sähköistämättömään lähijunaliikenteeseen? | ||||
|
01.07.2024 19:47 | Rasmus Viirre | ||
| Vinkki Raimolle; kansalaisen karttapaikassa on mapsia pikkuisen laadukkaampi ilmakuva (otettu lentokoneesta vrt. Google Maps satelliittikuvat) | ||||
|
01.07.2024 19:39 | Juha Toivonen | ||
| Mikä oli loppujen lopuksi suistumisen syy? Joko se on selvinnyt? | ||||
|
|
01.07.2024 19:35 | Juha Toivonen | ||
| Upea kuva, kerta kaikkiaan. Mutta mistä on peräisin Hr11 muotoilu? Tuona aikana Valmet oli jo aloittanut lättien valmistuksen. Tuliko kyseisen veturisarjan muotoilu sieltä? | ||||
|
01.07.2024 19:32 | Juha Toivonen | ||
| Jyväskylä - Lievestuore rataosuus on yksi upeimmista rataosuuksista Suomessa. Eritoten Leppälahden maisemat Suomalaisessa suviyössä 1980-luvun perusparannusta ja sähköistystä edeltävässä ajassa, ovat tehneet allekirjoittaneeseen lähtemättömän vaikutuksen. | ||||