![]() |
14.05.2024 23:18 | Uwe Geuder | ||
> Veturin ympäriajo (siis siirtyminen junarungon toiseen päähän) on mahdollista Hamburg Hbf:llä ja sen asetteluratapihoilla. Näinhän järkevästi ajatteleva maallikko tai harrastaja ajattelisi. Veturi on kallis kapine, miksi semmoinen otettaisi mukaan monta tuntia säästääkseen perillä 15 minuuttia? Tosiasia on kuitenkin, että Saksassa se ei olekaan niin suuri harvinaisuus, että junia ajetaan kahdella veturilla, koska ratapihantyöntekijöitä ja myös vaihteita on vähennetty sen verran, ettei ympäriajo enää onnistukaan joissakin kääntöasemilla. Saksalaiset harrastajat puhuvat sandwichistä, siis voileivästä, jos juna on kahden veturin välissä. Hämärästi olen muistavinani, että olisin lukenut jossakin tai jopa nähnyt, että se koskisi myös (joitakin) Köpenhamina-Hampuri -junia. > Valitettavasti sen kerran kun menin, oli kyseessä viimeinen vuoro, joka jää Hampuriin yöksi. Sama täällä. Kun tulee yölaivalla Turusta ja päiväjunalla Tukholmasta, näin luonnollisesti käy. Ja jos juna Tukholmasta on ajoissa eikä peruttu Kööpenhaminan ja Malmön välissä (mitä näyttää tapahtuvan aina välillä), aika juuri riittää käydä vielä poikkeamassa lähimmässä Netto-kaupassa ostamaan eväitä. Mutta sitten Hampurin-juna on jo laiturilla eikä valtavasti aikaa junasta ihmettelyyn enää jää. > Paluumatkan tein bussilla ja Puttgarden-Rødby (juna)lautalla Minä nyt Baltian kautta. |
||||
![]() |
14.05.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
Minulla oli työkaveri, joka väsäsi panssarilaiva Ilmarisen pienoismallia, about 2 metriä pitkänä ja niitinlaskijoiden harmiksi "niitti niitiltä" ikuisuusprojektina. Runko vielä kuparista! Kysyin kerran häneltä arviotaan mallin valmistumisesta, hän vastasi että eihän pienoismalli saa koskaan valmistua... Siihen sisältyi filosofia, joka pienellä miettimisellä viimein aukesi. Herra Hannu, omaa projektiani olin ajatellut N-mittakaavaiseksi. Pohjalaistalon esikuvana olisi ollut Lapuan Antila, kirkko olisi ollut Hakoolaasen tekemä wanhan Kauhavan kirkon (1756 - 1921 paloi, viallinen hormi) oloinen. Se oli siis Keuruun vanhan kirkon (1758) "isoveli" ja tietoja on saanut nyhtämällä hakea ympäri maakuntia...! |
||||
![]() |
14.05.2024 21:16 | Otto Tuomainen | ||
Hauskasti tämä kuva tuli esille juuri nyt, hetki sitten matkustin raitiovaunulla joka ylitti rautatien samassa tasossa. Onkohan johonkin listattu kuinka paljon näitä rauta- ja raitioteiden tasoristeyksiä on nykyisin jäljellä esimerkiksi EU:n alueella? | ||||
![]() |
14.05.2024 20:56 | Jan Jahkola | ||
Hieno kuva ja paikka. Minäkin kävin samaa junaa häthätää kuvaamassa heikolla lopputuloksella. Huomasin itsekin ensimmäisen kerran Sgns-vaunut samalla. Ehkä joskus aiemmin kaukaa nähnyt mutta arvelin niitä itänaapurin vaunuiksi. | ||||
![]() |
14.05.2024 20:50 | Jan Jahkola | ||
Hyvältä näyttää projekti! Uskon hyvin että näissä puhutaan vuosista, vuosikymmenistä + erinäiset kypsyttelyasteet. | ||||
![]() |
14.05.2024 20:10 | Timo Haapanen | ||
Kuinkahan pian nähdään Allegrot liikenteessä Suomen radoilla, jokohan ensi vuonna? Oletettavasti eri nimisinä ja värisinä. | ||||
![]() |
14.05.2024 19:46 | Ossi Rosten | ||
Kait raitiovaunun pitäisi junaa väistää | ||||
![]() |
14.05.2024 19:40 | Jarno Piltti | ||
Kumpi muuten väistää? Mitä sanoo pykälät? Tai käytäntö? | ||||
![]() |
14.05.2024 19:37 | Jarno Piltti | ||
Tyylikäs ja havainnollinen kuva. | ||||
![]() |
14.05.2024 18:41 | John Lindroth | ||
Kiitokset Tepolle selvennyksestä!Eli junat kulkee mainittuina päivämäärillä mutta eri siltaa myöden.Eli silta on" Hochdonner Hochbruecke". | ||||
![]() |
14.05.2024 18:14 | Rainer Silfverberg | ||
Eipä tässä hirveän paljon lisätietoja tarvita. Kuva puhukoot puolestaan! | ||||
![]() |
14.05.2024 17:05 | Miitre Timonen | ||
Kiitos hauskasta knopista, Antti! Minulla ja Visa Pöntisellä on tämä hauska vuotuinen projekti eli olemme sen pääjärjestäjät. Perinteen tarkoituksena on harrastaa hauskoissa merkeissä ja kuvata materiaalia mm. Visan Rautatievideot Suomi -kanavalle, sekä luoda myös näkyvyyttä yritykselle. Tänä vuonna myimme ensimmäistä kertaa myös ulkopuolisille matkustajille, ja suosio yllätti positiivisesti. Hintaan sisältyvällä skumppatarjoilulla takaamme myös "ei-harrastajien" viihtymisen. Iloista tunnelmaa lisää myös se, että GoPro kuvaa koko matkan ohjaamovideota kenenkään tai minkään sitä estämättä. | ||||
![]() |
14.05.2024 16:46 | Niko Padatsu | ||
Ilmeisesti matkustusluokat tässä vaunussa eroavat ainakin hyttien ja sänkyjen leveydellä. "Kovalla" puolella hytin leveys 1752mm, sängyn 600mm. "Pehmeällä" puolella vastaavat mitat ovat 2074mm ja 700mm. Mahdolliset muut erot jäivät ainakin nopealla vilkaisulla arvoitukseksi. Vaunu on ilmeisesti tehty Unkarissa joskus 1960-luvun alkupuoliskolla? |
||||
![]() |
14.05.2024 16:34 | Rainer Silfverberg | ||
Onko tämä niitä ratoja jotka nousuveden aikaan jäävät veden alle? | ||||
![]() |
14.05.2024 15:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
Onkhan poljettava malli..) ? Ratakin niin kierossa, että ei olis Meerille tarvetta..suoraan Ttk:n käyntiä.. | ||||
![]() |
14.05.2024 15:05 | Hannu Peltola | ||
Koosta Teppo kuvasarjaksi nämä mielenkiintoiset Saksan kuvat, niin löytyvät kaikki jatkossa helpommin! | ||||
![]() |
14.05.2024 15:01 | Hannu Peltola | ||
15 vuotta on realismia rakennusajan osalta! Ajattelin asian niin päin, että kun tämä Great Northern Cascade Division Vol. 2 alkaa valmistua, olen vasta 71-vuotias. Siinä ehtii toivottavasti vielä toteuttaa yhden 15 vuoden rataprojektin! | ||||
![]() |
14.05.2024 14:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
Keynesiläisistä talousopeista on jo aika matka leninistiseen »proletariaatin diktatuuriin». Siitäkään ei pääse mihinkään, että diktatuurin vastakohta demokratia väkisinkin vaatii tuotantovälinekastin kuulemista. Vallan ― jota rahakin on ― kasaantumisessa piilee aina vääryyksien riskinsä. | ||||
![]() |
14.05.2024 13:58 | Jarno Piltti | ||
Oman onnennorsuni ainekset on kapsujunalla kuljetettu, keltaista ratikkaa väistäen! Tai niin ainakin kuvittelen, eihän sitä tietää voi... | ||||
![]() |
14.05.2024 13:53 | Jarno Piltti | ||
Kvartaali- ja säntäilymaailmassa missä muotilajeja tulee ja menee tuollainen 15 vuoden sitoutuminen harrasteprojektiin on aika mustan vyön meininkiä. Hattu todellakin päästä! | ||||
![]() |
14.05.2024 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
Marx kirjoittiaikanaan täyttä asiaa Pääoman ekassa osassa. Loput osat olikin pääasiassa muiden kuin Marxin kynäilyjä, osittain jotain ihme sotkemista. Marxin sovittaminen nykyaikaan onnistuu jokseenkin kivuttomasti, perusteoriana, jonka edelleen kehittely olisi paikallaan. Leninismi taas oli kostonhimon riivaaman lakimiehen koulutuksen saaneen kyynikon sepustusta. Herra Wahlroosin tautinen kapitalismi sen sijaan on joustamatonta, viheliäisen ahneuden synnyttämää epätoivoista ja epäjohdonmukaista ryöstämisen selittelyä "oikeutetuksi". Se ei kykenee muuttumaan eikä myöskään kehittymään. Valinnan saatte tehdä itse. Nuhjuisia rahavallan ylipappeja sa toki epäillä. |
||||
![]() |
14.05.2024 11:45 | Heikki Jalonen | ||
Tuolla radalla liikkuva kalustohan on käyttäjiensä itse omistamaa, yleensä myös enemmän tai vähemmän itse rakennettua. Ja silloinhan vain mielikuvitus ja tekniset taidot ovat variaatioiden rajana. Puskin vaikuttaisi olevan 10 tuumainen. Toimittajaksi voisi veikata "Avon", alkuperäinen käyttö Austin/Morris Minin renkaana... |
||||
![]() |
14.05.2024 11:42 | Heikki Jalonen | ||
Käynnistyspainekaasun säiliö näkyy tuossa konesuojan päällä. Olisi vähän harhaanjohtavaa puhua "paineilmasta" koska painekaasu otettiin erikoisella päästöventtiilillä käynnissä olevan moottorin palotilasta, samalla tavalla kuin hehkukuulamoottoreissakin tehtiin. Kaasu oli siis paremminkin pakokaasun koostumuksella. Painetta voitiin toki ladata myös paineilmaverkosta, mutta vaadittava paine oli melko paljon korkeampi (luokkaa 18...25 bar) kuin normaalista tehdasverkosta oli saatavissa. | ||||
![]() |
14.05.2024 11:03 | Antti Ojala | ||
Kiitos monista hyvistä vastauksista knoppitehtävään, jotka kaikki koskettelevat oikeaa vastausta. Vaikka Keisarijunat - nimistä yhdistystä ei yhdistysrekisteristä löydy ja siten Keisarijunalle ei ole nimetty varsinaista nokkamiestä, ottaisin tähän mielelläni taustajoukoilta haastattelun. - Hyvä Keisarijuna, mikä on iloisen tunnelmanne salaisuus? | ||||
![]() |
14.05.2024 09:51 | Vertti Kontinen | ||
Uwe: matkustin kerran Kööpemhamina-Hampuri tuollaisella ja siinä(kin) oli vain yksi veturi. Ohjausvaunuja ei käytetä ennen Talgon kiinteästi yhteenkytkettyjen runkojen käyttöönottoa tämän hetkisen tiedon mukaan 12.02.2025. Mitä erillisen veturin käyttöön Hampurissa tulee, voisi hyvin olla mahdollista, että saapuvan junan aikoihin olisi toinen veturi jo kärkkymässä, sillä kääntöaikaa ei ole kuin 40min, joka mahtaa vilkkaalla asemalla tehdä aika tiukkaa. Etenkin, kun omien ja tuttujen kokemuksien mukaan vuorot ovat usein myöhässä jopa yli 30min. Sitä en sitten tiedä onko myöhästymistilastot unohdettu ja paluujuna lähtee sekin sitten reilusti myöhässä. Valitettavasti sen kerran kun menin, oli kyseessä viimeinen vuoro, joka jää Hampuriin yöksi. Paluumatkan tein bussilla ja Puttgarden-Rødby (juna)lautalla |
||||
![]() |
14.05.2024 09:48 | Jimi Lappalainen | ||
Olikohan tuo Karin linkittämän kuvan terässilta alkuperäinen vuodelta 1876? | ||||
![]() |
14.05.2024 09:13 | Petri Nummijoki | ||
Varmaan siksi, että proletariaatin diktatuuri on käytännön sovelluksissa tahtonut aina johtaa vankileirien saaristoon. | ||||
![]() |
14.05.2024 09:11 | Hannu Peltola | ||
John, kyllä! Pienoisrautatieharrastus on parhaita asioita, joita ihminen voi harrastaa. Berninkoirat, Mustangit ja mallaswhiskyt ovat tietysti hyviä kakkossijan haltijoita! Esa, Mielenkiintoista! Laita suunnitelmiasi vaikka Vorgin sivuille jakoon, jos niitä on vielä tallella. Vanhalla radallani Espoossa tässäkin suunnitelmassa näkyvä Delta Yard Everettissä Seattlen pohjoipuolella oli paha pullonkaula liikenteelle. Uudessa radassa aseman ohittaa ajoillassa 16-18 tavarajunaa, joihin jokaiseen täytyy liittää sopivat vaunut mukaan ja lisäksi Delta Yardista lähtee 6 paikallistavarajunaa lähiasemille. Delta Yardin raiteistosta pyrin saamaan tehokkaimmat mahdolliset, jotta vaihtotyöt eivät keskeytyisi ohittavien junien ajaksi. Ratapihalle piti varata myös riittävästi riittävän pitkiä raiteita vaihtotöihin. Ratapihalla työskentelee kokoaikaisesti yksi päivystäjä / asemapäällikkö, joka tekee vaihtotyöt kuvan vasemmassa reunassa näkyvää vetoraidetta käyttäen. Tarvittaesssa toinen päivystäjä voi työskennellä ratapihan itäpäässä tai suorittaa vaihtotöitä paikallisilla teollisuusraiteilla. Ratapihan itäpäässä ei kuitenkaan ole omaa vetoraidetta, joten työskentely siellä ei ole niin tehokasta. Leevi, kokonaisrakennusajaksi arvioin 15 vuotta. Rata on kuitenkin rakennattavissa vaiheittain ja ensimmäisen ajoillan pystynen järjestämään noin 3 vuotta rakentamisen aloittamisesta. Pystyn kierrättämään vanhalta radalta kaluston, kaikki rakennukset ja osan kiskoista. Harmittavasti mikään vanha ratapöytä ei sellaisenaan sovellu uudelle radalle. |
||||
![]() |
14.05.2024 07:47 | Leevi Halonen | ||
Osaatko arvioida kauanko rakentaminen kestää? | ||||
![]() |
14.05.2024 07:45 | Teppo Niemi | ||
Ja Rainerin kommenttiin 13.5. 23:18 liittyen: Veturin ympäriajo (siis siirtyminen junarungon toiseen päähän) on mahdollista Hamburg Hbf:llä ja sen asetteluratapihoilla. Eli jos veturin ympäriajoon on varattu riittävästi aikaa, niin toista veturia ei tähän tarvita. | ||||
![]() |
14.05.2024 07:33 | Esa J. Rintamäki | ||
Talouselämän lait EIVÄT OLE luonnonlakeja, vaikka "professorit ja yliopettajat" Hankenissa kuinka yrittäisivät herkkäuskoisia opiskelijoita vetää nenästä! Inhimillisyyden kanssa nillä ei ole mitään tekemistä. Mistä muuten johtuukaan Wahlroosin nostaminen pylväspyhimykseksi ja rajut oksennusreaktiot joka kerta kun joku mainitsee nimet Marx ja Keynes? |
||||
![]() |
14.05.2024 07:27 | Esa J. Rintamäki | ||
Johan nyt, herra Hannu! Raiteistopiirroksesi liikennepaikkojen johdonmukaisuus raiteistojen osalta lyö minut ällikällä! Omat tuherteluni (teemana Etelä-Pohjanmaa) joskus 1980- ja 1990-lukujen taitteessa olivat pelkkää harakanvarvasta tämän rinnalla. Sitten tulikin 1990-luvun lama, jonka vuoksi se jäi suunnitteluasteelle. Tuli muuta ajateltavaa... ("Jokivarren" esikuvana olisi ollut Lapua, "Kosoola" taas matki yhdistelmänä Kauhavaa/Alavusta ja osittain painotus olisi ollut arkkitehtuurissa kaksfooninkisine tuparateineen ja larvanevan latoineen!). Hienoa työtä, ja hatunnosto täältä Tasavaltamme pääkaupungista. |
||||
![]() |
14.05.2024 05:48 | Teppo Niemi | ||
Puhuukohan John nyt oikeasta Kielin kanavan (Oikealta nimeltään Nord-Ostsee-Kanal) ylittävästä sillasta? Mikäli tämä silta halutaan ylittää, kuljettarssa Hampurista Westerlandiiin reitti olisi silloin Hamburg - Neumünster - Rendsburg - Jübek - Heide - Niebüll - Westerland. Sen sijaan John tarkoittanee Marscbahnilla Wilsterin (km 74,2) ja Burg (Dithm) (km 91,4) välissä sijaitsevaa Kielin kanavan ylittävää Hochbrucke Hocdonnia. Reittihän kulkee 20.7.2024 Hamburg-Altona - Itzehoe - Niebüll - Westerland. ( https://www.nostalgiezugreisen.de/20-07-2024-mit-012-104-nach-westerland-auf-sylt/ ). 3.8.2024 kulkeva juna ajaa samaa reittiä (https://www.helev.de/veranstaltungen/dampfsonderfahrt-nach-westerland/ ). Kumpikaan juna ei siis kulje Rendsburgin kautta. |
||||
![]() |
14.05.2024 03:50 | John Lindroth | ||
Mielenkiintoinen kuva satamaradalta,nämä ovat aina kiinnostuksen kohde! | ||||
![]() |
14.05.2024 02:43 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
Vuonna 2008: https://vaunut.org/kuva/88735?liikp1=725&liikp2=2871 | ||||
![]() |
14.05.2024 01:46 | John Lindroth | ||
Yess,model railroading is reel fun! | ||||
![]() |
13.05.2024 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
Ohjausvaunuja ei ole Hampuri-Kööpenhamina junassa mutta toinen veturi on ymmärtääkseni aina kytiksessä Hampurissa koska juna ei voisi muuten vaihtaa kulkusuuntaa. | ||||
![]() |
13.05.2024 23:03 | Rainer Silfverberg | ||
Toivottavasti ei katoa kokonaan kun asema on laitettu uusiksi. | ||||
![]() |
13.05.2024 22:46 | Jukka Eklund | ||
Näköjään käynyt marakatti oksentamassa vaunun kylkiin. | ||||
![]() |
13.05.2024 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
Kellotorni on ollut Tsiilossa jo vuodesta 1991. | ||||
![]() |
13.05.2024 21:54 | Jorma Rauhala | ||
Raimon kommentti: "Kuvan vasemmassa reunassa raideharvinaisuus pääkaupunkiseudun radoilla eli teollisuusraide..." | ||||
![]() |
13.05.2024 21:51 | Oliver Laaksonen | ||
Olisiko kenties kuitenkin Dv12? | ||||
![]() |
13.05.2024 21:37 | John Lindroth | ||
Höyrypikajuna veturinaan 012 104-5 Hampurin Altonasta Westerlandiin Syltin saarella tulee ainakin 4 kertaa ylittämään tämän sillan tulevan kesän aikana. Näillä näkymin 20.7.24 ja 3.8.24. Tietoja haulla :Dampfsonderfahrt nach Westerland. |
||||
![]() |
13.05.2024 21:15 | Uwe Geuder | ||
Hyvin mahdollista, että se on DSB:n Vectron. Olen viime puolen vuoden aikana matkustanut 3 kertaa Kööpenhamina - Hampuri tai toisinpäin ja veturina on joka kerta ollut DSB:n Vectron. Ei kai tuolla sillalla ole edes paljon muuta kaukoliikennettä. https://cms.static-bahn.de/wmedia/redaktion/abfahrts-ankunfts-plaene/dez23/Schleswig_23_24_Ab.pdf Jos veturi vetää, juna menee kai pohjoiseen (jos olen lukenut karttaa oikein, paikka ei ole tarpeeksi tuttu). Muistaakseni ohjausvaunua en ole siellä nähnyt. Mutta olenkohan muistavinani, että näissä junissa oli joskus veturi molemmissa päissä? Virroittimen mukaan se näyttää kuitenkin vetävän. |
||||
![]() |
13.05.2024 21:14 | John Lindroth | ||
Wahlroos"Yrityksellä ei ole moraalia"Iltasanomat/Taloussanomat 2.9.2008. | ||||
![]() |
13.05.2024 21:10 | Jimi Lappalainen | ||
Oli, ja siitä löytyy oikein värikuvakin kun savijuna odottaa raitiovaunun menoa Vanhalla Hämeentiellä; ks. http://jno.1g.fi/Scan2443.jpg + https://vaunut.org/kuva/17841 | ||||
![]() |
13.05.2024 21:07 | John Lindroth | ||
Onnistunut kuva Kajaanin asemalla! | ||||
![]() |
13.05.2024 21:05 | John Lindroth | ||
Eikö tälla radalla ollut tasoristeys raitiolinjan kanssa? | ||||
![]() |
13.05.2024 21:04 | John Lindroth | ||
Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
![]() |
13.05.2024 21:04 | Jimi Lappalainen | ||
Paikallinen XOe :) | ||||
![]() |
13.05.2024 20:38 | Matti Ollikainen | ||
Niin Lapsena muistan, kuinka Pateniemen Sahan Kajajaanin tarhalla pääsääntöisesti naiset työnsivät noita rullavaunuja. Kun kuivaamon töistä ehti, veturi tuotiin trukilla apuun. Lasti rullavaunussa oli miten kuten Pietarin standartin eli nykyisennvihapaketin kokoinen eli 4,67203 mˆ3. |