Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.05.2024 23:41 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko Proradalla muita Ttk2 työkoneita kuin tämä? Meinaan vain sitä, että tunnuksella TYO 79970 ollut Prodan työkone meni tuosta ohitse reilu tunti sitten kohti Pihtipudasta ja olin sitä kuvaamassa Hämeentien sillalla ja ylhäältä päin ei tunnuksia näkynyt. Hieman aiemmin meni T53345 Jyväskylästä Haapajärvelle ja kuvasin myös sen samasta paikasta. Vetureina Dv12 2739 ja 2609. | ||||
|
15.05.2024 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Ja kilpailua käydään myös vähintäänkin kyseenalaisella tempuilla niin kuin aikaisemmin keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/165257 alla. | ||||
|
15.05.2024 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Entä jos raide on poistettu ja sen tilalla tie. Silloin olisi Hillosensalmen vanhan sillan pohjoispuolella. Siellä on vieläkin ratavartijan (nykyinen) huvila. | ||||
|
15.05.2024 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kuninkahan pendot ovat pärjänneet näissä "pitkänmatkanjunissa" - ravintolapalveluiden riittävyys, WC:den täyttyvyys ? | ||||
|
|
15.05.2024 21:15 | Pasi Seppälä | ||
| Vuohijärvi näkyy taustalla. Tämä on tainnut sijaita nykyisen aseman eteläpuolella. Ehkä nykyisen laitetilan paikkeilla? Tapiolle taas kiitokset kun julkaiset hienoja kuviasi. |
||||
|
15.05.2024 20:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, onpas Inkeroisiin tullut nätti asetinlaitehuone :) | ||||
|
|
15.05.2024 18:42 | Teppo Niemi | ||
| Pitää myöa muistaa, että ajoneuvojen kuljetus mantereen ja Syltin saaren välillä ei ole DBn yksinoikeus. Myös Autozug Sylt palvelee. https://vaunut.org/kuva/168042 Kilpailu pitää todenäköisesti hinnat kohtuullisina. Taajamajunaliikenne on kilpailutettu ja käsittääkseni DB on voittanut myös seuraavan kauden operoinnin. |
||||
|
15.05.2024 18:40 | Juha Toivonen | ||
| Mainio kuva - kerta kaikkiaan! 218:t tekevät töitä ilmeisen voimakkaasti. Riittävästi "räppänöitä" auki johtoveturissa. | ||||
|
15.05.2024 18:33 | Kari Juntunen | ||
| Hämeentiellä ollaan, päättäriltä juuri lähdetty ja keskustaan päin mennään, Floorantien katukilpi näkyy kauempana edessäpäin. | ||||
|
15.05.2024 18:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvassahan raitiovaunu ajaa kuvaajasta katsottuna poispäin eli jos risteys on tasa-arvoinen niin raitiovaunuun olisi pitänyt väistää. Epäilen että tämä risteys ei ole tasa-arvoinen. | ||||
|
|
15.05.2024 18:10 | Leevi Halonen | ||
| Kieltämättä olisi ollut hienoa nähdä Jimin mainitsema tilanne jossa raitiovaunu päästää savijunan menemään ensin. :) | ||||
|
15.05.2024 17:41 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Toni: Niin se varmaan on, näitä kuvia tässä pyöritelly, niin tullu väärät numerot. Miepä korjaan. | ||||
|
|
15.05.2024 17:35 | Toni Lassila | ||
| Taitaa olla kyseessä IC 266, kun vaunut näyttäisi olevan Edm-vaunuja ja kuva otettu valosta päätellen illalla. | ||||
|
15.05.2024 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, pienoismallia rakennettaessa epookin eli aikakauden valinta on oma iso kysymyksensä. Väännän rautalangasta: Ilmarinen silloin, kun sen rakentamista varten alettiin laatia piirustussarjaa. Sitten malmin louhinta. Edelleen tykkitehtaalla tykkisorvien laulu, ynnä muuta ja ynnä muuta. Lasi- ja spriitehtaalle tilaus laivan ristimistä varten. Upseerimessin matotkin. Keittiölle 10 litran kattiloita jne. Ilmarinen merikoeajoilla, talvisodassa naamioituna it-pesäkkeenä ja viimein siinä kuuluisassa ja turhassa saksalaisten tilaamassa operaatiossa syyskuussa 1941 (pul pul pul!). Niin ja kertomassasi nykytilanteessa myös. Kummempiakin maailmalla ovat ihmispolot tehneet. |
||||
|
|
15.05.2024 09:40 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostavaa! Koska tämä on hallitseva kulkuväline syltiläisille ja siellä autolla lomaileville, ja koska vähäpäästöisyys epäilemättä on keskeinen (paikallis)poliittinen tavoite Syltissä, lienee Sylt Shuttle (anteeksi anglistinen nimi-irvoke) joustava (autopaikan varaukset, autojen lastausyhteydet ym) sekä hinnoittelu kohtuullista. Tästä löytynee riittävästi opastusta Googlen kautta ja DB:n sivuilta? Ilmeisesti ainakin asuntoautoissa ja asuntovaunujen vetäjissä siedetään realiteettina vielä polttomoottoria tehonlähteenä? Aika moni Syltissä lomailijoista taitaa jättää autonsa liitäntäpysäköintialueille mantereen asemilla. |
||||
|
|
15.05.2024 08:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Molemmissa kuvissa savijuna vaikuttaisi väistävän raitiovaunua. Raitiovaunulla on sentään kuitenkin aikataulu, savijunalla tuskin oli. Ja eiköhän tuolloinkin ollut herrasmieskäyttäytymistä havaittavissa, kuten esimerkiksi joskus näkee linja-autoliikenteessä, että vilkautetaan kaukovaloja ja väistämisvelvollinen päästetäänkin menemään ensin. Haluaisin ainakn kuvitella tilanteen, jossa raitiovaunu pysähtyy savijunan nähdessään, ja päästää junan menemään ensin, kuljettajien tervehtiessä toisiaan :) | ||||
|
|
15.05.2024 08:08 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmarisen pienoismallin voisi tehdä nopeastikin, kun tekisi sen nykytilanteen pohjalta. Kansirakenteiden takia ei tarvitsisi vaivautua. Monen muun kanssasisarensa tapaan se kun makaa pohjassa ylösalaisin. | ||||
|
|
15.05.2024 08:04 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä tiedä Ossi, oikealta tulevalla kun on etuajo-oikeus ;) | ||||
|
15.05.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tykkejä yhden patterin tarpeiksi. Mikä tykistörykmentti (ja sen 1.ptri) sitten lieneekään ollut viimeinen käyttäjä. Lievestuore on sen verta keskellä Suomea, että kyseessä on ihan hyvin voinut olla Satakunnan, Pohjanmaan, Kainuun, Karjalan tai Jääkäritykistörykmentti. 90-luvulla Nylands Brigadilla oli oma patteristonsa, mutta en tiedä sen historiaa pitemmälle. | ||||
|
15.05.2024 07:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
|
15.05.2024 07:01 | Leevi Halonen | ||
| Olin itse armeijassa 2010 ja meillä oli armeijassa joka perjantai historian tunti. Siellä sanottiin että näitä tykkejä hankittiin 166 kappaletta Saksasta ja nämä olivat sotasaalistykkejä Ranskasta. Ranskalainen Schneider yhtiö joka on myös kuuluisa veturien valmistaja on valmistanut nämä tykit. Ensimmäiset tykit toimitettiin Suomeen 15.10.1940 ja viimeiset toimitettiin vuonna 1944. Yhden tykin vetämiseen tarvittiin peräti 8 hevosta. Näillä tykeillä ammuttiin irtopanoslaukauksia ja tykin ammuksia oli 3 mallia jotka olivat srapnelli, sirpalekranaatti ja kaasukranaatti. Tykillä pystyi ampumaan 3 laukausta minuutissa ja koko sodan aikana ammuttiin näillä tykeillä yli 200 000 laukaisua. Näitä käytettiin vuoteen 1985 saakka suoratuliharjoittelua varten. |
||||
|
15.05.2024 00:29 | Panu Breilin | ||
| Tämä näyttäisi olevan Vuohijärveltä tulleen junan runko: https://vaunut.org/kuva/168038 | ||||
|
|
14.05.2024 23:41 | Uwe Geuder | ||
| Mitähän pääopastimelle on tapahtunut? Minusta tässä aja sn40 -asennossa molemmat siivet tulee olemaan samansuuntaisia. Muuten se näyttää vähän kehitysmaalta, jossa asiat ovat vähän sikin sokin. Mitä ikävä kyllä kuvastaa Saksan rautatieverkon nykytilaa turhaankin usein. | ||||
|
14.05.2024 23:18 | Uwe Geuder | ||
| > Veturin ympäriajo (siis siirtyminen junarungon toiseen päähän) on mahdollista Hamburg Hbf:llä ja sen asetteluratapihoilla. Näinhän järkevästi ajatteleva maallikko tai harrastaja ajattelisi. Veturi on kallis kapine, miksi semmoinen otettaisi mukaan monta tuntia säästääkseen perillä 15 minuuttia? Tosiasia on kuitenkin, että Saksassa se ei olekaan niin suuri harvinaisuus, että junia ajetaan kahdella veturilla, koska ratapihantyöntekijöitä ja myös vaihteita on vähennetty sen verran, ettei ympäriajo enää onnistukaan joissakin kääntöasemilla. Saksalaiset harrastajat puhuvat sandwichistä, siis voileivästä, jos juna on kahden veturin välissä. Hämärästi olen muistavinani, että olisin lukenut jossakin tai jopa nähnyt, että se koskisi myös (joitakin) Köpenhamina-Hampuri -junia. > Valitettavasti sen kerran kun menin, oli kyseessä viimeinen vuoro, joka jää Hampuriin yöksi. Sama täällä. Kun tulee yölaivalla Turusta ja päiväjunalla Tukholmasta, näin luonnollisesti käy. Ja jos juna Tukholmasta on ajoissa eikä peruttu Kööpenhaminan ja Malmön välissä (mitä näyttää tapahtuvan aina välillä), aika juuri riittää käydä vielä poikkeamassa lähimmässä Netto-kaupassa ostamaan eväitä. Mutta sitten Hampurin-juna on jo laiturilla eikä valtavasti aikaa junasta ihmettelyyn enää jää. > Paluumatkan tein bussilla ja Puttgarden-Rødby (juna)lautalla Minä nyt Baltian kautta. |
||||
|
|
14.05.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla oli työkaveri, joka väsäsi panssarilaiva Ilmarisen pienoismallia, about 2 metriä pitkänä ja niitinlaskijoiden harmiksi "niitti niitiltä" ikuisuusprojektina. Runko vielä kuparista! Kysyin kerran häneltä arviotaan mallin valmistumisesta, hän vastasi että eihän pienoismalli saa koskaan valmistua... Siihen sisältyi filosofia, joka pienellä miettimisellä viimein aukesi. Herra Hannu, omaa projektiani olin ajatellut N-mittakaavaiseksi. Pohjalaistalon esikuvana olisi ollut Lapuan Antila, kirkko olisi ollut Hakoolaasen tekemä wanhan Kauhavan kirkon (1756 - 1921 paloi, viallinen hormi) oloinen. Se oli siis Keuruun vanhan kirkon (1758) "isoveli" ja tietoja on saanut nyhtämällä hakea ympäri maakuntia...! |
||||
|
|
14.05.2024 21:16 | Otto Tuomainen | ||
| Hauskasti tämä kuva tuli esille juuri nyt, hetki sitten matkustin raitiovaunulla joka ylitti rautatien samassa tasossa. Onkohan johonkin listattu kuinka paljon näitä rauta- ja raitioteiden tasoristeyksiä on nykyisin jäljellä esimerkiksi EU:n alueella? | ||||
|
14.05.2024 20:56 | Jan Jahkola | ||
| Hieno kuva ja paikka. Minäkin kävin samaa junaa häthätää kuvaamassa heikolla lopputuloksella. Huomasin itsekin ensimmäisen kerran Sgns-vaunut samalla. Ehkä joskus aiemmin kaukaa nähnyt mutta arvelin niitä itänaapurin vaunuiksi. | ||||
|
|
14.05.2024 20:50 | Jan Jahkola | ||
| Hyvältä näyttää projekti! Uskon hyvin että näissä puhutaan vuosista, vuosikymmenistä + erinäiset kypsyttelyasteet. | ||||
|
14.05.2024 20:10 | Timo Haapanen | ||
| Kuinkahan pian nähdään Allegrot liikenteessä Suomen radoilla, jokohan ensi vuonna? Oletettavasti eri nimisinä ja värisinä. | ||||
|
|
14.05.2024 19:46 | Ossi Rosten | ||
| Kait raitiovaunun pitäisi junaa väistää | ||||
|
|
14.05.2024 19:40 | Jarno Piltti | ||
| Kumpi muuten väistää? Mitä sanoo pykälät? Tai käytäntö? | ||||
|
14.05.2024 19:37 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikäs ja havainnollinen kuva. | ||||
|
|
14.05.2024 18:41 | John Lindroth | ||
| Kiitokset Tepolle selvennyksestä!Eli junat kulkee mainittuina päivämäärillä mutta eri siltaa myöden.Eli silta on" Hochdonner Hochbruecke". | ||||
|
|
14.05.2024 18:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Eipä tässä hirveän paljon lisätietoja tarvita. Kuva puhukoot puolestaan! | ||||
|
14.05.2024 17:05 | Miitre Timonen | ||
| Kiitos hauskasta knopista, Antti! Minulla ja Visa Pöntisellä on tämä hauska vuotuinen projekti eli olemme sen pääjärjestäjät. Perinteen tarkoituksena on harrastaa hauskoissa merkeissä ja kuvata materiaalia mm. Visan Rautatievideot Suomi -kanavalle, sekä luoda myös näkyvyyttä yritykselle. Tänä vuonna myimme ensimmäistä kertaa myös ulkopuolisille matkustajille, ja suosio yllätti positiivisesti. Hintaan sisältyvällä skumppatarjoilulla takaamme myös "ei-harrastajien" viihtymisen. Iloista tunnelmaa lisää myös se, että GoPro kuvaa koko matkan ohjaamovideota kenenkään tai minkään sitä estämättä. | ||||
|
14.05.2024 16:46 | Niko Padatsu | ||
| Ilmeisesti matkustusluokat tässä vaunussa eroavat ainakin hyttien ja sänkyjen leveydellä. "Kovalla" puolella hytin leveys 1752mm, sängyn 600mm. "Pehmeällä" puolella vastaavat mitat ovat 2074mm ja 700mm. Mahdolliset muut erot jäivät ainakin nopealla vilkaisulla arvoitukseksi. Vaunu on ilmeisesti tehty Unkarissa joskus 1960-luvun alkupuoliskolla? |
||||
|
14.05.2024 16:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä niitä ratoja jotka nousuveden aikaan jäävät veden alle? | ||||
|
|
14.05.2024 15:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Onkhan poljettava malli..) ? Ratakin niin kierossa, että ei olis Meerille tarvetta..suoraan Ttk:n käyntiä.. | ||||
|
|
14.05.2024 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Koosta Teppo kuvasarjaksi nämä mielenkiintoiset Saksan kuvat, niin löytyvät kaikki jatkossa helpommin! | ||||
|
|
14.05.2024 15:01 | Hannu Peltola | ||
| 15 vuotta on realismia rakennusajan osalta! Ajattelin asian niin päin, että kun tämä Great Northern Cascade Division Vol. 2 alkaa valmistua, olen vasta 71-vuotias. Siinä ehtii toivottavasti vielä toteuttaa yhden 15 vuoden rataprojektin! | ||||
|
14.05.2024 14:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keynesiläisistä talousopeista on jo aika matka leninistiseen »proletariaatin diktatuuriin». Siitäkään ei pääse mihinkään, että diktatuurin vastakohta demokratia väkisinkin vaatii tuotantovälinekastin kuulemista. Vallan ― jota rahakin on ― kasaantumisessa piilee aina vääryyksien riskinsä. | ||||
|
14.05.2024 13:58 | Jarno Piltti | ||
| Oman onnennorsuni ainekset on kapsujunalla kuljetettu, keltaista ratikkaa väistäen! Tai niin ainakin kuvittelen, eihän sitä tietää voi... | ||||
|
|
14.05.2024 13:53 | Jarno Piltti | ||
| Kvartaali- ja säntäilymaailmassa missä muotilajeja tulee ja menee tuollainen 15 vuoden sitoutuminen harrasteprojektiin on aika mustan vyön meininkiä. Hattu todellakin päästä! | ||||
|
|
14.05.2024 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Marx kirjoittiaikanaan täyttä asiaa Pääoman ekassa osassa. Loput osat olikin pääasiassa muiden kuin Marxin kynäilyjä, osittain jotain ihme sotkemista. Marxin sovittaminen nykyaikaan onnistuu jokseenkin kivuttomasti, perusteoriana, jonka edelleen kehittely olisi paikallaan. Leninismi taas oli kostonhimon riivaaman lakimiehen koulutuksen saaneen kyynikon sepustusta. Herra Wahlroosin tautinen kapitalismi sen sijaan on joustamatonta, viheliäisen ahneuden synnyttämää epätoivoista ja epäjohdonmukaista ryöstämisen selittelyä "oikeutetuksi". Se ei kykenee muuttumaan eikä myöskään kehittymään. Valinnan saatte tehdä itse. Nuhjuisia rahavallan ylipappeja sa toki epäillä. |
||||
|
|
14.05.2024 11:45 | Heikki Jalonen | ||
| Tuolla radalla liikkuva kalustohan on käyttäjiensä itse omistamaa, yleensä myös enemmän tai vähemmän itse rakennettua. Ja silloinhan vain mielikuvitus ja tekniset taidot ovat variaatioiden rajana. Puskin vaikuttaisi olevan 10 tuumainen. Toimittajaksi voisi veikata "Avon", alkuperäinen käyttö Austin/Morris Minin renkaana... |
||||
|
|
14.05.2024 11:42 | Heikki Jalonen | ||
| Käynnistyspainekaasun säiliö näkyy tuossa konesuojan päällä. Olisi vähän harhaanjohtavaa puhua "paineilmasta" koska painekaasu otettiin erikoisella päästöventtiilillä käynnissä olevan moottorin palotilasta, samalla tavalla kuin hehkukuulamoottoreissakin tehtiin. Kaasu oli siis paremminkin pakokaasun koostumuksella. Painetta voitiin toki ladata myös paineilmaverkosta, mutta vaadittava paine oli melko paljon korkeampi (luokkaa 18...25 bar) kuin normaalista tehdasverkosta oli saatavissa. | ||||
|
|
14.05.2024 11:03 | Antti Ojala | ||
| Kiitos monista hyvistä vastauksista knoppitehtävään, jotka kaikki koskettelevat oikeaa vastausta. Vaikka Keisarijunat - nimistä yhdistystä ei yhdistysrekisteristä löydy ja siten Keisarijunalle ei ole nimetty varsinaista nokkamiestä, ottaisin tähän mielelläni taustajoukoilta haastattelun. - Hyvä Keisarijuna, mikä on iloisen tunnelmanne salaisuus? | ||||
|
|
14.05.2024 09:51 | Vertti Kontinen | ||
| Uwe: matkustin kerran Kööpemhamina-Hampuri tuollaisella ja siinä(kin) oli vain yksi veturi. Ohjausvaunuja ei käytetä ennen Talgon kiinteästi yhteenkytkettyjen runkojen käyttöönottoa tämän hetkisen tiedon mukaan 12.02.2025. Mitä erillisen veturin käyttöön Hampurissa tulee, voisi hyvin olla mahdollista, että saapuvan junan aikoihin olisi toinen veturi jo kärkkymässä, sillä kääntöaikaa ei ole kuin 40min, joka mahtaa vilkkaalla asemalla tehdä aika tiukkaa. Etenkin, kun omien ja tuttujen kokemuksien mukaan vuorot ovat usein myöhässä jopa yli 30min. Sitä en sitten tiedä onko myöhästymistilastot unohdettu ja paluujuna lähtee sekin sitten reilusti myöhässä. Valitettavasti sen kerran kun menin, oli kyseessä viimeinen vuoro, joka jää Hampuriin yöksi. Paluumatkan tein bussilla ja Puttgarden-Rødby (juna)lautalla |
||||
|
14.05.2024 09:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Olikohan tuo Karin linkittämän kuvan terässilta alkuperäinen vuodelta 1876? | ||||
|
|
14.05.2024 09:13 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan siksi, että proletariaatin diktatuuri on käytännön sovelluksissa tahtonut aina johtaa vankileirien saaristoon. | ||||
|
|
14.05.2024 09:11 | Hannu Peltola | ||
| John, kyllä! Pienoisrautatieharrastus on parhaita asioita, joita ihminen voi harrastaa. Berninkoirat, Mustangit ja mallaswhiskyt ovat tietysti hyviä kakkossijan haltijoita! Esa, Mielenkiintoista! Laita suunnitelmiasi vaikka Vorgin sivuille jakoon, jos niitä on vielä tallella. Vanhalla radallani Espoossa tässäkin suunnitelmassa näkyvä Delta Yard Everettissä Seattlen pohjoipuolella oli paha pullonkaula liikenteelle. Uudessa radassa aseman ohittaa ajoillassa 16-18 tavarajunaa, joihin jokaiseen täytyy liittää sopivat vaunut mukaan ja lisäksi Delta Yardista lähtee 6 paikallistavarajunaa lähiasemille. Delta Yardin raiteistosta pyrin saamaan tehokkaimmat mahdolliset, jotta vaihtotyöt eivät keskeytyisi ohittavien junien ajaksi. Ratapihalle piti varata myös riittävästi riittävän pitkiä raiteita vaihtotöihin. Ratapihalla työskentelee kokoaikaisesti yksi päivystäjä / asemapäällikkö, joka tekee vaihtotyöt kuvan vasemmassa reunassa näkyvää vetoraidetta käyttäen. Tarvittaesssa toinen päivystäjä voi työskennellä ratapihan itäpäässä tai suorittaa vaihtotöitä paikallisilla teollisuusraiteilla. Ratapihan itäpäässä ei kuitenkaan ole omaa vetoraidetta, joten työskentely siellä ei ole niin tehokasta. Leevi, kokonaisrakennusajaksi arvioin 15 vuotta. Rata on kuitenkin rakennattavissa vaiheittain ja ensimmäisen ajoillan pystynen järjestämään noin 3 vuotta rakentamisen aloittamisesta. Pystyn kierrättämään vanhalta radalta kaluston, kaikki rakennukset ja osan kiskoista. Harmittavasti mikään vanha ratapöytä ei sellaisenaan sovellu uudelle radalle. |
||||