Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03.2025 20:35 | Esko Maasalo | ||
| Kumpaa väriä kuljettaja tässä noudattaa? Hieno kuva! |
||||
|
|
23.03.2025 20:19 | Jyrki Talvi | ||
| Upeat taivaan tulet. | ||||
|
23.03.2025 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin torso vesikastari. Tuo liian hyvin mieleen hirsipuun...? | ||||
|
23.03.2025 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta on? | ||||
|
|
23.03.2025 20:15 | Heikki Jalonen | ||
| Mitäpä ei VORGista löytyisi. Talvista vesitystä Kouvolassa https://vaunut.org/kuva/132206 Kuvassa jopa kaksi viskuria, molemmissa tulet pesässä. Joskin hyvillä hiilloksilla, savua ei paljoa näy; mutta kyllä lämmin hönkä nousee... | ||||
|
|
23.03.2025 20:05 | Antti Laajalahti | ||
| Noin se yleensä oli niinkuin Heikki kertoi. Silmittelin tuota viskuria että onko siinä ollut poikkeava rakenne, onko tuossa alaosassa luukku kuvaajan suuntaan. Löytyyköhän mistään kuvaa jossa viskuri olisi lämmityksessä. | ||||
|
|
23.03.2025 20:03 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia! | ||||
|
|
23.03.2025 19:03 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo kuvassa näkyvä paksumpi osa on pikemminkin savutorvea. Varsinainen tulipesä sijaitsi maanpinnan alapuolella viskurin jalkalaatassa. Se piti lämpimänä nousuputken lisäksi sulkuventtiilin ja veden tuloputken. Jalkalaatta rakenteineen puuttuu tuosta Katajanokan viskurin jäännöksestä. Lienee joutunut viimeistään siirron aikana kaatopaikkakuormaan samoin kuin venttiilin käsipyöräkin. VORGissa löytyy muutama hyvä kuva samanlaisesta viskurista alkuperäisessä kunnossaan. Esim. https://vaunut.org/kuva/145953 |
||||
|
|
23.03.2025 18:57 | John Lindroth | ||
| Tuossa kuvanottajan selän takana sijaitsi aikanaan vahtikoppi(nykyään Rautatiemuseon pihalla) sillanvartijalle ,kuuluikohan tuo vesiviskurin lämmittäminejn siltavahdin toimenkuvaan? | ||||
|
|
23.03.2025 18:44 | Antti Laajalahti | ||
| Tuo viskurin alaosassa näkyvä paksunnos on kamiina jossa pakkasilla pidettiin tulta. Paksumman osan yläosassa näkyvistä reijistä tuli savu ulos. Reikien kohdalla on kierrettävä pelti jolla säädettiin reikien kokoa ja siten kamiinan vetoa. Veturissa vesi pidettiin säiliöissä sulana laskemalla vesisäiliöön imurista höyryä. Samalla tuo lämmityshöyry piti veturin ja tenderin välisen vesiputken sulana. | ||||
|
|
23.03.2025 18:40 | John Lindroth | ||
| Ilmakuvassa 1976 Kauppatorin laiturissa J.L.Runeberg,Katajanokan puolella jäänmurtaja Teuvo ja Olympialaiturissa FÅAn Ruotsinlaiva.Mahdollisesti Ms Wellamo. | ||||
|
|
23.03.2025 18:22 | Jarno Piltti | ||
| Aivan järkyttävän hieno. | ||||
|
23.03.2025 18:15 | Juhana Nordlund | ||
| Jarin 27.2.2025 esittämään kysymykseen: MLPRV1-vaunut soveltuvat tarvittaessa 600 V jännitteeseen. Tänään saimme Suomen Raitiotieseuran kevätkokouksessa kuulla KLOY:n edustajalta, että kantakaupungin ratikkaverkon jännite nostetaan 750 V:iin viikonloppuna 12. - 14.9.2025. Siitä eteen päin koko vaunukaluston tulee soveltua siihen. Kuvan vaunun oletusjännite on siis toistaiseksi 600 V. | ||||
|
|
23.03.2025 16:42 | John Lindroth | ||
| Kauppahallin puoleisen kääntösillan kupeessa sijaitsi aikanaan kyltti joka rajoitti tiettyjen veturisarjojen ajoa Kauppatorin puolelle ja Katajanokalle! | ||||
|
23.03.2025 15:26 | Lasse Holopainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/170498?a=1 | ||||
|
|
23.03.2025 15:26 | Lasse Holopainen | ||
| Tais olla sähköratavaurio Kauhavan ja Kokkolan välillä. | ||||
|
|
23.03.2025 15:20 | Jouni Halinen | ||
| Tässä 1976 ilmakuvassa vesiviskuri on alkuperäisessä paikassa. https://kartta.hel.fi/link/0aV8pbs Vuoden 2024 ilmakuvassa vesiviskuri on nykysijoillaan. Nykypaikka on entisestä noin 20 metriä pohjoisen suuntaan. Viskuri vaihtoi paikkaa noin vuonna 2016/17. Siirron syy oli se, että entisen paikan kohdalle tuli vasemmalla oleva rakennus. https://kartta.hel.fi/link/0aV6KUR Kuinka muuten tuo vesiviskuri toimi talvipakkasilla, eli minkälainen rakenne siinä esti jäätymisen?. Miten asia hoidettiin vesitorneissa (lämmitettiin pakkasilla?) tai veturin säiliössä, siinä vettä taisi kuitenkin kulua sitä vauhtia, että vesi ei ehtinyt jäätyä? Säiliön lämmitys veturihöyryllä? Ja olivathan veturit osan aikaa säilytyksessä veturitalleissa joita myös lämmitettiin? |
||||
|
|
23.03.2025 15:19 | Christian Pakisjärvi | ||
| Mikä tämän ideo oli? | ||||
|
23.03.2025 14:23 | Teemu Saukkonen | ||
| 10 vuotta aiemmin oli tällainen viritys: https://vaunut.org/kuva/103014 | ||||
|
23.03.2025 13:32 | Eljas Pölhö | ||
| Vehkosillan liikennepaikkakortin mukaan toisella puolen oli 18 m:n laituri ja toisella puolen 32 m:n laituri. Matkustajia keskimäärin päivässä 1961 kesällä 25, talvella 24. Vuonna 1962 enää 10 kesät talvet ja siitä 1968 saakka pysytteli 8 ja 12 välillä. | ||||
|
23.03.2025 12:57 | Pasi Seppälä | ||
| No kappas, kuvasin tämän saman junan Luumäen itäpuolella. Veturissa paloivat silloin kaikki valot. Tässä näyttää toisella alavalolla tulleen tunnit täyteen. | ||||
|
|
23.03.2025 12:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Nastolan kunnanrajalle tästä oli matkaa linnuntietäkin 20 kilometriä. | ||||
|
|
23.03.2025 12:42 | Jimi Lappalainen | ||
| No eihän tässä nyt missään Nastolassa olla. Katsoitko vuoden 1965 karttaa, siinä näkyy rajaviivat ja kuntien nimet. Tässä lisäselvennys: https://live.staticflickr.com/65535/54404863050_3914bd0afc_o.jpg | ||||
|
|
23.03.2025 12:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos ego on 4,7 metriä korkea, niin saattaa tehdä tiukkaa :) | ||||
|
23.03.2025 12:12 | Rasmus Viirre | ||
| Kolmivetoja kelpaa katsella! Nyt kun ovat harvinaistuneet mm. Iisalmen radan sähköistyksen myötä. Toivottavasti näkyisi vielä tulevana kesänä.. | ||||
|
|
23.03.2025 10:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt on hieno. | ||||
|
23.03.2025 09:53 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tupla v liikenteessä... | ||||
|
|
23.03.2025 09:27 | Kimmo Huhta | ||
| Minulla on muistikuva, että kaupunki siirsi tätä muistomerkkiviskuria pienen matkan tällä vuosisadalla. Jos niin on, niin kuvan esittämässä paikassa ei ole Hr1 eikä muukaan veturi käynyt vesillä. | ||||
|
|
23.03.2025 08:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvateksti toi mielern ajatuksenpoikasen: - ehkei nyt Hr1, mutta Pehr Svinhufvud nyt ainakin, kun pressanlinna on aivan likellä...? | ||||
|
23.03.2025 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiedä nyt siitä Suomen parhaasta työntekijästä, mutta kuka muistaa Kiinan parhaan ja ahkerimman työntekijän nimen? Vast.: Hui Lai Lee. |
||||
|
23.03.2025 07:56 | Jari Välimaa | ||
| On se mielenkiintoista että ainoa raideliikennemuoto joka kehittyy Suomessa on kaupunkien raideliikenne. | ||||
|
23.03.2025 02:20 | John Lindroth | ||
| Hvvä Esa! Ratkaiskaamme arvoitus!Arvoitukset ovat meidän ratkaistaviksemme tehty!Olikohan tuo Worthington siellä koska Porvoonjoen tulvavaara oli tiedossa?Jotenkin hämärästi muistan että edesmennen vet kuljettajan kanssa on ollut puhetta tuosta veden pumppaamisesta,se asia on ollut tiedossa monien sen ajan Pasilan miesten keskuudessa!Olisikohan vielä joku joka muistaa? | ||||
|
23.03.2025 02:06 | John Lindroth | ||
| Tankkiveturi ja edessä vesisäiliö!Muutaman Tankkiveturin Ho mittakaavassa rakentaneena muistan että nuo tankin reunat menee juuri noin! | ||||
|
|
23.03.2025 01:35 | Osku Reinikka | ||
| Ei se mun mielestä kovin pitkää harkintaa vaadi saati kallistumista. Tuossa on aika monenlaisia selkeitä seikkoja ja paljon pienempiäkin yksityiskohtia. Joitain maininnanarvoisia vois olla esimerkiksi aikatauluvalaisimen puuttuminen jonka tuossa kyllä pitäis näkyä tai mittariston puuttuminen tuosta lasin edestä. Mutta aika selkeästi kyllä näkyy, suorastaan erittäin selkeästi, tuo vesisäiliö kattilan vierrellä ja hyvin myös sen täyttöaukko erottuu jos hieman malttaa tarkemmin katsoa eikä ajattele sen olevan vain heijastus jostain. Myös savupellin puuttuminen on aika selkeähkö merkki. Riston tuulilasi vaikuttaa myös hieman korkeammalta ja kapeammalta, mut ehkä se on vain illuusio. Myöskin toi mittari tuossa lasin vasemmalla vähän yläviistoon, ei ihan siinä kohdassa mutta likellä, pitäisi olla tulistajan lämpömittari. | ||||
|
|
23.03.2025 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Porvoon tallissa ollutkin veden nostoa varten Worthington - pumppu (höyrykäyttöinen). Ainakin kun vanhalla tallilla käväisin kerran, olisiko ollut 1993 tai 1994, siellä oli sellainen ja vahvassa pintaruosteessa. Worthingtonia muistaakseni käytettiin joskus maailmanaikaan K3 "Jumboissa" vettä syöttämässä. Seuraava askel olikin sitten Knorrin esilämmittäjäpönttö pumppuineen. |
||||
|
|
22.03.2025 23:35 | John Lindroth | ||
| Pikkupoikana näin isäni kanssa kun Kana otti tuosta vettä!Vaihtovetureiden oli tapana seistä aivan noissa lähimaisemissa taukojen aikana . | ||||
|
|
22.03.2025 23:34 | VM Heinonen | ||
| Millä perusteella sijainti on 1960 luvulla ollut Kuusankoski? Eikai Nastola koskaan ole Kuusankoskeen kuulunut, kun emäpitäjä on ollut Hollola, eli selvästi Hämeen puolella. Välissä on Iiittikin.. | ||||
|
22.03.2025 23:33 | John Lindroth | ||
| Onko seiskan hytin ja tenderin veturinvihreä varmennettu vai oliko se kokomusta? Tässä olisi oiva kunnostuskohde! | ||||
|
|
22.03.2025 23:27 | Lasse Holopainen | ||
| Kohta saa n e ä m m ä toi fillariäijä vettä niskaan kun ei käytä kypärää. Vai kiertääköhän se just sopivasti ton hanan...? | ||||
|
22.03.2025 23:20 | VM Heinonen | ||
| Nojuu, hyvä veikkaus | ||||
|
|
22.03.2025 23:01 | Heikki Jalonen | ||
| Olisiko entinen vaunuvaa'an kuoppa? | ||||
|
22.03.2025 21:15 | Teppo Niemi | ||
| Etualalalla näyttäisi olevan.K30 vaihteen kielisovitus. Kielen jalka.näyttää kapealta. | ||||
|
22.03.2025 20:54 | VM Heinonen | ||
| Tässä sama kohta vuonna 2025 Kouvolan kaupungin asemakaavamuutostöiden jäljiltä https://vaunut.org/kuva/173525?a=1 | ||||
|
22.03.2025 20:27 | Juha Toivonen | ||
| Super-Nalle se vaan on aina yhtä upea. Jopa kylmänäkin. Ennen sentään oli Tamperelaiselle pikkupojalle kosolti ihmettelyn aihetta Viinikanojan ratapenkereellä, tai Armonkallion leikkauksessa. Normaalien linjajunien lisäksi Dv 15 ja -16 kalustoa veivaili Perkiö-/Viinikka - Tampereen Asema välillä yhtä mittaa. Porin suunnasta ajettiin tavaraa pariveto Dv-16 kalustolla ja Huru oli suorastaan yliedustettuna tuolla. Semaforit näyttivät liikkeillään lähestyvät junat. Mikäs siinä katsellessa. | ||||
|
|
22.03.2025 20:12 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuohon kun lisätään että opastimillakin on päivä/yövalo. | ||||
|
|
22.03.2025 19:53 | Petri Nummijoki | ||
| Olisivatko oikeat puskimet noiden alla ja kysymyksessä jonkinlaiset suojat, etteivät museovieraat sotke vaatteitaan puskinrasvaan? | ||||
|
22.03.2025 19:49 | Juha Toivonen | ||
| Kuva on kerrassaan upea! Kiitos siitä. | ||||
|
|
22.03.2025 18:44 | Antti Laajalahti | ||
| Mitkä lätyt siinä on Voivotin puskimina? | ||||
|
|
22.03.2025 17:30 | John Lindroth | ||
| Toimivatkohan nuo edellä mainitut pumput höyryveturista saatavalla höyryllä? Kysymys liittyy Resiinan 3/24 arvoitukseen Porvoon radan vetureista Postiosastolla maininta veturi 897 Pumpp.10-12.5.66. Tiedetään Porvoon aseman seudun sijaitsevan alavalla alueella ja altis siis kevätulvalle jäänlähdön aikaan!Talvi 65/66 oli erittäin luminen,lumipeite Etelä-Suomessa oli paksuin lumipeite mittausten mukaan jopa yli 90cm. | ||||
|
22.03.2025 17:19 | John Lindroth | ||
| Juna kauniissa syysmaisemassa! | ||||
|
22.03.2025 16:02 | Erkki Nuutio | ||
| Kymmenisen vuotta sitten kiinteistökeinotteluun keskittynyt (ja edelleen siihen keskittyvä) kaupungin johto kääri raiteita rullalle valtion "veljien" siunauksella ja teki niiden paikalle Ratapihankadun. Vain kevyt ja matala riukuaita investoitiin turvaamaan loppuja raiteita sekä suurjännitelaitteita ajoneuvoilta, häiriköiltä ja terroristeilta. Kuvassakin osin näkyvä valtava kiinteistömassa (sen tuotot) tuli kadun myötä mahdolliseksi. Se olikin ainoa asia, jolla oli merkitystä kaupungin päättäjille. Raideliikenteen valtakunnallisten tarpeiden ja varmuuden valvojat joko naurettiin ulos tai nöyrtyivät, jottei oma urakehitys vaarantuisi. Onnettomuus paljasti tylysti erään osan piittaamattomuuden vaikutuksista ja havainnollistaa sillä aiheutettuja uusia uhkia. Siksi onnettomuuden halutaan unohtuvan mahdollisimman nopeasti, ilman Tukes- tai muita asiantuntijatutkimuksia - siis vain poliisin syytteillä autoa ajanutta "Risto Reipasta" vastaan. Eihän kukaan muu tehnyt mitään väärin!!! Tampereen asema kriittisenä valtakunnallisena läpikulku- ja pysähdyspaikkana on toki vaikea ja kaupungin kiinteistökeinottelu on vienyt mahdollisuuksia. Käynnistyneet hyvin kalliit ja aikaavievät työt eivät poista ongelmia, koska niissä muutoksia tehdään kaiken muun kuin raideliikenteen valtakunnallisen varmuuden hyväksi. Ilmaiseksi varmuutta ei synny, etenkin kun asiaa ei hoidettu ennen parin viime vuosikymmenen rakentamistoimintaa. Ilman Ratapihankatua olisi voitu tehdä kaksi suojattua, aseman sivuuttavaa ohitusraidetta, ja viedä nämä Järvensivun kautta kiertoradalla Nekalan kautta pääradalle. Valmiit suunnitelmat tällaisesta kiertoradasta tehtiin jo 1910-luvulla. Tilapäisesti pääradalle olisi päästy peruuttamalla Järvensivu-Viinikka -ohitusraiteen (joka sekin aiotaan nyt uusia) kautta. |
||||
