Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2024 15:13 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntän MWR-aseman ratapiha. Mitään tästä ei ole jäljellä. Kuvan koordinaatit ovat kutakuinkin "hehtaarilla", mutta paikka on oikeasti Laivarannankatu 2-4 eli kadun toisella läntisellä puolella. Asematalo on kuvassa oikealla, näkemättömissä. Myöhemmin talon nimenä oli "Heimola", liikennepäällikkö Heimolaisesta johdettuna. Talo purettiin 1970-luvulla. |
||||
|
18.11.2024 15:09 | Matti Melamies | ||
| Jos ulkomaat lasketaan, niin kyllä niitä on olemassa, WoMANneja siis. Myös MassIVECOck on ollut joidenkin Iveco-kuljettajien tuunausratkaisu. | ||||
|
18.11.2024 15:04 | Rasmus Viirre | ||
| Joo-o.. koostuipa trio sitten mistä tahansa sarjasta ja värisistä, kolmivetoa arvostaa tänä päivänä aivan eri lailla kuin vielä pari vuotta sitten kun nämä järkäleet olivat arkea. | ||||
|
18.11.2024 15:03 | Markku Naskali | ||
| Hatanpään seisake oli melko tarkalleen silloisen Lokomon tehtaan kohdalla ja kansa nimitti yleisesti seisakettakin Lokomoksi. Oli työväellä junalta lyhyt matka vetureita tekemään. |
||||
|
18.11.2024 14:33 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä n e ä t. | ||||
|
|
18.11.2024 14:20 | Esko Maasalo | ||
| Näenkö oikein että viimeisessä vaunussa seisoo yksinäinen lammas/vuohi/koira?? | ||||
|
|
18.11.2024 12:49 | Tommi K Hakala | ||
| Missä kohtaa tämä on kuvattu? | ||||
|
|
18.11.2024 11:59 | Lasse Holopainen | ||
| Nyt kun sanoit, niin oikeastaan kumma ettei sellaista ole vielä tullut vastaan. Onhan Susi-merkillä kulkevia Sisujakin ja MANneja kuitenkin on aika paljon ja ne on yleensä laadukkaita (kai), toki siinä mitä meilläpäin käytetään, ei ole muuta vikaa kuin että jäähdytysnesteen seassa on öljyä. Toki onhan sillä jo ikääiin, ei ne muuten olisi sekasin. | ||||
|
18.11.2024 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Muutos Oe-vaunuksi 71918 valmistui 3/1970. Konepajojen työnjako oli: Pasila poisti vanhan korin ja kunnosti alustat jarrulaitteineen ja teleineen. Muut muutostyöt ja vaunujen maalauksen suoritti Turun konepaja. Osa tarvittavista osista valmistettiin Hyvinkään ja Vaasan konepajoilla ja ne toimitettiin Turun konepajalle. Tämä Ei-vaunujen muutoserä käsitti 78 vaunua (1968 oli Pasilan konepajalla muutettu viisi vaunua koekappaleiksi, 71901-71905). | ||||
|
Kuvasarja: Erilainen Ei |
18.11.2024 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Sattumakuvan kautta päädyin taas tähän kuvasarjaan. Olen Kurtin kanssa täysin samaa mieltä, juuri tällaiset kuvasarjat ovat äärimmäisen hyviä ja mielenkiintoisia! | ||||
|
18.11.2024 09:43 | Petri Sallinen | ||
| Mitä tarkoitat "puhtaalla polttamisella"? Kaikki polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joka on ilmastopolitiikan kannalta suurin ongelma. Suurin osa suomalaisista CHP-laitoksista käyttää fossiilisia polttoaineita, mikä on syy miksi CHP-sähkö on menettänyt kilpailukykynsä ja miksi laitoksia suljetaan eikä uusia CHP-laitoksia pahemmin rakenneta. | ||||
|
|
18.11.2024 09:41 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Jos tämä on keväältä 1966 niin ehkäpä vapun tienoilla otettu? 1966 oli sama ankara talvi, jolloin Porkkanajunat joutuivat käyttökieltoon talviongelmien vuoksi, joten maaliskuussa maisema ei varmastikaan ole voinut olla likimain lumeton. | ||||
|
18.11.2024 09:32 | Kari Haapakangas | ||
| Kilpihän on miltei minttikunnossa, tolppa vain on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta. | ||||
|
18.11.2024 09:23 | Lari Åhman | ||
| En kyllä ymmärrä, miksi Joensuun uusi tulo-opastin piti siirtää Käpykankaantien taakse. Aiemmalla sijainnilla ongelmana oli samannimisen tasoristeyksen tukkeutuminen junan pysähtyessä opastimelle. Nyt ongelma on tämä kuvassa näkyvä laitos, joka alkaa hälyttää uudelleen samassa tilanteessa. Juna joutuu siis kuitenkin jäämääm Lehmon mäen päälle, jos on tiedossa pidempi pysähdys. Nykyisen tulovaihteen ja Käpykankaantien väliin jää kilometrin verran tilaa, joten olisi molempien suuntien tolpat voineet olla siellä vierekkäin, kuten raideopastimetkin: https://vaunut.org/kuva/171277 | ||||
|
|
18.11.2024 08:47 | Jari Välimaa | ||
| Näköjään tiedotetaan oikein hyvin muutoksesta "Vahvistettujen tilastojen mukaan vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä (CHP) väheni viidenneksellä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt yhdeksäntoista prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta." Miksiköhän energia-ala ei hallitse puhdasta polttamista CHP laitoksissa ? https://energia.fi/tiedotteet/lopulliset-energialuvut-vuodelta-2023-merkittava-kaanne-energiajarjestelmassa/ |
||||
|
|
18.11.2024 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pakko vitsailla, koskahan joku naiskuljettaja suihkii kilikalimaalilla MAN:in nokkalogon WOMAN:iksi? | ||||
|
18.11.2024 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo, oman vähäisen teknisen sivistykseni myötä uskon MD:n petilaakerikiekkojen olleen kaikki saman mittaisia. Siten esim. Maybachin moottoriosatuotannossa tällöin jäi virheellisen tuotteen mahdollisuus pienemmäksi. Olisikohan "kartiokkuudella" tai oikeamminkin "portaittaisena" ollut vaikutusta iskunpituuteen? Kultaisena periaatteena oman kokemukseni mukaan onkin: paras työvaihe on se pois jäänyt työvaihe. Ajattelemallasi "kartiomallilla" asennus on tosiaankin helpompaa, vaikka joka paikassa vaaditaankin huolellisuutta: ei tehdä turhia kolhuja asennettaessa. Siis peruskauraa. Mitä valmistustoleransseihin tulee, niin isolla nimellismitalla toleranssialueet suurenevat vastaavasti. Perinteisesti toleranssien tarve oli AINA osien valmistuksessa (esim. koneistustyössä); liian tarkoilla vaatimuksilla tuhraantui aikaa jokseenkin tarpeettomasti. Esimerkkinä vaikkapa 1980-luvulla konepajoissa käytössä ollut yleistoleranssi SFS 3768-keski oli mitta-alueella 0 - 25 mm antanut pelivaraksi +/- 0,1 mm. Isommilla nimellismitoilla tämä tietenkin on liian pieni. Tämä siis koneistustyössä. Esim. ohutlevyyn tehtävien reikien asemointimitoissa ja halkaisijamitoilla. Vaikka asia olisikin ennestään tuttua sinulle, herra Reijo, vorgissa kommentteja lukevat monet muutkin, "amatöörigynekologeista" aina nokikolareihin, puusuutareihin, komppaniaupseereihin ja väestöliiton kassanhoitajiin asti. Siksi aika tavalla syväluotaavia kommenttejani tässä suureksi huvikseni heittelen. Niin, kiitos kiitoksista, jees. |
||||
|
18.11.2024 00:23 | Tor Lillqvist | ||
| Asiasta mitään tietämättömänä tämä on tosiaan aika yllättävä kuva. Luulisi että puskimet on mitoitettu välittämään voimia pituussuunnassa, ei niinkään kestämään tuollaista pystysuuntaista painoa ja vääntöä. Mutta kai ne sitten on juuri tuollaista nostoa varten myös mitoitettu. Ainakin tuossa veturimallissa. Kuinka uudemmissa? | ||||
|
|
17.11.2024 22:27 | Lasse Holopainen | ||
| Pakko sanoa: Mersun tyylekkyys, toki myös MANnin kätevyys. | ||||
|
|
17.11.2024 21:12 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos Herra Esa, laitoin tilauksen noista ehdottamistasi kirjoista vetämään. Vielä jatkokysymys, jos otetaan esimerkiksi tuollainen 7 rulla-petilaakerimoottorin kampiakseli, niin onko siinä kaikki ilmeisen isokehäiset rullalaakerit sisämitaltaan saman kokoiset vai pieneneekö se "matkalla". Irtihän akselin saa varmaan prässillä mutta laitettiinko se sitten paikalleen lämpöä (eli kylmää) hyväksikäyttäen, ja entäs laivoissa, siellä oletan että toleranssit oli sen verran rouvit ettei jäähdyttelyitä sun muita tarvittu. | ||||
|
17.11.2024 21:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
17.11.2024 21:03 | Teppo Niemi | ||
| Puskimista.veturia nostettiin aina.kun 1980-luvulla osallistuin kesäapulaisena raivaustoimintaan. Valmistelut alkoivat aina puskimien kiinnitysruuvien kireys. | ||||
|
|
17.11.2024 20:53 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. Noinhan se nousee ylös, mutta noista kuvista ei nyt (ainakaan minulle) selviä, millä voimalla teli liikkuu sivusuunnassa takaisin kiskoille. | ||||
|
|
17.11.2024 19:48 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo vaunun kytkintä, niin kytkin näyttää Hyvinkään Karkkilan rautatiellä käytössä olleelta kytkimestä. Vaunusta tulee kuitenkin mieleen Loviisan rautateiden K -sarjan vaunu. Ja niitä käsittääkseni hankittiin niin Hyvinkään Karkkilan rautatielle kuin Jokioisten rautatiellekin. | ||||
|
|
17.11.2024 19:25 | Eljas Pölhö | ||
| Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa Hr11-osuus on mielestäni aivan liian suppea mitään tarkkaa arviointia varten. Otetaan nyt esimerkiksi 1950 varhaiset vaiheet: Veturi asennettiin teleille 17.2.1955 ja se lähti ensimmäisille koeajoille 25.3.1955. Paikallisajojen jälkeen suoritettiin koeajo Toijalaan 29.3.1955 ja Hämeenlinnaan 3.4.1955. Kuorma-ajo suoritettiin 5.4.1955 ja se oli tarkoitus ajaa Riihimäelle saakka, mutta ennen Kuurilaa katkesi etupään moottorin syl. 4:n sylinteriputki ja mäntä leikkautui. .... Tai 1951: Veturi asennettiin teleille 16.3.1955 ja lähti paikallisajoihin 19.4.1955. Paikallisajoissa 20.4.1955 esiintyi etupään moottorin venttiilikoneistoissa häiriöitä, jonka vuoksi syl. 3:n imuventtiilit hiottiin uudelleen. 23.4.1955 sama häiriö uusiintui. 25.4.1955 muutettiin syl. 3:een toinen sylinterikansi, mutta alkuperäisessä ei havaittu vikaa. 27.4.1955 venttiilien ohjausvipu vaihdettiin, jonka jälkeen häiriö ei uusiutunut. Tyhjäajo Hämeenlinnaan suoritettiin 29.4.1955 ja kuorma-ajo Riihimäelle suoritettiin 3.5.1955. Tällä ajolla todettiin toisen pään moottorin öljynpaineen olevan liian alhaisen. Mekydro-vaihteiden kytkennät 1-2 sekä 3 ja 4 vaihteiden välillä eivät pysyneet päällä ja Mekydron voimansisääntuloakselin juuressa olevassa labyrinttitiivisteessä esiintyi runsas öljyvuoto. .... Tällaisia selostuksia on vaikka kuinka paljon, mutta Vv12 ohjaamokuva ei taida olla oikea paikka näiden käsittelyyn. |
||||
|
|
17.11.2024 19:19 | John Lindroth | ||
| Lähin vetureista näyttää vahvasti Karkkilan radan veturilta! Taain veturi voi olla vaikka Vr1? | ||||
|
|
17.11.2024 18:52 | Petri Nummijoki | ||
| Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa sivulla 28 kerrotaan, että Maybach sai itse valita vaihteiston ohjauksen sähköisen ja paineilmatoimisen väliltä ja päätyi jälkimmäiseen, vaikka tästä aiheutui vetureihin muutoksia. Seuraavalla sivulla kerrotaan moottoreiden kärsineen alhaisesta öljynpaineesta ja tästä johtuva lämpeneminen oli johtanut (ilmeisesti jo koeajovaiheessa) veturin 1950 molempien moottoreiden kiinnileikkaamiseen. | ||||
|
|
17.11.2024 18:40 | Eljas Pölhö | ||
| Risteävä kapearaiteinen näyttää vielä kapeammalta kuin "päärata". Hyvinkäällä oli tallainen paikka kaartessa (katse olisi kohti Hyvinkään Karkkilan radan ratapihaa ja asemaa). Taustan maisema vaikuttaa kuitenkin melko metsäiselle verrattuna omaan kuvitelmaani. Puutavaralasti ei taida olla tyypillistä HKR:n tavaraa, jollei sitten Kytäjän metsiä ole juuri hakattu. Vaihtoehto olisi varmaan jossakin luovutetun alueen puolella, mutta veturit eivät näytä aivan pieniltä metsäradan vetureilta. | ||||
|
17.11.2024 18:26 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva, hauskasti pujottelee. | ||||
|
17.11.2024 16:42 | Lasse Holopainen | ||
| Elikkä se ois kahvinmittanen tauko. Ja pitää katsoa, että se on 16 minuuttia, koska ajopiirturi ei välttämättä rekisteröi puhdasta varttia. | ||||
|
17.11.2024 16:33 | Jimi Lappalainen | ||
| No joko se rata on tehty tänne? | ||||
|
17.11.2024 16:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Sattumakuva. Piti oikein tarkistaa Raition kumulatiivisista kartoista sekä vanhoista ilmakuvista, missä tuo Ruskeasuon päätepysäkki on tuolloin ollut. Enpä ollut tuollaisestakaan tiennyt! Ja jo muutaman vuoden päästä päätesilmukan paikalle oli rakennettu muuta. | ||||
|
17.11.2024 15:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Onneksi Kouvolan ja Kotkan välsten junien aikataulujen löytäminen ei nykyisin enää ole niin vaikeaa :) | ||||
|
17.11.2024 15:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaan tympäisee se niiden Ex-vaunujenkin romutus. Tästä on väännetty jo aiemmin, joten en halua aiheuttaa enää uutta vääntöä. | ||||
|
|
17.11.2024 15:05 | Tommi Koskinen | ||
| Ei, vaan junan perässä olleet matkustajavaunut on jätetty romuttamolle. Tavaravaunut normaaliin tapaan menossa Heinolaan lastattavaksi. | ||||
|
|
17.11.2024 14:30 | Petri Sallinen | ||
| Valtakunnallinen energiateollisuuden ilmastotiekartta löytyy kyllä sivustolta, jos malttaa hakea. Samoin löytyvät biodiversiteettitiekartat ja energiaverkkoja koskevat tiekartat. Niissä näkymät ovat vahvasti tulevaisuuteen. Niiden laatimiseen ja arviointiin on käytetty paljon paukkuja ja niitä päivitetään säännöllisesti. Energiateollisuus oli Suomessa ensimmäinen toimiala, joka ryhtyi laatimaan tiekarttoja. Kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmat on johdettu tiekartoista, jotka ovat koko tomialan yhteinen näkemys tulevaisuudesta. https://energia.fi/energiapolitiikka/ilmastotiekartta/ |
||||
|
17.11.2024 14:11 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavan värikäs kuva syksyn ankeuden vastapainoksi. Sr2 rahtijunassa näyttää aina hyvältä. | ||||
|
17.11.2024 14:09 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä vain. Ja kävisi myös tauluksi. Hieno on. | ||||
|
17.11.2024 13:58 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ompas ollut 273:lla mittaa kun perä on reilun parin vaunun verran opastimen takana. Se ei toisaalta ole ihme sillä Julian mukaan 273 pituus Tampereen ja Oulun välillä on ollut peräti 557m ja Oulun raiteen 003 hyötypituus niin ikään Julian mukaan on 476m. | ||||
|
|
17.11.2024 13:48 | Rasmus Viirre | ||
| Eilit taidetaan pikkuhiljaa siirtää Ouluun pieneen laittoon ennen Ylivieskaan siirtymistä joulukuussa. Pesuhalliin tuolle täytyy ainakin olla aika varattuna… | ||||
|
|
17.11.2024 13:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kun vähän siilaa Pullahurun tai "Suden", kuten sitä Tampereella kutsuttiin viisi vuotta ennen kuin Novotsherkasskissa oli edes tehty joukkomurhaa, saati sitten alettu sommitella vienti-Sutta Suomeen, tietoja, niin täsmällisesti määritellyt moottoriongelmat melkeinpä loistavat poissaolollaan. Harmaan kiitojunan tarinassa viitataan muistaakseni kansivikoihin, ja paljoa muuta ei ole sattunut silmääni. Saksalaisessa veturitekniikassa 1500 rpm oli yleinen suurimman tehon käyntinopeus veturimoottoreille, ja Maybach MD 320:n teho oli sopiva 1500 rpm nopeudella turboahdettuna, ja vastaa puolta vastaavan V 12 -koneen tehosta 1100-1200 hv, versiosta riippuen. Muutamaa vuotta myöhemmin lisättiin ahtoilman välijäähdytin, ja teho nousi 1350 hv:aan ja koeluontoisesti, mm. hra Esan mainitsemassa RENFE 353:ssa, jonka sisuskalut vastannevat DB:n V 300:aa, 1500 hv:aan. Tästä ylöspäin käytettiin V 16 -versioita. Eli vaikuttaisi siltä, että Hr 11:n suurimmat murheet liittyivät Mekydroon, ja käsittääkseni Mekydrot vaihdettiin kokonaan uuden mallisiin ja ongelmat ehkä loppuivat siihen. Maybach sai turboahtimen ja tehonlisäyksen, ja palveli sitten oman aikansa. |
||||
|
|
17.11.2024 11:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi nuokin Gbls:t lie romutettu? Onhan niitä käytössä. | ||||
|
17.11.2024 10:31 | Mika Hakala | ||
| Kuusen latvukset, kuin puhelinpylvään orret... hektistä | ||||
|
|
17.11.2024 10:05 | Veeti Pietilä | ||
| Jos rata olisi käytössä niin tekarille olisi töitä | ||||
|
17.11.2024 09:53 | Lasse Holopainen | ||
| 25-sarjan Deeverillä on n e ä m m ä vähän isompi tuo savupiippu. | ||||
|
17.11.2024 09:45 | Markku Kari | ||
| Hienoja kuvia! Tällä foorumilla kun ollaan tarkkoja (hyvä!) teknisistä termeistä, niin nämä kuvan tornit ovat jäähdytystorneja. Ei lauhdutustorneja. |
||||
|
|
17.11.2024 08:28 | Vertti Kontinen | ||
| Ei puutu enää :) | ||||
|
17.11.2024 08:10 | Jari Välimaa | ||
| Akut ovat myös muutoksessa | ||||
|
|
17.11.2024 08:08 | Jari Välimaa | ||
| Suomessa kaukolämpö on muuttumassa sähkökattiloiden avulla sähköiseksi SSAB Raahe on muuttumassa vedyn käyttäjäksi. Yleensäkin energia.fi sivusto kertoo nykytilasta tai menneisyydestä kun taas Fingrid yrittää kertoa tulevaisuudesta esim. jos 10 vuoden kuluttua Suomen söhköntuotanto on 159 TWh niin se asettaa kantaverkolle valtavat 4 miljardin euron investoinnit. |
||||
|
17.11.2024 02:36 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Virossa ei taida olla muita seiskoja kuin 202 (99 26 9459 007‑4 EST‑GTRCK). | ||||
|
17.11.2024 02:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Toivottavasti pidetty sisällä, koska siitä puuttuu ikkunoita ja ovia. Tarkemmin rahtiovet ja avattavat tuuletusikkunat. Rahtiovet pitäisi tehdä uudelleen piirustuksien pohjalta, koska korroosio on syönyt vanhat. Ja niitä ikkunoita varten täytyisi tehdä koko joukko uusia varaosia. Sinänsä tehtävissä, mutta vaatii paneutumista. | ||||