Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.04.2024 21:59 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä miten kuljettaja koki asian mutta Työterveyslaitoksen 1970-luvun puolivälissä tekemissä mittauksissa Dr12 ja Dm7 olivat silloisesta vetokalustosta ainoat, joissa ei ylitetty 8 tunnin altistumista vastaavaa riskirajaa missään mittauksissa sen paremmin sivuttaisen, pystysuuntaisen kuin raiteen suuntaisenkaan tärinän osalta. Mittauksia tehtiin Dr12-vetureilla myös 115-120 km/h nopeudella. Dv12-veturitkin pysyivät rajojen sisällä noin puolessa mittauksista mutta Dr13- ja Sr1-vetureissa sekä Porkkanajunissa ja Sm1:ssä tehdyissä mittauksissa meni yleensä ainakin joku tärinäarvoista riskirajan yli. | ||||
|
28.04.2024 19:27 | Jaakko Tuominen | ||
| Jorma, Eikös tuo kytkin ole pelkkä kumivaimennettu tappikytkin ja tanssivatrenkaat on kerrosta alempana vaihteiston ja pyörän välissä? | ||||
|
28.04.2024 18:53 | Kari Aho | ||
| Löydän itseni kuvasta :) | ||||
|
28.04.2024 15:33 | Arto Papunen | ||
| Onkohan nämä kaikki kolme Dr21:stä nyt Kotkassa? | ||||
|
28.04.2024 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai "Joe - poika" Singaporesta. Vihje: ikivanha Aku Ankka, piirtänyt Karl Marksch, eiku Carl Barks! | ||||
|
|
28.04.2024 14:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on Joe-sedän oma liikennepaikka :) | ||||
|
|
28.04.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Iskareiden kunto vaikuttaa. Samoin pyörien profiili. Puhutaan »kartiokkuudesta». Mutta ylipäätään vetureiden matkustusmukavuus on kaukana matkustajavaunujen tasosta. Ja Sr2 on pahimmasta päästä. Mitä Timo Huruun tulee, muistelen jonkun vanhemman kaartin veturinkuljettajan kuvanneen täällä joskus sen liikkeitä »laajoiksi ja avariksi». Nythän Hurun käyttäytymistä pääsee tunnustelemaan vain kahdeksankympin vauhteihin asti. |
||||
|
|
28.04.2024 13:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autopuolella ripustusten loppuunkuluneet kumipuslat aiheuttavat yleensä vaihtotarpeen (kumisiin tai uretaanisiin). Tarpeen havaitsee kyllä käytön aikana. Kevennetty huolto vetureiden telien tarkastusten kanssa, niin...? Pääasiahan on kvartaalien positiivinen tulos, joten miten se nyt meneekään? |
||||
|
|
28.04.2024 12:59 | Timo Salo | ||
| Alkaa tuntumaan hiukan kyseenalaiselta tuo sanonta: kulkee kuin juna... Nopeudet nousee ja repiminen sinne/sun tänne suuntaan moninkertaistuu! Ainakin Dr12:sta osalta kuitenkin vielä tuo sanonta pitää täysin paikkansa, uskomattoman "sileää" kyytiä alle satasen nopeuksissa! Miten lie, jos mennään toiselle sadalle epämääräinen vaunusto väljien kytkimien kanssa perässä...? | ||||
|
28.04.2024 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuutamosonaattihan ei nyt niin kovin rautatiepitoinen ollut, ennemminkin opetuselokuva siitä, kuinka kaunotarta yksityisomaisuudekseen luuleva harhainen erektiotaan jumaloiva pöpi pysäytetään teknisellä näppäryydellä ja riittävän suurella annoksella sähköä. Kuitenkin, ykkösosa "selittää" kakkososan olemassaolon. Minusta sympaattisin hahmo molemmissa osissa on herra Kivisen esittämä Sulo Kyyrölä. |
||||
|
|
28.04.2024 11:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mahdoton sanoa. Kolmekymmentä vuotta sitten, kun Sr2 oli uusi, en voinut kuvitellakaan, että olisin päässyt ohjaamovierailulle veturin ollessa paikoillaan, saati sen ollessa liikkeessä. Ja kääntäen, eivät muut vetokalustot samalla tavalla hölsky, ei edes huomattavasti vanhempi Sr1. | ||||
|
28.04.2024 10:57 | Mikko Mäntymäki | ||
| Museojunissa T-vaihde takaa äänimaailman kun kentänheikennys menee päälle noin 50km/h, korjatkaa jos muistin väärin. | ||||
|
|
28.04.2024 10:46 | Timo Salo | ||
| Oletko A-P varma, ettei tuossa mainitsemassasi elimen (SA3) kolinassa ole kysymys suomalaisesta huolto-osaamisesta? Jotenkin tullut usko tuohon Sveitsiläiseen osaamiseen niin selväksi... Aikanaan TTKK:n lasermiehetkin mittasivat ko. maassa tehtyä laitetta ja vasta erotustarkkuuden menessä luokkaan 0,001 mm alkoi näkyä olemattoman kokoisia "virheitä"! | ||||
|
28.04.2024 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esimerkkikuva nykyajan tsekkilistan käyttämisestä: https://vaunut.org/kuva/166606 . Veturinkuljettaja laittaa Iso Vaaleeta hinuukuntoon ruksaillen samalla luurissaan olevaan hinauslomakkeeseen asioita tehdyiksi. | ||||
|
|
28.04.2024 10:34 | Eljas Pölhö | ||
| ”Kuutamosonaatti 2: Kadunlakaisijat”. Elokuva on tarkastettu helmikuussa 1991, joten oheiset kohtaukset on luultavasti otettu 1990. Ensimmäinen junakohtaus on ”Toijalan” asemalla, jossa Kyyrölän punakaarti odottaa Helsingin junaa. Kun juna saapuu, taustalla näkyy nimikyltti Salo. (kuva 1: Dr13 2316 kohdassa 40’20”). Porukka istuu kuitenkin ”Toijalan” asemalla (kuva 2 kohdassa 40’21”). Punakaarti ei nouse tähän junaan, vaan Turun suunnan junaan (kuva 3: Dr13 2328 kohdassa 40’31”). Junan vaunussa on kuitenkin kyltti Helsinkiin (kuva 4: kohdassa 40’43”. Vaunun myyntinumero on 418; minulla ei ole tallessa vaunujen kiertoja, joten en tiedä missä junassa myyntinumero 418 on kulkenut; huom. vaunu on sininen). Porukka saapuu Helsinkiin pitkässä punaisista Eil-vaunuista koostuvassa paikallisjunassa, jota veti Sr1. Taustalla saapuu sinisistä vaunuista koostuva pikajuna veturinaan myös Sr1 (kuva 5 kohdassa 42’00”). Muita junakohtauksia on kuvattu Linnanmäellä. Mikko Kivisen esittämä hahmo matkustaa yksikiskoisella, Kari Sorvalin esittämä hahmo jahtaa Kata Kärkkäistä (silloinen nimi) vuoristoradalla ja sitten Mikko Nousiaisen ja Vesa Vierikon esittämät hahmot matkaavat kummitusjunalla Mikko Kivisen jahdatessa. Nämä kohtaukset ovat elokuvan minuutin 63’ jälkeen seuraavan varttitunnin aikana. Kuten oheisesta sisältöselostuksesta huomaa, kuuluu elokuva ehdottomasti rautatieharrastajan leffavalikoimaan. Se on DVD:llä kotelossa, jossa on sekä Kuutamosonaatti (v. 1988) että Kuutamosonaatti 2 (myynti ja markkinointi VLMedia Oy). Kuvat viittaavat tarinaan rautatieharrastus FB-sivulla 19.10.2019. https://www.facebook.com/groups/805007689568130/?hoisted_section_header_type=recently_seen&multi_permalinks=2435076253227924 |
||||
|
|
28.04.2024 07:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikka Kolmonen onkin ottanut takapakkia Kakkoseen verrattuna kajuutan ergonomiassa ja siitä kuultaa läpi saksalainen logiikka sekä nykyajan digidigi, puhumattakaan ohjaamomeluun kuuluvista ajomoottoreiden jyristämisistään ja toosan korkeajänniteresonointipörinöistään, niin kyllä se vain Kakkosta tasaisemmin kulkeutuu eteenpäin. Havahduin Kakkosen nuljumisen määrään alkuvuodesta, kun liikenteellisten erikoisuuksien kautta sattui viikkojen ajanjakso, jolloin kohdalle ei osunut metriäkään kakkosmatkailua. Ykköstä, Kolmosta, Edoa ja Pendoa kyllä oli. Kun sitten ehkä kuukauden kakkosbreikin jälkeen kiipesin jälleen, itseni muiden laitosten vakaampiin menemisiiin totutettuani, Kakkosen kyyditettäväksi, melkein järkytyin siitä kiemurtelusta. Pahimpien vatkausten meneilläänolon tietää siitä, kun junankeulasta alkaa kuulua tuttu kolina. Se tulee siitä, kun SA3 heiluu laidasta laitaan kuin hullun mulkku. | ||||
|
28.04.2024 06:44 | Kimmo Säteri | ||
| Kuin katselisi Rocon kuvastoa 80-luvulta. Eikä maisemissakaan ole valittamista. | ||||
|
|
28.04.2024 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Jorma ja Gunnar: - käyttivätkö veturinkuljettajat erityisiä tarkistuslistoja toimenpiteitä suorittaessaan? Siis samalla tavoin kuin lentokapteenit koneissaan. Esim. sodanaikaisen nelimoottorisen Lentävän linnoituksen, Boeing B-17:n tarkistuslistan ensimmäinen kohta: - Brakes: Set, eli jarrut asetettu (kiinni). Tässä kuvasarjassa ilmeni, kuinka jo aluevaihteen asettamiseen tarvittiin "sylillinen" eri muotoista spaakeja ja vipstaakeja. Lättähän on suht simppeli kapistus, mutta siinäkin omat toimenpiteensä piti suorittaa tietyssä järjestyksessä. |
||||
|
28.04.2024 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suuntakahvan asentojen selitys (Moottori II mukaan): DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä TS = taakse, suurtartunta TN = taakse, normaalitartunta K = käynnistys 0 = kaikki virtapiirit auki K = käynnistys EN = eteen, normaalitartunta ES = eteen, suurtartunta DT = dieselmoottorit tyhjäkäynnillä. (Suurtartunta ja normaalitartunta ovat lyhyesti sanottuna eri tavoilla järjestettyä päägeneraattorin magnetointia.) Tehonsäätöpyörän asennot: O = kaikki virtapiirit auki T = tyhjäkäynti (ei nimeä) = suunnanvaihtokontaktorit sulkeutuvat NH = nopea hidastus - = hidastus portaittain V = vakioteho + = kiihdytys portaittain NK = nopea kiihdytys. Tehonsäätöportaita on 29 (0 ... 26 b). |
||||
|
28.04.2024 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| HKE Hanasaaren ja HKE Salmisaaren voimalaitosten polttoainetyöntekijöitä kutsuttiin "hiilivuorineuvoksiksi". | ||||
|
|
28.04.2024 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kadunlakaisijat - leffa oli lievästi koomikolliskauhu-jatko Kuutamosonaatti - kauhuleffalle. Kadunlakaisijoissa oli muun muassa suosta herätetty Kyyrölän punakaarti, jonka "luttoonankomentajaa" esittänyt Matti Tuominen veti roolinsa erityisellä paneutuneisuudella! M. Tuominen oli kunnostautunut myös kauppaneuvos Paukkuna: " - tarjoilija, tärpättiä!" "Toveri konduktööri, matkamme maksaa Kansanvaltuuskunta!" |
||||
|
|
28.04.2024 01:25 | Mikko Ketolainen | ||
| Tv-vetureita, elokuva Kadunlakaisijat, 2*Dr13, numerot 2316 ja 2328, molemmilla perässään letka sinisiä vaunuja. Tv-sarjassa Raid Dv15 2007 vilahtaa tavaravaunuletkan kanssa. Lentsussa näkyvä Dr13 näyttäisi olevan numero 2344. Elokuvassa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin näkyy Dv12 2745 vetämässä vankivaunun sisältävää matkustajajunaa. Tai eihän tuo veturi vielä tuolloin ollut Dv12. Elokuvassa Natalia, jossa kuljetetaan rajan yli tullutta lehmää junalla takaisin, näkyy useampia vetureita, Dv12 2754, Dr12 2200 ja vissiin taisi yksi Dr14 vilahtaa myös ratapihalla. Elokuvassa Liian iso keikka näkyy Dv12 2742. Tv-sarjassa Taivaan tulet näkyy ainakin Dv12 2659. Tässä oli täydennystä listaan 16 vuoden tauon jälkeen. | ||||
|
28.04.2024 01:17 | John Lindroth | ||
| Kiva tunnelmallinen kuva Satamaradalta! | ||||
|
|
28.04.2024 00:52 | Mika T. Polamo | ||
| Kaima (poislukien etunimet ja sukunimi) on kaivanut rohkeasti poikkeavan kuvan sivuraiteelta. Kuvausaikakin sattuu (auh) kipeästi (douple auh 7th hell) aikaan jolloin elämä oli sivuraiteella. Sommittelu on rohkea ja tasapainoinen. Objekti on subjektiivisesti katsoen vetäisty alavasempaan platinahintaisesta leikkauksesta. Väripaletti on listaykkönen. Färit on helppo listata: Ne ovat kuin Schindlerin listasta. Ei vastamulkoilemista. Kuvaajalla on leikannut, kun alaoikealla oleva ohjaustoosakin on täysillä mukavasti mukana. Täysi metsurin high-four tälle kaikelle. Ota leipä. .. jos vielä voit. | ||||
|
27.04.2024 23:24 | John Lindroth | ||
| Edessä oleva lienee veturi mutta takana oleva koppi lumiaura tms ?X1 on siis lumiaura"Schleppschneepflug" lempinimeltään "Kratzl"vuodelta 1894.Edessä seisova veturi saattaa olla Stm L.B. 6 Thörl.(0-6-0)vuodelta 1893,se on täydessä iskussa ja vetää tänäkin päivänä museojunia. | ||||
|
27.04.2024 21:45 | Rasmus Viirre | ||
| Aika kova vauhtikuva! | ||||
|
27.04.2024 19:40 | Jaakko Tuominen | ||
| Ja toinen pää jätetään lattialle. | ||||
|
27.04.2024 19:39 | Topi Lajunen | ||
| https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/vesiliikennemerkit_vaaka_a3.pdf | ||||
|
|
27.04.2024 19:25 | Markku Naskali | ||
| Mikä on tuo "koppi" veturin perässä ja mikä on edessä? | ||||
|
27.04.2024 19:06 | Timo Humalisto | ||
| Jaa lavvantaina vai? | ||||
|
Kuvasarja: Dr13:n käyttöönoton tarkistuksia. |
27.04.2024 19:02 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja "konepellin alle"! | ||||
|
27.04.2024 18:56 | Hannu Peltola | ||
| Kuvat E69:eistä ovat aina hauskaa katsottavaa! Tällainen olisi ollut hauskaa nähdä arkipäivän ajossa! | ||||
|
27.04.2024 10:18 | Raimo Harju | ||
| Laitoin tämän Ukko-Pekan sen vuoksi, kun kyseessä oli raskas ja varsin järeä rakenteeltaan oleva veturi. | ||||
|
|
27.04.2024 10:11 | Raimo Harju | ||
| Myös Ukko-Pekan 1005 ohjaamoon, vaikkakin on höyryveturi. | ||||
|
27.04.2024 09:14 | Lari Åhman | ||
| Kuva kertoo haikeudellaan yhden aikakauden lopun alkaneen. Veturiyksilöiden kilometrien vertaaminen on mielenkiintoista, mutta kuten yllä mainittiinkin, ovat kaikki kokeneet useampia konepajareissuja matkallaan. Täten yhdessäkään veturiyksilössä ei liene alkuperäistä muuta kuin runko - moottorit, telit jne on vaihtuneet varmasti moneenkin kertaan matkan varrella. Kuuluisin on varmasti 2501, joka purettiin, rakennettiin Sv1:ksi, taas purettiin ja rakennettiin takaisin Dv12:sta tekniikkansa osalta 26-sarjaa vastaavaksi. | ||||
|
26.04.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mestarillinen otos! Kyllä käyp katteeks! | ||||
|
|
26.04.2024 19:30 | Pasi Seppälä | ||
| Säkkipimeässä kuvaaminen tarvitsee hyvää tuntumaa kuvaamiseen ja omaan kalustoon. Valotusta kun ei pääse harjoittelemaan etukäteen. On laitettavat jonkinlaiset asetukset etukäteen ja toivottava, että veturin tullessa kennolle tarttuu valoa riittävästi eikä taas vastaavasti mikään valotu liikaa. Tarkennuksen kanssa on myös omat haasteensa. Kirkkaat valot sotkevat yleensä automaattitarkennuksen, joten käsin tarkennus johonkin sopivaan kohtaan on suotavaa. Mikään ei harmita enempää kuin epätarkka kuva. Sitä kun ei jälkikäteen saa oikein korjattua mitenkään. Valotuksen kanssa on paljon enemmän pelivaraa. Tässä on mainio esimerkki hyvästä onnistumisesta. Pimeään ilmestyvän veturin valot on taltioitu varsin onnistuneesti ja tunnelma on hyvin aistittavissa. Mukavasti valon heijastumista löytyy kiskojen lisäksi myös ajolangoista. Edit:pari kirotusvihrettä korjattu. Tabletin kosketusnäyttö on hanurista. |
||||
|
|
26.04.2024 19:27 | Jarno Piltti | ||
| Upea näkemys sähköistetystä radasta! | ||||
|
26.04.2024 17:13 | Petri Nummijoki | ||
| Koneviestissä käsiteltiin muutama kuukausi sitten tiehöylien historiaa sekä kansainvälisesti, että kotimaisen valmistuksen osalta. https://www.koneviesti.fi/ajoneuvot-ja-ymparisto/edd74104-4587-4304-88ba-f77184a0b841 | ||||
|
|
26.04.2024 15:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Joskus täällä vaunut.orgissa Murnauta kutsuttiin adjektiivilla "kissamaisen onomatopoeettinen" :) | ||||
|
26.04.2024 15:03 | Mikko Mäntymäki | ||
| Joko tänään ammuttiin ensimmäiset räjäytykset kuulosti että lähellä ammutaan kalliota. | ||||
|
|
26.04.2024 14:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ober aber über, Oberammergau, ober aber unter, Unterammergau, heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut." |
||||
|
|
26.04.2024 14:11 | Markus Räsänen | ||
| Ajolinja-lehden 02/24 oli juttu Lokomon nostureiden historiasta. Lokomon nosturimalleja oli useita, mutta niin kuin Erkki Nuotio totesi, volyymi jäi sarjatuottajien jalkoihin, mutta juurisyyt oli kallis hinta ja markkinoinnin keskittyminen Suomeen (Hankkija) ja Ruotsiin (Lokomo Ab). Lokomolla oli kaikkiaan 25 nosturimallia, joista kaksi oli kiskomalleja, 25 tonnin R333E ja 36 tonnin R351N. Lokomon nostureiden historiasta on tehty kirja: Lokomo nostureita Suomesta. Kirjaa saa tilattua Nosturihistorialliselta seuralta hintaan 35€+toim.kulut, www.nosturihistoriallinen.fi |
||||
|
26.04.2024 11:19 | Julius Ylitalo | ||
| Toivottavasti junalla pääsee jatkossakin Repovedelle Hillosensalmelta kesäisin. | ||||
|
26.04.2024 06:44 | Ossi Rosten | ||
| Sattumakuvana ponnahti pintaan.. Tässä on kyllä kuva! Upea! | ||||
|
26.04.2024 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bad Tölzissä aikoinaan oli SS:n upseerikoulu. Oli siellä koulutettu suomalaisiakin vapaaehtoisia. Sodan jälkeen sinne asettui joku Ameriikan joukko-osasto: - portilla kotkankuva vaihtui toisen malliseksi. |
||||
|
|
26.04.2024 00:00 | Petri Nummijoki | ||
| Vr11-veturiin on julkisen selityksen mukaan menehtynyt Maanselän onnettomuudessa. Siitähän oli tosin jonkun kuvan yhteydessä pohdintaa, oliko kysymys onnettomuudesta ensinkään vai tahallisesta teosta. Moottorivaunuihin ja höyryvetureihin on myös menehtynyt mutta jätetäänkö ne pois laskuista? | ||||
|
|
25.04.2024 22:59 | Mikko Ketolainen | ||
| Taitaa olla vetureista vain Dr13 ja Sr1 joiden ohjaamoon on kuljettaja menehtynyt törmäyksessä. | ||||
|
|
25.04.2024 22:33 | Eljas Pölhö | ||
| Sv12 ja Sr12 olivat melkoisissa ongelmissa 1960-luvulla kun moottorit ja telit eivät kestäneet. Kaikki moottorit ja telit oli vaihdettu tai vahvistettu noin 1970-luvun alkupuolelle mennessä, minkä jälkeen ei yhtä vakavia ongelmia enää ilmaantunut ja kaikkiaan Sv12/Dv12 on dieselhydraulisena veturisarjana ollut maailman pitkäikäsin. Jos dieselsähköiset veturit otetaan mukaan, niin Nohabit (se malli jota Suomessakin kokeiltiin) on pitkäikäisyydessään samaa tasoa. | ||||
|
|
25.04.2024 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee kilometritietojen salaamiseen muka "yrityssalaisuutena", oliko kyseessä todellinen, muista alan firmoista kopioitu käytäntö vaiko pelkästään jonkun tympäisevän ja paskantärkeän pikkunilkin patsastelu...? Mitenkäs muutoin joku turhapuro omaa "tarpeellista" suojatyöpaikkaansa puolustaisi...? Niin, ja milloin 2501 ja 2502 valmistuivatkaan koeajoja ja muuta viilailua varten? VR:hän otti nämä yleiseen liikenteeseen keväällä 1964, joten itse ainakin uskoisin kummankin keränneen kilsoja ja tiimaa vaikka kuinka raakasti...? Ja pitäähän sitä kokeiluja tehdäkin, jotta nähtäisiin sekin puoli, kuinka suunnittelupuoli ja pajan puoli ovat pelanneet yhteen ja kuinka hyvin. Ja kuinka tehtävänmäärittelyssä annettu tehtävä onnistui? Menikö ns. putkeen? Sama vanha vaiva aina vähänkin teknisemmissä vehkeissä: - piru piilee aina pikku yksityiskohdissa. Uutta laitetta koottaessa ei aina heti selviä sekään, että missä kulumista tapahtuu. Siinä mielessä nämäkin 2501 ja 2502 ovat vissiin käyneet verstaalla monta kertaa, ennenkuin ne päästettiin tyyppikoulutettujen kuljettajien ohjastamana normaaliin tapaan Pohjois-Suomen malmijunia vetämään. |
||||
|
25.04.2024 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sieltä on päästetty liian kalliiksi osoittautunut lemmikkieläin pois kyydistä karkuun! Esim. kissa, sheefferi (kouluttamaton!), boa, aviopuoliso tai avokki (samoin kouluttamaton!), sijoituslapsi, anoppi, appiukkokin. Kaikilla oletettavasti tuntomerkkinä: pahasti puutteellinen ja/tai tyystin epäonnistunut sisäsiisteyskasvatus...? Raitiotien raideleveys? 1435 mm? |
||||