Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.12.2024 16:11 | Mikko Ketolainen | ||
| Tämä tasoristeys https://vaunut.org/kuva/25345?u=801 , mutta onko Parantalassa sijaitsevaan Saviniementien tasoristeykseen saatu jo puomit? Suunnitelman mukaan olisi pitänyt asentaa vuonna 2021 vai jäikö suunnitteluasteelle koko asia? | ||||
|
18.12.2024 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeksi Ruotsissa käydessäni kiinnitti huomiota, että Norrköpingin ja Sundsvallin asemilla ei ole asematunnelia, vaan laitureille kuljetaan puomeilla varustettujen laituripolkujen yli. Vastaavia paikkoja voi olla muuallakin, mutta nuo kaksi nyt ainakin ovat ihan pääraiteiden yli. Ei siellä toki ajeta 200 km/h. | ||||
|
|
18.12.2024 15:18 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen uusi puolipuomilaitos saman kaupungin alueella on Naarakoskentie, vähän Äänekoskelta Saarijärven suuntaan. | ||||
|
|
18.12.2024 15:17 | Jouni Hytönen | ||
| Laitteet ovat varmaankin rakennettu valmiiksi, mutta lopullinen käyttöönottotarkastus ehkä vielä puuttuu. | ||||
|
|
18.12.2024 14:54 | Timo Salo | ||
| Hieno "muinainen" lättäkuva sattumana pisti katselemaan hiukan pitempään... Miten lie tuo laiturin kulkuportti? Oikein sähköllä ohjattu? (Ihmeen paljon tuota kuvaa on "kärsinyt suurentaa", laatu ihan ok vieläkin. Reinolla, tai tuntemattomalla kuvaajalla ollut senaikainen laatukamera ja herkkää filmiä) | ||||
|
18.12.2024 14:52 | Reijo Salminen | ||
| Tuossa pdf:nä https://www.freepatentsonline.com/4842302.pdf | ||||
|
|
18.12.2024 13:12 | Mikko Ketolainen | ||
| Nyt on Julian karttaan vaihtunut tämän tasoristeyksen kohdalla rautatien tasoristeys, jossa on puomit liikennemerkki. Toiminnassa laitteet eivät ainakaan vielä maanantaina olleet. | ||||
|
18.12.2024 12:48 | Kari Haapakangas | ||
| Onpa nähty melkoisesti vaivaa. Kiskojen jättäminen paikoilleen vaikuttaa kuitenkin tuhlaukselta, ellei noita siis ole semipysyvästi upotettu betoniin. | ||||
|
|
18.12.2024 10:13 | Erkki Nuutio | ||
| US Patent Officen hakusivut muuttuivat muutama vuosi sitten kömpelöiksi, mutta onnistuin silti löytämään patentit, joissa Lauronen ; Joel oli keksijänä. Entisen Vanaja-telin uuden muodon US Patent Number on 4,842,302 Jun.27, 1989 (eli lienee tullut jo vapaasti hyödynnettäväksi). Kotimainen patenttinumero on 74907 vuodelta 1988. Tuotannossa uudistunut nostoteli on ollut vuodesta 1986. Keksinnön tehnyt vastaava suunnittelija oli siis Joel Lauronen, toisena keksijä-suunnittelijana Pentti Kyrölä. US keksintöjulkaisu on nelisivuinen. Kiinnostuneet kaiketi onnistuvat tulostamaan US-julkaisun uspto:n Patent Public Search -sivustolta inventor: Lauronen -haulla. Jollen patentit voi poimia tulostuslistan vanhimpina. Uudemmat Lauroset ovat aivan muilta tekniikan aloilta. Jollen US-patenteista 5,255,754 koskee superraskaiden Magnum-Sisujen (LKAB) koko akselina kääntyvän akselin toteuttavia tuentoja. Veturien akselituennat olivat aiemman veturinlämmittäjä Jollen innoittajina keksintöönsä. US Patent 6,135,484 koskee ohjautuvia akselituentoja varsinaisia perävaunuja varten, toisena keksijänään silloinen Sisun suunnittelupäällikkö Esa Östring. Sen patenttioikeudet oli myyty Tamrock Oy:lle. |
||||
|
18.12.2024 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 oli entinen makuuvaunu Em 2472 vuodelta 1956. Sen sarjamerkki oli ollut CEm vuoteen 1971 asti. Mutos virkatarvevaunuksi on tehty etwa 1980-luvun puolivälissä. |
||||
|
17.12.2024 22:58 | Otto Tuomainen | ||
| Näiden kahden Košice - Mukatševo junaparin lisäksi on nyt aikataulukauden vaihtuessa alkanut kulkea Ukrainaan uusi junapari R 964/961 Košice - Tšop (Чоп). Vaunusto kulkee Bratislava - Košice välillä junien Ex 617/620 mukana. | ||||
|
17.12.2024 21:30 | Rasmus Viirre | ||
| Vielä vuosi sitten nämä kolmen Deeveen junat olivatkin suht loogisesti vain tietyissä raskaimmissa junissa kuten pasutteissa ja vielä muutama vuosi lisätessä Loviisan hiili- sekä Hangon teräsjunissa. Nyt kun tarve on laskenut rajusti ratojen sähköistyessä (Hankobaana, Ylivieska-Iisalmi) sekä lakkauttamisessa (Loviisa, Kaskinen) näyttää näitä trioja ilmestyvän hyvin epäsäännöllisesti erilaisten junien keulille mikäli eri tekijät kuten junanpainot, veturin yksilökohtainen loppuun ajon taso, tai sääolosuhteet sen katsovat tarpeen. | ||||
|
17.12.2024 21:19 | Juha Kutvonen | ||
| Paikka oli puolisen kilometriä Århusin pääasemalta länteen, Sonnesgaden varrella. | ||||
|
17.12.2024 20:44 | Noah Nieminen | ||
| Juu, huomasinkin. | ||||
|
17.12.2024 20:02 | Alvin Koistinen | ||
| Kiitos tiedosta! Päivitin asian. | ||||
|
17.12.2024 18:35 | Joonas Kauppinen | ||
| On vähän muuttunut! | ||||
|
17.12.2024 18:03 | Pauli Ruonala | ||
| Voimalan rakennustyömaalle vedettiin pääradalta 2,7 km pitkä rautatie, joka valmistui heinäkuun alussa 1938. Heinäkuun puolivälissä alkoi Kymijoen vesimäärä pienentyä, jolloin ryhdyttiin rakentamaan työpatoa. Joen syvimmässä kohdassa on vettä noin 10 m. Pato valmistui vuoden lopussa. Voimalan konehuoneen sisälle ei tehty perinteistä siltanosturia, sensijaan voima-aseman katolle tuli 90 tonnin portaalinosturi, jolla voimalan koneet nostettiin sisälle suurten kattoluukkujen kautta. Mainittu sivuraide ulottui portaalinosturin alle. Lähde: Kymi-yhtymä henkilökunnan julkaisu 2/1938 | ||||
|
17.12.2024 18:01 | Pauli Ruonala | ||
| Myllykoskella toimiva Myllykoskiyhtiö muutti uittojärjestelyjä 1950-luvun lopulla. Ennen hiomapuut oli uitettu tehtaalle irtouittona Kymijokea pitkin, nyt rakennettiin kuvassa näkyvä nosturi ja viereen vaijerivetoinen funikulääri, jossa oli kaksi vaunua. Puu tuotiin junilla Kainuusta ja Pohjois-Savosta tänne, siirrettiin nosturilla funikuläärin vaunuun, sidottiin siinä nipuksi ja laskettiin rataa pitkin Kymijokeen. Joki kuljetti niput 15 km Myllykoskelle, jossa ne varastoitiin jokeen. Näin tehtiin siksi, että Myllykosken tehtaalla ei ollut riittävästi tilaa irtopuiden vesivarastointiin eikä tilaa suurelle maavarastolle. Käytönaikaisia kuvia laitteistosta on julkaistu Esko Pakkasen kirjassa Ankravee! Kirja uitosta (2015). | ||||
|
17.12.2024 17:55 | Rasmus Viirre | ||
| Susi luontaisessa kuosissaan ja olosuhteissa. :) | ||||
|
|
17.12.2024 17:45 | Noah Nieminen | ||
| Juu, se on aika likainen. Helsingissä kun kävin katsomassa, niin kivasti oli jääpuikkoja seinässä :) | ||||
|
17.12.2024 17:19 | Rasmus Viirre | ||
| Maatalouden keskittymiä.. Eei mutta onhan tuolla suuria ja työllistäviä laitoksiakin tekeillä ja jo olemassa. Nivalassa on monenlaista rakennus- ja arkkitehtuuri yritystä, ja nyt taisi olla rakenteilla myös biovoimalaitos. Sama firma kaavailee vielä suurempaa myös Kannukseen. Ja Haapajärvellä on mm. HASAn suurin järeän puun saha. Ihme kumma ettei tuo hyödynnä rautateitä.. | ||||
|
|
17.12.2024 17:12 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä 3105 kaipaisi nyt kovasti pesua.. | ||||
|
|
17.12.2024 16:40 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä sitä Nuuksiossakaan juuri kaupunkia n e ä, vaikka se osa suurta ja mahtavaa onkin... Mutta kieltämättä kuntien into ylentää itsensä kaupungiksi on tuolla Kala-Pyhäjokilaakson alueella mennyt vähän överiksi. Enemmänhän tuolla on kaupunkeja kuin kuntia. |
||||
|
17.12.2024 16:21 | Kevin Glynn | ||
| Kokeilin kerran leimauslaitetta ja se leimasi ajan 15:05 vaikka kello oli oikeasti 14:55 | ||||
|
|
17.12.2024 15:08 | Lasse Holopainen | ||
| Minä kun n e ä n landea tässä kuvassa, mikä on n e ä m m ä otettu kaupunkien välissä. | ||||
|
|
17.12.2024 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Joku päivä kun junalla 233 matkustin, kokeilin noita leimauslaitteita ja vaikutti siltä, että jokainen kävi omaa aikaansa. :) | ||||
|
|
17.12.2024 12:19 | Seppo Rahja | ||
| https://vaunut.org/kuva/167948?s=1 | ||||
|
17.12.2024 10:15 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva ja hyvä kysymys. Ja jos perustamisvuosi on 1938 niin eikö kisajunia ajettu sinne jo kauan ennen sitä? Nykyisin seisake taitaa käytännössä olla Lahden liikennepaikan raide 601. | ||||
|
|
17.12.2024 10:09 | Jouni Hytönen | ||
| TMX- ja TMY-vetureita on edelleen liikenteessä Ruotsissa. Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) hankki vuonna 1993 Tanskasta omaksi kolme MY-veturia samalla hinnalla, jonka SJ olisi perinyt vuokraa yhdestä T44-veturista vuodessa. MX-vetureita päätyi DSB:ltä Tanskan pienille yksityisradoille, mutta MY:t olivat niille liian raskaita. | ||||
|
|
17.12.2024 09:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin Salpausselän liikennepaikka on virallisesti lakkautettu? | ||||
|
|
17.12.2024 08:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykynäkymää: https://tinyurl.com/4tndacsb | ||||
|
|
17.12.2024 08:02 | Kari Haapakangas | ||
| Yliveska, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kiuruvesi ja Iisalmi ovat kaikki kaupunkeja. Siksihän tuo Kyösti Kallion rata tunnetaan leikillisesti Suomen pisimpänä kaupunkiratana. | ||||
|
16.12.2024 23:50 | Leevi Halonen | ||
| hyvä juttu! | ||||
|
|
16.12.2024 23:48 | Otto Tuomainen | ||
| Liikenne tällä radalla on käynnistynyt nyt uudelleen noin kolmen kuukauden tauon jälkeen. Liikenne keskeytyi syyskuussa tulvavahinkojen vuoksi. | ||||
|
|
16.12.2024 23:42 | Leevi Halonen | ||
| Juu minäkin epäilen että talli on purettu. Talli on ollut osoitteessa Ankersgade 12 olevan ostoskeskuksen lähellä. Kävin tuon ostoskeskuksen parkkipaikalla katsomassa ratapihalle mutta siellä ei ollut tallia. Værkmestergade kulkee kivasti tuon ratapihan vieressä mutta kadulla ei ole kävelytietä ja sinne ei pääse ilman autoa. | ||||
|
|
16.12.2024 22:56 | Lasse Holopainen | ||
| Landella se niillä väleillä ainakin kulkee. | ||||
|
16.12.2024 22:17 | John Lindroth | ||
| Tässä on jotain pienoisrautatien dioraamaan sopivia detaleita ja ruskeata jokivettä. | ||||
|
16.12.2024 22:14 | John Lindroth | ||
| Talvinen ja tunnelmallinen junakuva! | ||||
|
16.12.2024 21:58 | Jouni Ijäs | ||
| Selvisikin jo toisesta kuvasta. | ||||
|
|
16.12.2024 21:57 | Jouni Ijäs | ||
| Onko kiskobussiliikenne loppunut Ylivieska-Iisalmi väliltä? | ||||
|
16.12.2024 21:56 | Matti Lehtonen | ||
| En ole varma saako tänne laittaa suoria linkkejä lehtien uutisiin. Googlaamalla 'art-2000010897531' löytyy perjantainen Iltiksen juttu, jossa toimittaja mielestäni hyvin monipuolisesti eri näkulmista valaisee tämän hetken tilannetta kuvien kera. Sillehän ei oikeastaan mitään voi, että velttoileville nykysukupolville jo sadan metrin ylimääräinen kävely on liikaa, koska perillä on hengästynyt ja pohkeetkin ehkä kramppaa .... |
||||
|
16.12.2024 21:40 | Vertti Kontinen | ||
| Puhumattakaan Vuosaaren liikenteestä! | ||||
|
|
16.12.2024 21:37 | Aapo Niemelä | ||
| Kostamuksen kuljetuksissa näitä näkyi myös aikanaan säännölisesti. | ||||
|
16.12.2024 20:38 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen uutinen. Fb:n alaisuudessa Särnäisten radan vaihteille vietiin ja tuotiin vaunukuormia jo varhain ja maailmansodan aikana Venäjän armeija luultavasti toimi omapäisestikin, mutta tavara-asemapalvelut tulivat Vallilaan ehkä vasta tuolloin. Se kaiketi mahdollisti mm. vaunukuormaa pienemmätkin rahtierät. Vallilan alueen teollisuus laajeni voimakkaasti 30-luvun puolivälin aikoihin |
||||
|
|
16.12.2024 20:33 | Jyrki Talvi | ||
| Kyösti Kallion Tie. | ||||
|
|
16.12.2024 20:29 | Rasmus Viirre | ||
| Tämä pääsi yllättämään meikäläisen YV:n asemalla kun lähivaunuista otin kuvia. Yhtäkkiä alkoi Sr2:n kiihdytys ja pankkovaunujen rytinä kuulumaan H-junan takaa :) Pikamarssia vähän ja heittolaukaukset junan takaviistosta. Vaakavaunu oli ilmeisesti Alholman tehtailla käytössä? Hyvä otos! Raahen junissa Sr2:t ovat olleet jo toista kymmentä vuotta vetäjinä Sr1:en joukossa. Nykyään niissäkin näkyy myös Sr3:a, mutta kumpaakin sarjaa tasavertaisesti. |
||||
|
|
16.12.2024 20:05 | Jaakko Tuominen | ||
| Vieläkö se on pisin kaupunkijunareitti Suomessa? | ||||
|
|
16.12.2024 19:43 | Antti Laajalahti | ||
| Mikä landepaukku, sehän kulkee kaupungista toiseen monen kaupungin läpi?? | ||||
|
16.12.2024 19:41 | Simo Virtanen | ||
| Asusteesta ja habituksesta päätellen itse Härski Hartikainen kävelee laiturilla. | ||||
|
|
16.12.2024 19:40 | Arto Papunen | ||
| Suurempi nopeus matkustajajuniin ja Sr3:n dieselistä hyötyä tavaraliikenteessä? | ||||
|
|
16.12.2024 19:34 | Jorma Pylväs | ||
| Niin mistä johtuu että Sr2 vetureita ei juuri näy tavarajunissa,en ole ainakaan vielä nähnyt Iisalmen radalla. | ||||