Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2025 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Katselin Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Suolahti-ratalinjat läpi ja on mykistävää, miten sata vuotta sitten muuttunut ratalinja näkyy edelleen ihan selkeästi, jos nyt ei ole ihan suoraan päälle rakennettu jotain. Huomasin monta kohtaa, joissa ei ole edes ajatellut, että vanha ratalinja on jäänyt 23-tien alle. Kiitos tuosta Lidar-linkistä, en ollut ollenkaan perillä, kuinka suuri ero siinä on rinnevarjosteeseen. | ||||
|
|
13.02.2025 21:21 | Jukka Viitala | ||
| Louhittiin Porvoossa Sköldvikin ratapihan lähistöllä teollista maisemaa rumentava hehtaarin kalliokumpare pois ja se oli monen sadan metrin säteellä ainoa nyppylä, mutta porareikiin tuli runsaasti vettä koko ajan n 6 m:n korkeudelle ympäröivästä maastosta, joten apulantakamat eivät tulleet kymysykseen. Dynyä ja Kemiittiä muutama tonni niin johan tokeni. Lohjan liepeillä oli kallio, jossa porarei'istä nousi 20-30 cm "tatti" vettä ja reikiin sai vain dynyä latauskepillä survomalla, tuli vähän kalliiksi. | ||||
|
13.02.2025 20:57 | Timo Salo | ||
| Sattumana hieno kuva mihin Jorma on saanut tungettua paljon yksityiskohtia! (It-tykistä lähtien...) | ||||
|
13.02.2025 20:53 | Timo Salo | ||
| Usvalla saa ihmeitä aikaan! Kiva katella... | ||||
|
13.02.2025 20:52 | Timo Salo | ||
| Viittaan kintaalla noille ruosteisille romuille, mutta kuva on tunnelmallinen, täydellinen aamuotos... | ||||
|
|
13.02.2025 20:17 | Rasmus Viirre | ||
| Paljon kiitoksia | ||||
|
|
13.02.2025 19:58 | Antti Laajalahti | ||
| Lähteet kallioisella seudulla voivat olla aika veikeitä, ne saattaa olla huomattavasti ylempänä kuin ympärillä oleva maasto. Meidän lähellä on vanha kivilouhos jossa on vettä tuhansia kuutioita. Veden pinta pysyy vakaasti liki samassa korkeudessa läpi vuoden. Korkeusero vedenpinnasta ympäröivään maastoon on jotain kymmenen metrin luokkaa. | ||||
|
13.02.2025 19:22 | Simo Virtanen | ||
| Menossa tai tulossa Rovajärveltä veikkaan. Vieläkö Zilttoneita jossakin on näin paljon palveluskäytössä? | ||||
|
13.02.2025 18:25 | Markku Naskali | ||
| Niinhän se on, että karkeatekoiset melko yksinkertaiset laitteet usein ovat hyvinkin kestäviä ja yleensä myös helposti korjattavia. Se on etu poikkeusolosuhteissa. | ||||
|
|
13.02.2025 18:21 | Juha Toivonen | ||
| Joo...mutta noissa "ladoissa" ei (onneksi) ole käsikammen reikää etupuskureissa, eli puskinpalkeissa. | ||||
|
|
13.02.2025 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
13.02.2025 17:56 | Matti Melamies | ||
| Ja ovathan Neuvostoliitossa valmistetut kiskoilla kulkevat Ladat vielä päivittäisessä käytössä Suomen rautateillä vetotehtävissä. | ||||
|
13.02.2025 16:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja lisää vain digiä sun muuta helposti rampautettavaa vikaherkkää hömppää, vaikka perusasiat ovat retuperällä. | ||||
|
|
13.02.2025 16:15 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa talven hämäryyttä ja usvan hämyisyyttä samassa kuvassa. On kyllä upea. | ||||
|
|
13.02.2025 15:12 | Noah Nieminen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
13.02.2025 13:11 | Jukka Viitala | ||
| Lidar peittoaa Karttapaikan rinnevarjosteen 6-0 varsinkin mäkisessä maastossa ja pienemmätkin detaljit, kuten ensimmäisen kapinan taisteluhaudat, erottuvat selvemmin. Aineisto ei ole ihan yhtä kattavaa. Museoviraston serveri tuntuu vaan välillä pahuksen hitaalta, vaikkei dataa liiku suuria määriä, esim Rantaradan linjauksen seuraaminen vaatii taidepausseja tai karttapohjan vaihtoa maastokartan puolelle. | ||||
|
|
13.02.2025 12:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo lidar-kuva on kyllä mielenkiintoinen, kun siinä erottuu monenlaista, mikä ei ilmakuvastakaan näy. | ||||
|
|
13.02.2025 10:12 | VM Heinonen | ||
| Tuo maavalli erottuu tosi selkeästi nykyäänkin siellä maastossa! Ja tuota luokkaa se korkeusero vaikutti olevan myös paikanpäällä. Mielenkiintoinen tuo kartta, empä olis osannut päätellä että se valli on sitä varten siellä. Kuvittelin joksikin tien pohjaksi mitä myöten tuotu rakennustarpeita tuonne mäelle. | ||||
|
|
13.02.2025 09:20 | Jukka Viitala | ||
| Lidar-kuvassa näkyy maavalli, jolla on ohjattu pintavesiä keräyskaivoon. Lähteitä tuolla kalliolla ei varmaan ole ollut. Korkeuskäyriä tulkitsemalla korkeusero vallin ja radan välillä on vain 10 m luokkaa, virtaus on varmaan ollut tuskaisen hidasta. https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLevel=12&coord=305440.8033132838_6755458.01629542&mapLayers=235+100+default-style-Lidar&uuid=d7fdb4e4-0015-4a60-9b88-cb64b8cd2bf2&noSavedState=true&showIntro=false | ||||
|
|
13.02.2025 08:30 | VM Heinonen | ||
| 11 vuotta sitten ainakin Panssariprikaatissa oli vielä ZILejä käytössä. | ||||
|
|
13.02.2025 08:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Mitään tietoa en ole kuullut että mistä tulivat ja minne menivät. Kaverini muisteli että pioneereilla olisi vielä pari vuotta sitten ollut ZIL-131:ä erikoisajoneuvoina, voisivatko olla kenties sellaisia? | ||||
|
13.02.2025 08:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin tämä oikaisu on rakennettu? Neulamäen tunneli rakennettiin jo 1975, mutta entäs tämä Liukon–Korsunmäen kaarteen suoristus? Korsunmäen seisake on lakkautettu 3.6.1984 (VT 14/84), mutta ehtikö se olla myös uudelle ratalinjalla? | ||||
|
|
13.02.2025 07:24 | Joel Kuikka | ||
| Onko mitään tietoja, mistä sotilaskuljetus on alunperin tullut ja/tai minne se on matkalla? | ||||
|
13.02.2025 07:23 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä mutta Suomen lliityttyä Natoon on asiat muutuneet. | ||||
|
13.02.2025 07:21 | Jari Välimaa | ||
| Asiassa tapahtuu koko ajan vaikka julkisuuteen ei vielä tulekaan mitään. Ten-t asetuksen vaatimia selvityksiä ja raideleveyden muutossuunnitelmaa tehdään parhaillaan ja ulos tullaan joko keväällä tai kesällä. | ||||
|
13.02.2025 07:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Asuttiinko vain tuossa oikeanpuoleisessa osassa, vai oliko makasiinihuoneestakin tehty osa asuntoa? | ||||
|
|
13.02.2025 07:01 | Juha Toivonen | ||
| Näyttäisivät olevan kovakoppisia yksilöitä kaikki tyynni, eli ilmeisesti tykistön tulenjohtoon, tai ylipäätään armeijan viestitoimintaan liittyviä erikoisautoja? Ilmeisen iäkkäitä sellaisia, eli olisikohan menossa poistoon/varastointiin, tai ehkä jopa Ukrainaan? Perinteiset tykinveturi-ZILit olivat perusmallisella lavalla ja pressukapellilla varustettuja. Kumpaan suuntaan juna Oulusta lähti? | ||||
|
|
13.02.2025 06:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Muita vaunuja ei rungossa ollut, vain kuorma-autoilla lastatut | ||||
|
|
13.02.2025 05:57 | Juha Toivonen | ||
| Eihän tästä ole pitkääkään aikaa, kun Puolustusvoimat hankkivat "uusia" maastokuorma-autoja, eli second hand DAFeja Briteistä. | ||||
|
|
13.02.2025 05:55 | Juha Toivonen | ||
| Joskus kymmeniä vuosia sitten, näitä oli käytössä IT-tykistön ampumaleirillä Lohtajalla. Pakkasta oli -32C ja Zileillä vedettiin mm vielä suurempia neukkumörköjä, eli KrAZeja liikkeelle. | ||||
|
|
13.02.2025 05:48 | Juha Toivonen | ||
| Oliko tuossa sotilaskuljetuksessa muita vaunuja, kuin vain nuo ZIL maastokuorma-autot vaunuihin kuormattuna? | ||||
|
|
13.02.2025 05:44 | Juha Toivonen | ||
| Hertsumalekkeri! Nuohan näyttävät ihan ZILeiltä. Jotenkin tulisi mieleen Rovajärvi ja mahdollinen tykistön ampumaleiri, tai sitten jokin muu harjoitus Lapissa. | ||||
|
|
12.02.2025 23:40 | Hannu Peltola | ||
| Nämä saattavat olla matkalla myös Ukrainan taistelukentille... | ||||
|
|
12.02.2025 21:26 | Mikko Mäntymäki | ||
| Zil on ainakin tuon oikeanpuoleisen vaunun kyydissä, kyseiset bensarosvot voisi laittaa naulatehtaalle ja tilata Sisulta uusia. Vanhoilla neuvostoaikaisia romuja voisi pioneeriporukka purkaa iltahuvikseen... | ||||
|
|
12.02.2025 20:13 | VM Heinonen | ||
| Antti, pitääpä yrittää ottaa selvää! Ellei täällä joku nopeampi tiedä? | ||||
|
|
12.02.2025 19:58 | Antti Laajalahti | ||
| Millonkahan lienee vettä tuosta viimeksi otettu? | ||||
|
|
12.02.2025 19:56 | Markku Naskali | ||
| Varmaan moni, etenkin vähän iäkkäämmästä porukasta on tuon kaluston kyydissä kulkenut ja jotkut päässeet ajamaankin. Mahtavatko olla jo menossa romutukseen vai johonkin "kriisivarastoon"? Hyvin epätaloudellisia ja kömpelöitä, mutta saattavat sinänsä olla ihan toimintakuntoisia. |
||||
|
|
12.02.2025 19:52 | Juha Toivonen | ||
| Minä puolestani ihmettelen suuresti, kuinka nykyisen-Nato tilanteen ja pohjoismaisen rataverkon suhteen, ei mitään mainittavaa ole vieläkään saatu aikaan. Haaparannan ja Tornion telienvaihdon/raideleveysmuutosten , sekä mahdollisten pohjoisten ratojen (Kolari - Narvik) - välien rakentaminen. Alkaisi jo olla pieni kiire noiden em. rataosuuksien suhteen. | ||||
|
|
12.02.2025 19:44 | Jussi Koivukangas | ||
| Kyseessä Zil 131. Made in CCCP. | ||||
|
|
12.02.2025 19:23 | Juha Toivonen | ||
| Suomen tulee nykyisessä maailmantilanteessa padota aukottomasti koko 1340+ km itärajansa. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tehdä se täytyy kuitenkin. Tämän toteutuminen edellyttää monien miljardien eurojen välitöntä asehankintaa, sekä vastaavan suuruusluokan panostusta myös tulevaisuudessa. Lähes varmaa on, ettei nykyvenäjä lopeta aggressiivista laajentumispolitiikkaansa edes silloin, jos Ukrainan sota sattuisi päättymään venäjän kannalta suotuisaan asetelmaan. Yksi osa tätä strategiaa on hyvin toimiva huoltovarmuuslogistiikka Suomen taholta. | ||||
|
12.02.2025 19:14 | Juha Toivonen | ||
| Edellä mainitut skenaariot pohjautuvat kaikki ns. "rauhalliseen ja vakaaseen Itämeren liikenteeseen" Se on sitä vielä toistaiseksi, mutta mitä sitten jos ja pahimmillaan, - kun tuo tilanne muuttuu dramaattisesti? Junalautoille voimme sanoa hyvästit, eikä Itämeren rekkalauttaliikenteessäkään mene yhtään sen paremmin. | ||||
|
|
12.02.2025 18:21 | Juha Toivonen | ||
| Jos - ja siis: - JOS Suomi ja Suomalaiset joutuisivat mahdollisen kriisitilanteen johdosta rankan säännöstelyn alaisiksi, niin perustarvikkeidensa-, kuin myös kulutushyödykkeidensä suhteen, sekä mahdollisesti viestiyhteyksiensä rajoitusten suhteen, ei maamme kestäisi muutamaa kuukautta pidempään. "Kuri" on kadonnut Suomalaisesta sana- ja käsitevarastosta tyystin. Ja sen tulokset näkyvät kaduillamme... Se paineensietokyky ja kyky käsitellä ongelmatilanteita vakaan harkinnan myötä. | ||||
|
|
12.02.2025 18:08 | Juha Toivonen | ||
| Paljon muutakin saattaa napsahtaa kiinni, kuin vain sellutehtaat. Jo pelkkä Suomen tarvitsema (ja siviileiltä voimakkain ostorajoittein tarvitsema) polttoainehuolto vaatisi useita satoja täyden painon (76 tonnia) rekkoja, tai kymmeniä säiliöjunia päivittäin. Tämän lisäksi aivan kaikki muu Suomen tarvitsema materiaalitoimitus. Varovasti veikattuna, useita kymmeniä-, ellei jopa yli 100 junaa/päivä. Vaikka sulkisimme aivan kaiken viennin, ei kuljetuskapasiteetti/logistiikkaverkoston välityskyky, tulisi alkuunkaan riittämään, nykyisellä maalogistiikkaverkostollamme. Todella mittavasta remontista em. suhteen, olisi nyt akuutti tarve. | ||||
|
|
12.02.2025 17:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Kriisitilanteessa, jos ainoa käytettävissä oleva reitti on maata pitkin pohjoisen kautta, niin sellutehtaat laitetaan kiinni jotta sellun kuljetus ei syö kapasiteettia elintärkeiltä kuljetuksilta. | ||||
|
|
12.02.2025 17:28 | Juha Toivonen | ||
| Kun tuota(kin) karttaa katsoo, voi selvästi havaita, kuinka Suomi on todellisuudessa eräänlainen "saari". Ja sitä se on etenkin, jos Itämeren laivaliikenne jostakin syystä katkeaisi? Tuossa painajaismaisessa tilanteessa, kaikki Suomen tarvitseman materiaalin logistiikka, siirtyisi Pohjois-Suomen kautta suoritettavaksi maalogistiikaksi. Nykyisellä rautatie- ja maantieverkostolla tuo tulisi olemaan täysin mahdoton- ja tuhoon tuomittu tehtävä. Päivittäinen tonnimäärävaatimus, olisi todella tolkuton. Kyse on paljon muustakin, kuin vain yksittäisten rautatieoperaattoreiden toiminnasta, tai noiden intresseistä Suomessa ja Ruotsissa. Mikäli tuo kuljetushaaste joskus toteutuisi, olisimme todella hätää kärsimässä, nykyisten rautatie- ja maantieinfrojemme puitteissa. | ||||
|
|
12.02.2025 17:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Päivälleen 50 vuotta sitten oli hesarissa uutinen Hangon uudesta junalauttasatamasta, kuvan kanssa. | ||||
|
|
12.02.2025 16:35 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaankin Norrtågin visiointia siitä, että tuolla aikajänteellä Suomen puolellakin ehkä ehtii jo jotain tapahtua. Eihän ruotsalaisella yhteiskunnan hankintayhteenliittymällä varmaankaan ole intressiä järjestää liikennettä Suomen puolella. | ||||
|
|
12.02.2025 16:34 | Erkki Nuutio | ||
| Todetaan vielä yksi haastava mutta ainakin teknillisesti realistinen mahdollisuus, eli junalautta Etelä-Suomesta esimerkiksi Hampurin nurkalle: FINNJET II Oli ilo kulkea vuonna 1978 juuri valmistuneena M.Sc:nä upouudella FINNJETILLÄ Hampurin nurkalta Helsinkiin 22 tunnissa, parhaimmillaan 30 solmun nopeudella: https://fi.wikipedia.org/wiki/GTS_Finnjet . FINNJET II poikkeaisi edeltäjästään, mullistavasta Finnjetistä siten, että siitä tulisi yhdistetty juna/rekka/matkustajalautta. Alakerrokseen tulisi rinnakkaiset junaraiteet. Yläpuolelle tulisivat rekat ja ylimmäksi hytit, ravintolat ja muut viihtymistilat Mullistavaa olisivat vety/metanolikäyttöiset dieselmoottorit, maksimiteho 90 000 kW (Finnjetissä oli kaasuturbiinit, max 75000 kW) Toteutuu taloudellinen 30 solmun matkanopeus. Finnjetin ongelmaksi tulivat liialliset polttoainekulut. Nyt vety/metanoli poistaa ongelman. Satamassa siirtyisivät valmiiksi järjestellyt junat laivaan alle puolessa tunnissa. Jokapäiväinen liikenne olisi mahdollinen matka-ajan ollessa 22 tuntia ja satama-ajan enintään 2 tuntia. Finnjetin teki Finnlinesille Wärtsilä Helsingin telakallaan. Nykyinen Wärtsilä Waasassa on vety/metanolikäyttöisten laivadieselien huippuosaaja. Myös Helsingin telakka on tallella ja on muitakin suomalaistelakoita. Estettä uuden, suurta arvostusta ja huomiota välittömästi herättävän FINNJET II:n valmistamiselle Suomessa ei ole. |
||||
|
Kuvasarja: Jokioisten rautatien vanha vedenottopaikka |
12.02.2025 15:13 | Veeti Pietilä | ||
| Tervetuloa (takaisin) vaunut.orgiin! | ||||
|
|
12.02.2025 15:13 | Erkki Nuutio | ||
| Etelä- ja keskisuomalaisille ammatti- ja yksityisautoilla autolautalla Ruotsiin tai sen läpi kulkeville on Tukholman sumppu liikenteellisesti inhottavin ja kolariherkin osuus. Siltä välttyvät Kapellskäristä tai Uumajasta tulevatkin vain jos suunta Ruotsissa on pohjoiseen tai suoraan länteen. Valtaosa suomalaisestä tavara- ja henkilöliikenteestä joutuu kuitenkin kulkemaan nimenomaisesti Tukholman läpi. Inhottavuudessa ja kolariherkkyydessä Tukholman sumpun kanssa kilpailee, mutta toki häviää Göteborgin läpiajo (joka on noin 50 kilometriä tiukkoja mutkia ja samanaikaisia jyrkkiä nousuja ja laskuja ja puolen kilometrin välein tulevia tulo- ja menoliittymiä). Tukholmalla ja Göteborgilla ei ole kehä- eli ohitusteitä, eikä myöhään herännyt Ruotsi sellaisia pystykään enää järjellisillä kustannuksilla tekemään. Tukholmaan kymmenisen vuotta sitten kymmenillä miljardeilla kruunuilla tehdyt mutkailevat tunnelit ainoastaan lieventävät tieliikennekaaosta. Tämä koskee tieliikenteen väyliä, mutta sama ongelma on sujuvien raideliikenteenkin väylien teon este tai hyvin suuri kustannuslisä niille. Välteltiin liian pitkään reiluja koukkauksia sisämaan suuntaan, eli kunnolliset ohitustiet ja -radat ovat jääneet tekemättä. Tämä on tilanne ja näkymä ainakin muutamaksi vuosikymmeneksi tulevaisuuteen. On utopiaa, että Ruotsi tarjoaisi Suomesta tulevia ja Eurooppaan suuntaavia pikatavarajuniamme varten viivytyksettömiä raideyhteyksä. Ruotsin monet omat raideliikennetarpeet ohittavat mennen tullen joidenkin suomalaistahojen utopistisen ehdotuksen. |
||||
|
|
12.02.2025 15:11 | Jari Välimaa | ||
| Miksi sitten Jounin visiointi dokumentissä on sivulla 4 mainittu Tornio, Kemi ja Oulu reitteinä 2040 ? | ||||