Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2024 23:06 | Rainer Silfverberg | ||
| On sellainen kuva kyllä mutta on vaikea uskoa että olisi sähköjohto ja että nuo antiikkiset vaihdelyhdyt olisivat olleet sähköistettyjä. Muuten Loviisan radan varrelta löytyy kanssa Rauhala (Fredsby) ja luulin ensin että tarkoitit sitä. Ei tosin itsenäisenä liikennepaikkana mutta kaupunginosa Loviisan aseman eteläpuolella kumminkin on sen niminen. |
||||
|
19.11.2024 20:22 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno on kuva. Superkuukin on nimensä veroinen. | ||||
|
|
19.11.2024 19:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kapeat kiskot -kirjassa (s.30) on valokuva Rauhalan vaihteelta ja siinä näkyy myös tuollainen vaihdelyhdyn hirsipuumainen ilmajohtosähköistys. Kuvassa näkyvän Hyyppärän kivilouhimon radan risteys sijaitsee myös näillämain. Olisiko tälle kuvan liikennepaikalle parhain nimi Rauhala :) | ||||
|
|
19.11.2024 18:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko tuo ihan totta? | ||||
|
19.11.2024 18:22 | Tommi Koskinen | ||
| On myös vuonna 2015 ollut liikennettä, mutta se ei ilmene Luumäen lähtö- tai määräasemanaan omaavia junia hakemalla. Vaihtotyöt hoidettiin Lappeenrannan ja Vainikkalan välisillä junilla 2314 ja 2408, jotka lopettivat kulkunsa kesällä 2017. Hauska tapaus muuten tuollainen junapari, jossa molemmat numerot ovat parillisia, kun molemmilla junilla on ollut lähtiessä suuntana Helsinki. Luumäelle päättyvää tai sieltä alkavaa VET-liikennettäkään tuo ei kauheasti synnyttänyt, kun vaihtotyöt hoitanut Dr14 kulkeutui 2408:n mukana Vainikkalasta Luumäelle ja 2314:ssä takaisin Vainikkalaan. | ||||
|
|
19.11.2024 18:12 | Pauli Ruonala | ||
| Karkkilan radalla oli vaihdelyhdyt sähköistetty samalla tavalla kuin kuvassa, vetämällä pylväästä sähköjohto lyhtyyn, ks. https://vaunut.org/kuva/57839 | ||||
|
19.11.2024 17:41 | Noah Nieminen | ||
| 1915 x 1915 | ||||
|
|
19.11.2024 17:41 | Noah Nieminen | ||
| Kuva on liian iso, aloittelijan virhe :( | ||||
|
19.11.2024 16:26 | Jorma Rauhala | ||
| VOMAG => Vogtländische Maschinenfabrik (vorm. J.C. & H. Dietrich) AG, Plauen. | ||||
|
|
19.11.2024 16:16 | Eemil Liukkonen | ||
| Oho! Todella karismaattinen kuva pakko sanoa. | ||||
|
19.11.2024 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paljon mahdollista, herra Tauno. Viimeksi seurasin keskipakopumpun juoksupyörän tasapainottamista kesällä 1983, siis yli 40 vuotta sitten. Toivottavasti joku muistanee tasapainottamisesta paremmin... |
||||
|
19.11.2024 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ja yksi vedenjakaja on sitten tietysti vielä Salpausselkäkin. Vasemmalla lähistöllä virtaa Urpalanjoki, joka pujahtaa Venäjälle Vaalimaan raja-aseman lähistöllä ja laskee suoraan Suomenlahteen. | ||||
|
|
19.11.2024 13:48 | Jouni Hytönen | ||
| Joo, tuossa lähestytään vedenjakajaa, Kivijärvi laskee vetensä länteen Kymijoen suuntaan ja Saimaa Vuoksea pitkin Laatokkaan. | ||||
|
|
19.11.2024 12:35 | Tauno Hermola | ||
| Onkohan nyt Esalla menneet staattinen ja dynaaminen tasapaino sekaisin? | ||||
|
|
19.11.2024 12:34 | Leevi Halonen | ||
| Näyttää koiralle. Yhdellä Hyvinkää-Karkkila rautatien veturinkuljettajalla oli koira. Tämä koira oli monesti seurannut isäntäänsä töihin ja oli jopa monesti päässyt veturin kyytiin, ja kun kuljettaja ei sitten ottanut koiraansa veturiin joka kerta kyytiin niin koira oli hypännyt itse tavaravaunun päälle ja matkustanut salaa isäntänsä mukana. Olisikohan kenties sama koira. | ||||
|
19.11.2024 12:33 | Eljas Pölhö | ||
| Gf 31001 hylättiin 12/1969 (Lko 2128/v.69/170, 9.1.1970) | ||||
|
19.11.2024 12:14 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän voisi lisätä, että Gfo 31002 ja Gfo 31003 valmistuivat Turun konepajalta 10/1969. Rh päätti 25.3.1969 (1053/412/69), että kaksi Oe-autojenkuljetusvaunua varustetaan alumiinirakenteisella korilla kokoonpanopiirustuksen n:o VR-2000-1 mukaisesti. Työ määrättiin suoritettavaksi Turun konepajassa ja sen arvioitiin maksavan 78000 markkaa. |
||||
|
19.11.2024 11:43 | Lasse Holopainen | ||
| Oluen, jos käyttäjä on "kokenut". | ||||
|
|
19.11.2024 10:22 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä tiedä... mistä syntyy kovin huuto, itku ja meteli: maidon, kahvin vai oluen maahan kaatumisesta? | ||||
|
|
19.11.2024 09:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä ketjussa on paljon hyvää tietoa moottoreista ja laakereista! Ja mukavaa Esa, että muistit Mustin 302 CID:n voimanpesän! Näin talviaikaan on jo ikävä sen iloista hirnahtelua! | ||||
|
|
19.11.2024 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Niin, ei se muuta tilannetta miksikään.... | ||||
|
19.11.2024 09:10 | Lasse Holopainen | ||
| Niin, tuon korihan on tehty joko Tampereella tai Wroclawissa. | ||||
|
|
19.11.2024 08:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai "folköl"- mukia, mister Teppo? | ||||
|
|
19.11.2024 08:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siksi laitoinkin pilan päiten Deltan lainausmerkkeihin. Kyseessä onkin Liedossa sijaitseva bussikoritehdas, vaikka jotkut saattaisivat kärryiltä (Carrukselta) pudotakin, heko heko! Omistussuhdekiemuroitahan riittää vaikka muille jakaa... |
||||
|
|
19.11.2024 08:28 | Matti Melamies | ||
| Eihän Volvo 8700:aa ole koskaan tehty Deltan tehtaassa. | ||||
|
|
19.11.2024 07:57 | Kari Haapakangas | ||
| Valtatie on kuitenkin kohteliaasti väistänyt sen verran Saimaata kohden, että asema ja asemalle menevä tie saavat hieman tilaa. Korjaus, eihän se tuolla kohen vielä Saimaata olekaan... |
||||
|
|
19.11.2024 06:21 | Teppo Niemi | ||
| Montakohan kahvikannua onkaan kaatunut ruotsalaisten X2000 junien ohjausvaunuissa 1990-luvulla(? | ||||
|
|
19.11.2024 01:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| M200 on muistaakseni maalattu Sikkensin maaleilla ja niiden värikartan mukaan. Ehkä syvempää punaisen oranssia ei ole kartastosta löytynyt? | ||||
|
|
19.11.2024 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, hyvä, herra Lasse! "Autokori Oy, Turku", jonka perinne elää "Deltalla" ja voi hyvin. |
||||
|
|
19.11.2024 00:30 | Matti Melamies | ||
| Sisu->Susi, niin myös MAN->NAM on nähty. | ||||
|
|
19.11.2024 00:14 | Lasse Reunanen | ||
| Woman merkkistä ajoneuvoa ei tietääkseni ole ollut, mutta Vomag oli saksalainen kuorma- ja linja-autojen valmistaja. | ||||
|
|
19.11.2024 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Reijo! Vierintälaakereilla on aina oltava jonkin verran välystä säteen suunnassa. Lämpölaajenemisen myötä ehkä voisi ajatella mainitun välyksen jotenkin "elävän", mutta se lämpölaajeneminen onkin samanlaista "elementeille": petilaakerikiekko - laakerirullasto - ulkokehä. Välys vielä auttaa "sietämään" säteen suuntaisia ulkopulelta tulevia iskuja tai jysäksiä. (Tekun sisäpiirin vitsi teräksen lämpölaajenemiskertoimen lukuarvon muistamiseksi: nolla pilkku neljänollaa kaksitoista!) Pääasiassa välystä järjestetään siksi, kun rullien voiteluöljylle on oltava välttämättä tilaa. Se ei kovin iso tarvitse olla. Tavallisia vierintälaakereita akselille asennettaessa rullien/laakerirenkaiden välinen välys on AINA tarkistettava (rakotulkilla eli "liuskamitalla"), että se on laakerivalmistajan antaman (suunnitellun) mitan mukainen. Välystä puolustaa myös rullien keskinäinen halkaisijamitan (mikroskooppista luokkaa oleva) mittavaihtelu. Sopivan herkällä mittarilla tarkasteltuna osoittimet "liioittelevat" mittaeroja, välillä on "Kalliovuoret" ja välillä "Kuolemanlaakso". Tämän mainitun välyksen mitan tarkastaminen (huoltoseisokkien aikana) kertoo myös sen, että onko vaihdolle uuteen tarvista. Kunto selviää käytön aikana puutikulla! Se on: - sopivan kokoisen puutikun (EI terävän!) toinen pää laitetaan laakeripesän ulkokuorta vasten ja toisessa päässä korvan läheinen kohta, näin voidaan ns "luukuulolla" todeta käynnin aikainen ääntely. Kulunut laakeri karjuu pahalla äänellä! Tikun on oltava tiivistä puuta, jotta "kuulovartiointi" onnistuisi. Petilaakerin ulkokehän eli rullaston ulkomitan ja ja laakeripesän välyksen kuitenkin pitää olla olemassa, niin värinän kurissa pitäminen onnistuu. Mitenkään liukulaakerintiukka sovitteen ei tarvitse olla.Kuormituksen laadusta riippuu tiukkuus, veturinmoottori tietysti eri tapauksena kuin "Zhiguli 1200:lla"! Tai meidän Hannu-serkun 302 Mustangilla verrattuna Briggs & Stratton -ruohonleikkuriin. Perheenisillä ja laakerointien suunnittelijoilla onkin sama toteamus: - "ei ole väljän voittanutta". (Näin opetti syksyllä 1980 eräs höyryturbiinien suunnittelussa uraa tehnyt ja kokenut DI V. Perälä meille teknikko-oppilaille!) Nokka-akselithan ovat yleisesti liukulaakeroituja, eivätkä ne niin kovien rasitusten "leipomaksi" joudu.. Kampiakselissa vaikuttavat voimat (sen pyöriessä) ovat sen verran huimat, että siinä kartiokkuus aiheuttaisi staattista epätasapainoa aika raakasti. (Esimerkki tästä: polkupyörän keskiössä poljinakselia nopeasti pyöritettäessa - ketjut irrotettuna - akseli pyrkii kieppumaan, eli juuri staattisen epätasapainon takia. Dynaamisen epätasapainon kertoo jo epäkesko-nimityskin.) Nokka-akselin päämitat ovat sitä luokkaa (ja kun se nelitahtimoottorissa perinteisesti pyörii puolella kierrosluvulla kampiakseliin verrattuna) että siihen se kartiokkuus kuuluukin. Maybachin kiekkomaiset petilaakerit vielä olivat aiheuttamassa hyrrävoimia lisärasitukseksi. Tähän "tautiin" auttaa juuri maksimikierrosluvun madaltaminen. Kysyttävää? Riittääkö tämänkertainen epistola myös amatöörigynekologeille? Varmastiko? |
||||
|
|
18.11.2024 22:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuu ja juna samaan kuvaan on hatun noston arvoinen saavutus. Hienoa! | ||||
|
18.11.2024 22:34 | John Lindroth | ||
| Edustava kapsukuva! | ||||
|
|
18.11.2024 21:11 | Tuomas Pätäri | ||
| https://nurminenlogistics.com/fi/sijoittajauutiset/nurminen-logistics-lunasti-terminaalikiinteistoja/ https://nurminenlogistics.com/fi/uutishuone/nurminen-logistics-vuokraa-luumaen-terminaali-ja-toimistokiinteistonsa-kansainvaliselle-ymparistoystavallisen-energian-tuottajalle/ https://yle.fi/a/3-11887011 |
||||
|
18.11.2024 21:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämän rataosan kuvat kiinnostavat kyllä aina. Kesäisyys pistää oikein silmään näin marraskuussa, melkein häikäisee tuo valon määrä :) | ||||
|
|
18.11.2024 20:47 | Lasse Holopainen | ||
| Näyttäisi sillalla olevan Volvo B7RLE 8700. Asjallista. | ||||
|
|
18.11.2024 20:45 | Lasse Holopainen | ||
| Kahvikannun painopiste toki riippuu sen sisällön määrästä. Mieleen tuli lähinnä klassiset korkeat termospönikät, jotka kyllä saa kaatumaan, jos ne ovat täynnä. | ||||
|
18.11.2024 20:17 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno iltahämäräinen kuva, jossa mukavan sekalainen juna on tallennettu komeaan kuvauspaikkaan. Viikon kuva ainesta ehdottomasti. | ||||
|
|
18.11.2024 19:39 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos arvoisa Herra Esa, syy sille että fundeerailin tuota kartiomallia (sori nyt amatöörigynekologit jä väestöliiton kassanhoitajat) oli että itsellä on vanha traktori, McCormick 434 jota on rempattu ihan hartaasti, siinä nokka-akseli on tuollainen "tunneliratkaisu" ja kun se rempassa tarkistettiin suoraksi ja hankittiin uudet laakerit niin eihän ne passanneet alkuunkaan, reklamoin myyjiä ja vastaus oli että "ne on aihiot" eli tarkoitettukin että koneistetaan määrämittaan sitten kohteessa. Siinä on juuri tuo kartiomitoitus ideana. Mietin vaan että 7 petilaakerin kanssa kampiakselin ulosveto on aika temppu jos joka "nykäisyssä" on sama tiukka toleranssi vastassa, etenkin sen viimeisen laakerin kanssa on kellosepän tarkkuutta vaativa temppu edessä. Siis jos viimeisessä laakerissa udosvedossa akseli on vähänkin vinossa niin laakeri saattaa vioittua ja uusi remppa on vain ajan kysymys. | ||||
|
18.11.2024 19:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä vainenkaan, herra Jorma-serkku. Heimola oli revitty 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Se oli ollut ennen vaikenemistaan Punaisen Ristin paikallisosaston kerhotalona. Tarkistettu! Vanhan Ruoveden historia III:8/2 eli Mäntän historia 1948 - 1992 (Mauri Mönkkönen), s. 640: B (= bostad) 101 Heimola eli ent. kapearaiteisen rautatien asemarakennus, Asemankulmalla Valmistumisvuosi: 1897 (uusi Walter Thomen suunnitelma 1909) Purkuvuosi: 1990. Alunperin yhtiön asuntonumeroa B 101 oli kantanut Mäntän linna, valmistumisvuosi 1896, purettiin 1940 > numero merkitty uudelleen. Walter Thome on Mäntän ensimmäinen merkittävä arkkitehti. Punaiset ampuivat Thomen veljekset (Walter ja Ivar) vuonna 1918. |
||||
|
|
18.11.2024 19:14 | Teppo Niemi | ||
| Ei ravintolavaunun kahvikannut kallistu.sen. enempää, kuin niitä raiteen kallistus on. Sen sijaan ne kyllä.liukuvat helposti pöydän pinnalla poispäin kaarteen keskipisteestä. Ihan vastaavasti kuin myös.perinteisellä.kalustolla ajettaessa kaarteeseen huomattavasti alle mitoitusnopeuden tai.junan seistessä. Olen itse nähnyt moisen ilmiön.Frankenfald-Bahnilla, kun kallistus ei reagoinut tarpeeksi nopeasti S-kaarteessa. Meinasi mennä.Appelsorlet lattialle. |
||||
|
|
18.11.2024 18:23 | Lasse Holopainen | ||
| Oikeastaan noissa kallistuu lipun lisäksi aina jotain muutakin. Meinaan jos tekniikka on rikki ja kori ei kallistu, niin sitten matkustajat ja ravintolan kahvikannut ainakin. | ||||
|
|
18.11.2024 18:21 | Lasse Holopainen | ||
| No morjens... | ||||
|
18.11.2024 18:19 | Lasse Holopainen | ||
| Olin sanomassa ihan samaa. Joku kummallinen pakkomielle ja huono itsetunto. Ne ainakin. | ||||
|
|
18.11.2024 17:09 | Noah Nieminen | ||
| Hehheh :) | ||||
|
|
18.11.2024 16:57 | Noah Nieminen | ||
| Niin just! Mikä näitä VR:n ihmetyyppejä oikein vaivaa? Hyvää kamaa pois :( | ||||
|
18.11.2024 16:55 | Noah Nieminen | ||
| Eikun hetkinen, tämä kuva olikin kesältä :) | ||||
|
|
18.11.2024 16:53 | Noah Nieminen | ||
| Jaa, tämä CEmt oli viimeksi linjajunassa PYO 269, joka lähti 15.11. Kolariin ja saapui sinne 16.11. | ||||
|
|
18.11.2024 16:52 | Noah Nieminen | ||
| Jaaha, CEmttikin on mukana. | ||||
|
18.11.2024 16:51 | Noah Nieminen | ||
| Tuo toinen on todennäköisesti 3083. | ||||