Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.05.2024 19:26 | Jari Välimaa | ||
| Vähän samanlainen kohtaus videolla, kun Saksassa dieselit alkavat korvautua akkuflirtillä (videossa kohdassa 2:17 virrotin irrotetaan aseman sähköverkosta) https://youtu.be/2VkQxLkcb2k | ||||
|
13.05.2024 19:23 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä valaistus ja kiva kuva. | ||||
|
13.05.2024 18:52 | Jari Välimaa | ||
| kyllä, mutta ei koko kadulla. | ||||
|
13.05.2024 18:49 | Jari Välimaa | ||
| Nykyisessä AkkuFlirtissä on seuraavat ominaisuudet: Kantama 150 km, max nopeus 160 km/t pikalatausnopeus 15 min sähkölangan alla ja 120-180 asiakaspaikkoja. Linkki valmistajan sivuille, jossa on myös video talviajosta. https://stadlerrail.com/en/flirt-akku/details/ |
||||
|
|
13.05.2024 17:41 | Eljas Pölhö | ||
| Akkumoottorivaunujen kokeilu aloitettiin jo 1880-luvulla. 1800/1900-lukujen vaihteessa niitä tuli lähinnä Preussissa huomattavampia määriä käyttöön. Sittemmin Saksassa DB:llä akkumoottorivaunuja oli enemmän kuis VR:llä Dm6-7 kalustoa, mutta Saksan mittakaavassa ne olivat kuitenkin aika marginaalinen ryhmä. 1989 julkaistun ETA 150 (515) ja ETA 176 (517) historiajulkaisun (EK-Special 12) mukaan näiden silloin uusimpien käyttö läheni loppuaan ja julkaisusta käy ilmi joitain syitä. Suurimpana harmina oli akkuvoiman kestoaika (uutena n. 300-400 km) reitistä riippuen ja n. 2 tunnin välilatauksella saatiin apua n. 70-80% akkutehosta. Tiheiden junavuorojen takia joka kiertoon oli lisätty vähintään yksi päivittäinen välilataus. Seuraava ongelma oli pakkassäät, jotka laskivat junien tehoa ja akun kestoa. Sisälämmityksessä oli käytettävä polttomoottori-Webastoa. Vaunujen ikääntyessä alkoi akkujen maksimiteho eli kesto heiketä ja reilun parinkymmenen käyttövuoden jälkeen yli 200 km:n ajo ilman välilatausta alkoi olla tuuripeliä. Näiden vaunujen tekniikka siis oli 1950-60-luvuilta. Voisi kuvitella, että nykyisillä akuilla päästään parempiin kilometrilukuihin pysähdysjunissa. Em. vaunujen koeajot tehtiin 4,1 km:n pysähdysvälein 50 km/h keskinopeudella = 310 km max ajomatka sekä 11,5 km:n pysähdysvälein 60 km/h keskinopeudella = 408 km max ajomatka. Kun en enää seuraa uutta kalustoa, niin en tiedä kuinka paljon parempi FLIRT AKKU on. Toinen parannus on varmaan akkujen latausnopeudessa. Talvikäyttö sitten näyttää pakkasen vaikutuksen. Akun käyttöikä selviää sitten vasta ajan kanssa. |
||||
|
13.05.2024 17:35 | Heikki Jalonen | ||
| Ikkunat ovat peräti fasettihiotut, ei mikään halpa ratkaisu, pyöreään kuitenkin halvempi kuin ovaaliin. Kyseessä voisi olla tehtaan lisätoimituksena tarjolla olleet turvaikkunat, tehtaan luettelossa tyyliin "Sicherheitsfenster". Jonkinlaista lisäsuojaa siten kuljettajalle, kun kuormana on irtonaista pitkää tavaraa, kuten lankkuja tai vaikkapa teräsputkia tai harjaterästä. Tai sitten vain on havaittu, että 1-sylinterisen Deutzin käyntitärinä saa väsymismurtumat piankin liikkeelle jos hytin seinän levykentässä on vähänkin terävämpää särmää tarjolla... Huomatkaa nuo puskimet, joilla pieni kuorman ylipituus ei estä irrallaan painamista. Maassa irrallaan veto-työntöpaaki, veturin ja vaunujen välissä myös samanlainen. Veturin puskinpalkeissa sarvet, joiden varassa saadaan mukana kulkemaan pari paakia. Taaempi sarvi on käännetty sisäasentoon. Hieno kuva! |
||||
|
13.05.2024 17:31 | Vertti Kontinen | ||
| Parkanon ja Pokkeuden välillä sai myös vetureiden työskenetelyä kuunnella useita minuutteja ennen junan ilmestymistä, vaikka kova tuuli yrittikin vaimentaa | ||||
|
13.05.2024 16:16 | Pasi Seppälä | ||
| Juu, tyylikäs on. Taivas on nätin värinen. | ||||
|
13.05.2024 16:05 | Juha Toivonen | ||
| Kun raakapuu kulkee rautateillä suurella volyymilla, se kertoo todella paljon Suomalaisen vientiteollisuuden elinvoimaisuudesta. | ||||
|
13.05.2024 15:49 | Juha Toivonen | ||
| Ihan riippumatta siitä, millaiseksi Helsingin raitiotieverkkoa on suunniteltu muutettavaksi, on todella röyhkeän törkeää toimintaa, lähettää yksityisellä rahalla aiemmin entisöityä 1950-luvun erinomaista museokalustoa romuttamolle. Vielä kun huomioidaan tuon läpeensä likaisen toiminnan ajoitus ja salakähmäisyys, niin varsin tarkoitushakuiselta tuhoamissodaltahan tuo näyttää. | ||||
|
13.05.2024 11:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisää muutoksia on tulossa Espoon kaupunkiradan myötä. Aikanaan, mun kaupunkirata on valmistunut, olisi hienoa saada verrokkikuva näille kuville. | ||||
|
13.05.2024 11:13 | Julius Ylitalo | ||
| Siuntiossa on hyvin lyhyt laituri, siksi junassa voi kuulla lyhyt laituri kuulutuksen. | ||||
|
|
13.05.2024 11:11 | Julius Ylitalo | ||
| Kilossa on hieno kellotorni | ||||
|
|
13.05.2024 10:39 | Kari Haapakangas | ||
| Pienelläkin on voimaa! Lasinvalmistustekniikkako on määritellyt noin onnettoman pienet pyöreät ikkunat tähän veturiin? Eihän tuosta näe eteen alas kuin työntämällä päänsä ulos sivulta. |
||||
|
|
13.05.2024 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistan kun keräsin tänne kerran vertailuarvoja Konkasta ja Volvosta: https://vaunut.org/kuva/147647 . Konkassa on jäätävästi painoa ja moottoritehoa, ja sillä pystyy päästelemään kovempaa. Se on surkeaa, kunnei Konkka pärjää ekoajokisassa edes vanhalle kunnon Lättähatulle, jonka kulutuksen muistelen olevan jotain 30 litraa satasella. | ||||
|
13.05.2024 10:25 | Jarno Piltti | ||
| Janne, tämäkin on aivan loistava kuva ja herkkua kapsufaneille! Kiitos kun julkaisit! Nuo kattilan, valonheittimen ja pikkuruisten sylinterien keskinäiset mittasuhteet on erittäin, no, kapsumaisia. | ||||
|
|
13.05.2024 10:25 | Juhana Nordlund | ||
| Pirkankadulla ja Itsenäisyydenkadulla otetuissa kuvissa kyllä näkyy samanlaisia johtimia. | ||||
|
|
13.05.2024 09:31 | Jari Välimaa | ||
| Tampereella taas näitä johtimia on vain Hämeenkadulla ja Hatanpäänvaltatiellä ratikoiden suuren määrän vuoksi. | ||||
|
|
13.05.2024 08:51 | Juhana Nordlund | ||
| Samanlaiset johdot ovat myös pikaratikka 15:n eli Raide-Jokerin reitillä siellä, missä ei ole kannatinlankaa - noin pääsääntöisesti. Tuo johto puuttuu myös kohdista, joissa perinteinen ajolanka on korvattu kiintoajojohtimella. Kannatinlangallisia osuuksia on toteutettu pääsääntöisesti sinne, missä sallittu ajonopeus on yli 50 km/h. | ||||
|
|
13.05.2024 08:03 | Jari Välimaa | ||
| Tällekin radalle tullu apuvirtajohdot kuten Tampereella Hämeenkadulla. | ||||
|
|
13.05.2024 07:51 | Jari Välimaa | ||
| Ei näitä akkujunia ole vielä ollut käytössä pitkään, mutta samoja akkuja he luultavasti käyttävät kuin sähköautoissa. Pisimpään on lithium akkuja on käytetty Teslan model S - autossa nytkin on myytävänä 16 kpl vuoden 2014 autoja nettiautossa (10 vuotta). Paras juttu näiden autojen osalta on se että ne saavat ladata ilmaista sähköä Supercharger asemilla ikuisesti jonka vuoksi niillä on yleensä ajettu yli 200 000 km. Junassa akusto voidaan suojata hyvin talven viimoilta ja lämmitys käyttää kuten autoissa lämpöpumpulla jolloin akuston käyttötarve lisääntyi vain vähän. |
||||
|
13.05.2024 07:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko raiteesta olla hyötyä sot...valmius...poikkeustilanteessa? | ||||
|
13.05.2024 07:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Soma asemarakennus. | ||||
|
13.05.2024 07:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva :) | ||||
|
12.05.2024 22:45 | Jukka Eklund | ||
| NYDQVIST & HOLM AB kun luetaan ruotsalaisittain NYDQVIST och HOLM AB, niin saadaan se NOHABin O mallaamaan nimeen. | ||||
|
|
12.05.2024 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kepulainen raiteensuojelusenkeli? Eteenpäin Santeri Alkion hengessä! |
||||
|
12.05.2024 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhana N.: - mahtavaa! Kiitos siitä, että olet olemassa. Sama koskee herra Ari-Pekkaa myös. | ||||
|
|
12.05.2024 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoisia kommentteja, pistää miettimään. Tulee mieleen kysymys: - millaisia kokemuksia saksalaisilla on tai oli omista BR 515 - akkumulaattorimoottorivaunuistaan (saks. "Akku-Triebwagen") ? Niin, ja kyllähän Deutschlandissa talvi lienee tuttu "alkuasukkaillekin"...? |
||||
|
|
12.05.2024 21:15 | Lauri Kivijärvi | ||
| Seinäjoki-Kaskinen-radan peruskorjauksen hankearvioinnissa (Väyläviraston julkaisuja 75/2021, sivu 32) on itse asiassa maininta, että VR:n kiskobussit saastuttavat jopa kaksi kertaa enemmän kuin täyteen ahdettu linja-auto matkakilometriä kohti. :P Onko akkuvetureista tai akkusähkön ja dieselgeneraattorin yhdistelmää käyttävistä hybridijunista kertynyt kuinka paljon käyttökokemusta? Perustuvatko kaikki raideliikenteen akkuratkaisut edelleen litiumioniakkuihin? Itseäni hieman mietityttää, kuinka pitkään akkuveturin akusto kestää toistuvaa käyttöä ja pikalataamista ennen akuston vaihtotarvetta. Suomen olosuhteissa akustoa rasittaisivat lisäksi pakkastalvet. |
||||
|
|
12.05.2024 20:43 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kuvan vasemmassa reunassa raideharvinaisuus pääkaupunkiseudun radoilla eli teollisuusraide joka on ollut käytämättömänä jo useita kymmeniä vuosia mutta saanut olla kuitenkin rauhassa "raiteenrullaajilta". Tällä Hankkijan raiteella on periatteessa myös rataverkkoon mikäli kuvassa näkyvä päätepuskin irroitetaan sijoiltaan. Mutta kysyisin nyt itseäni viisaimmilta (heitä on tällä sivustolla tuhansia) miksi tämä Hankkijan raide on saanut olla näinkin pitkään rauhassa ja koskemattomana? |
||||
|
|
12.05.2024 20:33 | Juhana Nordlund | ||
| Pikavuoromallit T110-SAB ja T110-SAC olivat vielä automaattivaihteisia, mutta vastaavat korkeat Gardner-moottoriset TG6:t ja TG6S:t keppivaihteella. Viimeiset T110-SAC:t on rekisteröity vuoden 1985 alussa. Katureista puheenollen, viimeisen suursarjan loppupää tuli robottivaihteella, joka sinänsä vaihtoi itsetoimisesti, mutta rakenteeltaan poikkesi paljonkin perinteisistä automaateista. | ||||
|
12.05.2024 19:16 | Jussi Pajunen | ||
| Hieno kuva. Rautatietunnelma välittyy kuvasta upeasti. | ||||
|
12.05.2024 19:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa näkyvät telit suunniteltiinkin vasta vuonna 1898. Näitä telejä esittävä piirustus 'Förändring Af Truck Till Inspektions Wagn' on päivätty 10.3.1898. Alun perin 3-akseliseksi rakennetussa vaunussa oli kuitenkin telit jo viimeistään vuonna 1885. Niistä en ole löytänyt tietoja. |
||||
|
|
12.05.2024 19:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 80-luvun alun jälkeen ei taidettu maantie-Kabusseihin juuri laittaa automaattilaatikoita. 2000-luvun alun runsaslukuisissa sarjoissakin oli pitkäkeppinen ZF, joka oli erityisen tunnettu siitä, että sitä ei ajamalla rikki saanut. Koivistolaista pragmaattisuutta sekin. Ne olivat ajossa senkin ajan kuin »tehdasvalmisteiset» sähkökeppiautot odottivat varaosia ja korjaamoaikoja laatikkovaivoihinsa. Katuri-Kabusseissa taisi olla vallan automaatit, ehkäpä kaupunkiliikenteen hektisyyden varalta. ― Mutta minimotit niissäkin. | ||||
|
|
12.05.2024 18:30 | Markus Selin | ||
| Jos nyt edes saatais liitevaunuja vankkoihin, ettei kulu dieseliä varabussien ajamiseen | ||||
|
12.05.2024 18:24 | Leevi Halonen | ||
| Flensburgin juomat ovat hyviä. :P Kävin itse maistamassa viime kesänä. Viehettävä kaupunki samalla. | ||||
|
|
12.05.2024 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikavuoro - Kabusseissa oli ainakin joissakin yksilöissä Allison - automaattivaihteisto. Yleensä tomaattiloota vaatii jonkun verran tehoa edessään olevalta myllyltä. Niin, ja myllyn - anteeksi - moottorin valintaan vaikuttaa suuressa määrin tehon ja liikuteltavan ajoneuvon massa. Tavallinen kytkinlevytekniikka ja käsin hämmennettävä "vekslausloota" - yhdistelmä ei oikein jaksa Huru 12:n kokoluokassa... |
||||
|
|
12.05.2024 16:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta tosiaan herra Esalta hyviä tarkennuksia ja täydennyksiä tuohon Koivarin värimaailma-asiaan. Tätä tietoa ei taida mistään kirjoista löytyäkään, joten laitetaan sekin tähän. Ennen kuin unohtuu. Koivarin autojen ajaton ja ikoninen laskuviivamaalauskuvio oli Tommolan Riitta-vaimon käsialaa. Samoin olivat istuintekstiilien kuviot. | ||||
|
12.05.2024 16:09 | Antti Grönroos | ||
| Saman voisi kysyä Sal:ista joka sijaitsee Paraisilla. | ||||
|
12.05.2024 15:09 | Mikko Nyman | ||
| Jos tulkitsen oikein, osanottajilta näyttäisi puuttuvan maailmanlopun tunnelma. | ||||
|
|
12.05.2024 14:46 | Miitre Timonen | ||
| Tänään IC70:ssä. | ||||
|
|
12.05.2024 14:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vielä Kabussin helmapelleistä, kirjan »Koiviston Auto Oy 1928―1988» s. 187: »Korin ulkoverhous oli kevyttä ja korroosiota kestävää alumiinia. Alaosan alumiinipaneelit kiinnitettiin niittaamalla ja jätettiin maalaamattomiksi, mikä oli meillä harvinaista, mutta yleinen käytäntö USA:ssa. Korin alaosan vauriot voitiin korjata helposti vaihtamalla uudet paneelit uhraamatta aikaa maalaukseen ja sen edellyttämälle pohjatyölle.» Mutta vaikkei tuossa, sen enempää kuin Rintiksenkään opuksen jutuissa mainita valtatien- tai alumiininharmaan värin immuuniutta maantiepölytahroille, niin senkin selityksen aikanaan kuulin jossain rasvamontun reunalla. Enkä sitä yhtään epäile, onhan tämä konsti tunnettu Valtionrautateilläkin jo pitkään. »Alustanharmaata» on tosiaan altteimmissa kohdissa nähtävissä yllä olevassa kuvassakin. |
||||
|
|
12.05.2024 13:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa, kertomastasi nousee esiin pari Tommola Inc. -tyylistä seikkaa. Martti diggasi yli kaiken ekonomisuudesta sekä amerikkalaisista linja-autoista. Tommolan suunnittelemien Kabusien, vallankin sellaisten niittikylkisten versioiden, muotokieli toi väkisin mieleen Greyhoundit. Alumiinin keveys oli oleellista, että polttoaineenkulutus saatiin minimoitua. Kabusin sydän, moottori oli useimmiten jenkkiläinen, joko Detroit, Gardner tai Cummins; ja mahdollisimman pienitehoinen sellainen, koska kevyen alumiinilinja-auton liikuttamiseen ei paljon energiaa tarvitse haaskata. | ||||
|
|
12.05.2024 13:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tuo tuolla enää? | ||||
|
|
12.05.2024 13:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ravintolavaunussa ei uninen oo tunnelma, matkustajat, miehet naiset kittaa juhlien.." | ||||
|
|
12.05.2024 13:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, Koivarin bussien värityksen historiasta sen verran, että pikavuoro - Kabussien ensimmäisissä versioissa (1977 ->) korien alaosiin laitettiin eloksoitua alumiinia olevia suht leveitä vaakalistoja. Näissä listoissa oli oma tunnusomainen korostus pitkittäisillä harjoilla muotoiltuna. Esimerkkinä oli ollut helposti tunnistettavat amerikkalaisbussit, vaikkapa hyvinkin tunnetut Greyhoundin Scenicruiserit. Autokoriteollisuuden historia - kirjan mukaan Kabus-kori olikin osittain amerikkalaisen ja eurooppalaisen linjurin risteytys. Vauriotapauksissa tällaiset listat ovat hyvin helposti vaihdettavissa ehjiin; listat kiinnitettiin niittaamalla. Eloksoitu alumiini on edullinen ratkaisu, kun maalaamista ei tarvita ja pinnan "liukkaus" on iso plussa autoa pestessä. Alumiiniprofiilit toimitti Nokia Alumiini (vuodesta 1996 Nordic Aluminium). Sitten kun "Nuurdikalumiiniumi" ei profilleja enää valmistanut, Koivari jatkoi värimaailmaperinnettään maalamalla uudemmista busseistaan alaosat tumman met.hohtoharmaiksi. |
||||
|
12.05.2024 12:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ylivieska–Haapajärvi–Äänekoski on 219,225 km. Ylivieska–Tampere–Äänekoski on 573,477 km. Eroa matkassa on siis 354,252 kilometriä. | ||||
|
|
12.05.2024 10:23 | Petri Kiviniemi | ||
| Iloinen tunnelma? | ||||
|
|
12.05.2024 09:30 | Jari Välimaa | ||
| Junassa on 15 minuutin pikalataus 15 kV ajolangan alla. Joten vaikka ajolankaa olisi vain asemien kohdalla niin tämä juna pystyisi liikkumaan pitkiäkin matkoja akuilla. | ||||
|
|
12.05.2024 09:23 | Jari Välimaa | ||
| Näitä pitäisi ostaa myös Suomeen, dieselistä on päästävä eroon. | ||||
|
12.05.2024 09:12 | Kari Haapakangas | ||
| "Älä nyt sitä ammu, sehän on linja-auto" | ||||