Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.05.2024 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei se ole kuin tuo etelään jatkettu kaksoisraide. | ||||
|
05.05.2024 10:25 | Petri Nummijoki | ||
| Tuollainen linkki löytyi aiheesta https://www.valtra.fi/blogi/valtra-world/suomen-ja-norjan-puolustusvoimat-tilasivat-valtroja.html | ||||
|
05.05.2024 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| Hyvä jos edes yksi. Mutta Valmetin tekemää ei sitten enää ole eikä vanhempia 300-sarjaan numeroituja. | ||||
|
|
05.05.2024 10:01 | Pasi Seppälä | ||
| Sain oman varusmieskoulutukseni Vekaranjärven nopean toiminnan traktorijoukoissa vuonna -92-93. Silloin traktoritoimintaa oltiin ajamassa alas ja kalusto koostui 25:stä Valmet 702 traktorista, joista kymmenen oli enää katsastettu. Korjaamo ei enää ottanut traktoreita huoltoonsa vaan hajonneet osat otettiin katsastamattomista yksilöistä. Värvätty kessu, joka vastasi koulutuksesta sanoi ryhmämme olevan toistaiseksi viimeinen, joka erikoiskoulutetaan traktoreihin. Palveluksen aikana kuitenkin tilanne muuttui, kun Puolustusvoimat totesi laskelmissaan traktorin olevan ainakin varuskunta-ajossa edelleen kustannustehokas peli. Koulutus jatkui ja ilmeisesti uuden kaluston hankintaa aloitettiin. Silloisilla 702:lla ajettiin paljon lavakärrin kanssa varuskunnan huoltoajoja. Myös ampumaradoille yleensä tilattiin traktori kuskeineen ajamaan ammuslaatikot ym.tarvikkeet. Samoin polkupyörämarsseilla tuli köröteltyä usein letkan hännillä keräämässä uupuneet ja pyöränsä rikkoneet lavalle. Pahkajärven ampuma-alueelle tuli vietyä kaikenlaista. Useamman kerran ainakin polttopuita. Varuskunnan alapuolen luolastossakin ajelin useamman kerran roskia tyhjentämässä oikein sotilaspoliisien valvonnassa. Yhdessä katsastetussa 702:ssa oli etukuormaaja ja sillä tehtiin joskus pieniä lumitöitä. Sillä ajelin hiekoituskärri perässä talvella urheilukentän juoksuradalle hiekkaa AUK:n kuntotestiä varten. Muistan kun ikivanha hiekoitin laukesi kesken homman ja puhalsi hydrauliöljyt radalle. AUK:n avuliaat varusmiehet auttoivat siivouksessa (käskystä tietenkin) ja rata hiekoitettiin lopulta lavakärriin haetulla hiekkakasalla hiljaa rataa kiertäen. AUK:n pojat kyydissä annostelivat hiekan lapiollaan itselleen mieleiseksi. Tällaisia mukavia muistoja on jäänyt mieleen. Oli kyllä huonojakin hetkiä, kun kalusto laukeili milloin mihinkin, mutta ei niistä nyt sen enempää. Nykyajan toiminta on varmasti kovasti erilaista ja kaluston ominaisuudetkin aivan toisenlaiset. |
||||
|
|
05.05.2024 09:49 | Juhana Nordlund | ||
| Ymmärtääkseni vaunut HKL 9 (samanlainen kuin tuo 12) on edelleen olemassa (fyysisesti ehjänä), samoin siihen yhteensopiva perävaunu 505. En tiedä milloin ne (lähinnä 9) on viimeksi katsastettu enkä sitä, onko niiden pyöriin tehty muutosta, joka on edellytys syväuraisten vaihteiden kautta liikennöintiin. | ||||
|
|
05.05.2024 09:45 | Petri Nummijoki | ||
| Jääkö näitä 1950-luvun telivaunuja ajokuntoisina talteen vielä tämän jälkeenkin vai menivätkö tässä jo viimeiset? Historia-arvoltaan mieltäisin tämän tyypin kaikkein arvokkaimmaksi musoeraitiovaunuista. Perusteena näiden suuri valmistusmäärä sekä se, että tyyppi oli todella huomattava tasonnousu liikenteeseen tullessaan. Lisäksi tämä eroaa useasta itseään vanhemmasta vaunusta siinä, että nämä olivat myös kotimaassa valmistettuja eli ovat samalla osa suomalaista teollista historiaa. | ||||
|
|
05.05.2024 09:05 | Otto Tuomainen | ||
| Ymmärsinkö siis varmasti oikein kuvatekstin, siis nämä molemmat vaunut on viety tuhottavaksi? Jossain sivistyneessä maassa ne olisi varmaan esillä liikennemuseossa tai niillä liikennöitäisiin kesäaikaan omalla museolinjallaan. Ei toisaalta jaksa enää yllättää, ihan varmaan on olemassa lukematon määrä selityksiä miksi vaunujen säästäminen olisi taloudellisesti, teknisesti ja poliittisesti täysin mahdotonta. | ||||
|
05.05.2024 08:40 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Muutaman W124 omistaneena, se on W124. Viimeisiä ns oikeita, kunnon mersuja. | ||||
|
05.05.2024 07:58 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen. | ||||
|
|
05.05.2024 07:58 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Olisiko tuo kuitenkin E-sarjan Merssu W124 (1984-1997). | ||||
|
|
05.05.2024 07:56 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi käytät romutuksen ja hävityksen sijasta sanaa kierrätys? Olisi edes lainausmerkeissä. Kierrätys on tuon härskin salaromutuksen kaunistelua julkisuuteen ja myötäilee vain asioista päättäneiden henkilöiden täysin rikollista touhua. Samallahan romutettiin myös "Ludde" eli nro 150. Ja aiemmin he ovat hävittäneet kaupungin kokoelmista jo koko joukon museoraitiovaunuja. |
||||
|
05.05.2024 07:53 | Samuel Pajunen | ||
| Fo:n numero on 22547. | ||||
|
|
05.05.2024 00:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Noista harvinaisemmista ruotsinkielisistä nimistä suomenkielisillä alueilla vielä, niin Kotuksen paikkakunnannimiluettelossa on erikseen kerrottu mitkä nimet eivät ole atiivisessa käytössä enää. Niihin voi viitata historiallisessa mielessä tai jos haluaa kehua sivistyksellään. | ||||
|
|
04.05.2024 23:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Voin olla samaa mieltä että Huopalahti on alunperin ollut Haapalahti josta se on ruotsiksi taipunut Hoplaxiksi, mutta Espoo ei ole koskaan ollut mikään Haapajoki. | ||||
|
|
04.05.2024 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mersu 190, eikös sitä kutsuttukin ennenvanhaan (n. 20 - 30 vuotta sitten) "tenavatähdeksi"? | ||||
|
|
04.05.2024 22:26 | Jorma Rauhala | ||
| Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo. | ||||
|
|
04.05.2024 21:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään se on Tövsala. | ||||
|
|
04.05.2024 21:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkos tuossa ainakin sataysikymppinen Mersu ja takana Toyota MR2? | ||||
|
04.05.2024 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmittavan vähän kuvia näkynyt tuosta Lempäälän asemarakennuksesta; tässäkin se olisi ollut tarjolla kuin karamelli :) | ||||
|
|
04.05.2024 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, herra Ilari! Kysymys: mikä olikaan Fo:n numero? |
||||
|
04.05.2024 21:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitäkin huolimatta että tämä asematalo on aika raakasti muutettu, siis yläkerrososa poistettu. | ||||
|
|
04.05.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1912 ruotsinkielisessä valtiokalenterista löytynyt: - Töfsala eli Taivassalo (joka ei ole rautatiepaikkakunta). | ||||
|
|
04.05.2024 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Finnassa kerrotaan, että tämä on "Yksi kolmesta säilyneestä alkuperäisestä Hangon radan asemarakennuksesta." Mitkäs ne kaksi muuta sitten ovat? Ai niin, no nehän ovat tietysti Tammisaari, Lohja, Korpi ja Hyvinkää. | ||||
|
|
04.05.2024 21:25 | Antti Grönroos | ||
| En tiennyt, että on olemassa J. Koppola. Ei ole pitkään ollut. Voiko joku kertoa, että minkälaista toimintaa Koppolassa on? | ||||
|
|
04.05.2024 21:15 | Antti Grönroos | ||
| Oot oikees Jimi, Wikipediasta katoin. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia 1960-luvulta |
04.05.2024 21:13 | Timo Humalisto | ||
| Mahtava kuvasarja! | ||||
|
04.05.2024 21:03 | Jan Jahkola | ||
| Autoista ehkä voittamaton :) | ||||
|
04.05.2024 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Miltähän täällä Melkkolassa näyttää nykyisin? Jouni? | ||||
|
|
04.05.2024 20:44 | Kari Haapakangas | ||
| Rannikolla on paljon jopa kolminkertaisia käännöksiä. Vanha suomalainen nimi on väännetty ruotsin mukaiseksi, ja tämä ruotsalainen puolestaan suomennettu. Hyvä esimerkki on Huopalahti. | ||||
|
|
04.05.2024 20:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siinä on tuo Reetu hylätty ja hamn suomalaistettu Haminaksi. | ||||
|
|
04.05.2024 20:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tunnetusti yksiä armeijan sodanajan himotuimmista pakko-ottosiviiliajoneuvoista ovat maasto-, lava- ja kuorma-autot sekä traktorit, joten samanlaista kalustoa on loogista olla käytössä myös rauhan ajan harjoituksissa. Voihan sen traktorin ajaa vaikka puun latvaan, kuten kadetti Kari kyyditessään kasarilla peräkärryn lavalla matkustaneita kadetteja Pyötsiä ja Hulkko: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/96b703ab-dbbd-4ecd-aa77-e332f3bc2592 | ||||
|
|
04.05.2024 20:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Antti viitannee tähän lauseeseen: "Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz." ( Löytyy Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuupovaara ) | ||||
|
|
04.05.2024 20:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs Fredrikshamn? Ja olikohan se juuri täällä vaunut.orgissa puhuttu, että jotkut suomennokset ovat tulleet rautateiden myötä; esim. Bennäs - Pännäinen, Kållby - Kolppi. | ||||
|
|
04.05.2024 20:22 | Antti Grönroos | ||
| Nyt tuli uutta tietoa. Tuli tuosta tekstistä mieleen, että reitillä Ilomantsista Kaltimoon sijaitsee sellainen kylä kuin Ilomanz. Ei liity tähän mutta kerroin sen nyt. | ||||
|
|
04.05.2024 20:20 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo Dv12 hakkaa corollan nopeusvälillä 0-120. Kun saa lähteä b-portaalla liikkeelle. | ||||
|
|
04.05.2024 20:15 | Kari Haapakangas | ||
| Maalaiskunnissa ruotsinnos on suomesta peräisin, kaupungeissa päinvastoin. Muinaissuomalainen nimi kun ei Ruotsin eliitille ollut tarpeeksi hienoa. Niinpä Salo(inen) nimettiin Brahestadikdi, jonka suomalaiset sitten muokkasivat Raaheksi..Näin on käynyt Helsingissä, Tampereella, Vaasassa... | ||||
|
|
04.05.2024 20:15 | Petri Nummijoki | ||
| Käsittääkseni traktorit on todettu edelleen kustannustehokkaiksi huollon apuna tai ehkä jopa niin, että traktoreiden ominaisuuksien kehittyessä niiden käyttöarvo on armeijan töissä kasvanut. Voidaan siis kuljettaa vaikka ampumatarvikkeita tai varustekontteja. Nykyaikainen traktori on kuitenkin pyöräajoneuvoksi hyvä maastoliikkuvuudeltaan, kohtuullisen nopea maantielläkin ja etukuormaajalla varustettuna pystyy nostamaan painavia esineitä. Lisäksi maanviljely- tai koneurakointitaustan omaavista löytyy päteviä kuljettajia vaikka ilman koulutustakin, joka ei pätisi pelkästään armeijakäyttöön suunniteltuihin erikoisajoneuvoihin. | ||||
|
|
04.05.2024 20:06 | Jaakko Pehkonen | ||
| Eikö Puolustusvoimilla ole melkoinen määrä koukkulavaperävaunuja traktoreihin. Niillä pystyy kuljettamaan monenlaista tavaraa paikasta toiseen. Etukuormaajat noissa näyttää myös olevan joilla voi nostaa monenlaista tai lastata esim. hiekkaa. Saattaa puolustusvoimilta löytyä traktori vetoisia tielanojakin ja näihin aikoihin tienlanaus on hyvinkin ajankohtaista hommaa. Nämä siis omia arvailuja ei varmaa tietoa mihin niitä on tuolla käytetty. | ||||
|
|
04.05.2024 20:02 | Jaakko Tuominen | ||
| Olivat, muistelen että kaksi kappaletta tuli kokeiluun. Oli tieto-70 luvun Korpivaaran lehdessä. Oletan että ensimmäiset Coronat oli -65 mallisia, maski erilainen pellistä ja vilkku katkaisia ratin keskiössä. ei viiksiä. Valon vaihto jalalla lattiassa. |
||||
|
04.05.2024 19:43 | Markku Naskali | ||
| Pelleilyksi on mennyt. Jonkin verran ymmärtää sen että yritetään jakaa matkustajia hiljaisimmillekin hetkille, mutta pahasti on mopo karannut. VR ja Posti ovat laitokset joiden toiminta hävettää suomalaista. | ||||
|
|
04.05.2024 19:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Loviisan kohdalla kyse on kuitenkin päinvastaisesta nimeämissuunnasta: ruotsista suomeen. Alkuperäinen nimi Lovisa kuullosti suomalaiskorvaan - tavu kun siinä on toisella tavulla - Loviisalta. Degerbystä tuli Loviisa 1752. Tuolloin Ruotsin kuningas Adolf Fredrik vieraili kaupungissa ja nimesi kaupungin puolisonsa, kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. |
||||
|
|
04.05.2024 19:18 | Miitre Timonen | ||
| Ja jos ei kotiudu koskaan niin voi alkaa maanviljelijäksi ja kasvattaa omat porkkanat siellä. | ||||
|
|
04.05.2024 19:14 | Miitre Timonen | ||
| Ainakin niillä voi vetää polttopuukärryä. | ||||
|
04.05.2024 19:14 | Pasi Utriainen | ||
| Vihreän sävyssä olisi hiottavaa. Metsänvihreä on tumma, syvä ja rauhoittava väri, mutta tällainen vaalean vihreä vaikuttaa rauhattomalta. | ||||
|
|
04.05.2024 19:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Joillekuille tämä voi olla ilmiselvä asia, mutta minua kiinnostaisi tietää, että mikä noiden traktoreiden funktio on? Kuvien perusteella niitä menee sotilasjunissa. Mitä tehtäviä niillä hoidetaan lumettomana aikana kasarmilla tai harjoituksissa? | ||||
|
|
04.05.2024 19:03 | Markku Naskali | ||
| Nimen omaan Corona. Niitä ensimmäisiä Suomeen rantautuneita Datsun "Luupään" kanssa. Menee sivuun tämän sivuston aiheesta, mutta olivatko aivan ensimmäiset koekappaleet Toyotalta nimellä Toyopet Tiara? | ||||
|
|
04.05.2024 19:02 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Riku! Ajattelinkin että nuo telaketjut ovat enemmän länsimaista mallia. Leo 1 kävi mielessä, mutta häiritsi kun tuosta on riisuttu pois sivuista sahalaitaiset telojen suojalevyt. Evakuointitehtävä kyllä selittää senkin; kyseistä vaunua ei ole tarkoitettu kiivaisiin tulitaisteluihin. Levyjen poistolla siis ei ole paljoa huonoja puolia. Helpottaa huoltoa ja korjausta. |
||||
|
|
04.05.2024 18:02 | Antti Grönroos | ||
| Loviisan ruotsinkielisessä nimessä on sama kuin Ilomantsin kohdalla, eli yksi kirjain pois ja saadaan Lovisa. | ||||
|
|
04.05.2024 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi. Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants. Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori. |
||||
|
|
04.05.2024 17:52 | Timo Arolainen | ||
| Toyota Corona. | ||||
|
04.05.2024 17:46 | Sanna Nikander | ||
| Kuinkahan monta vaunua juuri tähän sarjaan mahtoi valmistua? | ||||