Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.05.2024 19:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Enpä olisi arvannut. No seurasiko siskosi ollukkakisoja suurella mielenkiinnolla? | ||||
|
|
09.05.2024 19:20 | Markku Naskali | ||
| Tarkoitatko ollukkasikaa? Tietenkin kaksivuotiaan sanastossa olympia ja sika helposti kääntyvät näin. | ||||
|
09.05.2024 19:16 | Antti Grönroos | ||
| Myös esim. Suojärvellä on moottorivaunuilla käyty. | ||||
|
|
09.05.2024 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä se tarkoittaa? | ||||
|
09.05.2024 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sp(s) painaa n. 22 t. ( https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalusto/kotimaan-liikenteen-vaunut/avovaunut/raakapuuvaunu/raakapuuvaunut-sp-sps-spa-spar/ ) Olin laskevinani videolta 24 vaunua, jolloin junapaino olisi 528 t (kokonaispaino 596 t). Eli ei paljon mitään; reilu puolet Deeverille junassa (rataosasta riippuen) sallitusta. Kuitenkin videolta kuuli Dv:n työskentelevän täysillä, eikä vauhti näyttänyt siltikään kiihtyvän. | ||||
|
|
09.05.2024 18:51 | Markku Naskali | ||
| Dm4-vetoisia kiitojunia tosiaan nimitettiin olympiajuniksi. En tiedä oliko vuoden 52 olympialaisiin muuta yhteyttä kuin suunnilleen sama ajankohta. Moottorivaunun vihellys poikkesi paljon tututusta ja isäni vertasi sitä sian kiljuntaan. Tästä syystä parivuotias siskoni nimitti niitä ollukkasioiksi. |
||||
|
|
09.05.2024 18:50 | Raimo Sivonen | ||
| Näin Eurooppapäivänä voi muistella, että tämä juna on Suomen EU-jäsenyyden aikana niiden harvojen suomalaisten matkustajajunien joukossa, mikä on liikennöinyt Euroopan Unionissa muuallakin kuin Suomessa. Todistettavasti on Haaparannassa käynyt. | ||||
|
09.05.2024 18:43 | Kari Haapakangas | ||
| Selvästikin metsätielle/vastaavalle tehty silta. Tievaltio ei sentään noin hutaisten tehdyn näköistä tukimuuria teilleen hyväksyisi. | ||||
|
|
09.05.2024 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava maalauskaavioehdotus: Olympia-kiitojunan (Dm4-vetoisen!) kaaviolla, numerot senaikaisella fontilla (puuvaunutyyliin) myös! Ai anteeksi - unohdin innostuksissani kokonaan, - eihän kiitojunamenneisyys ole tätä päivää, kustannustietoisen, dynaamisen (dynamiittisen?) ja veheriääsen VR:n trendikkäässä ja aikaansa seuraavassa konseptissa! (Ruoskii itseään ja katuu aktiivisesti syyllistyttyään VR:n virallisen i-teologian pilkkaamiseen.) |
||||
|
09.05.2024 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan nosturi "Rauma-Repolan" valmistama joskus vuonna Aataminaikainen? | ||||
|
09.05.2024 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihme, ettei tuota "viattomien lasten vaunua" ole poistettu "teknisen käyttöiän ylittäneenä"...? | ||||
|
|
09.05.2024 18:27 | Miitre Timonen | ||
| Käytiin Talvivaaran tulo-opastimella. Lupaa ratapihalle menoon ei saatu. | ||||
|
09.05.2024 17:14 | John Lindroth | ||
| Kiitos tiedoista Hannu ja Eljas. Kiskotus näyttää olleen melko kevyttä mikä selittää alhaisen akselipainon. |
||||
|
|
09.05.2024 17:11 | John Lindroth | ||
| Mikähän mahtaa junan junapaino olla? | ||||
|
|
09.05.2024 16:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Vähemmälläkin tuulella pankot jarruttavat. Lastin kanssa aerodynamiikka paranee. | ||||
|
|
09.05.2024 15:54 | Oula Ahlholm | ||
| Todella komea väritys. | ||||
|
|
09.05.2024 15:36 | Antti Grönroos | ||
| Voisitko Jim pistää sijaintitiedot...? | ||||
|
09.05.2024 15:29 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos. | ||||
|
|
09.05.2024 15:11 | Toni Lassila | ||
| Aika kovilla tuntuu Dv12:t olevan näiden tyhjien pankkoletkojen kanssa, toisinaan ei jaksa kulkea edes juurikaan yli 60 km/h yhdellä koneella. | ||||
|
|
09.05.2024 14:29 | Eljas Pölhö | ||
| 2000-luku on liian uutta minun keräämääni aineistoon nähden eikä rataverkon siltojen jatkosijoittelu ole oikein minun alaani. Tien nimi tai numero voisi auttaa tunnistuksessa, ei kyllä minua. Väyläviraston siltaluettelo ei taida olla julkinen, vaikka en ole kyllä koskaan edes tutkinut sitä asiaa. | ||||
|
|
09.05.2024 14:29 | Markku Naskali | ||
| Tuo kabinettivaunu, (vai onko siinä yksittäisiä kabinetteja?) näyttää olevan aina veturin perässä. Onko siihen joku erityinen syy? Mestarikarkuri irrottaisi junan viimeiseksi sijoitetun? Tässäkin se on ohjausvaunun edessä joten tarvitaan veturi eteen. |
||||
|
|
09.05.2024 14:04 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tasapaksua mössöä. | ||||
|
|
09.05.2024 13:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennettiinko tällaisia teräslevysiltoja myös yksinomaan maanteille, vai ovatko nämä poikkeuksetta peräisin rautateiltä? Olisiko Eljas Pölhöllä tietoa tästä sillasta? | ||||
|
09.05.2024 13:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos, Otto, kun aikoinaan kuvasit näitä seisakkeita. | ||||
|
09.05.2024 13:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä menee parhaillaan junassa 79915 Turku tavara – Käpylä, aikamoinen ufo kun kun livenä näki :) https://juliadata.fi/timetables?s=79915&d=9.5.2024 | ||||
|
|
09.05.2024 13:06 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä mainion näköinen vaunu :) | ||||
|
09.05.2024 12:56 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Noissa arpajaisissa "nappiarvan" taisi nostaa n. 90 punaista. | ||||
|
|
09.05.2024 10:54 | Eljas Pölhö | ||
| 41 ja 42 Kitson 5153 ja 5154 vuodelta 1915, 43 ja 44 Kitson 5297 ja 5298 vuodelta 1920. Vetopyörä ø 2ft 6 in (762 mm), vetovoima 14600 lb (6620 kg), sylinterit 13 x 18 tuumaa (330x457 mm), työpaino 36 tons 5 cwt (varmaan Brittitonneja eli 36,83 t), työpaine 160 lb/in2 (11,25 kg/cm2). Veturit 41-43 olivat ainakin viimeisinä vuosinaan mustia, 44 osittain haalistunut punainen. Vetovoima oli karkeasti ottaen tuplat muihin nähden. | ||||
|
09.05.2024 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa vain tällä hetkellä sellaisia höyryjä, jotka saavat liikennöidä Olli - Porvoo välillä ja jotka ovat liikennöinti kunnossa ja liikennöinnin edellyttämät luvat ja katsastukset voimassa olla turhan vähän. Viimeisenä vahvuudesta poistui ainakin joksikin aikaa 1136. Toivokaamme kuitenkin, Johnin teksti toteutuu ja se on realistisemmalla pohjalla kuin mitä Vantaan Sanomien artikkelissa https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6571488 on kirjoitettu. |
||||
|
09.05.2024 07:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Junan ja maiseman kombinaatio on tässä mielettömän upea. Kun itse kuulun heihin, joille junakuvissa maisema on useimmiten junan kanssa aivan yhtä tärkeä elementti, tulee turhan helposti dissattua lehdettömän ja lumettoman välisiä vuodenaikoja, jolloin luonto on lähtökohtaisesti rumimmillaan (huom mielipiteen subjektiivisuus :). Mutta oikeastihan asia ei ole noin suoraviivainen: Tämä kuva on täydellinen muistutus siitä, ettei moisiin ennakko-oletuksiin kannata poteroitua. Lisäksi tällaisissa kuvauspaikoissa junarungon näkyvyys on lehdettömään aikaan aivan toinen kuin lehdelliseen. |
||||
|
09.05.2024 07:01 | Jari Välimaa | ||
| Mitähän näillä vaunuilla olisi tarkoitus tehdä ? kun Helsingin kaupungin rataverkko on muuttumassa joka tarkoittaa jännitteen nostoa 750 V ja pyörän vähimmäisleveys 106 mm. | ||||
|
|
09.05.2024 01:19 | Hannu Peltola | ||
| Kitson and Company Hunsletissa Leedsissä Englannissa. | ||||
|
|
09.05.2024 00:41 | John Lindroth | ||
| Kuka mahtaa olla veturin valmistaja? | ||||
|
|
08.05.2024 23:25 | John Lindroth | ||
| Porvoossa höyryää myös tänä kesänä! | ||||
|
|
08.05.2024 23:24 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
08.05.2024 23:00 | John Lindroth | ||
| Kyseessä lienee 3 akselisella tenderillä varustettu Heikki. | ||||
|
|
08.05.2024 20:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huruslahden jäällä pidettiin talvella 1918 lahden nimeä kantavat "arpajaiset". Huomatkaa "itärintamakeltainen" esteenraivaajalevy ekan Deeverin keulassa, puskinten alapuolella. |
||||
|
08.05.2024 20:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, VLTJ on toiminnassa vieläkin...? Harjoittivat liikennettään käytettyinä ostamillaan ruotsinlätillä. Olisikohan siellä jopa yksi "dadelasken" säilynyt museoitavana? |
||||
|
08.05.2024 19:50 | Markku Naskali | ||
| Hienosti nousee ilman hammaskiskoa :)! | ||||
|
|
08.05.2024 19:21 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Saman kuvasin tänään Liedakkalassa. Aikamoista haipakkaa painoi tulemaan Rovaniemeltä käsin. | ||||
|
|
08.05.2024 19:19 | Teppo Niemi | ||
| Knoppihan ratkaistiin ensimmäisellä yrittämällä. Knoppi taisi siis olla liian helppo. Tosiaankin matkustimme junalla Lemvigistä Thyborønhon ja takaisin. Paluumatkalla tuo erikoisen niminen seisake tuli kuvattua. |
||||
|
08.05.2024 19:00 | Erkki Nuutio | ||
| Suomalaiset vapaaehtoiset lähtivät Pietariin vievillä vuorojunilla ilmoittautumaan sotaan keisarin puolesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1197343?page=3 (Uusi Suometar 15.9.1914) Taiteilija Ola Fogelberg tunnetaan myöhemmistä Pekka Puupää piirroksistaan. |
||||
|
|
08.05.2024 17:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensiksi yritin löytää Puolasta, auton rekkarin perusteella, mutta sitten ihan aseman nimen perusteella löytyi Tanskasta länsirannikolta Vejlbyn kylästä tällaisesta paikasta: https://www.google.fi/maps/@56.5772041,8.1434045,3a,75y,315.66h,85.16t/data=!3m7!1e1!3m5!1sW2ez3Ogaf2kWiW20MLA8Aw!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fpanoid%3DW2ez3Ogaf2kWiW20MLA8Aw%26cb_client%3Dmaps_sv.share%26w%3D900%26h%3D600%26yaw%3D315.6565216904905%26pitch%3D4.8379543937366805%26thumbfov%3D90!7i16384!8i8192?coh=205410&entry=ttu Rataosuus ja operaattori siis VLTJ (Vemb-Lemvig-Thyborøn-Jernbane) |
||||
|
|
08.05.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Eljaksen täydentämien tietojen perusteella tämä veturi oli öljypolttoinen vuosina 1945-1952. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatie-Varkauden liikennettä 3.5.2024 |
08.05.2024 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvasarjassa on loistava idea dokumentoida tavallisuudesta poikkeava haastavampi junakohtaus! | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
08.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas tarkoista kalustotiedoista! Minulla oli hotelli Aiya Napassa ja en ainakaan törmännyt miniatyyrirautatiehen. Turkkilaiselle alueelle vetureita on jäänyt/unohtunut, mm. tosiaan useampi Cyprus Mining Companyn kone (CMC #3 ja VIW:n valmistamat veturit). Limassolissa on ilmeisesti ainakin ollut Hellenic Mining Companyn #2. Laiki Cultural Centren veturi on Hellenic Mining Companyn #1 eli sama veturi, joka nyt on Vasilokassa: https://vaunut.org/kuva/167884?s=1 | ||||
|
08.05.2024 13:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veden kovuus tai pehmeys tarkoittavat kalsium- ja magnesiumsuolapitoisuuksia vedessä. Suuret pitoisuudet merkitsevät saostumien ja kattilakiven muodostumista. Pehmeässä vedessä pyykki on helpompaa pestä, pesuaine "wörkkii" kunnolla. Kovassa ei wörki. Suomessa veden laatu yleisesti on pehmeää, täällä kalkkia ei kovin haitallisessa määrin liukene pohjaveteen. Öljypolton parhaat puolet ovat sen lieskan kuumuudessa ja siinäkin, että veturin kattilakuormitukseen nähden palamisen ja siten höyryn keittämisen säätö on on kuormitustilanteen vaatiessa nopeampaa. Eikä öljypolttoinen veturi tuota "slakia" (= kuonaa) ollenkaan kuten hiilipolttoiset. Halkovetureilla kuona on silkkaa tuhkaa. Talvella kasvissyöjä-Pikkujumbon kuonaus: avataan vauhdissa tuhkalaatikon etu- ja takaluukut, ajoviima huolehtii lopusta. Säätämiseen liittyi Saksassa aikoinaan kokeiltu (1926 tienoilla) ja käytetty hiilipölynpoltto vetureissa. Muun muassa 05 003, se nurinperisen (ohjaamo edellä) kiiturin (2'C2'h3) piti aluksi olla hiilipölypoltolla. Sodanaikaisen jenkki- ja bolsukeplom- eikun diplomatian kukkanen: Suomen ostamista Brewstereistä ottivat maksun, kun taas ryssä sai ihan ilmatteks, ihan kaikkea mitä Talliinin Joopin pojat kehtasivat pyytää... Studebaker-kuorkkeja (niissä olikin niin kätevää kuljetella Novotsherkasskin kansannousussa tapettujen vastavallankumouksen kätyrien ruumiita öisin salaa haudattavaksi), Campbell's - säilykepurkkeja, saipa bolsut mahorkan mustuttamilla hampaillaan mäystää Wrigleyn purukumejakin! "Cotton Fields" - laulun säestyksellä väsätyt tetsaritkin kuuluivat kuvioon. Ynnä muuta ja paljon. Puhumattakaan tietotaidosta: alkuun venäläisten hävittäjäkoneiden tähtäimet olivat - silkka käsin valkoisella maalilla pensselöity kömpelö rengaskuvio tuulilasissa! Brittiläinen Barr & Stroud Hurricane-hävittäjissä (Murmanskissa vuoden 1941 lopulla) oli siten taivaan lahja. Jenkit paasasivat Talliinin Joopille myös B-25 Mitchell ja B-20 Boston pommikoneita, joiden rauhaa rakastavat CCCP-rauhanlentäjät rauhanpommittivat rauhanpommeillaan Helsinkiä helmikuussa 1944. Hakaniemen torilla punalesket saivat nenänsä verille joutuessaan maastoutumaan nopsasti, kun "Molotovin leipäkoreista" ei bublitskeja tai ryssänlimppuja tullutkaan (tämä taas on toinen juttu...). |
||||
|
08.05.2024 11:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Nämä nyt jo edesmenneet konttijunatkin pätkittiin kahteen 20-vaunun pätkään Niiralassa. https://vaunut.org/kuva/151429 | ||||
|
08.05.2024 10:54 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä tuli näkyville sattumakuvana, ja jäin sitten lukemaan noita kommentteja. Tivolintien nimi on 1970-luvun puolessa välissä päivitetty muotoon Tivolitie. Vuoden 1964 ilmakuvassa (https://kartta.hel.fi/ - tämän linkin alla olevassa palvelussa) Tivolintie jatkuu Helsinginkadulle saakka "leveänä". Vuoden 1969 ilmakuvassa katua on jo kavennettu ja rautatiealuetta lähin osa on ilmeisesti työmaana. Yhteys Helsinginkadulle näyttäisi olevan, mutta ehkä työmaaliikenteelle..? Vuoden 1972 ilmakuvassa rata-alue on levinnyt itään jo kohtaan, jossa aiemmin oli ollut Tivolintien länsilaita. Samassa ilmakuvassa Helsinginkadun ylittää uusi kapea silta, joka on jatkeena Tivolintien eteläiselle linjaukselle. Vuoden 1972 tilanteessa silta ei välttämättä ollut vielä valmis vaan työn alla. Tivolintien Helsinginkatua lähin osuus ei siis ollut normaalilevyinen katu enää edes 1969 eikä varsinkaan 1970-luvun puolella ja siitä eteen päin. Tutustukaa muutkin Helsingin ilmakuva-arkiston aineistoon, kuvat ovat osaksi epäselviä enkä voi julistaa tulkintojani ehdottoman oikeiksi. | ||||
|
|
08.05.2024 09:51 | Juha Toivonen | ||
| Aivan uskomatonta hölmöilyä 2020-luvun Suomessa! Entisöityjä täysikuntoisia raitiovaunuja lähetetään romuttamoon. Mitä lienee Hakavuoren kopla miettinyt, kun tällaisen tuhoamisen ovat mahdollistaneet? Tuskin yhtään mitään... Kaikkea sitä yhteiskunnan kustantama leipä elättääkin. | ||||
|
|
08.05.2024 09:42 | Eljas Pölhö | ||
| Öljypolttoon siirryttiin useimmissa vetureissa 1944 lähtien. Öljypolton haittapuolena oli tulipesän nopeampi kuluminen ("...it tended to increase wear and tear of the fireboxes...")* Polttoaineen lisäksi suuri ongelma oli veden laatu ja sen saanti. Jo 1930 Famagustasta länteen oleville asemille vesi oli lähetettävä säiliövaunuissa. Veden "pehmennys" laitteet (...water softening plant...)* saatiin vasta 1948, joten niistä (2 kpl) saatu hyöty jäi lyhytaikaiseksi. Sotavuosina hiilen lisänä käytettiin halkoja, mutta valtion metsäosasto varoitteli puutavaran loppumisesta ja toimitusten päättämisestä kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Tulen sytyttämiseeen käytettiin myös olkia (straw)*. Öljypoltto oli vetureissa* 11 (1944-1948), 21 (1945-1952), 22 ja 23 (1944-1952), 31 (1950-1952), 32 (1945-1947), 41 (1946-1952), 42 ja 43 (1945-1952) sekä 44 (1949-1952). *lähde: B.S. Turner: The Story of the Cyprus Government Railway |
||||