Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2025 11:50 | Jouni Hytönen | ||
| Dm8/9:t normaaliliikenteessä jäivät omalta osalta melko lyhytaikaiseksi nautinnoksi. Näin yleensä junan P 105 Turku-Pieksämäki. Siinä oli hyvin usein runko 5101+5601+5102. Muistikuvat sijoittuvat kaukoliikennekäytön viimeisille vuosille 1985 ja 1986, valtaosin jälkimmäiselle. Kierrossa oli vielä mahdollisesti talvella 1985/86 sellainen erikoisuus, että maanantaiaamuisin Tampereelta Jyväskylään ajetussa junassa (P 99?) saapunut runko jäi koko viikoksi Jyväskylän tallille. Ehkä tämä oli suunniteltu Jyväskylän vararunko koko viikon ajan. Se lähti vasta viikonloppuna takaisin Helsinkiin. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
05.01.2025 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Usein koko perheellä tullessa muut priorisoivat raitioliikennemuseon kohdelistan häntäpäähän, joten se on jäänyt vielä odottamaan. :) Vanhassa sijainnissa käytiin, kun lapset olivat pieniä. | ||||
|
05.01.2025 11:30 | Veeti Pietilä | ||
| Taisi Edb-vaunut muuttua CEd-vaunuiksi 2019-2022 | ||||
|
05.01.2025 11:25 | Veeti Pietilä | ||
| Minkä takia nämä viedään yksi kerrallaan maalaukseen eikä esimerkiksi kaksi? | ||||
|
|
05.01.2025 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee kyllä paljon muistoja mieleen 1970-luvulta, kun itsekin Porkkanoissa matkustin. Keuruulaisen tytön hajuveden tuoksu, jota hän oli sipaissut kaulalleen treffien kunniaksi. Ja se Bredan jyrinä tupakkaosaston lattian alla, nykäisyt ja lievät muksahdukset kun Wilson-SCG-automaattivaihteistot reagoivat nopeuteen ja kuljettajan tehonsäätöratin eri asentoihin. Kouvolassa asuvan tätini ja hänen miehensä Kumputiellä olevan kodin sympaattinen ilmapiirikin, kun heidän luokseen kitara mukana matkustin. Tädin miehen äänilevyltä kappale: "Heut' geht's an", sen perään "Klarinettenmuckl". Mukavaa!!!... Sekä sekin, kuinka junasuorittajien vihreän levyn liike aikaan sai sen, kun näissä junissa meni juuri ennen lähtöä kolmosvaihde automaattisesti päälle pysäyttäen vaihteiston pyörivät osat ennenkuin momentinmuunnin nappasi kiinni ja Dm8 - tai 9 - juna aloitti taas mat-kan-tek-kkoon - mat-kan-tek-koon. Junan kärrymyyjättären "Liikenneravintolat"-pinssissä ollut henkilönumero "178" jäi sekin muistiin. (Missähän sekin mimmi nykyään elelee?) Kuulutukset rauhallisella äänellä: "Ja seuraavana Hämeenlinna, laituri on kulkusuunnassa oikealla puolella", Hasler - nopeusmittarin nakutuksen kuuluessa taustalla. Ja joskus: - napsahdus - "Ovivalo". Toinen napsahdus: - "Sammui". Dm8:n välivaunun litteramerkintä, kun sen ensi kerran näin: "CEidkvsg", eikun - äsh - "CEikv". Ja mainittakoon vielä aina läsnä ollut dieselvetovaunun hienoinen "tekninen" tuoksu vaunun ilmatilassa. Sir John on oikeassa: kuva on mestariotos. |
||||
|
05.01.2025 09:30 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä tässä juhlan vastuullinen aliarvioi juhlan suosion. | ||||
|
05.01.2025 09:08 | Markku Naskali | ||
| Onhan noihin vapautuneisiin tiloihin onneksi uusia yrittäjiä tullut. Aikoinaan asemaravintolat palvelivat nimen omaan matkalaisia. Taisivat jotkut junat jopa pysähtyä ruokataukoa varten, mutta usein aikaa jäi junan vaihtoa odotellessa. Nyt taas jotkut pahoittavat mielensä kun kommentit eivät liity kuvaan, mutta ainakaan minua ei häiritse jos viriää keskustelua joka kuitenkin sivuaa rautateitä. |
||||
|
05.01.2025 06:18 | John Lindroth | ||
| Pekka tulee tyylikkäästi! | ||||
|
|
05.01.2025 04:54 | Roope Prusila | ||
| Poistuminen Santalahdessa juurikin siksi, että myös sieltä kyytiin haluavilla olisi mahdollisuus. Ei se nyt voi kenenkään elämää kaataa jos joutuu 20min odottamaan paluumatkaa ja sillä saisi sujuvoitettua meininkiä. Kyllä tuo meininki aiheutti siellä ihmettelyä ihan riittävästi. | ||||
|
|
05.01.2025 03:34 | John Lindroth | ||
| Kertakaikkiaan upea Dm8 kuva Jukalta tämä on "Masterpiece"! | ||||
|
05.01.2025 01:19 | Mikko Mäntymäki | ||
| Vieläkö on tehonkäyttö rajoitukset, kun 3xSr2 saa 1x25kV polvilleen? | ||||
|
|
05.01.2025 01:00 | Rasmus Viirre | ||
| Ohhoh! Mahtaisiko sitten olla jonkin sortin vakio kaava kyseessä? Tosin aika usein on vaunuja vähemmän, määrät seilaten siinä 25 ja 45 välillä. | ||||
|
|
05.01.2025 00:35 | Petteri Kumpulainen | ||
| Rasmus: Jos oikein laskin niin tässäkin taisi olla perässä 52 vaunua, kuten myös linkkaamassasi otoksessasi. :) Kiitoksia! | ||||
|
|
05.01.2025 00:07 | Rasmus Viirre | ||
| Hieman vajaa 13 kuukautta sitten meni sama juna juuri samanlaisella kokoonpanolla :) https://vaunut.org/kuva/166771 Tripla kolmoset eivät ole mitään jokapäiväistä näissä! Hyvä pöllykuva |
||||
|
04.01.2025 23:14 | John Lindroth | ||
| Laiturissa oleva laiva lienee ruotsalainen Brorström varustamon rahti-alus Ms Traneland 1957-1976. | ||||
|
04.01.2025 23:02 | Erkki Nuutio | ||
| Mutta kuvaa taidokkaasti ja tunteikkaasti. | ||||
|
04.01.2025 22:59 | Erkki Nuutio | ||
| Aikanansa tunnetun ja arvostetun työväenpoliitikon Martta Salmela-Järvisen muistelmateoksessa Alas lyötiin vanha maailma - Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918 (WSOY, 1966) on eräs selitys (ei varmaankaan ainoa)haukkumanimitykselle "punikki". Selityksen mukaan nimitys lähti rautatieläispiireistä (s. 166) : Yhdysliikenteessä oli ensimmäisen maailmansodan aikana käytössä venäläisiä [umpi]tavaravaunuja. Ne olivat punaisiksi maalattuja ja harmittavan huonokuntoisia. Siksi niitä erotukseksi omista vaunuista sanottiin punikeiksi. Taistelun alettua vuonna 1918 oli jollakin rautatieasemalla yhteenotto punaisten ja valkoisten välillä. Edelliset vetäytyivät tulisuojaan rautatievaunujen taakse ja ampuivat sieltä. Harmistuneet valkoiset, joista kai joku oli rautatieläinen, kiukuttelivat "perkeleen punikit", tarkoittaen tällä esteenä olleita [punaisia] rautatievaunuja. Näin sana siirtyi punaisten haukkumanimeksi. Salmela-Järvisen muistelukirja on kiinnostava ja rankka. Etenkin kuvaus molemminpuolisen vihan ja koston - kapinan ja sen kukistamisen ajalta on rankka. Myöhemmin on julkaistu monia rankkoja kuvauksia vuodesta 1918. Kiivailun jatkamiseen toistasataa vuotta sitten tapahtuneesta katastrofista ei ole tarvetta. |
||||
|
|
04.01.2025 22:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki. | ||||
|
|
04.01.2025 22:38 | Aapo Oikarinen | ||
| Tämä mies kuuluu parhaaseen A-ryhmään, hän ei turhia jaarittele! | ||||
|
|
04.01.2025 22:30 | Panu Breilin | ||
| Toijalan asemarakennuksessa on kiinalainen ravintola. | ||||
|
04.01.2025 22:02 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko siinä vain, että talvella kaluston pitää päästä välillä sulamaan ja voidaan tarvita enemmän vetureita, jolloin Sr1 kannattaa laittaa ennemmin yöjuniin, kun näihin sen huippunopeus on riittävä? | ||||
|
|
04.01.2025 21:55 | Simo Virtanen | ||
| Miksi olisivat poistuneetkaan jos tarkoitus oli jatkaa matkaa takaisin? Enemmän hämminkiä aiheutti se, että laiturilta tunkettiin kyytiin päästämättä ensin poistuvia ulos. | ||||
|
04.01.2025 21:28 | Hannu Peltola | ||
| Esa on oikeassa muovimallien hintojen hurjasta kallistumisesta! Vuoden 1966 6,50 mk vastaa nykyrahassa 13,60€. Ei paha hinta isosta muovimallista! Sama Airfixin 1:72 Liberator on edelleen myynnissä, esimerkiksi Hobbylinna myy sitä 60€:lla!!! | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01.2025 20:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja Joonas. Lippujen hinta näkyy olevan 120 SEK aikuisilta: https://sparvagsmuseet.se/ Museo on helpon matkan päässä, jos tulee Siljan laivalla Tukholmaan. Silja-terminaalista on noin parin kilometrin kävely museolle. |
||||
|
|
04.01.2025 20:37 | Juha Toivonen | ||
| Ei ollenkaan huono! Vihreätä ei ole liikaa. BTW: Montako Allegroa VR lunasti? | ||||
|
|
04.01.2025 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
|
04.01.2025 20:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jorma mainitsi etuvirroittimen. Sitä tosiaan siirrytään käyttämään takavirroittimen hiilen hajottua. ...Kunnes etuvirroitinkin putoaa alas. XoD | ||||
|
|
04.01.2025 20:06 | Petteri Kumpulainen | ||
| Kiitoksia paljon kehuista! | ||||
|
04.01.2025 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Minä ole nähnyt sen ensimmäisen kerran 1970-luvulla Münchenin S-Bahnissa. Sen jälkeen välillä myös muualla, mutta kun se ei minulle ollut enää uutuus paikat eivät ole varmuudella jääneet muistiin. Kun katsoin nyt verkosta Münchenin ratkaisua, löysin, että se on kuvattu jopa omalla sivullaan: https://www.s-bahn-muenchen.de/entdeckerzone/bewegendefakten/spanische-loesung Sen nimi on jopa espanjalainen ratkaisu tai espanjalaiset laiturit. Esikuvana mainitaan juuri Barcelonaa, vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen paikka, jossa sitä käytettiin. Artikkelin lopussa on vielä lista muista paikoista, joissa on laituri käytössä junan molemmilla sivuilla. | ||||
|
04.01.2025 19:54 | Noah Nieminen | ||
| Tai ainakin luulen niin. Eihän Vok-vaunuista koostuvia junia ole vähään aikaan näkynyt missään. | ||||
|
|
04.01.2025 19:52 | Noah Nieminen | ||
| Esko: eihän nyt hiilijunia voi ajaa, kun tuolla Venäjällä käydään sotaa. | ||||
|
|
04.01.2025 19:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsinlaivaa ei näy koska talvisin ei ajettu Helsinki-Tukholma -reittiä ennnen vuotta 1972. | ||||
|
04.01.2025 19:45 | Uwe Geuder | ||
| > Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, Näin on. Kun aikaisemmin Saksassa vaunut olivat yli 3 m leveitä, UIC-X:n leveys on ollut enää 2,825 m. Tapahtumien kulusta vielä sen verran, että ensimmäiset vaunut rakennettiin ihan 1950-luvun alussa ja kehitys jatkui koko vuosikymmenen aikana. UIC-X-määritelmä julkaistiin jo rakennettujen vaunujen perusteella vasta vuonna 1961. |
||||
|
04.01.2025 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| 50 vuotta sitten. | ||||
|
|
04.01.2025 19:16 | Roope Prusila | ||
| Tungos johtui siitä, että ratikoiden tullessa Santalahteen ihmiset eivät poistuneet kyydistä vaan jäivät paikalleen odottamaan paluumatkaa. Siinä on sitten hyvä pyrkiä muiden kyytiin. Itse odottelin santalahdessa kolmen vaunun verran ja kun sama ilmiö toistui, siirryin Lentävänniemen päähän josta pääsi ajelulle lyhyen odotuksen jälkeen. | ||||
|
|
04.01.2025 19:13 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva. | ||||
|
|
04.01.2025 19:11 | John Lindroth | ||
| Kiva talvinen Vectron kuva! | ||||
|
04.01.2025 18:49 | Antti Grönroos | ||
| 90-luvulla raiteen toisella puolella oli vanha risteysmerkki mutta vaikka sellainen olisi pystyssä, niin se ei välttämättä tarkoita, että tasoristeys olisi käytössä. Majan ja Lausteen välistä oltiin tasoristeys poistettu mutta Lausteen puolelle jäi yksi risteysmerkki pystyyn joksikin aikaa. Tuota liikennemerkkiä ei enää ole ja entisen tasoristeyksen vieressä on pieni portti. Kiitos Jimi sijaintitiedosta. |
||||
|
|
04.01.2025 17:19 | Jari Välimaa | ||
| Tämän kuvan ottamisen aikoihin laituriin A saapui linjan 1 vaunu jota ihmiset katsovat. Kaksi raitiovaunua ei oikein riittänyt vaikka olisi saanut mahtumaan vaunu valmistajan maksimäärät 364 henkeä. |
||||
|
|
04.01.2025 17:09 | Lasse Holopainen | ||
| Asjalliset reaktiot immeisillä, pakko sanoa. | ||||
|
|
04.01.2025 17:09 | Lasse Holopainen | ||
| Triplaveto Vectroneilla. Asjanmukaisuus. | ||||
|
|
04.01.2025 16:50 | Markku Naskali | ||
| Onkohan Toijalassa enää minkäänlaista asemaravintolaa? Joitain vuosia sitten oli vielä jonkinlainen kahvila ja silloin kun nykyinen asemarakennus oli uusi, oli kovinkin iso ja hieno ravintola. Katoavaa perinnettä ne. Lapsena kävin joskus isän kanssa sukulaisissa Järvenpäässä. Matkustettiin Purolaan usein kolmen junan avulla ja yleensä Riihimäellä oli pidempi tauko käydä ravintolassa. Isä osti oluen ja voileivän. Minä tietenkin söin sen leivän. Joskus syötiin oikein leikkelelautaset! Keitetty peruna ja pari siivua jotain makkaraa ja juustoa, ehkä kananmuna. Ai että se oli juhlaa! | ||||
|
|
04.01.2025 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, tiämmä eräs rautatieläisen leski sitä asemaravintolaa hoiti. Oletettavasti ajalta ennen DR-sarjan ravintolavaunuja (tulivat 1935). "Kansainväliset" taisivat kulkea muilla rataosilla, eikä niitäkään vaunuja kovin runsaasti ollut. |
||||
|
04.01.2025 16:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, se Ruotsin "högertrafik" alkusyksystä 1967. Ensin vaihtoivat puolta bussit ja kuorma-autot, sitten siitä viikon päästä loput. |
||||
|
|
04.01.2025 14:12 | Markku Naskali | ||
| Tuttu juttu tuo leskirouva ja asemaravintola. Olen aikoinaan kuullut sen syntyhistoriankin mutta en yritä selittää kun en enää tarkkaan muista. Joku tunnettu persoonallisuus siellä vaikutti. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
04.01.2025 14:05 | Joonas Kauppinen | ||
| Hienoja kuvia. Kiitos sinulle Hannu! Paljonko sisäänpääsy maksaa? | ||||
|
04.01.2025 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Aika jännä, tässä kuvassa ollessani tuli arvontakuva samalta paikalta! https://vaunut.org/kuva/75016 | ||||
|
|
04.01.2025 13:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Suomessa enää vuonna 2025 käytössä tätä, että ovet aukeavat molemmilta puolilta? | ||||
|
04.01.2025 13:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Korkki; todennäköisin syy mainitsemallesi asialle on, että kartan pohjana oleva ilmakuvaus on vanhemmalta ajalta. Esimerkiksi vuoden 1978 kartan 1143 02 Pori karttarunkona on ilmakuva vuodelta 1958, ja kartoituskuvaus vuodelta 1974. Joskus karttoihin on tussikynällä lisätty asioita, joita ei aiemmassa versiossa vielä ollut. | ||||
|
|
04.01.2025 12:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Hupaisinta oli että Ruotsissa järjestettiin jopa kansanäänestys asiasta 1955 ja vasemmanpuoleisen liikenteen säilyttämisen puolesta äänestäneet voittivat! Ruotsissa valmistetuissa henkilöautoissa oli ratti vasemmalla puolella koska oltiin varmoja että oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirrytään joskus, mutta kuorma- ja linja-autoissa oli ohjaus oikealla. |
||||
|
|
04.01.2025 11:55 | Erkki Nuutio | ||
| En tiedä miten näiden bussien kanssa toimittiin ovien ja mahdollisesti ohjauksenkin puolen muuttamisessa, mutta högertrfik alkoi Ruotsissa 1.9.1967. Valtiopäiväpäätös asiasta oli tehty 5.1963. Ruotsi oli vain 109 vuotta jäljessä Suomea. Suomessa oikeanpuoliseen liikenteeseen siirryttiin 8.5.1858 (Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus (=asetus) matkustajain welwollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistää). |
||||