Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.05.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Hieno keväinen iltakuva! | ||||
|
06.05.2024 16:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Yleisimmät myöhästymissyyt tällä junavuorolla ovat junakohtaus ja pitkäaikaiset nopeusrajoitukset. | ||||
|
06.05.2024 16:03 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita tunnelmapaloja tosiaankin kaikki neljä. Tällaiset "junan valot horisontissa" kuvat ovat kyllä erityisen hienoja. Tässäkin homma toimii täydellisesti. Kiskot kiiltelevät veturin valoissa ja taivaalla vähenevä valo näyttäytyy kauniisti. | ||||
|
06.05.2024 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Vertailun vuoksi: https://vaunut.org/kuva/150962?tag0=0%7CHv3%7C995 | ||||
|
06.05.2024 15:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös nimi kuitenkin ole peräisin Mankalan vesivoimalasta? | ||||
|
06.05.2024 15:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsoin ensin, että tässä ollaan työntöpuuhissa :) | ||||
|
06.05.2024 15:00 | Leevi Halonen | ||
| Tästä veturista olisi mukavaa saada lisää kuvia tänne vorgiin. | ||||
|
06.05.2024 14:53 | Jarno Piltti | ||
| On todella upea kapsukuva! Ihmiset antaa tässä hienosti mittakaavaa. | ||||
|
|
06.05.2024 14:28 | Simo Virtanen | ||
| Esalle vastauksena, että on niitä aika paljonkin. Epävirallisesti niitä kutsutaan mankala-yhtiöiksi. Mankala-periaatteella toimivilla osakeyhtiöillä ei ole tarkoitus tehdä voittoa vaan palvella sen omistajien muita etuja. Yleensä se on halpa ja varmasti saatava sähköenergia, jota mankala-yhtiöiden generaattorit kehräävät. Juridisesti mankala-yhtiöt ovat tavallisia osakeyhtiöitä, mutta niiden yhtiöjärjestyksessä yhtiön tarkoitukselle asetetaan osakeyhtiölaista poikkeava tarkoitus. Mankala tarkoittaa siis muutakin kuin haastavasta noususta tunnettua liikennepaikkaa. |
||||
|
|
06.05.2024 14:19 | Eljas Pölhö | ||
| Kolkontaipaleen kylätoimikunta on 1996 julkaissut erinomaisen "Kolkontaipaleen kylähistoria"-teoksen. Mikäli moinen aktiivinen perinnetyö on saanut jatkajia, niin kaikki moraalinenkin tuki lienee tervetullutta. Minä voin avittaa junien aikataululehdillä tai Liikenneosaston matkustaja-/tavaramäärä laskelmilla, jos tarvitaan rekvisiittaa seinille. | ||||
|
|
06.05.2024 13:25 | Markku Naskali | ||
| Öljylamppuhan se siellä valonheittimessä on. Paljonkohan näyttää tietä pimeällä? | ||||
|
|
06.05.2024 12:47 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! Tässä on jotenkin vauhdin hurmaa! | ||||
|
06.05.2024 12:17 | Hannu Peltola | ||
| Kymmenen pistettä Samuel, kuva on Evrychoun asemalta Kyproksen rautatiemuseosta. | ||||
|
|
06.05.2024 12:01 | Samuel Pajunen | ||
| Itse veikkaan Kyproksen museorautatietä. | ||||
|
|
06.05.2024 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Varjot ovat lyhyet, Suomea etelämpänä selvästi ollaan, mutta Ecuador on kuitenkin väärä arvaus. | ||||
|
|
06.05.2024 11:53 | Reijo Salminen | ||
| Koska varjot perin lyhkäiset niin heitetään Ecuador! | ||||
|
06.05.2024 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on erinomaisen hauska idea! Tosiaan tulee mieleen ruotsalaiset lättien liitevaunut. | ||||
|
|
06.05.2024 11:06 | Kari Haapakangas | ||
| Jotenkin tulee mieleen jokin väli-Amerikan valtio, mutta en kyllä tiedä onko kyseisellä alueella lainkaan toimivaa rautatiestöä. | ||||
|
|
06.05.2024 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Huom. Zimbabwe ei ole oikea valtio, listalta pitää valita jokin valtio ja valitsin aakkosissa viimeisen. | ||||
|
06.05.2024 10:56 | Markku Liira | ||
| Kiitos tiedoista. Pitääpä etsiä tuo kirja käsiini. | ||||
|
|
06.05.2024 10:51 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiemuseon julkaisema Keisarin juna -kirja (1998) kuvaa laajasti tätä keisaripariskunnan aurinkoiseksi koettua Lappeenranan vierailua sekä keisarin junan vaunustoa. Viime elinvuosinaankin leskikeisarinna muisteli "silloin olimme onnellisia". Raamikas voimamies Aleksanteri III erottuu hyvin osasuurennuksessa. Etualan keittiövaunu palveli ajoittaisessa tehtävässään maailmansadan alkamisvuoteen asti. Neliömäinen kattokoroke tuuletti keittiökäryt ja torvisysteemi vei liesien palokaasut. Torvea sai käänneltyä hyvän vedon tuovaan suuntaan. Lienee keittiö- ja sitä seuraavan ruokasalivaunun kulkusuuntaa muutettu edeltävään ja seuraavaan vaunuun nähden, koska sigaalinaru on jouduttu heittämään puolelta toiselle. Signaalinarun koukkuja ei ole keittiövaunussa eikä ruokasalivaunussa kuvassa näkyvällä puolella. Aleksanteri III:n viimeisinä vuosina tehtiin ensitoimia autonomiaamme vastaan. Eräät ylpeät ja pätemishaluiset Suomen eliitin henkilöt eivät olleet ymmärtäneet Euroopan santarmin, mutta Suomen lakeja ja hallintoa moitteettomasti noudattaneen Nikolai I:n jo varhaista neuvoa: Mitä vähemmän Suomesta kuuluu Pietarissa ja Venäjällä, sitä parempi. ' Keisarit tunsivat venäläispirunsa (slavofiilit ja muut) ja siksi pyrkivät ja pitkään onnistuivatkin pitämään nämä tietämättöminä ja erillään suuriruhtinaskunnan asioista. Mutta Aleksanteri III:n kaudella se ei enää aina onnistunut. Keisari/suuriruhtinas joutui jopa kysymään kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään? Mm. Mechelinin ja kumppanien kiihkovenäläisiä provosoineella euroopanlaajuisella juristerialla saatiin slavofiilit hereille, loukatuiksi ja suuriruhtinaskunnan kimppuun. Kerran loukattuina näistä ei pääse eroon, kuten hyökkäyksessä Ukrainaankin näemme. |
||||
|
06.05.2024 10:09 | Samuli Rinne | ||
| Kyllähän tuossa voisi olla poliisin tutkintapyynnön paikka. Jospa vaikka voisi toimia ennakkotapauksena. Riskinä tietty se, että jotenkin käännellään sallituksi toiminnaksi. Sinänsä en tätä määräänsä enempää ihmettele, sen verran junttimaista puhetta kuulee siellä täällä siitä miten kaikki vanha tai ylipäätään kaikki sellainen, mitä MINÄ en juuri nyt koe tarvitsevani, on turhaa. Mutta tällaisten puheiden ei pitäisi riittää perusteeksi vimmaiseen tuhoamiseen. Kansakunta ilman historiaa ei ole kansakunta. |
||||
|
|
06.05.2024 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Jos Helsingin kaupunginjohto ei välittömästi määrää tutkimusta tästä törkeästä kaupungin käytännössä hallitsevan oy:n henkilöiden salaten tekemästä törkeydestä, tulee kaupunginjohdon päättää myös Kaupunginmuseonsa lopettamisesta. Samalle romulavalle vaan. Mielestäni kaupunginjohdon (kh) tulisi heti kutsuttaa mainitun yhtiön yhtiökokous ja vapauttaa yhtiökokouksessa mainittuihin päätöksiin (erityisesti harkittuun ja moraalittomaan salailuun) osallistuneet henkilöt tehtävistään ja tarvittaessa työsuhteestaan ilman korvauksia, koska heidän tekemisensä on paljastunut vahingolliseksi, sekä paljastanut sopimattomuuden johtotehtäviin. Käsitykseni mukaan hävittämistä ja hävittämisen salaamista koskevissa päätöksissä on myös rikottu lakeja ja kaupungin määräyksiä. Moraalimääräykset ulottuvat kyllä kyseisen osakeyhtiönkin hallintotoimiin. Yhtiön liikennöinnistä ja käyttöomaisuudesta päättävillä henkilöillä ei ole ollut pätevyyttä eikä siten valtuuksiakaan tehdä museoesineistä salattuja hävittämisspäätöksiä. Toisin sanoen nämä henkilöt ovat ylittäneet valtuutensa ja näi toimien aiheuttaneet peruuttamatonta vahinkoa. Yhtiön tilintarkastajat tehköön arvion vahingoista ja selvittäköön niihin vastuulliset. Museoviraston tulisi pysäyttää hävitystoimi ja selvittää perusteellisesti miten tällainen törkeys on ylipäätään voitu tehdä. |
||||
|
|
06.05.2024 09:48 | Samuli Rinne | ||
| Huh huh. Kyllähän se tiedossa on, että Suomessa ei vanhaa arvosteta, mutta silti... Sanan "kierrätys" käyttö tuossa yhteydessä on myös nätisti sanottuna irvokasta. No, voinpa sitten taas ja edelleen keskittyä sivistyneempien maiden asioihin. | ||||
|
06.05.2024 09:45 | Petri Sallinen | ||
| Kilon alkuperäistä kirjoitetaan täällä Espoossa/Kilossa seuraavasti: "Nimi Kilo pohjautunee joko suoraan tai alkutalon nimen kautta niitynnimeen Kilo äng tai Kila äng, jolla on mahdollisesti tarkoitettu kiilamaista niittyä. Nimen taustalla saattaa olla myös Huopalahdesta kohti sisämaata kurkotellut kiilamainen merenlahti. Joka tapauksessa Kil‑alkuiset paikannimet ovat yleisiä kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kylännimen vanhimpia kirjoitusasuja ovat Kijlaby (vuonna 1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547). Ei ole varmaa, ovatko alkuperäiset alueen asukkaat ja nimenkäyttäjät olleet suomen- vai ruotsinkielisiä." |
||||
|
|
06.05.2024 09:45 | Kari Haapakangas | ||
| Todellakin kummallinen torviviritelmä (ja kattokorokekin). Sitä seuraava lienee junan arvokkain vaunu (katto)koristelusta päätellen. Signaalinarukin kulkee vähän kummallisesti. | ||||
|
|
06.05.2024 09:41 | Kari Haapakangas | ||
| Ja edelleen rivien välistä... ajokuntoisena säilyttäminen on liian vaivalloista, jonkun muun pitäisi maksaa (ja pitää kunnossa) ja tarjota tilatkin.... | ||||
|
06.05.2024 09:37 | Kari Haapakangas | ||
| Vain kahdesti? No, tietysti jäkälät ja tykistön jäkälät (tulenjohtajat) matkasivat leireille linja-autolla, koska bankkua ei ole tarkoitettu pitkänmatkanajoneuvoksi. Meille muille kuorma-auton lava oli enemmän tai vähemmän ainoa vaihtoehto. Lavamatkoja oli monentasoisia. Oma mukavin oli Kittilä-Sodankylä väli Rasin lavalla. Sain koko lavan omaan käyttöön ja alustana pehmeitä (ja kuivia) NaVeja. Nautinto. Ja päinvastainen Pudasjärvi-Sodankylä tuhdissa räntäsateessa täydenpuoleisella lavalla aivan peräluukun luona rattoisat kahdeksan tuntia sotaharjoituksen päätteeksi. Sillä lavamatkalla totisesti vilutti, väsytti ja .... no niin ;) |
||||
|
|
06.05.2024 09:31 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin Sanomien artikkelista voi rivien välistä lukea, että arvokkaina pidetään vain joko harvinaisia erikoisuuksia tai iältään vanhimpia. Olen asiasta eri mieltä. Ei Spårakoffilla ole mitään merkitystä pääkaupunkiseudun ihmisten liikkumisen kannalta mutta tällä 105 vetovaunua ja 30 liitevaunua käsittävällä 1950-luvun vaunusarjalla on ollut valtava merkitys. Historia vääristyy, jos ei säilytetä arkipäivän tavallista kalustoa vaan poikkeustapauksia. Käsittääkseni museovaunujen tarkoituksena olisi tarjota tuleville sukupolville mahdollisuus saada kuva siitä, minkälaista matkustaminen oli entisinä aikoina. Myöskään vaunun ikä ei Helsingin raitiovaunujen tapauksessa ole kovin hyvä mittari, koska vanhimman pään vaunut edustavat valmistuksen osalta ulkomaista teollisuushistoriaa. Nämä 1950-luvun vaunut ovat käytännössä vanhin vaunusukupolvi, joka valmistuksen osaltakin on kotimainen. Toki näitä vanhempiakin kotimaassa valmistettuja vaunuja löytyy mutta ne eivät aikanaan tuoneet mitään todellista uutta verrattuna vaikka Saksasta tai Ruotsista hankittuihin saman kaltaisiin vaunuihin. | ||||
|
|
06.05.2024 08:07 | Jari Välimaa | ||
| Hesarin juttu asiasta "”Helsingin kaupungilta ei löytynyt rahoitusta”" https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010402243.html | ||||
|
|
06.05.2024 07:50 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Jimi ja Jaakko! :D | ||||
|
|
06.05.2024 07:45 | Reijo Salminen | ||
| Virkaperseilyä pahimmillaan! | ||||
|
|
06.05.2024 07:02 | Oula Ahlholm | ||
| Rainer, Norrtågin X52 ajavat 200km/h Haaparannan ja Bodenin välillä. :) | ||||
|
|
06.05.2024 03:30 | Lari Nylund | ||
| Pendolino S28 on erinomainen vaihtoehto Rovanimeltä Helsinkiin, mutta sen täsmällisyys on kyllä erittäin huolestuttavalla tasolla. Tämän vuoden puolella juna on saapunut Helsinkiin 23/126 kertaa täsmällisesti (korkeintaan 5 minuuttia myöhässä). Juliadatassa sen täsmällisyyshistoria on kuin ruska Lapissa - oranssia ja punaista, valitettavasti. https://juliadata.fi/timetables/history?s=28 |
||||
|
|
06.05.2024 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihjaiskaapa muuten Iltasanomille tästä! Ei asia muuten yleiseen tietoisuuteen tule. Rötösherrat kuriin ja Siperiaan! Hannu Karpoa tarvittaisiin taas... |
||||
|
|
06.05.2024 00:34 | Miitre Timonen | ||
| Eikä tartte odottaa enää monta päivää :D | ||||
|
|
05.05.2024 23:56 | Nikolas Peippo | ||
| En tiedä mitä tyyppiä juna oli, enkä edes firmaa muista, mutta 200 km/h matkustin Rainerin mainitseman välin vuosi sitten. | ||||
|
|
05.05.2024 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Jokatapauksessa haapa on asp eli esp ja ja joki on å, eli esp+å on haapajoki. Ruotsalaiskirjurit kirjoittivat papereihinsa mitä olivat kuulevinaan ja jos heistä nimi tuntui oudolta, he todistetusti kirjasivat nimet sellaisiksi kuin halusivat niiden olevan. Ruotsalais-maahanmuuttajat joka tapauksessa hyödynsivät alkuperäisiä suomalaisten jo käyttämiä paikannimiä jos niitä vain oli, tai keksivät sitten harvaanasutulle rantakaistaleelle omakielisiä nimityksiä. Suomalainen alkuperäiskansahan ei ollut merikalastajia vaan he asuivat sisemmällä maakunnassa kaskimaataloudessa, karkeasti sanottuna vähintään peninkulman päässä rannasta. Rannikot olivat kallioisia, tuulisia ja vailla elinmahdollisuuksia. Tiesitkö muuten että mainitsemasi Mäkkylä, jolla ei muka nykyään ole ruotsinkielistä nimeä, on vuonna 1540 kirjattu nimelle Meckeleby? Otaniemi ja Kilo ovat myös suomalaisperäisiä nimiä, kun noita aloit listata. |
||||
|
|
05.05.2024 23:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö vaunun 339 omista Stadin Ratikat Oy, ja onko romutus tapahtunut omistajan luvalla? | ||||
|
|
05.05.2024 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaista vauhtia Norrtågin X52 ajaa Haaparannan ja Bodenin välillä? | ||||
|
|
05.05.2024 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ei kai HKL ota esimerkkiä esim. VR:stä museokaluston kohtalosta? | ||||
|
05.05.2024 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossapa olisi tilaisuus mainostaa kansainvälisesti 4:jää Suomen erilaista vuodenaikaa: nyt vihreä kesä, syksyn keltaiset/punertavat lehdet ja kulottunut ruskea heinikko, valkoinen talvi (luonnosta löytynee talvisin paljonkin lumen eri sävyjä), keväällä luonnon herääminen (vihreän eri sävyjä ja kukkien puhkeaminen loistoonsa (sini-/valkovuokko, voikukka yms) Siinäpä ideoita Aallolle. Olisipa mahtava nähdä joskus tuollainen kirjava juna luonnossa. | ||||
|
|
05.05.2024 23:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä Voionmaa (professori, politikko ja suomalaisuusaatteen kannattaja 1869-1947) ei tarkoittanut ihan kirjaimellisesti että Espeå olisi käännös Haapajoesta koska niissä teoksissa joita minä olen lukenut Espoon historiasta ei lue mitään Haapajoki-nimisestä joesta. Joen varrella on kasvanut haapoja, siitä ei ole epäilystäkään, mutta jos nimi olisi laina suomesta niin se olisi Haapå tai Hopå. Itse voin siteerata teosta August Ramsay (1859-1943, mm Espoon kartanon omstaja): Esbo I, Esbo Socken och Esbogård på 1500-talet: "Namnet Esbo har uppkommit genom sammansättning av ordet å med ett i fornsvenskan och ännu i vissa nysvenska folkmål använt ord äspe som betyder aspskog" ja jatkaa parin sivun verran että itse asiassa tuo "Espeå" oli itse asiassa se joki joka alkoi Nuuksion Pitkäjärveltä ja nykyisin on Gumbölenjoki nimeltään ja että paikalla jonne Espoon kuninkaankartano perustettiin oli kylä jonka nimi oli "Espeby" joka myöhemmin antoi nimen koko pitäjälle. Ramsay tunnistaa Espoosta suomalaisperäisiäkin nimiä kuten mainitsemasi -lax päätteiset Köklax, Hoplax, sekä Lahnus, Mäkkylä ja mullekin uutena tietona Oitans (=Oittila), Tackskog (=Takametsä), Vellskog (=Välimetsä) ja Sökö (=Suojoki). |
||||
|
05.05.2024 23:23 | John Lindroth | ||
| "Osten". | ||||
|
|
05.05.2024 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| UFo6 oli jokseenkin Geoabin näköinen. | ||||
|
|
05.05.2024 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täyttä sabotaasia! Romuttajakin ilmiselvästi saanut pikaisen käskyn turmella ja rikkoa nämä! Pelastaako näitä vaunuja enää mikään? |
||||
|
|
05.05.2024 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Romutus näyttää olleen tarkoituksellisesti heti vapun jälkeisenä työpäivänä, jottei se herättäisi huomiota. Tavallisesti Liikenneosakeyhtiö on käyttänyt hoviromuttajaansa Kuusakoskea Vantaalla hävittäessään käyttökelpoista kalustoa, mutta nyt hävityskeikan saikin tehtäväksi sen naapurissa oleva Keinäsen romuliike. Eikä noita museovaunuja edes uskallettu viedä Keinäsen (saati siis Kuusakosken) Vantaan tuhoamispisteeseen, jonne Koskelan hallista on matkaa 22 km, vaan museovaunut piti ajaa peräti 106 km pitkää reittiä kiertotietä Karjaalle, jotta tämän hämärätyön jäljet saataisiin häivytettyä, eivätkä "harrastelijat" saisi asiasta vihiä. | ||||
|
|
05.05.2024 22:44 | John Lindroth | ||
| Järkyttävää,Absolute Schweinerei! | ||||
|
|
05.05.2024 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava kysymys: - monessako yhtiössä yhtiöjärjestys on sitten nimenomaan ollut laadittuna? Edellä mainittu pykälä ei suinkaan velvoita moista laatimaan, kunhan toteaa sen olevan mahdollista. Lisäksi: yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii yleensä yhtiökokouksessa 5/6 läsnäolijoista kannattamaan muutosta, ennenkuin sitä voidaan viedä eteenpäin. Toisekseen: patentti- ja rekisterihallituksellakin on jotain kommentointimahdollisuutta, ennen sen voimaan tuloa. Tällaisen menettelyn avulla ainakin hidastetaan jonkun yksittäisen pikkuhitlerin päällepäsmäröintiyritelmiä. Asunto-osakeyhtiöissä tällainen jarru nimenomaan on tarpeellinen. |
||||
|
|
05.05.2024 22:35 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämähän on mitä mainion kuva! Muistuttaa kovasti Ruotsissa käytössä olleita kaksiakselisia liitevaunuja https://vaunut.org/kuva/94625?maa=141&t=liitevaunu | ||||
|
|
05.05.2024 22:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä vaunut aamulla Romu Keinäsen pihalla Karjaalla: https://twitter.com/ttsirkia/status/1787048108469207215 | ||||