Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.05.2025 19:53 | Ossi Rosten | ||
| Ei tuo itseasiassa ole ollu 1910:kään venäjäksi tuo Sortavala teksti tuossa päädyssä, mutta prkl ko näin työkoneella plaratessa toisen kuvan joka on oletettavasti otettu samaan aikaan kuin tämäkin niin tuo Sortavala-asemakyltti oli erillisessä telineessä tämänkuvan vasemmalla puolen pois rajautuneena, suomeksi. Vaan en siviilikoneella löydä mokomaa.. EDIT: unohtu linkki: https://finna.fi/Record/srm.167635512620500 |
||||
|
23.05.2025 19:41 | Noah Nieminen | ||
| Mahdollistahan on, että se otetaan sieltä pois. Kyseessä ei ole pelkkä hylkyleta, vaan myös reservijono, josta voidaan ottaa vaikkapa veturipulan aikana vetureita käyttöön. | ||||
|
23.05.2025 19:04 | Maria Shishkova | ||
| Laadukas otos! | ||||
|
23.05.2025 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno: anodisoidun alumiinin pinta on kovaa ja lujaa sekä siihen on mahdollista saada vaikka mitä väriä. Väritön muistuttaa tuhdisti "rompsivärillä" (= Horna 650) maalattua. | ||||
|
23.05.2025 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, on toki mahdollista, että konepajakäynnille (luokkakorjaukseen) vaativat/tarvittavat kilometrit tulivat täyteen. Remontin sijasta pistettiinkin seisomaan. Ei ilmeisesti kannattanut (2649:n valmistumispäivä Valmetilta FMP 1996:n mukaan: 28.9.1978 [on jo 47-vuotias!]). Montako miljoonaa ajokilometriä tälläkin on jo tilillään..? Saksalaisilla on tällaiselle toiminnalle oma nimityksensä: "von der Ausbesserung zurückgestellt". = [palautettu korjaavalta konepajalta (korjaamattomana)]. Veturilistoissa tällaisen veturin numeron perässä "Z". |
||||
|
|
23.05.2025 18:10 | Rasmus Viirre | ||
| Tuokin Dv12 kaikilla mahdollisilla päivityksillä ja lisävarusteilla, mutta ei muuta kuin poistoon. (valkovihreä väritys, radio-ohjaus, turvateipit, ja jopa oranssit kylkivalot) Loppuunajettu yksilö? | ||||
|
23.05.2025 17:59 | Perttu Karttunen | ||
| Jopas tuli randomina upea kuva! | ||||
|
23.05.2025 17:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Sr1:n väreistä diskuteerattiin pari vuotta sitten kuvassa https://vaunut.org/kuva/163573 | ||||
|
|
23.05.2025 17:01 | Juho Rintala | ||
| Tämäkin komea yksikkö jo päätynyt Kouvolan hylky letkaan... :( |
||||
|
|
23.05.2025 16:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Eipä ole olemassa Heikin mainitsemaa kuvasarjaa. Kunpa oliskin. Tällaiset yhden aseman kuvat eri ajoilta ovat mitä parhain syy luoda kuvasarja. Sarjan etusivulle passaa kirjoittaa esim. aseman yleistiedot ja historia. | ||||
|
23.05.2025 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| Näinhän siinä tuolloin vielä toimittiin. Minulla ei ole muistikuvaa, milloin puistoajelut tarkalleen loppuivat. Veturissa oli tuohon aikaan kesällä 1992 joku vanhempi veturinkuljettaja vastuullisena henkilönä opastamassa ja valvomassa sekä meitä lämmitysharjoittelijoita että yleisöä, jolla oli mahdollisuus kokeilla veturin ajamista puiston raiteistolla. Toki myös lämmitysharjoittelijat pääsivät välillä kokeilemaan myös veturin ajamista kuljettajan valvonnassa. | ||||
|
|
23.05.2025 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.: Itselläni on tallessa heinäkuun 1992 lopulla (26. pvä) kirjoitettu Höyryveturipuiston yleisölle tarkoitettu "höyryveturin kuljettajatodistus". Silloin tähän tarkoitukseen oli laitettu Tk3 1150. Aivan mahtava tilaisuus saada kokeilla itse, miten Pikku-Jumbo lähtee liikkeelle että puh-puh-puh...! Todisteena valokuvakin. |
||||
|
|
23.05.2025 13:53 | Petri Nummijoki | ||
| Halkopolttoinen Tv1 ja junapainotaulukon sallimat maksimitonnit oli ilmeisesti vähiten toivottu yhdistelmä lämmittäjän kannalta. Halkopolttoinen Tv2 saattoi tosin olla vieläkin työläämpi mutta se oli (lämmittäjien kannalta onneksi) melko vähälukuinen veturisarja. | ||||
|
23.05.2025 11:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Voi huh huh miten upea! Vuonna 2023 nuo päivät olivat takanapäin: https://vaunut.org/kuva/165000 | ||||
|
23.05.2025 11:29 | Markku Naskali | ||
| Jotenkin liikuttavan näköinen tuo öljytuikku keulassa. | ||||
|
23.05.2025 11:26 | Perttu Karttunen | ||
| 1996 olin Joensuun veturivarikolla testissä, eipä silloin tajunnut kuvaa ottaa tallikaarella seisovista Alsteista... | ||||
|
|
23.05.2025 11:09 | Erkki Nuutio | ||
| Mysteeri tässä on, että asemakilpi (-kilvet) puuttuvat, mutta sadekatokset ovat jo paikoillaan. Ehkä Bobrikovin kilpi on tulossa, ja siksi suomenkielinen kilpi on tilapäisesti irroitettu. Vihkimisen yhteydessä on suomenkielinen kilpi epäilemättä ollut paikoillaan. Ajankohdaksi arvelisin 1890 luvun loppua. |
||||
|
23.05.2025 10:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä se vanhempi kioski näkyykin. Eli se lienee vuosisadan vaihteen ajoilta. | ||||
|
23.05.2025 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Herrojen puvusto mielestäni mieluummin viittaa 1890-luvun loppuvuosiin, jolloin aseman maalattu verhouslaudoitus oli raikkaimmillaan. Bobrikovin (astui tuhotoimeensa 1894) kyrillinen kilpi ei liene ollut vielä kiinnitetty radan vihkimisen aikoihin - suomalaisuushenki oli hyvin vahvaa Karjalassa. Siihen alkoi jo kohdistua paineita ja lahjoitusmaakauden muistot olivat vahvoja. Sadekatokset luultavasti lisättiin myöhemmin. Ne olivat pakoillaan jo pian aseman valmistuttua. Arvelen siis kuvauksen tapahtuneen 1895...1896 vaiheilla. |
||||
|
23.05.2025 10:18 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiekirjakauppa Oy:n itselläni olevissa historiikeissä (1910-1970 236 s. ja 1910-1935 27 s.) ei ole kioskiluetteloita ja eri aikojen kioskeista on rajallinen määrä kuvia. Kuitenkin niiden pohjalta oletan, että taaempi kioski olisi jo 1910-luvulta, tai vanhempikin. Edempi etulipallinen kioski lienee sensijaan 1930-luvulta. Jos lipan lautaverhousta ja markiisia markiisia ei olisi, olisi kioskirakennus vuonna 1937 Hyvinkäälle pystytetyn kaltainen. Pieniruutuisine ikkunoineen kuvan kioski on kuitenkin Hyvinkääläistä vanhempi. Kioskin lipan etunurkissa on Rautatiekirjakaupan siipipyörämerkit, joita en muissa kioskikuvissa havainnut. Arvelen siksi etummaisen kioskin olevan vuosien 1928-1932 vaiheilta ja valokuvan olevan 1930-luvun alkupuolelta. Kiinnostava kuva! Kioskeista on julkaistu myös Anne Mäkisen Kioski - kipari - kiska - snagari Helsingin kioskeja (H:gin kaupunginmuseo 1/2003. Siinäkään ei ole tyylillisesti muistuttavia kioskeja. |
||||
|
23.05.2025 10:01 | Jouni Hytönen | ||
| Allegro-reitillä rajalta Pietariin kaikki ajoneuvoliikenteen tasoristeykset varustettiin kevyiden puomien ja nousevien läppien lisäksi vielä kolmannella turvajärjestelyllä eli erittäin järeillä lisäpuomeilla, joihin kyllä pysähtyy mikä vaan lähestyvä laite. Nämä kaikki kolme myös aktivoitiin hyvissä ajoin etukäteen, jolloin tielle alkoi kertyä paikasta riippuen hyvinkin pitkiä jonoja. Allegroiden aikataulut julkaistiin tasoristeysten tarkkuudella RZD:n sivuilla. | ||||
|
|
23.05.2025 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| Talvella 1991-1992 järjestettiin Haapamäellä höyryveturin lämmittäjän peruskurssi. Siihen kuului lämmitysharjoittelua kesällä puistoveturissa. Vr1 669:n kattila-aika oli umpeutunut 1991, joten puistoajossa käytettiin Tk3 1150:ä tai välillä jopa Pr1 776:a. Tuolla ei toki ole juuri mitään tekemistä raskaan tavarajunan linjalla vetämisen kanssa, mutta mielenkiintoista oppia joka tapauksessa. | ||||
|
23.05.2025 09:36 | Esko Maasalo | ||
| Kaikkein kiireisimpinä ja vaikeimmin saatavina taitaa sopivimmat messinkinumerot irrota heti lapun tultua luukulle! | ||||
|
23.05.2025 06:29 | Jari Välimaa | ||
| myös Valmetin ratikoihin Hesassa lisättiin esteetön välipala. | ||||
|
|
22.05.2025 23:08 | Heikki Jalonen | ||
| Päätyseinästä puuttuu paikannimikyltti (joka vuonna 1904 olisi myös venäjäksi) eikä näy edes hahmoa, että siinä olisi ollut sellainen. Voisi siten olettaa, että tuo kortin valokuva on melko paljon vanhempi kuin kortin kirjoituspäivä; ehkä vuoden 1896..98 tienoilta. Ennen sortokausien alkua siis otettu. Huomatkaapa, että rakennuksen nurkassa oleva (muissa sarjan kuvissa näkyvä) lyhty on otettu irti, ilmeisesti suojaan kesäkaudeksi. Lyhdyn konsoli on paikallaan ja näyttää täsmälleen samalta kuin muissakin kuvissa. |
||||
|
22.05.2025 22:58 | John Lindroth | ||
| Samaa mieltä veturi on upea! | ||||
|
|
22.05.2025 22:51 | John Lindroth | ||
| Edesmennyt hyvä kaverini Pasilan kuljettaja Eikka toi usein esiin sen mikä työ oli toimia menestyksekkäästi höyryveturin lämmittäjänä se on erinomaisen taitoa ja kokemusta vaativa tehtävä!Hän koki viihtyneensä lämmittäjänä paremmin kuin sittemmin kuljettajana,hän käytti itsestään nimitystä 'Skffelkonstnär" eli lapiotaiteilija!Sai itsekin kerran kokeilla Riston lämmittämistä ja totesin heti ettei tuo ole mun juttu. Eikka kertoi mulle tarinan kun kerran veturin paineet pääsi sattumalta laskemaan ,hän kertoi siitä vielä myös eläkepäivinään!Eli oli kunnian kysymys selvitä tehtavästään! |
||||
|
|
22.05.2025 22:43 | Heikki Jalonen | ||
| Luultavasti ollaan vuosien 1917...1920 välillä. Suomi-Venäjä-kyltti on kadonnut, mutta sen paikka vielä häämöttää. Talokin on aika huonossa maalissa. Rakennusta ei vielä ole muutettu, sadekatoksia on kaksi. | ||||
|
|
22.05.2025 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Upea kuva uljaasta Ristosta, johon sain ensikosketuksen alkavalle ammattiuralleni. 30.03.1973. juna 2213 (Ri-Kv), junapaino 890tn:a, siinä sai harjoittelijareppana useammankin "kihvelillisen" viskaista Riston tuliseen pätsiin, mielessäni käväisi jopa alkavan urani lopahtaminen siihen. Mutta lopulta tuli sinniteltyä saman työnantajan palveluksessa yli 30-vuotta. | ||||
|
|
22.05.2025 22:28 | Heikki Jalonen | ||
| Asemataloa on tässä jo jotenkin muutettu (molemmat ovien edustan sadekatokset ovat poistuneet). Ilmeisesti jotain 1920-luvun muutoksia. Rakennus on myös hyvässä maalissa. Kaksikielisen kyltin haamukaan ei enää näy. Herrojen vanhanaikaisesta puvustuksesta voisi päätellä, että ollaan jossain ihan 1920-luvun alussa. |
||||
|
|
22.05.2025 19:35 | Sauli Vähäkoski | ||
| Samoin venäläisessä tavassa, jossa maantien pinnasta nousee teräslevy estäen pääsyn tasoristeykseen junan saapuessa. | ||||
|
|
22.05.2025 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa pystyy kokemaan varsin kuumottavia tasoristeystilanteita, joissa pelkästään valoilla suojattua tasoristeystä lähestyy tavarajuna valot vilkkuen: https://vaunut.org/kuva/159059?s=1 Sinällään jenkkiläinen tapa vilkkuvista veturinvaloista ja erittäin kuuluvasta veturintorvesta on toimiva tapa huomata juna! | ||||
|
|
22.05.2025 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on vielä parempi ehdotus: laitetaan ilmatorjunnasta tuttu ISO valonheitin veturin keulalle ja tehdään siitä niin vilkkuva, että kaikilta autoilijoilta menisi päänsisäisen keinohorisonttimittarin inertiahyrrät sekaisin pitkäksi aikaa. Älysormukset sun muut hoitakoon autoissa välittömän hätäjarrutuksen. - Eiköhän ala vörkkimään...? |
||||
|
22.05.2025 17:01 | Rasmus Viirre | ||
| Makuasia, mutta kun poseeraava joukko on noin suurehko, olisi parempi olla veturin edessä ja vieressä maassa. Ensinnä kuvasta tuli lähinnä mieleen intialaiset junat… | ||||
|
|
22.05.2025 16:48 | Robert Sand | ||
| Saattaa heijastava pinta olla hyvä myös mahdollisessa avustustulanteessa vuoden pimeään aikaan. | ||||
|
22.05.2025 16:31 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, todella upea kuva! | ||||
|
|
22.05.2025 16:00 | Markku Naskali | ||
| Kyllähän ne junat päivälläkin liikkuvat ja aurinkohan se valoa antaa. Valot, etenkin vilkkuvat olisivat tietenkin tehokkaammat jopa päivälläkin. Olen suurimman osan elämästäni asunut ihan radan ja tasoylikäytävien lähellä ja joutunut todistamaan useita alle jääntejä. | ||||
|
|
22.05.2025 15:37 | Marko Vornanen | ||
| Kyllä fakta on se, että valoista juna huomataan, eikä mistään teipeistä. Mistä ne teipit heihastavan valon saisivat? Sm6 7x53 on kuvassa näkyvä yksikkö. | ||||
|
|
22.05.2025 15:30 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
22.05.2025 15:01 | Joonas Kauppinen | ||
| 585 ollaan käytetty Helmikuussa muutaman kerran. | ||||
|
|
22.05.2025 14:05 | Markku Naskali | ||
| Ei tosiaankaan ole mikään turhateippi. Vielä on tasoristeyksiä joista juuri saatiin taas muistutus. | ||||
|
|
22.05.2025 13:35 | Sauli Vähäkoski | ||
| Turvateippauksissa on väristä riippumatta valoa voimakkaasti ja näkyvästi heijastava pinta. Vielä kun lisäksi olisi amerikkalaistyylinen ajovalojen vilkuttaminen. | ||||
|
|
22.05.2025 13:13 | Kari Roininen | ||
| Tuo 211 toimii pelkästään harjakoneena,sitä ei muuhun työhön juuri käytetä. | ||||
|
|
22.05.2025 12:21 | Markku Naskali | ||
| Jos lisää havaittavuutta muun vihreyden keskellä, lienee hölmöytensä ansainnut. | ||||
|
22.05.2025 11:43 | Perttu Karttunen | ||
| Olin ammattikoulussa Liperin Kaprakassa, usein kyllä myöhästyi koulusta ja pari kertaa bussista kun piti jäädä odottelemaan kulkisiko junia. Monesti tuli Dr13 bongattua junan keulilla silloin. | ||||
|
|
22.05.2025 11:06 | Jouni Hytönen | ||
| Jotain saattaa laatikoiden pohjilta löytyä. Muistelen itse viimeisiä matkoja yöjunalla Pieksämäen ja Joensuun välillä aavistuksen epämukavina - rata on varsin kaarteinen ja tuntui, että jatkuvasti on pienessä liikkeessä sängyllä kaarrevoimien vaikutuksesta. | ||||
|
|
22.05.2025 11:04 | Asmo Rasinen | ||
| Näyttääpä tuo turvateippi pöhköltä. | ||||
|
|
22.05.2025 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, vegetaristi 995 kulkeella. Ei kuva siittä paljoo parane, sano. Öljynerotin vähän päästelee, ennenkuin poistohöyry kerkiää Friedmannin imuriin. |
||||
|
|
22.05.2025 09:10 | Kimmo Huhta | ||
| Olisiko kellään valokuvaa Dr13-vetoisista yöpikajunista pysähtyneenä Viinijärvellä, Vihtarissa, Heinävedellä tai Varkaudessa? Lapsuusvuosieni parasta antia olivat öiset matkat noissa maisemissa CEmt:in keskipunkalla jatkosten pauketta, vaunun narinoita ja helinöitä, tasoristeyskelloja kuunnellen ja MGO-kömyn aromia tuoksien. | ||||
|
|
22.05.2025 08:44 | Jonne Seppänen | ||
| Tapanikin päässyt välillä nauttimaan kättensä jäljestä myös ulkopuolelta käsin | ||||
|
22.05.2025 08:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Näköjään aamukuudelta lähtenyt Turusta ;) | ||||