377-163009 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.02.2025 13:12 Timo Salo  
  Osaan kyllä lukea...
kuva 19.02.2025 11:45 Esa J. Rintamäki  
  FMP 1996: Sm2 6055 + Eioc 6255, luovutuspäivämääräksi ilmoitettu 2.10.1975.
kuva 19.02.2025 11:35 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Rainer. Koko kähinän lopputulos: pohjois-Saksa on luterilaista nykyäänkin, poikkeuksetta. Etelässä taas "Römisch-Katolisch" vallitsevana. Eli hukkaan meni koko sotasilla pelleily! Kaatuneiden lukumäärä versus lopputulos: tyhjä!

Eikä Kustaa Aadolfin taistelut mitään taktiikan huippuesimerkkejäkään olleet. Kunhan sotajoukko hortoili kuormastoineen miten kuten ympäriinsä, ja kun vastaantulijoita tuli, niin sitten miekat, piikkinuijat ja tapparat esiin. Sen jälkeen lähikylille dokaamaan ja tulta talojen nurkkiin. Kunhan myös se "naisbonuskin" (eli raiskaukset) oli kuitattu, muun sotasaaliin yhteydessä, niin...

Herra Erkki: "muu stalinistinen touhu" = joukkomurhia. Ja paljon.

Senpä vuoksi puolalaiset eivät ryssästä vieläkään tykkää. Ja aikamoisen raakaa oli aikoinaan tsaarivallankin touhut: - Puolan kapinan kukistaminen 1863. Siis samaan aikaan, kun täällä ruvettiin pähkäilemään oman markan käyttöön ottoa. Postimerkithän olivat ilmestyneet täällä jo 1856.

Puolallehan näitä etuja ei edes suunniteltukaan!

Leninhän oli kehunut Venäjän olevan "kansojen vankila". Oli muuten oikeassa. Ja on vieläkin!
kuva 19.02.2025 10:55 Rainer Silfverberg  
  Esa: Sehän oli niin että katolilaiset alkoivat vallata pohjois-Saksassa takaisin luterilaiseen kristinuskoon siirtyneitä alueita, ja 30-vuotinen sota alkoi kun katolilaisuuteen uudestaan pakotetut alueet pyysivät ensin apua Tanksalta ajamaan katolilaiset pois. Tanska ei onnistunut, seuraavaksi pyydetään apua Ruotsilta ja se onnistui. Sota olisi toki kannattanut lopettaa kun kuningas Kustaa II Adolf sai surmansa taisteluissa. Koska kruununperijä Kristiina oli alaikäinen niin valtion asioista päätti Oxentjerna, joka jatkoi sotaa turhan kauan ryöväten kaupunkeja pitkin Eurooppaa ja siitä seurasi kurjuutta koo Ruotsin valtakunnalle yleisesti ottaen, ei pelkästään Suomelle. Ainoastaan aateliset hyötyivät kun saivat muhkeita sotasaaliita kotiin vietäväksi.
kuva 19.02.2025 10:30 Erkki Nuutio  
  Puola ja puolalaiset ovat kiitettävästi kunnostaneet ja entisöineet historialliset arvorakennukset mm. entisessä Itä-Preussissa, joka siirtyi heille kun koko Puolaa siirrettiin länteenpäin. Eli Puola on kiinnostava kulttuuri- ja rautatiemaa. Kieli tosin on hankala - saksa ja englanti auttanee.
Koko maan siirto länteenpäin tarvittiin jotta Stalin (ketkun Rooseveltin mahdollistamana) sai varastettua aiemman itäisen Puolan itselleen. Neukkulaksi varastetulla alueella keskityttiin entisöintien sijasta paikannimien venäläistämiseen ja muihin stalinistisiin touhuihin.

Kun Puola vielä oli Neukkulan orjavaltio, oli se halpa ökeltäville länsituristeille.
Suomalaisten ökeltäessä Leningradissa ruotsalaiset ökelsivät vielä karseammin Gdanskissa. Kruunuja riitti.
Kesällä 1970 työskentelin Göteborgissa ja menin ruotsalaisturistien seassa seuramatkalla (Öststatresor) Gdanskiin.
Autolautta vei (vie yhä) Ystadista Swinousjscieen (aiempi Swinemuende). Kyseisenlaisiin porukoihin verrattuna suomalaisörvellykset Leningradissa olivat lähes sivistyneitä verrattuna ruotsalaisörvellyksiin Gdanskissa ja Swinousjsciessä.
kuva 19.02.2025 08:49 Esa J. Rintamäki  
  Juna H 514? Se, joka puoli kahden tienoilla lähti Vilppulasta kohti "Mansesteria".

Tampere, kaikkien mänttäläisten Ameriikka ja pyhiinvaelluskohde. Se oli sitä itsellenikin.

Siinähän on Palojärven Epi puikoissa.
kuva 19.02.2025 08:45 Esa J. Rintamäki  
  Etenkin Kustaa Aadolfilla oli taipumus ja himo tapattaa suomalaisiaan suurin määrin seikkaillessaan ympäri Eurooppaa.

Kun kirotuille eurooppalaisille piti opettaa oikeaa Rooman uskontoa! Kun uskonpuhdistaja Martti Luteerus oli julistettu ilmestyskirjan pedoksi.
kuva 19.02.2025 07:46 Jari Välimaa  
  "Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella!"

kyllä : Ruotsin puolesta.
kuva 19.02.2025 07:42 Vertti Kontinen  
  Onpas tyylikkäästi sommiteltu kuva! Tämä kuvasarja kyllä houkuttelee vierailemaan joskus tuolla seudulla!
kuva 19.02.2025 07:23 Jari Välimaa  
  Ei ole kunnan työntekijöitä vaan suurin osa oli Ratatek Oy:stä.
kuva 19.02.2025 06:31 Tapio Keränen  
  Kiitos huomautuksesta, Mikko. Korjasin sormilipsahdukseni.
kuva 19.02.2025 00:44 Matti Melamies  
  Kaupallinen liikenne on eri asia kuin henkilöliikenne, eihän tuo ole mitään harrastajavoimin toteutettua museoliikennettä, vaan ihan kaupallista liikennettä, kyllähän ruottalaiset korvaavat ihan rahalla tuon touhun.
kuva 18.02.2025 23:48 Otto Tuomainen  
  Harmaa Vectron näyttäisi kovasti Metransin veturilta.
kuva 18.02.2025 22:48 Hannu Peltola  
  Suomalaiset ovat ennenkin seikkailleet Veikselin varrella!
kuva 18.02.2025 22:47 Hannu Peltola  
  "On Pohjolan hangissa meill’ isänmaa,
Sen rannalla loimuta lietemme saa;
Käs’ säilöjä käyttäiss’ on varttunut siell’;
On kunniall’ uskolle hehkunut miel’;
Ja ratsuamme Nevan vuossa juotettihin,
Se ui kuni häihin yli Weikselinkin,
Se kalpamme kostavan Reinille toi
Ja Tonavasta keisarin maljan se joi."
kuva 18.02.2025 22:18 Mikko Ketolainen  
  Pitäisikö kuvatekstissä olla myös vuosiluku 1984, eikä 1985?
kuva 18.02.2025 20:04 Jimi Lappalainen  
  Pari YouTube-dokumenttia näistä vaunuista: https://www.youtube.com/watch?v=ImzWURtd43g + https://www.youtube.com/watch?v=7Rd7W5612b4
kuva 18.02.2025 19:05 Rainer Silfverberg  
  Niin pitää!
kuva 18.02.2025 19:04 Jimi Lappalainen  
  Hirvi: https://vaunut.org/kuva/4080 :D
kuva 18.02.2025 19:03 Rainer Silfverberg  
  Wikipedian mukaan Skånetrafiken vastaa Tanskan puolella Öresundstågin liikenteestä ja tilaaja on Tanskan Liikenneministeriö. Junaoperaattori on Transdev ja 2025 joulukuusta lähtien VR Sverige AB.

Tämä on ainakin yksi esimerkki että rajan ylittävää paikallisten joukkoliikenneviranomaisten junaliikennettä on jo olemassa. Skoone ja Suur-Kööpenhamina ei tosin ole mitään syrjäseutua vaan varsin tiheästi asuttua.
kuva 18.02.2025 18:25 Arto Papunen  
  Vähän asian sivusta, mutta maksaako Tanskasta mikään taho kun Öresundståg ajalee Tanskan puolelle.
kuva 18.02.2025 18:18 Noah Nieminen  
  Okei, T 53637, VET 11784 ja T 58685 tuli kuvattua.
kuva 18.02.2025 18:05 Lasse Holopainen  
  Saa muuten olla aikamoinen koripalloilija, jos tuon kyltin käskyä pitäisi vielä noudattaakin.
kuva 18.02.2025 13:25 John Lindroth  
  Timon aluksi mainitsemalla tilanteella on Saksassa oikein nimityskin"Arbeiterdenkmal"!
kuva 18.02.2025 12:56 Esa J. Rintamäki  
  Puhumattakaan Raahe - Hämeenlinna - rullajunaparista: 1970- luvulla tunnuksilla 1057 ja 5012.

V. 1977 juna 5012 lähti Tampereelta etelään 20 minuuttia Haapamäen kautta tulleen yöjuna P 52:n perässä.

Kymppiviisseiska odotteli Tampereella lähtövärejä siinä iltapäiväkolmen aikoihin.
kuva 18.02.2025 11:21 Rainer Silfverberg  
  Niin sitä lähinnä tarkoitin.

Tuota Haaparannan liikennettä vertaisin lähinnä Norrtågin liikennettä Östersundista Norjan Storlieniin joka on raja-asema, jossa matkustajat vaihtavat norjalaiseen VY:n tms junaan. Tai noita Baltian maiden kuvioita jossa latvialainen juna ajaa Viron Valgaan jossa vaihdetaan Viron Elronin junaan. Joka tapauksessa niiden maiden rajoilla ei matkustajien tarvitse kävellä 5 km junien välillä kuten Suomen ja Ruotsin välillä.

[EDIT:] Toinen juttu, jos Norrtåg esim haluaisi ajaa tuettua junaliikennettä kauemmas Norjaan esim Narvikiin tai Trondheimiin niin silloin EU:n säännöissä pitää tapahtua joku muutos. Mutta ilmeisesti se onnistuisi nytkin jos norjalainen alueellinen operaattori ostaisi liikenteen Norrtågilta.
kuva 18.02.2025 11:14 Jouni Hytönen  
  Trafikverket tilaa ja SJ AB ajaa.
kuva 18.02.2025 11:03 Jouni Hytönen  
  Toki itä-länsi/länsi-itä-suuntiin kulkeneet junat käyttivät muitakin numeroita riippuen lähtö- ja määräpiireistä. Malmijunapari oli pitkään 7030/3071 eli Joensuun piiristä Tampereen piiriin ja toisinpäin. Lähtökaivos oli aluksi Outokumpu, myöhemmin malmia tuli muualtakin.
kuva 18.02.2025 11:01 Rainer Silfverberg  
  Kuvittelisin että sille ei olisi estettä nytkään, ajaahan Ruotsin Trafikverket Tukholma-Berliini yöjunaa tuettuna liikenteenä ainakin osan matkaa.

Täytyy muistaa että Euroopassa rajaseudut ovat vanhastaan harvaan asuttuja joten kannattavaa junaliikennettä ainakin paikallisjuna tyyppisillä junilla rajojen yli on vaikea saada aikaan. Yleensä ratkaisu on se että toisen maan tuettu juna ajaa raja-asemalle jossa matkustajat vaihtavat toisen maan tuettuun junaan. Tämä yhteys Haaparantaan ei olis poikkeus siitä koska Haparanta ON raja-asema.
kuva 18.02.2025 10:58 Jouni Hytönen  
  Idästä länteen kulkivat kuvitteellisesti junat 6041, 6043, 6045 jne. ja lännestä itään 4060, 4062, 4064 jne. Kaikki numerot eivät välttämättä olleet käytössä. Olisikohan juna 6043 kulkenut Iisalmi-Ylivieska-rataosalla? Mutta junanumeroita 6040, 6042, 6044 & 4061, 4063, 4065 jne. ei tuolloinen numerointi käsittääkseni tuntenut. Nykyäänhän 4061 kulkee Iisalmesta Pyhäkumpuun ja sen paluujuna onkin 5048 Pyhäkumpu-Ruokosuo.
kuva 18.02.2025 10:57 Rainer Silfverberg  
  Jos ei ole matkustajia kyydissä niin ei tarvita kalustolle samoja lupia kuin kaupallisessa liikenteessä.
kuva 18.02.2025 10:47 Jouni Hytönen  
  Vuonna 1985 nähtävästi liikkui vielä tällaisia veto-liite-liite-veto-yhdistelmiä, jotka olivat aikaisemmin ihan yleisiäkin. Viimeistään vuonna 1986 standardirunko oli jo veto-liite-veto ja vaunukierrollisista syistä joissakin junissa saattoi joinakin viikonpäivinä olla tuplarunko tai lisävetovaunuja.
kuva 18.02.2025 10:30 Jorma Rauhala  
  Kun toisaalla on mainittu, että Tornion-Haaparannan rataosalla ei saisi enää kulkea suomalaista kalustoa kuin vasta jonkin erikseen haetun "brysselin" hakemuksen ja hyväksynnän jälkeen, niin minkälaisilla luvilla nämä ruotsalaiset matkustajavaunut liikkuvat Suomen rataverkolla? Vai liikkuvatko ilman mitään lupia? Onko BF9-sarjan vaunuilla hyväksyntärasti kohdassa FI?
kuva 18.02.2025 10:11 Timo Salo  
  Kun kunnan työntekijät tekevät jotain, niin 1 Paavo tekee ja 9 Görania katselee! Näillä ratapuolen yksityisyrityksillä tilanne näyttäisi olevan tasan päinvastoin ja kohteet valmistuu yleensä jopa ennen määräaikaa...
kuva 18.02.2025 09:38 Jari Välimaa  
  Väylällä on menossa joku 60 luvun varoituslaitteiden vaihto.
kuva 18.02.2025 09:09 Teemu Halttunen  
  Ja tänään on Sääskiniemen vuoro Alavus- Seinäjoki välillä
kuva 18.02.2025 08:40 Jari Välimaa  
  Nyt on ilmeisesti tulossa jossain vaiheessa mahdollisuus että julkisenpalvelun operaattori voi toimia myös toisessa ETA maassa " Lisäksi esityksellä selkeytettäisiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajat ylittävien palveluvelvoitteiden asettamista. Siten esimerkiksi rajat ylittävä julkisesti tuettu henkilöjunaliikenne Suomesta Haaparannalle olisi mahdollista."
kuva 18.02.2025 07:59 Kari Haapakangas  
  Nuo räjähdyksen vaikutukset ovat melko vekkuleita, eikä niitä aina pysty tarkalleen arvioimaan. Jopa säätilalla saattaa olla vaikutusta. Itse oli pitämässä sääasemaa, kun puolustusvoimat hävittivät vanhaa materiaalia räjäytyksin Kittilän Tievassa. Meillä oli luotaamo pystyssä vanhassa soramontussa sellaisen 6-7 kilometrin päässä nollapisteestä, ja välissä oli vielä vaarakin. Ei ne 30 tonnin pamaukset siis juuri muuta kuin kuuluivat. Vaan eräänä syysaamuna vallitsikin inversiotilanne, mikä selvästi kävi luotausdatasta ilmi. Sillä olikin sellainen kiva seuraus, että inversion rajakerros heijasti paineaallon sieltä vaaran yli, joten sen aamuinen paukku sai konttimme tärähtämään paineaallon vuoksi.

Se kymmenen yön leiri oli kyllä koko varusmiespalveluksen mukavin kokemus.
kuva 18.02.2025 07:49 Noah Nieminen  
  Itse olen kuvannut vuodesta 2020 tähän päivään saakka, tänään olisi tarkoitus mennä kuvailemaan niitä sähköjunia. Tosiaankin, tämä ei ole mikään maailman paras paikka kuvata, etenkään silloin, kun juna tulee kovaa ohi. Pysähdyksissä olevasta junasta saa ihan hyviä kuvia.
kuva 18.02.2025 07:46 Jimi Lappalainen  
  Onhan Parikkalan Paksuniemen tunneliakin suunniteltu avattavan kallioleikkaukseksi, mitenkähän se projekti jakselee?
kuva 18.02.2025 07:02 Teemu Halttunen  
  Jaa'a. Saa nähdä kuinka käy Möykynmäen tunnelille. Voi olla että jatkossa tulee olemaan vain Möykynmäen kallioleikkaus. Kyllähän tuota tunnelia aikamoisella kokoonpanolla pidetään sulana. Ovet saisi olla molemmissa päissä tunnelia helpottamaan lämmön säilymistä ja jäiden sulamista sisällä.
kuva 18.02.2025 03:03 Esa J. Rintamäki  
  Vuoden 1979 toukokuun 27. päivänä voimaan astuneen aikataulun nro 146 graafisessa tavarajuna 4062 lähti Seinäjoen tavararatapihapihalta klo 6.30. Se kohtasi junan 581 Sydänmaalla. 581:llä oli pysähdys kolmiona klo 7.17 ja 4062 odotti sivuraiteella lähtöaikaansa: klo 7.20.

Parinsa 6041 tuli vastaan Tuurissa. 4062 tulo Tuu klo 8.17 ja lähtö 8.37. Samaan aikaan merkitty 4502 ei silloin saanut olla kulussa. 4062 tulo Alavus klo 7.50 ja lähtö klo 8.05. Viimein 4062:n tuloaika Haapamäelle klo 10.09, kohdattuaan sitä ennen junan 565 Ähtärissä klo 9.05.

Haapamäeltä 4062 lähti klo 11.10. Se kohtasi lättäjuna 934:n Keuruulla ja kummankin lähtöaika sieltä klo 11.40.

4062 jatkoi sen kummemmin pysähtelemättä kohti Jyväskylää; tuloaika klo 13.08. Juna 4062 jatkoi matkaansa sitten Jyväskylästä eteenpäin myöhemmin illalla, lähtöaika klo 18.18. Sille oli merkitty kohtaus junille 908 - 98 Lievestuoreella, sen tarkemmitta kellonajoitta (98 oli sunnuntaijuna Pm-Jäs-Hki).

Venetmäessä tuli vastaan Okun malmijuna 7030, 4062 sivuutti Vki klo 19.42.

Toisen kerran 4062 kohtasi parinsa 6041:n Paltasessa sivuuttaen pysähtymättä klo 19.53 ja viimein tuloaika Pieksämäen tavararatapihalle klo 20.22.

Ja sitten tavarajuna 6041: lähtöaika Pieksämäen tavararatapihalta klo 19.15. Ensimmäinen kohtaus Pm henkilöasema, vastaantulijaksi oli merkitty juna 6807. 6041 sivuutti sen klo 19.24. Sitten Paltaseen kohtaamaan parinsa 4062:n, tulo/lähtö klo 19.50/20.00.

Seuraavaksi Venetmäelle odottamaan Outokummun malmijunaa 3071. Okulainen sivuutti klo 20.25. 6041 lähtö klo 20.25.

6041: tulo Hankasalmelle klo 20.46, siellä vastaan tuli henkilöjuna 907 - 97 (97 perjantaisin vaunusto Helsingistä, 907 kulki muina päivinä lättänä Haapamäeltä). 6041 lähtö Hks klo 20.55. Seuraavana Lievestuore: tulo klo 21.22. (Kohtaajaksi oli merkitty juna 6811). Lähtöaika 6041:lle Lvt klo 21.55. Vaajakoskella kohtaus Porkkana P 93:n kanssa. 6041 tulo/lähtö 22.25/22.30. Porkkana sivuutti Vko pysähtymättä klo 22.29.

6041 tulo Jy klo 22.45. Jyväskylästä 6041 jatkoi matkaansa, lähtö klo 0.20 ja pahemmin pysähtelemättä kohti Haapamäkeä, sinne tuloaika klo 2.18.

Matka jatkui: Haavasta 6041 jatkoi matkaansa lähtöajalla 6.18. Myllymäelle tuloaika klo 7.10. Siellä tuli vastaan Helsinkiin menevä pikajuna 42, lähtö klo 7.27, sama lähtöaika merkitty 6041:lle. Seuraavaksi pysähdys Ähtärissä, klo 7.49 ja lähtö klo 8.07. Sitten Tuuriin, tulo klo 8.36, kohtaamaan parinsa 4062 tai samoille ajoille merkityn 4502:n. Tuurista 6041 lähti klo 9.05.

Sitten 6041 ajoi Alavudelle, tuloajalla 9.17. Siellä tuli vastaan 4504 klo 9.20. Alavudella nämä molemmat tavarajunat päästivät ohitseen henkiöjuna 565:n joka lähti sieltä klo 9.34. 4504 lähti Alv klo 9.35 ja 6041 puolestaan klo 10.05.

Sydänmaa! Kiehtovan nimiselle asemalle 6041 saapui 10.36. Oli meneminen sivulle: juna 582 sivuutti ässänä Sm klo 11.06. 6041 lähti sieltä klo 11.08 ja viimein tuloaika Seinäjoen tavararatapihalle klo 11.44.

Jotkin tavarajunat olivat vakinaisten junien luettelossa ja jotkin taasen kulussa eri määräyksestä.

Junat, joiden numerossa toinen numero oli nolla, kulkivat rautatiepiiristä toiseen. Piirin sisäisillä "omilla" (niin sanoakseni) oli toisena numerona rataosan numero. Ensimmäinen numero oli siis lähtöpiirin numero ja kolmas numero määräpiiri. Viimeisenä järjestysnumero, joka ei aina suinkaan ollut juoksevassa järjestyksessä, kunhan nyt oli valmiit aikataulut, jos jotain tarvetta ilmeni.

Tämä siis aikataulusta vuodelta 1979!
kuva 18.02.2025 01:51 Esa J. Rintamäki  
  P 141 lähti kolmen rungon Porkkanana Helsingistä aamukahdeksalta. Porin suunnan Porkkanassa oli kaksi runkoa, josta toinen kulki Poriin asti ja toinen runko Peipohjassa irrotettuna Raumalle.

Seinäjoen runko oli Helsingistä lähdettäessä viimeisenä. Siellä (Seinäjoella) P 43:n rungon "kääntöaika" oli sellaiset kaksi ja puoli tuntia ennen paluutaan P 44:nä.

Viimeisen kerran P 141/43 ajettiin Porkkanalla lauantaina 1.6.1985:

Dm8 5012 - CEikv 5506 - Dm8 5011 (Hki-Pri) + Dm9 5114 - CEiv 5603 - Dm9 5113 (Hki-Rma) + Dm9 5111 - CEiv 5606 - Dm9 5112 (Hki-Hpk-Sk).
kuva 17.02.2025 22:34 Jukka Viitala  
  Rapakivessä on joskus isoja rapautumaonkaloita ja vaakarakoja. Vaalimaalla motarilinjalla meillä oli drone puunlatvoissa 100 m paukun takana kuvaamassa sitä, paukku meni suvereenisti, mutta sekunnin päästä melkein dronen alla ollut lammikko muuttui mutageysiriksi ja oli aivan hilkulla, ettei suihku osunut härveliin. Paine vaelsi vaakarakosia pitkin ja puhalsi ne puhtaaksi. Video oli paljon näyttävämpi kuin alunperin oli tarkoitus.

Seismologit näkevät yli tonnin louhintapaukut, mutta ne piirtävät erilaista käppyrää kuin järistykset. Mulle soitti kerran seismologi siitä, että puuhamontustamme 100 m päässä oli näkynyt iso jysäys, mutta kartalla ei ollut siinä kohdassa mitään. Paikalle oli avattu uusi monttu ja naapurin panostaja oli saanut kuningasajatuksen posauttaa 30 tonnia kerralla, oli varmaan Etelä-Suomen isoin paukku. Tuli siitä vähän puheenaihetta muuallakin, mutta paikka oli sen verran korvessa, ettei vahinkoja tullut. Tuon kokoinen paukku palaa hidastuksista johtuen noin sekunnin, joten pärähdys on pitkä. 400 reikää ainakin ja keskimäärin muutama millisekunti väliä jokaisella.
kuva 17.02.2025 22:18 Tuomas Pätäri  
  Näillä seuduilla tuli paljon kuvattua noin vuosina 2015 - 2022 ja tässä "Lidlin aidallakin" tuli pari kertaa sommiteltua, mutta yhtään junallista kuvaa en lopulta tainnut tästä ottaa. Hyvän kuvan olet paikalta ottanut tutusta junasta.
kuva 17.02.2025 22:13 Tuomas Pätäri  
  Voisi olettaa että tämäkin muuttuisi säännöllisesti sähköllä ajettavaksi. Kuvan vaunustossa on hauska rytmitys.
kuva 17.02.2025 22:10 Tuomas Pätäri  
  Erikoinen kuljetus nätissä maisemassa.
kuva 17.02.2025 22:09 Teppo Niemi  
  Hannu on ihan oikeassa. Porkkana (elikäs Dm8/9) tuli Helsingistä Tampereelle junassa P141 (Helsinki -Pori)
Paluujunana taisi tähän aikaan olla P44 Seinäjoki - Haapamäki -Tampere.
kuva 17.02.2025 22:09 Tuomas Pätäri  
  Kuvassa on myös todella tyylikkään väristä kalustoa.
kuva 17.02.2025 21:47 Jonne Seppänen  
  04 Pendo
kuva 17.02.2025 21:08 Miitre Timonen  
  Pikkukuvasta näytti, että tuossa vaunun kulmassa on ihminen.
<<   >>