Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.05.2024 09:19 | Hannu Peltola | ||
| Vahvasti veikkaisin Helsinkiä kuvauspaikaksi, tämän kartan perusteella saattaisi löytyä oikea paikka: https://vaunut.org/kuva/132072?kv=1860&kv2=1915&paik=Helsinki | ||||
|
29.05.2024 09:07 | Hannu Peltola | ||
| Radalla näkyy käytettävän Walthersin Code 83 -kiskotusta. Minulla on tuosta kiskotuksesta vuosien kokemus omalla radallani ja kaksoisvaihteet toimivat oikein hyvin, jos kaluston pyörät ovat RP25-standardin mukaiset. Epästandardeilla pyörillä vaihteessa saa helposti oikosulun aikaiseksi. Tässä kuvassa on vastaava vaihde omalla vanhalla kotiradallani: https://vaunut.org/kuva/159833?s=1 | ||||
|
29.05.2024 09:03 | Hannu Peltola | ||
| Harri, onko näin? Täytyykin katsoa! Tässä on todella tiivis rautatieliikenne, kaikki CPKS:n itä-länsi -suuntainen liikenne kulkee tämän tasoristeyksen yli. | ||||
|
|
29.05.2024 07:20 | Kurt Ristniemi | ||
| "Päällekkäinen vaihdehässäkkä" on nimeltään vasenkätinen kaksoisvaihde. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 4, Vaihteet: 4.1.4.2 Kaksoisvaihteet Kaksoisvaihteessa (KV) on kaksi yksinkertaista vaihdetta kytketty sisäkkäin ja kätisyys määräytyy ensimmäisen poikkeavan raiteen mukaan. |
||||
|
|
29.05.2024 07:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaihdoin kuvan rajaamattomaan, jotta kuvauspaikkaa voisi paremmin selvittää. Ajattelin alun perin, että paikka olisi Riihimäen lähdeveden lähde, joka oli Riihimäen veturitallilla. Mutta Riihimäen tallilla ei noin korkeaa rakennusta tainnut olla. - Etualalla taitaa olla katu tai tie, joka on viertotie (jyrätty kivi- tai sepelipinnoite). - Tien reunassa on yksi korkea katuvalo ja kaksi n. 3-4 -metristä lyhtyä. - Tie ja rata ovat penkereellä: Oikean reunan talo on radan pintaa matalammalla. - Raiteita saattaa olla kaksi, toinen kaivon takana. - Korkean rakennuksen katolla on telefoonijohtojen teline. - Korkean rakennuksen pääty on metka: ei suora, vaan ulostyöntyvä kulma, jossa kulma ei ole katonharjan kohdalla. |
||||
|
|
29.05.2024 06:46 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että kaikki risteyksdt saavat sähkönsä vaihdemoottorien ohjaamina. Tuo ominaisuus on vakiona mm..RocoLinen penkallisessa kaksoisvaihteessakin. |
||||
|
|
29.05.2024 06:24 | Ossi Rosten | ||
| Huomio kiinnittyy etualan päällekkäiseen vaihdehässäkkään. Mitenkähän tuossa sähköt, vai onko vain rekvisiittaa? | ||||
|
|
29.05.2024 03:33 | Harri Junttila | ||
| Tämä on ilmeisesti sama tasoristeys josta tulee Virtual Railfan livestriimi YouTubeen | ||||
|
28.05.2024 22:43 | Hannu Peltola | ||
| Olet ollut todella reipas, me lopettelimme kuvausta klo 22.30 aikoihin ja olet ollut taas väijyssä klo neljän jälkeen! Mutta kyllä se kannattikin! | ||||
|
|
28.05.2024 20:34 | Pasi Seppälä | ||
| Oho, päivämäärät on väärin. Anteeksi kovasti. Tämä on kuvattu lauantaiaamuna 25.5 klo 4:13. On näköjään lipsahtanut molempiin kuviin edellinen päivämäärä...korjataan. |
||||
|
28.05.2024 20:18 | Rasmus Viirre | ||
| Yaran junat ovat viime päivinä olleet lyhyen tynkiä täälläkin. | ||||
|
28.05.2024 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, herra Juha. Itse korin suunnittelu Hki "laiturivaihteen" vintillä eiku anteeksi - koneteknillisessä toimistossa tai "Preetiksperin" verstaalla taisi olla "A Piece of Cake", eli silkkaa rutiinia. | ||||
|
28.05.2024 18:01 | Ilmari Tommola | ||
| Vuosaaren junaliikenteessä on yllättävän paljon monipuolisuutta siihen nähden, mitä usein ajatellaan. Tämänkin junan hännille mahtui vielä suunnilleen kymmenen konttivaunua, ja joskus on tullut nähtyä mm. Oav-sarjaa tavallisempien vaunujen seassa. | ||||
|
28.05.2024 17:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Usein ne ovatkin, mutta sitten pajatso menee syystä tai toisesta vaihtotöitä tehdessä sekaisin, eikä sitten välttämättä ihan heti aleta vaihtotöihin vain sen takia, että saataisiin SA3 letkan päähän. Kun se kuitenkin menee apulenkillä siellä välissäkin. | ||||
|
|
28.05.2024 17:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi niitä ei käytetä rungon päissä? | ||||
|
|
28.05.2024 16:41 | Hannu Peltola | ||
| Wau, mikä kuva! Monen aikaan tämä on otettu? Olit ehtinyt siis perjantaina jo aamulla kuvaamaan tässä ja sitten uudelleen illalla minun ja miljoonan hyttysen kanssa. Sinulla oli tiivis kuvauspäivä! | ||||
|
28.05.2024 16:28 | Pasi Seppälä | ||
| Komeat on värit. Hieno otos. | ||||
|
|
28.05.2024 16:27 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikäs iltahämärän valotus. Junassakin monipuolisesti useampaa vaunusarjaa. | ||||
|
28.05.2024 16:26 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä nättiä. Komeasti peilaa järven pinnasta. Hienoja kuvia. | ||||
|
|
28.05.2024 16:19 | Petri Sallinen | ||
| Puumoteista on laadittu useita ehdotuspiirustuksia. https://vaunut.org/kuva/140902?s=1 https://vaunut.org/kuva/140904?s=1 https://vaunut.org/kuva/140903?s=1 |
||||
|
|
28.05.2024 15:43 | Juha Kutvonen | ||
| Ds1:n kohdalla ei voi puhua kotimaisuudesta muuten kuin toteutuksen osalta, tulihan vaunujen piirustukset ja tekniikka DEVA:lta Ruotsista. Sen sijaan Bm1:n rakenne oli varmastikin Suomessa suunniteltu, niin paljon se muistutti VR:n kaksiakselisia matkustajavaunuja. | ||||
|
28.05.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tero, majakoita? Siis Flight Simulator 3:sta periaatetuttu VOR/DME - majakka, oliko se tällainen? | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
28.05.2024 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä 13 oli ollut myös Kirkkonummen tallissa säilössä. Kun ins.tsto Saalasti aloitti touhuilunsa siellä, karkottui 13 kiertolaiseksi. | ||||
|
|
28.05.2024 14:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, hyvin todettu ja paikalleen sanottu: tosin vetoteli muistuttaa paljolti saksalaista tuon ajan näkemystä, laahustelikin on mallia "Görlitz". Moottori on tanskalaisen Frichsin tampellalainen kopio, vaikkakin lisenssivalmistetta. Mutta: kaikkien näiden osioiden sovittaminen yhteen, toimivaksi ja halutuksi kokonaisuudeksi vaatii omaa osaamistaan. Suomalainen moottorivaununrakennustaitohan alkoi 1920-luvun lopulla, kun rupesivat luonnostelemaan ja väsäämään Ds1:tä ja Bm1:tä. Pienen maan pienet piirit ja pienet resurssit vaativat pakostakin suuntaamaan katsetta sinne, missä osaamista oli aiemmin todettu olleen. Tosin niinkin menestyksellisen tuotteen kuin "Lentävän Hampurilaisen" eli SVT 877:n voittokulkua kyllä seurattiin tarkalla silmällä (Die Reichsbahn - ja Glasers Annalen - lehtiä oli tilattu rautatiehallitukseen). Päästiinpä sodan jälkeen sitten Dm4+kiitojunarunkoon. Aika näytti sitten senkin, että Dm8 ja Dm9 olivat matkustajan ja Vilppulan asemalla seisoksivan jauhojulpin silmissä oikein kiva vimpain... (Vaikka Breda D19SC12P välillä sairastelikin vesipyttytautia.) Sääli, että tällaista, herra Juhan mainitsemaa taitoa ei enää ylläpidetä maassamme (Sm3- ja Dm11 - ja -12-seikkailut). Muuten, Dm2:lla eli "Kukkopillijunalla" päästeltiin tarvittaessa 90 km/t vauhdilla, vuonna 1936 ei ollenkaan väheksyttävä saavutus. Ja nyt tiukka kysymys herra Eljakselle (luotan sinuun yhtä vakaasti kuin pässi suuriin sarviinsa!), nyt kun motteihin päästiin: Uutinen Kuorevesi-Mänttä-Wilppula - lehdestä (torstaina 29.9.1949): Kuljettaja kuoli / Moottorijunan ollessa täydessä vauhdissa. "Kun moottorijuna lähti viime lauantaina (= 24.9.1949) Mäntän asemalta klo 18.20 ja sen piti pysähtyä Koskelan seisakkeella, jolla oli matkustajia odottamassa, porhalsikin se täydellä vauhdilla pysäkin ohi. Junailijan mennessä ottamaan selvää asiasta, tapasi hän kuljettaja Pauli Mikael Rannan kuolleena paikallaan. Junailija sai moottorivaunun pysähtymään muutaman sadan metrin päässä pysäkiltä. Paikalle kutsuttu lääkäri (Sten von Troil? oma kysymykseni) totesi kuoleman johtuneen sydänhalvauksesta. Päivystäjäveturi (GAS:n Pikkurusko 315:kö?) tilattiin työntämään moottorivaunu Vilppulaan. Pauli Ranta, joka oli toiminut moottorivaunun kuljettajana n. viitisen vuotta, oli syntynyt Mäntässä v. 1902 ja jäi häntä lähinnä suremaan vaimo ja sisarukset." Motti: - oliko se Dm2 ja mikä numero? Viimeisenä talvena (1952 - 1953) Mäntän mottina oli Dm2 nro 14 ja sen ollessa huollossa tilalla oli nro 13, eli juuri kuvan vaunu. Edit: Haapamäella kerran tallipäivystäjä P. Kinkamo kertoi kyseisen motin "kuolleen miehen kahvan" olleen nahkahihnalla sidottuna ohjauslaitteeseen. Veturinkuljettaja P. Rannan hautajaispäivä oli 9.10.1949, Mäntän hautausmaalla (pitäjänlehdessä olleen kuolinilmoituksen mukaan). |
||||
|
28.05.2024 14:20 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Nippu-uittto Oulujoella loppui v. 1982. | ||||
|
|
28.05.2024 14:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Ai, mää etin väärästä paikasta (tuosta itään päin olevalta "vuorelta"). Eiks tuo ole vanhoja lentomajakoita? | ||||
|
|
28.05.2024 14:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Työkaverilla on mökki Oulujoen rannalla ja hän sanoi että aina kun vesi on alhaalla sieltä löytää uppotukkia melkeimpä rannasta. Eli aikamoinen on ollut uiton hukkaprosentti. Oulujoen uiton loppumisestakin on jo kauan. | ||||
|
|
28.05.2024 13:36 | Niila Heikkilä | ||
| Siinä Kemijoen uitto kulkee. Vaikka se on kalliimpaa, rautatiekuljetuksessa on se etunsa että pystytään kuljettamaan kaikkia puulajeja. Lsäksi kuljetuksen aikainen hukkaprosentti on irtouittoon verrattuna melko vähäinen. Irtouitossa puun ohentuessa riittävästi uppotukkien määrä alkaa lisääntyä merkittävästi. Etenkin kun osa puusta tuli kaukaa Luiron ja Kemihaaran latvoilta saakka. Uiton loppuvuosina eteläisin puunpudotuspaikka oli Rovaniemellä, hevosaikakaudella varmasti paljon etelämpänä. Vaikka Kemijoelta se on loppunut 1991, uitto toki jatkuu Suomessa vielä Saimaan vesistössä nippu-uittona. Kilometrin mittaisessa pitkän matkan nippuhinauslautassa menee niin paljon puuta kerralla että minkään muun kuljetusmuodon on käytännössä mahdotonta kilpailla sen taloudellisuutta vastaan. Koivua ei toki voi uittaa. | ||||
|
28.05.2024 12:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Se on nätti - kuin pienoisrautatiekuvastosta. | ||||
|
|
28.05.2024 12:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisäsin kuvatekstiin tuon G-vaunun tiedot. Kaivokadun rakennuksista saanee paremman käsityksen kuvan https://vaunut.org/kuva/129106 kartasta. Kartta tosin on 1870-luvulta. |
||||
|
Kuvasarja: Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa |
28.05.2024 11:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tässä Mikko P Reijolan kuvaama video https://www.facebook.com/stadin.kundi.1/videos/1443524419612924 , kysyin luvan ja sain sen. | ||||
|
|
28.05.2024 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Voipi olla että mahdollisempaa paikkaa kuin Kaivokatu 8&10 ei löydy maan päältä eikä taivaista. Taustarakennuksen päädyn tekstissä on HOTEL. Jos se on Kleinehin, se olisi Seurahuone muutettuaan 1900-luvun alussa Kaivokadulle. Vakuutusyhtiön talon valmistuttua vuonna 1914 Seurahuone muutti tämän taloon Kaivokatu 12. Kaivokadun täytynee olla taustarakennuksen julkisivun edessä ja suunnassa. Katselusuunta lienee kohti kaasulaitoksen tonttia, mutta pieni rakennus lienee Kaivokadun eteläpuolella. Jos joku saa käsiinsä kaasulaitoksen historiikin, löytyy sieltä ehkä lisäkuvia ja -piirroksia |
||||
|
|
28.05.2024 10:07 | Juha Kutvonen | ||
| Suomalaisen moottorivaunusuunnittelun ja -valmistuksen harvinainen herkku! | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
28.05.2024 10:05 | Juha Kutvonen | ||
| Miltä projekti tällä hetkellä näyttää, saiko motti pressun suojakseen toissasyksynä? | ||||
|
28.05.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Kari, esimerkiksi Intiassa ajetaan kaksikerroskonttijunia sähköistetyillä radoilla ( https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=yNq8lP6cfL4 ). Näillä radoilla ajojohto on tavallista korkeammalla ja vetureissa on erikoisen pitkät virroittimet. USA:ssa ei enää ole sähköistettyjä pääratoja kuin oikeastaan Amtrakin Northeast Corridor. Tämä ratalinja on lähes pelkästään henkilöliikenteen käytössä ja ainoastaan joitain paikallistavarajunia käyttävät tuota linjaa. | ||||
|
28.05.2024 09:33 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, vanhaan aikaan ennen ilmajarruja pohjoisamerikkalaisissa junissa jarrumiehet (vaikkapa 5-10 kappaletta) matkustivat vaunujen päällä ja kiersivät vaunusta toiseen kiristämässä tai löysäämässä vaunujen jarruja veturin antamien jarrutusopasteiden mukaan. Umpivaunujen katoilla oli kulkusillat ja silloin oli ihan luonnollista, että käsijarrun käsipyörä oli mahdollisimman lähellä kulkusiltaa. Ilmajarrujen käyttöönoton jälkeen umpivaunujen kulkusillat ja jarrujen ylös sijoitetut käsipyörät jäivät ehkä vähän vanhasta muistista entisille paikoilleen. Kulkusiltoja alettiin poistaa umpivaunuista vasta 1950-luvulla ja jarrun käsipyörän paikkakin siirtyi alemmas. | ||||
|
|
28.05.2024 08:03 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Vai olisivatko riukumäntyä? | ||||
|
|
28.05.2024 07:36 | Kari Haapakangas | ||
| Onko noita kaksikerroskonttijunia lainkaan mahdollista ajaa sähköistetyillä rataosilla? Ei silti, että se Yhdysvalloissa olisi muuta kuin kuriositeetti... Suhteellisen vähän tavaraa täytyy tunnelin katossa olla, että sen voi leikkaukseksi muuttaa. Luulisi avartamisen olevan helpompaa. |
||||
|
|
28.05.2024 06:37 | Jussi Laukkanen | ||
| Tämän vuosituhannen alussa havahduttiin USA:ssa siihen, että itäisten osavaltioiden monilla tärkeillä rataosilla ei ollut mahdollista käyttää kaksikerroskonttijunia, koska näillä rataosilla oli liian matalia vanhoja tunneleita. Jatkuvasti kasvava konttiliikenne kuitenkin pakotti keksimään asiaan ratkaisuja. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana ovat eräät suuret rautatieyhtiöt (varsinkin Norfolk Southern) investoineen valtavia pääomia tilanteen korjaamiseksi. Yksi tehokas, mutta kallis menetelmä on ollut tunnelien muuttaminen leikkauksiksi. | ||||
|
|
28.05.2024 06:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen Rautatiemuseolta löytyy yksi vedenkuljetusvaunuja koskeva piirustus: 'Vedenkuljetusvaunun N:o 9611 sarvirauta' vuodelta 1911. | ||||
|
|
28.05.2024 05:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on rajaamattomana keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14665.msg113118&topicseen= Siinä rakennukset näkyvät paremmin. Samaten se, että raide on ylemmällä tasolla kuin oikealla oleva rakennus: ratatason reunalta on ainakin kerroksen verran pudotusta alapihalle. |
||||
|
|
27.05.2024 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen ohuita näreitäkin on kuormaan ujutettu, joko on Lappi kohta koluttu tyhjäksi? | ||||
|
|
27.05.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Kaivokadun yli kulkenut valtion pistoraide vei SVR:n Helsingin konepajan varastolle, joka sijaitsi Kaivokatu 10:ssä, siis nykyinen Kaivotalo. Tuo kuvan miljöö korkeine kerrostaloineen ei nyt ihan heti anna osumia vuonna 1910 sen korttelin sisäpihalle eli taidetaan olla muualla? Ollaan kuitenkin lähempänä konepajaa ja tietysti Kaivokadun pohjoispuolella? Konepajan ja varikon rakennuksia? Kaivokadun ylittänyt raide esti aikanaan myös raitiotien vetämisen sitä myöten Rautatientorilta Heikinkadulle, ja raitiolinja kulki Hakasalmenkatua Aleksanterinkadun kautta, kunnes vasta 1930-luvulla linjaus vedettiin Kaivokatua pitkin. |
||||
|
|
27.05.2024 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa kuvauspaikka olla Helsingissä Kaivokadun yli menevän pistoraiteen päässä: https://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1915&paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta . Vuoden 1912 vaiheilla pistoraide ilmeisesti oli jo hävitetty uuden asemarakennuksen valmistelutyöhön liittyen. Uutta paikkaa vesivaunulle ei kai haettu. Vaunun takana näkyvä rakennelma lienee katettu yleinen kaivo. Sen vesi sattoi olla aitoa ravinnerikasta Kluuvin suovettä. |
||||
|
|
27.05.2024 20:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Puhdas juomavesi ei ollut itsestäänselvyys Helsingissä runsaat sata vuotta sitten. Seura kertoi vuonna 1937 menneistä ajoista näin: "Punainen vaunu, joka kytkettiin Riihimäellä aamujunaan. Eräät vanhat ja keski-ikäisetkin pääkaupunkilaiset muistavat vielä hyvin ajan, jolloin Riihimäeltä saapui punaiseksi maalattu erikoisvaunu aamujunan mukana ja vaunussa oli pari—kolmetuhatta litraa erinomaisen raikasta lähdevettä. Riihimäen vesi — oikeammin Riihimäen lähdevesi — oli sitä paitsi todettu hyvin terveelliseksi. Lähde sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Riihimäen veturitallin alueella, joten sitä voitiin vaivatta pumpata edellämainittuun punaiseen, tarkoitusta varten rakennettuun vaunuun. Kun aamujuna saapui Riihimäeltä Helsinkiin, vietiin lähdevesivaunu suoraan Merisatamaan, jossa vesi pumpattiin odottaviin ajoneuvoihin — tynnyreihin — ja jaettiin asiakkaille. Monet vanhat helsinkiläiset ajurit ovat nuoruudessaan kuljettaneet tynnyrirattaita pitkin Heisingin katuja ja mitanneet ämpäreillään asiakkaille Riihimäen kuuluisaa lähdevettä. Mutta sittemmin — noin viisitoista vuotta takaperin — kuoli tämä erikoislaatuinen liiketoiminta. Vantaan vesi virtasi vuosi vuodelta yhä useampien ja nerokkaampien suodattimien läpi, se raikastui ja parani ja muuttui yhä värittömämmäksi — ja vähitellen unohtivat ihmiset Riihimäen veturitallin läheisyydessä pursuavan luonnonlähteen ja sen antimet." Vieläköhän tuo lähde on Riihimäen ratapihalla olemassa? Kuvan vaunu ei näytä punaiselta. Ehkä Seuran juttu kertoo siitä toisesta vesivaunusta, vaunuja kun oli jossakin vaiheessa (ainakin) kaksi. |
||||
|
27.05.2024 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen vaunu! Lienee Poczta Polskan omaa mallia, eikä "sotasaalista" Reichsbahnilta...? | ||||
|
|
27.05.2024 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| . | ||||
|
|
27.05.2024 18:28 | Esko Peranto | ||
| Nyt on upea ruutu. | ||||
|
27.05.2024 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Po 9824:stä: - seisoi Ilmalassa alkuvuodesta 1984, emalinumerot poistettuina. Vuonna 1990 se muutettiin virkatarvevaunuksi BG 040184. Se olikin sitten viimeinen puukorinen postivaunu, joka virkatarvevaunuksi muutettiin. |
||||
|
27.05.2024 15:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitää vielä korjata tuota klo 13:54 kommenttiani: Vuoden 1902 Rörliga Materielen po. 1906 Rörliga Materielen. Siinä vaunu 9611 on vuosiluettelossa litteralla M, mutta loppuosan litteraluetelossa litteralla Gv. |
||||
|
|
27.05.2024 15:38 | Petri Sallinen | ||
| Lähes samansisältöinen keskustelu on käyty jo huhtikuussa.... https://vaunut.org/kuva/167611?tag0=11%7CGv%7C Litterakohtainen luettelo on monesti tarkempi kuin vuositaulukko. Siksi kannattaa tsekata molemmat. |
||||