Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.02.2025 11:58 | Osku Reinikka | ||
| Näkee sieltä pask.. tarpeeksi huonosti. | ||||
|
08.02.2025 11:53 | Veeti Pietilä | ||
| Ei ihan sopeudu omaan aikataulun, mutta seuraava kohde olisi Fenniarailin juna | ||||
|
Kuvasarja: Liikehdintää Hankobaanalla |
08.02.2025 11:07 | Noah Nieminen | ||
| T 3639 kulki vielä ainakin dieselillä. | ||||
|
Kuvasarja: Liikehdintää Hankobaanalla |
08.02.2025 11:06 | Noah Nieminen | ||
| Kaikki junat? | ||||
|
|
08.02.2025 11:05 | Noah Nieminen | ||
| Kuvaatko myös T 3643:sen? | ||||
|
08.02.2025 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kun yhdistyminen tapahtui, rahoitushanat järjestään katkesivat DDR-yrityksiltä. Kiusoja toi Treuhand / mahdolliset ristiriidat sotaa edeltäneissä omistussuhteissa ja yritysjohdon vaihtumiset. Lisäksi osa henkilöstöstä poistui siihenastisen BRD:n puolelle. Mikäli joku länsipuolen toimija ei heti hankkinut sille kiinnostavaa DDR-yritystä, oli selvää että konkurssi tuli. Niin myös Schwermaschinenbau Heinrich Rau / ex Berliner Maschinenbau / ex Schwartzkoppf Wildaussa meni konkurssiin ja toiminta päättyi. Tiheä lähijunayhteys Berliinin keskustasta vie yhä entisen tehtaan luo. Alueella on nykyään Fachhochschule ja pienteollisuutta. Saksan Fachhochschulet ovat paljolti laadukkaita insinöörikorkeakouluja professoreineen, yritysyhteyksineen ja DI(FH)-tutkintoineen. Suomessa ei tällaisia ei sallittu. Ne eivät ideologisestä käyneet opetusministeri Suoniolle. Ammattikorkeakoulut tehtiin suoniomaisiksi, eli kevennettiin insinöörit jokseenkin aiemman teknikkokoulutuksen teoriatasolle (kielillä vahvistettuna) ja teknikkoulutus tapettiin. |
||||
|
08.02.2025 09:06 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^^^Mistä alkaen alkuperäisiä pyöriä on vaihdettu toisenlaisiin (ja mistä syystä)? | ||||
|
08.02.2025 08:21 | Jari Välimaa | ||
| Teollisuuden kuljetukset kun he ovat siirtyneet länsimarkkinoille kaikissa olosuhteissa. | ||||
|
08.02.2025 08:19 | Jari Välimaa | ||
| Jos tuo olisi niin helppoa kuten sanot, niin miksei sitten junia ala jo kulkemaan Haaparantaan Torniosta ? Göteborgin rahtijuna jää Haaparannan puolelle | ||||
|
|
08.02.2025 05:17 | Kari Haapakangas | ||
| On tuo nyt sentään himpun realistisempi kuin tunneli Tukholmaan ja järkevämpi kuin 3,5 miljardin verohelpotukset joita EK on myös viime aikoina esittänyt. | ||||
|
|
08.02.2025 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä muuten tällaisen kytkeytymishinkuyskän takana on? Voitontahto-orientoituminen...? Ahneilla vaan tuppaa olemaan epähygie- eikun paskainen loppu. Eikö herrat tiedä, että jalat täkkiä myöten. Etenkin kun herrojen suunnaton typerehtäminen on pidentänyt lamaa pidentämästä päästyäkin vuoden 2008 rahakriisistä lähtien ja trendi senkun jatkuu. |
||||
|
08.02.2025 02:13 | John Lindroth | ||
| Kivan näköinen pieni kapsuhöyry! | ||||
|
08.02.2025 02:10 | John Lindroth | ||
| Tuo junapalvelu Britanniassa tuntuu asiakaslähtöiseltä! | ||||
|
|
08.02.2025 01:37 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja olen samoin tehnyt Britanniassa strategisia tunnin junamatkoja vain saadakseni ruokaa. :-) | ||||
|
|
08.02.2025 01:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| Viski oli skotlantilaista Johnnie Walkeria. Matkoilta muistuu mieleen lähinnä se, että mikään listoilla ollut ei maksanut ylimääräistä. Kaikkea oli ja jos jokin sattui matkalla kärrystä loppumaan niin sitä etsittiin junan keittiöstä lisää. Eräällä Invernessin matkalla junan kokki kantoi vaunuihin lisää absolut vodkaa 5 cl minipulloissa sen loputtua kärrystä. | ||||
|
|
07.02.2025 23:10 | Uwe Geuder | ||
| Tuo nykyinen rekisteröinti ei ole vielä 10 vuotta vanha (Directive (EU) 2016/797). VR:n vetureista vain Sr3 ja Dr19 näyttävät olla rekisteröityjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei muuta kalustoa saisi käyttää. Yleisesti on käytössä hyvin pitkiä siirtymäaikoja ja kun ne umpeutuvat niitä useimmiten vielä pidennetään. En tiedä mitään konkreetista, mutta olisin erittäin varovainen päätellä, ettei esim. Dv12 saisi käydä Haaparannassa | ||||
|
|
07.02.2025 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Myöhemmin 1970-luvulla tuli niitä bongattua kun ne ajoi yksin ilman vaunuja Koneistolle takuuhuoltoon. | ||||
|
|
07.02.2025 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tottapa kyllä, herra Erkki. On tosin muistettava, kuinka reaalisosialismi tuotiin Puna-armeijan pistimien kärjissa Mitteldeutschlandin asukkaiden nieltäväksi. Toisin sanoen EI MITENKÄÄN TAVALLISELLA ÄÄNESTYSKÄYTÄNNÖLLÄ! Kun se aina-niin-maan-perusteellisen-karismaattinen Walter Ulbricht (livekalan puheäänellään) halusi kalifiksi Himmler-kalifin paikalle. Selvennykseksi: länsiliittoutuneiden miehittämä alue: =>> Saksan liittotasavalta, ryssän (Talliinin Joopin kyynisellä johdolla) miehittämä (eikun anteeksi: - tuota - niinku "vapauttama" alue =>> Saksan demokraattinen tasavalta eli juuri "Mitteldeutschland". Itäinen alue (Ostdeutschland) joka myös niinikään "vapautettiin" (kaikki ne Breslaut, Schweidnitzit, Posenit, Kolbergit, Swinemundet, Danzigit, Preussisch Eylaut, Deutsch Eylaut, Brombergit, Königsbergit, Stutthofit, Allensteinit, Marienburgit sun muut Pillupönenit ja Stallupönenit) annettiin Puolalle ja osa historiallista itä-Preussia ryssälle. Noin vain, voisi tulkita...? Kyynistäkö, kieltämättä, mutta mikäli kyyninen "Aaron Hirsch" (kenraali Franz Halderin käyttämä nimitys Adolf Hitleristä) olisikin kainalontuulettajakavereineen ollut pois kuvioista, niin mitäpä sitten olisi tapahtunut? Muistaa pitää myös tosiseikka, että neuvostovenäläinen reaalisosialismi EI OLLUT lähelläkään Marxin tyylipuhdasta kommunismia, uskokaa tai älkää. Mitä entisen DDR:n kohteluun Saksojen yhdistämisen yhteydessä tulee, niin eräänä näkemyksenä: Mitäpä luulette, miten te kanssavorgilaiseni suhtautuisitte, jos Suomi ja Ruotsi yhdistyisivät ja Suomesta lakkautettaisiin KAIKKI televisio- ja radiokanavat, kaikki instituutiot, sadattuhannet ihmiset jäisivät (jätettäisiin) työttömiksi ja korvattaisiin ruotsalaisilla työntekijöillä ja sitä kaikkea kutsuttaisiin yhdistymiseksi? Niin DDR:lle käytännössä tapahtui. Ei ihme, että nykyisten kainalontuulettajien "kopio-SA" eikun AfD voimistuu, vittuuntumisen pääkanavana. |
||||
|
|
07.02.2025 21:43 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni olen itsekin kuvannut vastaavan koeajojunan Kerassa matkalla Helsingin suuntaan. | ||||
|
07.02.2025 21:15 | Eljas Pölhö | ||
| 24-26/6 ovat havainnot todella satunnaisia eikä 2208 junassa H16 esiinny eikä 2208 muitakaan ajoja lähipäivinä eli veturikierronkaan perusteella ei voi lähteä veikkaamaan. H16 oli kyllä noihin aikoihin Hr12-vetoinen. | ||||
|
|
07.02.2025 21:02 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan koeajojakin on tehty mutta liittyisivätkö Sr1-vetureiden useimmat 70-luvun aikana tapahtuneet vierailut Rantaradalla huoltokäynteihin Koneisto Oy:llä Masalassa: https://vaunut.org/kuva/61361? | ||||
|
|
07.02.2025 19:44 | Antti Laajalahti | ||
| Ja alla vielä alkuperäiset pyörät. | ||||
|
07.02.2025 19:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaksivärinen asema 20 vuotta sitten :) Koko kuvasarja: https://vaunut.org/kuvat/?u=14&kd=7.2.2005 | ||||
|
07.02.2025 19:22 | Heikki Jalonen | ||
| Naapurikuvassa (https://vaunut.org/kuva/173011?s=1) näkyy hönkähöyryä imurin poistoputken seudulla; veturi on siis lämpimänä. Veturin ruuvikytkimen aisat "harottavat". Itse ruuvikytkin on aikojen saatossa vaihdettu, varmaan monestikin, tietenkin tavalliseen UIC-malliin (UIC-520), jolla vetokoukun niskan paksuus olisi 55 mm. Mutta tuon Leenan vetokoukku on vanhempaa ja ohuempaa mallia. Varmasti kylläkin koneen vetokykyyn ja painoon nähden aivan rittävää lujuutta. |
||||
|
|
07.02.2025 19:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä kuukausina ajettiin esisarjan Sr1:sillä koeajoja rantaradalla? Muistan nähneeni ensimmäisen kerran joskus lokakuussa 1973 Kauniaisissa kun "tuntematon tummanpunainen veturi " vanhoilla puuvaunuilla ohitti Kauniaisen. | ||||
|
|
07.02.2025 18:21 | Petri Nummijoki | ||
| On tullut kommentoitua samaa asiaa useaan kertaan aikaisemminkin mutta kun tämän maalauksen ihailijoita tuntuu riittävän niin minkäs sille. Kun tämä maalaustapa ja seuraava versio eli leveä keltainen päätyraita olivat molemmat arkipäivää rinnakkain niin kyllä ainakin omaan silmääni leveä keltaraitainen oli selvästi pirteämmän oloinen https://vaunut.org/kuva/26253. Rohkenen epäillä, että harva oikeasti olisi tyytyväinen, jos kaikki Sr1-veturit olisi menty maalaamaan tällä tyylillä ja myös pitäydytty tässä maalauksessa näihin päiviin asti. | ||||
|
|
07.02.2025 17:43 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Sr3:sta löytyisi jo valmiina maalauskaavio Pullahurun väreissä: https://vaunut.org/kuva/141338 | ||||
|
|
07.02.2025 17:35 | Petri Nummijoki | ||
| Hr1-vetureiden säännölliseen käyttöön Savon radalla pitää tarkentaa, että ajettiinhan Pasilan Hr1-vetureilla mm. P95/H95/H96/P96 Haapamäen ja Pieksämäen välillä ainakin vuosina 1960-1961 ja vetureita ilmeisesti vaihdettiin toisinaan Kouvolan kauttakin ainakin Savon radan kiitotavarajunassa TK1076. 1011 on siis lähes varmasti käynyt Pieksämäellä jo ennen vuotta 1962 ja todennäköisesti ajanut Savon radallakin Kouvolan ja Pieksämäen väliä. Mutta sellaisesta ei kai ole havaintoja, että Pasilan Hr1 olisi käynyt Kuopiossa asti, ennen kuin raskaan sarjan höyryvetureiden korjaukset siirrettiin Hyvinkään konepajalta Kuopioon? | ||||
|
|
07.02.2025 16:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Yksi kyllä todellakin pitäisi säästää tässä hienoimmassa alkuperäisessä kaaviossa. | ||||
|
|
07.02.2025 16:35 | Jari Välimaa | ||
| Onhan Suomessa pieni 1435mm rataverkko Torniossa,jossa tuo vaunu voi käydä Ruotsista Suomessa ja palata vielä takaisin. Luvan Suomeen on myöntänyt ERA. Paras mitä löysin oli kiinalainen tavaravaunu jolla oli liikennöinti oikeus Suomeen 1435mm rataverkkoon muttei Ruotsiin. |
||||
|
|
07.02.2025 16:18 | Tero Korkeakoski | ||
| Eli tommonen millä ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa. | ||||
|
|
07.02.2025 16:01 | Juha Kutvonen | ||
| Tässä ollaan aivan Sr1:en alkutaipaleella. Veturi oli tullut Vainikkalaan 13.9.1973 ja koeajojen jälkeen otettu käyttöön 14.1.1974. Sähkörataa oli tuolloin riittänyt Helsingistä Riihimäelle, jonne kahdella ensimmäisellä veturilla (3001 käyttöönotto 3.12.1973) vedettiin puurunkoisia paikallisjunia. Sähköistys Riihimäeltä Toijalaan valmistui pian tämän kuvan oton jälkeen 25.2. ja sähkövetureiden käyttö laajeni sinne 4.3. alkaen. Sr1 3001 ja 3002 kiersivät Hki-Tl-Hki -välillä aluksi seuraavasti: T 1037 Hki 23:55 - Tl 2:50, P 64 Tl 6:42 - Hki 9:00, P 41 Hki 15:10 - Tl 17:16, T 3014 Tl 18:25 - Hki 21:10. Veturit 3003 ja 3004 tulivat liikenteeseen 13.3., 3006 25.3. ja esisarjan viimeisenä 3005 3.5.1974. |
||||
|
07.02.2025 15:44 | Rasmus Viirre | ||
| Aikamoinen näköharha :0 | ||||
|
07.02.2025 14:33 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva ja Katajanokalla vaihtoveturi!Lisäksi kaikenlaista muuta kivaa! | ||||
|
07.02.2025 14:11 | Heikki Jalonen | ||
| Juuri noin. 1950-luvun valuuttasäännöstelyn kaudella tuontitavaroiden, kuten autojen tai traktoreiden osalta sana "valinta" pitää käsitää hieman varauksella. Varsinkin (ennen vuotta 1960) nimenomaan tuontilisenssit ja ostajan asema jakelujonossa (pärstäkerroin, sukunimi, hehtaarit ja manttaalit, jäsenkirja tai sen puute tai väärä väri, tarkoituksenmukainen sukulaisuus tai oikeat suhteet) määrittelivät traktorin hankintaa oleellisesti. Paljon oleellisemmin kuin koneen tekniset ominaisuudet, sopivuus työtehtävään tai kestävyys, huollon toimivuus tai varaosien saatavuus. Kyseessä olivat tosiaan myyjän markkinat, myynnin ollessa enemmänkin jonon hallintaa ja tavaran jakelua. Peltotöissähän Harmikki osoitti kelpoisuutensa käyttövoimasta riippumatta, sen suosio ei ollut pelkkää mainoskikkailua. Mutta kun sen toimivuus ja ominaisuudet perustuivat keveän koneen nostolaitekiinnitteisten työlaitteiden käyttöön, se ei ollut puhtaana vetokoneena elementissään. Tehon puute sinänsä ei kaiketi olisi ollut rajoite itse kaivutyössä, Jussin mekaanisen kaivukoneiston tehontarve ei ollut erikoisen suuri, mutta koneen siirtäminen vaati veturilta painoa, tehoa ja pitoa. Kesko sai Nuffieldin maahantuonnin alulle (parilla petroolikoneisella M4-mallilla) vuonna 1952. Kysyntää oli, mutta tarjonta kasvoi aika hitaasti, Suomen Pankin Valuuttaventtiili oli aika pienellä. Fordsonin menestystä auttoivat puolestaan Ford-yhtymän suorat luotot maahantuonnin rahoituksessa. Molemmat merkit saivat suurta etua edullisesta punnan kurssista ja puntavarannon hyvästä kehityksestä. Tämä etu koski tietysti myös Fergusonia ja muita brittimerkkejä. |
||||
|
|
07.02.2025 12:56 | Petri Nummijoki | ||
| Vaikka Mörkö-Majurin teho oli vain 28-29 hv petroolikäyttöisenä niin siinä oli toisaalta hidaskäyntinen moottori sekä kunnolla painoa, jotka tekivät traktorista tehoonsa nähden sitkeän. Nuffield esiintyi pitkään useammin mainoksissa, kuin todellisessa työssä, koska niille alettiin myöntää tuontilisenssejä kunnolla vasta vuodesta 1955 alkaen ja sitä ennen koko 50-luvun alkupuolen tuonti oli vain reilut 200 traktoria. Harmaasta Fergusonista tosiaan Pikku-Jussin käyttelyyn tuskin oli. Harmaasta Fergusonista on vielä huomattava, että niitä tuotiin dieselmoottorilla varustettuna merkittäviä määriä samoin vasta 1955 lähtien luultavasti siksi, että dieselmalli oli hinnaltaan huomattavasti bensiini- ja petrooliversioita kalliimpi. Sitä ennen Fergusonin valinta täytyi tehdä (sikäli kuin täydellisillä myyjän markkinoilla valinnan mahdollisuuksia oli), joko pienitehoisen petroolimoottorin tai käyttökustannuksiltaan kalliin bensiinimoottorin välillä. | ||||
|
|
07.02.2025 12:37 | Jari Välimaa | ||
| Slovakiassa Tatravagonka https://tatravagonka.sk/wagons/tagnpps-95-m%c2%b3/?lang=en valmistettu https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-262-0001-2-001-001 | ||||
|
|
07.02.2025 12:23 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitä vaunusarjaa on Tagnpps? | ||||
|
|
07.02.2025 12:13 | Petri Nummijoki | ||
| Se ei sitten valitettavasti tuo ratkaisua. Entä löytyykö veturia 2208 junasta H16, jos oletetaan kuvan https://vaunut.org/kuva/173002 olevan samalla kertaa otettu? | ||||
|
|
07.02.2025 11:35 | Eljas Pölhö | ||
| P37 havaintomerkintöjä ei ole 25/6-65, mutta lähipäivät ovat: 23/6 = 1951 27/6 = 1953 28/6 = 1615 29/6 = 1950 30/6 = 1953 2/7 = 1954+1950 |
||||
|
|
07.02.2025 11:09 | Erkki Nuutio | ||
| DDR Staseineen oli diktatuuri, jossa ihmiset tekivät ahkeraa ja tuloksellisesta työtä. Volksarmee ja Stasi nielivät kuitenkin paljon voimavaroja, joita olisi tarvittu muihin yhteiskunnan tehtäviin. DDR:ssa sosialismi toimi silti jotenkuten esimerkiksi Neukkulaan verrattuna. Ahkerien ihmisten töiden tulokset eivät riittäneet teollisuuden pitämiseen kilpailijamaiden tasalla mm. koska Neukkula ryösti päältä ja lisäksi esti itsenäisen teollisen strategian. Toteutunut strategia oli vain palvella Neukkulaa. DDR jäi teollisten mahdollisuuksien kannalta liian pieneksi verrattuna kolmisen kertaa väkirikkaampaan ja länsitalouden lihottamaan BRD:hen. DDR oli yksi apu omankin maamme teollisuudelle 50...80 -luvuilla. Se osti runsaasti Suomen teollisuustuotteita ja myi edullisesti mm. kemian teollisuuden tuotteita. Se osti runsaasti mm. Valmet -metsäkoneita ja vastineeksi ostimme sieltä näihin hammaspyöriä, usein laadukkaampia kuin kotimaan toimittajilta. Laatuasenne siellä oli oikea - ei ollut häritseviä taistolaisia. Insinöörikunnan ammattipätevyys oli huippuluokkaa ja työväen taidot ja ahkeruus oli moitteeton. BRD:n toimittajat olivat ylimielisiä pienien vuotuistarpeittemme edessä. Toisin oli DDR:ssä. Muistivat ja kunnioittivat aiempia aseveljiään. Myönteinen muisto jäi Wildausta (entinen Schwartzkoppfin veturitehdas, silloin Euroopan suurin takomo) sekä Pritzwalkista (hammaspyötätehdas). Pritzwalkista on kaapissani muistokin; Urkorn - Der Echte Doppelkorn aus Nordhausen - seit 1506. Sain sen susitettuani näiden tekemän hammaspyöräerän. Priima korvaustoimitus tuli ilman mutinoita. Sutta syntyy joskus osaavillekin Toisena muistona kaapissani on edullisella markkojen vaihtokurssilla ostamani upea hiottu lasikulho maineikkaalta VEB Vereinigte Lausisitzeriltä. Väitetään että teknisesti etevimmät saksalaiset ovat olleet sakseja. Täytyy myöntää että esimerkiksi baijerilaisetkin ovat myös hyvin osaavia. |
||||
|
|
07.02.2025 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisen tutisevan äijänkäppyrän ehdotus: yksi jäljellä oleva "Sähköryssä" tuohon maalauskaavioon...? Jos menee ryssimiseksi, niin sitten vaikka yksi zibale Sr3:a Huru-12:n väriseksi. Tai mieluumminkin Pullahurun väriseksi. Ja eikun kilpailu pystyyn Apu-lehdessä: se joka bongaa ja valokuvaa Pullahuru-Sr3:n, niin sille yksi ilmainen toppakaffi pullan kera LaRavinteli-vaunussa. Kunnes kaikki satamiljoonaa Pullahurulla pullansa tienanneet on päästetty koteihinsa propagoimaan suupielet pullan sokerissa: - junassa on hauska matkustaa...? |
||||
|
|
07.02.2025 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| No kyllähän se vanha DDR oli paljonkin iloisempi kuin nykyinen "talousosaajien" ja muidenkin neropurrien matalaksi simputtama Suomemme. | ||||
|
|
07.02.2025 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös sinne lättäkin aikoinaan mennyt? Svea-mamman rälsbussit nyt ainakin...? |
||||
|
|
07.02.2025 10:19 | Jari Välimaa | ||
| Suomesta voi Haaparantaan mennä tyyppi hyväksynnan kautta Ttk2, Dr19, Habin ja Tagnpps | ||||
|
|
07.02.2025 10:11 | Jari Välimaa | ||
| Siis eurooppalaiset... On olemassa eurooppa+suomi... löysin eratv:stä advanced haulla 2 (Sweden+FI) https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Search https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-262-0001-2-001-001 https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/11-082-0004-7-001-001 |
||||
|
|
07.02.2025 09:55 | Jorma Rauhala | ||
| Mitkä ruotsalaiset vetokalusto- ja vaunusarjat saavat sitten puolestaan liikennöidä Haaparannalta Tornioon? Ja onko nyt sitten niin että Suomesta saa liikennöidä tätä sähkörataa vain tuolla yhdellä dieselveturisarjalla ja yhdellä tavaravaunulla? |
||||
|
07.02.2025 09:37 | Erkki Nuutio | ||
| Komea kuva! Hv-veturit säteilevät tyylikkyyttä. | ||||
|
|
07.02.2025 08:41 | Jari Välimaa | ||
| Ilmeisesti ERA:n määräykset ovat muuttuneet jolloin tyyppihyväksynnässä oleva määrite 3.0 Area Of Use: Finland tarkoittaa vain Suomen valtion alueita. Tämän vuoksi tuoksi määritelmäksi on Dr19:lle on muutettu FI(Finland)+FI(Tornio),SE(Haparanda). muilla vetureille ei ole vastaavaa vaan kohdassa 3 tulee FI(Finland) |
||||
|
|
07.02.2025 08:01 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri jälleen kuvan ajoituksesta, muutan kuvausvuodeksi 1962. Kaimalla on ollut tässä selvästi käytössä 6*6 -kamera. | ||||
|
|
07.02.2025 07:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri ajoituksesta, muutin vuodeksi nyt 1964. | ||||