Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2025 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni ilmanvastus alkaa olla merkittävän suuri nopeudella 100 km tunnissa ja siitä ylöspäin. Ainakaan henkilökohtaisesti en usko ainakaan Kisko-Kallen tarvitsevan virtaviivaista koria... BR 39: suurin sallittu ajonopeus oli 110 km/t. BR 38:lla tasan 100 km tunnissa. Molemmat aikanaan varsin käypäisiä pikajunissakin käytettäväksi. Entä DR:n modernisoimalla BR 22:lla? Samoin sn 110. Uskoakseni veturinsuunnittelussa EI TARVITSE ottaa huomioon virtaavan ilman ja veturin kyljen rajapinnan välistä kitkaa? Tämä erityisesti pienoismallien rakentajille tiedoksi... heko heko! |
||||
|
04.02.2025 19:52 | Leevi Halonen | ||
| Jimi on oikeassa! | ||||
|
|
04.02.2025 18:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ne alun perinkään olleet mustia, vaan juuri tuollaisia hopeanharmaita - siis nimenomaan vain tässä 3221:ssä. | ||||
|
|
04.02.2025 10:40 | Petri Nummijoki | ||
| Kai kauneus on katsojan silmässä. Omasta mielestäni tämä on höyryveturin näköinen enkä kaipaa sen enempää muotoilua. Toisaalta muotoilu ei liene järkevääkään siinä vaiheessa, jos se tapahtuu huoltokohteisiin pääsyä vaikeuttamalla | ||||
|
04.02.2025 07:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturinkuljettajaoppilas jostain maakunnista harjoitusajolla Hki - Kkn. Matkaneuvoja pyytää pysäyttämään veturin Kauklahden lehtikioskin kohdalla. Oppilas: - Onko väliä minkä lehden kohdalle? | ||||
|
|
04.02.2025 05:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä vaiheessa, kun Saksan osavaltioiden omia rautatielaitoksia (Länderbahnen) yhdistettiin 1.4.1920 Deutsche Reichsbahniksi, tuli veturiluokitusten kanssa tosissaankin iso työmaa. Eri veturityyppejä oli olemassa yli 400! Eri veturitehtailla erilaiset rakennustavat ja suunnittelijat. Robert Garben "tauti" oli tehdä vetureistaan kovin teknisen näköisiä: koruttomia putkituksia ja laitesijoitteluja ympäri kattilaa. Esimerkiksi juuri kuvan BR 39 ja 38, eli ex preussilainen P 8. Baijerilainen Anton Hammel oli toista maata: kuvankauniita tyyppejä, mm. Baijerin S3/6 eli myöhemmät BR 18.4 - 5. Mitä pikajunaveturityyppeihin tulee, niin niiden merkinnäksi ajateltiin Baureihet ("rakennetyypit", kirveellä käännettynä) 01:stä 19:ään. (Kaikkiaan Baureiheja höyryvetureilla oli 01:stä 99:ään.), Siten ensimmäisten kaavailujen ja mietintöjen seurauksena kuvan P 10 sai sarjamerkikseen 17. Länderbahn-veturityyppejä tilattiin tehtailta tämän suunnitelman mukaisesti vuodesta 1922 heinäkuulle 1923. Siten P 10: myöhemmät numerot 39 011 - 39 022 toimitettiin vetureina 17 011 - 17 022. (Samoin P8:ien myöhemmät 38 4026 - 4030 toimitettiin vetureina 16 2996 - 3000.) Muutoin 39:ää valmistettiin vuoteen 1927 saakka. Vanha, ja 1920 pois jäänyt KPEV:n preussilainen numerointijärjestelmä oli sellainen, että vetureilla oli paitsi numero, niin myös KED:n (= keisarillisen rautatiealueen) nimi samassa numerolaatassa (tulipesän sivuilla). Siten vetureilla saattoi olla samoja numeroita, kunhan vaan KED:t vaihtelivat (esim. 2401 Köln, 2401 Breslau, 2401 Hannover, 2401 Berlin ym.). Veturityypit samoista numeroista huolimatta saattoivat olla kuitenkin erilaisia ja siirrot KED:stä toiseen teetti omat vaivannäkönsä asian suhteen. Mitä kuvan P 10:een tulee, sen numerolaatta on näköjään natsiajan muisto ja tyylinen (ns. Spitznummer-fontilla), kun punametalleista alkoi olla sodan takia pulaa. Siten numerot joko maalattiin (kuten Kriegslok-sarjoissa 42 ja 52) tai tehtiin kuvassa näkyvä alumiininen numerolaattamalli. Mitä Sir Johnin mainitsemaan Baureihe 22:een tulee, niin DDR:n Reichsbahn vaihtoi vetureihin uudet hitsatut tehokkaammat ja polttokammiolla varustetut kattilat. Kattilat olivat hiukan pidennettyjä takapäistään ja ne olivat vaihtokelpoisia BR 03.10 ja BR 41 kattiloiden kanssa. Edelleen kattilat saivat uudet sekoitusesilämmittimet syöttöveden lämmittämiseksi. Asiaan kuului myös uudet, hitsatut ohjaamot. Veturit saivat myös uudet vakiomalliset neliakseliset tenderit. Edelleen ne saivat uudet sylinterit, Trofimoff-luisteilla. DR:n BR 22:ta oli muutostyönä toteutettu vv. 1958 - 1962 kaikkiaan 85 veturia. Mitä BR 39:ään tulee, niin niitä valmistettiin vuoteen 1927 asti, kaikkiaan 260 veturia, nrot 39 001 - 39 260. Mitä sarjaan 39 muuten tulee, niin sota-ajan sekamelskat tekivät oman lisänsä soppaan! Vuosina 1944-45 oli joitakin 39:iä jäänyt Puolaan. Sikäläinen PKP käytti niitä tyyppimerkinnällä Pt1. Puola luovutti nämä veturit DDR:ään vuonna 1956. Näistä viiden veturin alkuperäiset numerot kyettiin selvittämään: 39 038, 039, 122, 171 ja 191. Kolmen veturin kohdalla ei vanhat numerot enää selvinneet: uusionumeroitiin 39 020, 261 ja 262. Kuitenkin, myöhemmin on selvinnyt: 39 020(2) oli entinen puolalainen Pt1 - 3, eli entinen 39 187. Nyt seuraakin vekkuli dilemma: vetureita 39 020 olikin saman aikaisesti KAKSI veturia, toinen edellä mainittu DDR-Reichsbahnin kone ja toinen Länsi-Saksan Bundesbahnin veturi. DB tosin hylkäsi oman 39 020:nsä vuonna 1960. DDR:n 39 020, yhdessä 39 261:n ja 262:n kanssa muutettiin sarjaan BR 22, nroiksi 22 014, 22 015 ja 22 084. Lisäksi Puolasta takaisin tullut Pt1 - 5 piti numeroida alunperin veturiksi 39 263, mutta tarkemman paneutumisen jälkeen sen alkuperäinen numero selvisi ja niin veturista tuli 39 115. Siitä sittemminpian tuli nro 22 079. BR 39 - pääsarjan vetureilla oli pyörästönä 1'D1'. Alkuperäinen P 10/BR 39 oli kolmisylinterinen tulistajaveturi. Vuonna 1938 tehdyn Itävallan pakkoliittämisen Saksaan ("Anschluss") myötä itävaltalainen (BBÖ) sarja 670 (1'D1'h2, siis kaksisylinterinen!) liitettiin sarjaan 39, numeroilla 39 301 - 308. Sarjan akselipaino oli 14 tonnia, kun se P 10:llä oli 19 tonnia. Itävaltalaisten valmistusvuosi oli 1918. Vuonna 1943 Saksa sai saaliikseen 15 jugoslavialaista sarjan 06 veturia. Niiden tyyppi oli 1'D1'h2 (+ tenderi), ne olivat valmistuneet vuonna 1930. Akselipainot sellaiset 18 tonnia. Numerot: 39 401 - 415. Eikä tässä vielä kaikki: Puolalaiset valmistivat vuonna 1940 Pt31-tyyppisiä 1'D1'h2-vetureita. Saksalaiset ottivat ne käyttöönsä, sarjaan 39 numeroilla 1001 - 1012. Numeroiden jälkeen merkittiin ne p-kirjaimella, esim. 39 1011p. Lokakuussa 1941 ne numeroitiin uudelleen: 19 155 - 19 166. Muistin tueksi: (saksalaisten höyryvetureiden sarjatunnuksista) Pikajunaveturit, tenderillä: BR 01 - 19 Henkilöjunaveturit, tenderillä: BR 20 - 39 Tavarajunaveturit, tenderillä: BR 40 - 59 Pikajunan tankkiveturit: BR 60 - 61 Henkilöjunan tankkiveturit: BR 62 - 79 Tavarajunan tankkiveturit: BR 80 - 96 Hammasratojen veturit: BR 97 Norm.raiteiset paikallisratojen veturit: BR 98 Kapearaiteiset veturit: BR 99. |
||||
|
04.02.2025 01:31 | Rasmus Viirre | ||
| PYO 266 tuli Oulussa myös poikkeuksellisesti kakkoselle, tosin viime torstaina 30.1. | ||||
|
03.02.2025 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole vielä näkynyt kommentteja käyttäjiltä: "Kuinka näitä espanjattareita tarkenee ajella Suomen talvessa?" | ||||
|
|
03.02.2025 23:21 | Petri Sallinen | ||
| Pikemminkin kaalimato. | ||||
|
|
03.02.2025 22:20 | John Lindroth | ||
| DR rekonstruoi näistä Br 39 (Preussin P10) vetureista 85 kpl ja loi uuden veturisarjan BR22 vuosien 1958-1962 välisenä aikana jolloin ne saivat mm uuden kattilan.Näiden numeroiksi tuli 22001-085 ne hylättiin v.1971. | ||||
|
|
03.02.2025 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halvalla ostetut tarrakirjaimet, herra Rasmus...? | ||||
|
|
03.02.2025 21:57 | Rasmus Viirre | ||
| Kuva on oikein hyvä, mutta mitenkä veturin numerot näyttää noin haaleille? | ||||
|
03.02.2025 20:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Lisätään, että aina Leppävaarasta asti Petrin mainitsemaan paikkaan tulee menemään pohjoispuolella. Eteläpuolella se menee siitä Kauniaisten ja Koivuhovin väliin asti, jossa vaihtaa taas pohjoispuolelle Thurmaninpuiston kohdalla. Yksi puolenvaihto on vielä myöhemmin rakennettavalla viimeisellä osuudella niillä main, jossa ylitetään Espoonjoki ja johon Länsiradan haarauma on suunniteltu. | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon rata 150 |
03.02.2025 20:14 | Samu Saikkonen | ||
| Kiitos, Noah ja Esa! Myös yksi suosikeistani | ||||
|
|
03.02.2025 19:57 | Markku Naskali | ||
| Vihreä krokotiili lumisella maalla. | ||||
|
03.02.2025 12:04 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunu tuli VR:n omistukseen 1939: Vuorineuvoksetar Lilli Ahlströmin kuolinpesän puolesta pääjohtaja H. Gullichsen tarjosi vaunua valtionrautateille, joka 3.4.1939 siirsi asian ministeriön päätettäväksi. Rh ei tarvinnut vaunua itselleen, mutta suositti ministeriölle, että vaunu hankittaisiin valtiolle korvaamaan ministeriön virkavaunu n:o 41, mikä ei enää ollut ajan vaatimusten tasolla. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö myönsi 3.5.1939 (n:o 3179) Rautatiehallitukselle hankkia vaunu tarjouksen mukaisella 400'000 markan hinnalla ja sitä tuli käyttää kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin virkavaununa ja hänen antamiensa määräysten mukaan valtion edustus- tai muihin tarkoituksiin. Vaunun ostopäätös tehtiin 15.5.1939 (Rh 1062/2801) ja vaunun vastaanottoilmoitus ja maksulupa päivättiin 26.6.1939 (Ko 653/814). Kuvatekstiin ehkä voisi muuttaa VR:lle siirtymisvuodeksi 1939. |
||||
|
03.02.2025 11:16 | Petteri Kumpulainen | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
03.02.2025 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Jotenkin tutun näköinen veturinnokka ja rautaa säästänyt minimaalinen karja-aura. | ||||
|
03.02.2025 09:01 | Janne Karresuo | ||
| Kiitos Noah! | ||||
|
03.02.2025 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Näillä kuljetettiin dieselpolttoainetta VR:n omiin tarpeisiin ainakin vielä 90-luvulla. Esimerkiksi Jyväskylän veturitallilla oli muistaakseni 90 kuution maasäiliö, johon yksi tällainen BSo tyhjeni sopivaan aikaan tilattuna. | ||||
|
03.02.2025 00:02 | John Lindroth | ||
| Hieno höyrykuva Pasilan ajoilta! Eläköön Höyry! |
||||
|
02.02.2025 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa nähdä vielä neljä Dr16-sarjan veturia samassa kuvassa. Taitavat kaikki sarjan koneet pesiytyneet Ouluun. Onko muuta käyttöä kuin Kolarin yöjunat? | ||||
|
|
02.02.2025 21:39 | Daniel Nironen | ||
| Komia kuva! | ||||
|
|
02.02.2025 19:49 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
02.02.2025 19:05 | Rasmus Viirre | ||
| Johan on hieno havainto | ||||
|
02.02.2025 17:15 | Santeri Turunen | ||
| Nyt näkyy, kiitos! | ||||
|
|
02.02.2025 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja täälläkin videon pystyi katsomaan. | ||||
|
|
02.02.2025 16:17 | Jari Välimaa | ||
| ainakin minulla toimii nyt | ||||
|
|
02.02.2025 15:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Joko nyt toimii? Youtube oli pimahtanut ja julkaisunapin painamisesta meni 4 tuntia ilman minkään tapahtumista. | ||||
|
|
02.02.2025 15:21 | Santeri Turunen | ||
| Video on yksityinen, eikä siten pysty sitä katsomaan. Saisiko sen vähintään piilotetuksi? | ||||
|
|
02.02.2025 14:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Piti ihan etsiä että mikä on BSo, 2002 sellaisella kolhittu Sköldvikissä: https://tinyurl.com/4znkwr9 | ||||
|
|
02.02.2025 14:24 | Rasmus Viirre | ||
| Kasitoista aina yhtä viehättävä | ||||
|
02.02.2025 14:23 | Rasmus Viirre | ||
| Poron sarvet keulassa ... | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon rata 150 |
02.02.2025 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä herra Noahin kanssa. | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon rata 150 |
02.02.2025 08:39 | Noah Nieminen | ||
| Hienoja kuvia! Oma suosikkini on se kuva, jossa Kana on lähtenyt viemään sekajunaansa kohti Hinthaaraa. | ||||
|
01.02.2025 22:32 | Antti Grönroos | ||
| Tämä on Puhoksen Veturipalvelun entinen veturi. | ||||
|
01.02.2025 21:16 | Leevi Halonen | ||
| Niin on kadonnutta historiaa. :( | ||||
|
01.02.2025 20:11 | Antti Grönroos | ||
| Kyltti on siirretty asemarakennuksen rappusten ja resiinan edestä tuohon. | ||||
|
01.02.2025 20:09 | Antti Grönroos | ||
| Rainer ja Tuomo ovat molemmat oikeassa kuin myös Jimikin. | ||||
|
|
01.02.2025 19:16 | Reijo Salminen | ||
| Hieno raktori tuossa vasemmalla! | ||||
|
|
01.02.2025 18:18 | Petri Nummijoki | ||
| Selvä, sitten 1019:n Tampereen käynnit eivät päättyneet edes kesään 1960 https://vaunut.org/kuva/100137. Helsingissä ei liene ollut vuoden 1961 jälkeen Hr1-vetureista enää pulaa eikä Hyvinkään konepaja korjannut kai kevään 1965 jälkeen höyryvetureita. Ehkä sitten joku Kuopion konepajaan matkalla ollut Pasilan Hr1 oli toimitettu Kouvolaan vakijunassa ja paluujunassa lähetetty Helsinkiin Kouvolan oma Hr1 tai jotain. | ||||
|
01.02.2025 17:42 | Ilkka Hovi | ||
| Henkilöliikennettä ei tule ainakin tänä vuonna, sillä Traficomin mukaan puuttuu "HENKILÖLIIKENNE KOODI". Se on varmaan jotain isoa ja painavaa, ehkä tehdään valamalla ja sitten takomalla. | ||||
|
|
01.02.2025 17:22 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Silvola. | ||||
|
|
01.02.2025 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Kerimäki. Vihjeen perusteella. Oli muuten uutta että senniminen asema on, mikä sen alkuperäinen nimi oli? | ||||
|
|
01.02.2025 15:49 | Jarno Piltti | ||
| Täysin kadonnutta historiaa tämä. Voi vain arvailla montako tuhatta kilometriä vaunulla on edessä määränpäähänsä. Tai takana, jos tavaraa tuodaan Raisioon. Ilmeisesti ainakin sen verran että jopa VR:n kannattaa viedä asiakkaalle yksi vaunu kerrallaan. | ||||
|
01.02.2025 15:43 | Jarno Piltti | ||
| Tämä mielenkiintoinen kuva onkin mennyt ohi. Vanhat kartat -sivuston vuoden 1948 pitäjänkartassa ei sahaa vielä ole, vuoden 1964 peruskartassa se on. | ||||
|
|
01.02.2025 15:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös kuvasta löydy jonkinlainen vihjekin :) | ||||
|
|
01.02.2025 15:18 | Veeti Pietilä | ||
| Kalvitsa? | ||||
|
|
01.02.2025 14:40 | Antti Grönroos | ||
| Ei ole Parikkala mutta oikeassa suunnassa olet. | ||||
|
01.02.2025 14:20 | Jari Välimaa | ||
| Lielahden kauppakeskukseen ja super-marketteihin pääsee bussilinjoilla 21 ja 22 jokaiselta ratikalta Hiedanrannasta. Heti kun ratikka on lähtenyt niin bussit lähtevät. helppoa ja samalla lipulla. | ||||
|
01.02.2025 14:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämäkö on viimeinen kuvaamani kolminveto? Nyt on siirrytty Dr19-aikaan. | ||||