Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.01.2024 11:37 | Erkki Nuutio | ||
| Ruoholahdenkatu 26:n talo on 1910/20 -luvuilta, eli ikänsä puolesta sopiva. Jos kuvaussunta olisi ollut Jätkäsaareen päin, puuttuisi silti kuvan iso teollisuusrakennus-kokonaisuus. Kokonaisuus, josta on käytännössä 100% tunnistus Kalevankadun päässä olleeksi Valion pääkonttoriksi ja meijeriksi. Jos joku vielä vieroksuu Helkaa, kannattaa mennä paikan päälle. Tutkailla Runeberginkadun siltaa rantaradan yli. Ratakanjonin etelälaidassa on yhä poislouhimaton kallionnyppylä, joka Ruoholahdenkadun suunnalta katsottuna piilottaa Runeberginkadun ja Helkan pari alinta kerrosta (jos uudemmat talot kyseiseltä alueelta kuvittelee puuttuviksi). Kallionnyppylän sivuitse ja niillä tienoilla olen itsekin kymmenet kerrat kulkenut (tamperelaisille myönnetään poikkeuslupia), ja toki aikanaan vuosia helsinkiläisenäkin Sisu-kokeiluautoilla monet kerrat sivuitse ajanut. Unessakin muistan paikan. Kannattanee myös tutkia Helkaa. Vanhoja kuvia alkuperäiskatollisena löytynee. Nykykatto lienee 1970-luvun jälkeen tehty. |
||||
|
17.01.2024 11:36 | Hannu Peltola | ||
| Jouni: Historiikin 1937 ratakaavion mukaan lähtö Maaskolan tavararatapihalta Karjalan radalle on tosiaan ollut haastava. Vaihtoehtoina on ollut tavarajunan peruuttaminen henkilöratapihalle tässä kuvassa näkyvien raiteiden kautta tai tavarajunan siirto lähellä Liimatan asemaa ollutta pientä tavararatapihaa. Teoriassa olisi ollut mahdollista ajaa myös lenkki Viipurin satamaradan kautta. Karjalan radalta on päässyt suoraan Kouvolan, Valkjärven, Rajajoen, Koiviston ja Viipurin sataman suuntiin, mutta ei Maaskolaan. | ||||
|
17.01.2024 11:21 | Jouni Hytönen | ||
| Entinen VR:n Trr 351. Tämä oli 1980-luvun lopulla Haapamäen museovarikon ensimmäinen vaihtotyökone. :) Syksyllä 1989 sinne saatiin Yhtyneiden Paperitehtaiden Vv13, jolla liikkui jo vähän enemmänkin kuin yksittäinen vaunu tai kunnostettava veturi kerrallaan. | ||||
|
|
17.01.2024 11:12 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, tuo linkattu kuva https://vaunut.org/kuva/42872 onkin vuoden 1923 tilanne ja historiikissa lienee tuoreempi kuva. Jossakin minullakin tuo historiikki on, mutta se on hautautunut johonkin "väliaikaiseen" muuttolaatikkoon. :/ | ||||
|
|
17.01.2024 11:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo VR 1912-1937-kirjan raiteistokartta onkin mielenkiintoinen. Näyttäisi siltä, että Antrean suuntaan lähtevä tavarajuna on täytynyt peruuttaa edessä oikealla näkyvältä tavararatapihalta tästä kuvaajan kohdalta jommallekummalle kahdesta pussiraiteesta, joilla on ollut lähtösiipiopastimet. | ||||
|
|
17.01.2024 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Näiden siltojen maatuista näkyy radan varressa edelleen jäänteitä, mutta tällaista eritasoa ei nykyrataverkolla ole. | ||||
|
|
17.01.2024 10:41 | Hannu Peltola | ||
| Ja vielä: Viipuri olisi loistava teema suomalaiselle pienoisrautatielle. Nämä sillat olisivat myös mallina näyttävät, satamaradan vanha ympyrälenkki olisi liikenteellisesti mielenkiintoinen ja yhteydet henkilöasemalta ja Maaskolasta Karjalan radalle olisivat myös mallissa yhtä haastavia kuin esikuvassakin. Olen joskus leikitellyt ajatuksella pienoisrautatiestä 1960-luvun Viipurista niin, että kaupunki olisi säilynyt suomalaisena. Liikenne Helsinkiin olisi tiivistä esimerkiksi kiitojunilla ja Porkkanoilla. Lähiliikennettä olisi kaikkiin viiteen eri suuntaan Dm4:lla, lätillä ja Paikuilla. Tavaraliikenne pääradalla olisi vilkasta Trumaneilla, Ristoilla ja Huruilla. Karjalan radalla liikkuisi mm. tiiviisti tukkijunia Alsthomin vetämänä. Koiviston suuntaan kulkisi vientipaperijunia mm. Jumbojen vetämänä. Kokonaisuus olisi upea! |
||||
|
|
17.01.2024 10:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea paikka! | ||||
|
|
17.01.2024 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautatiet 1912-1937 II osasta löytyy Viipurin raiteistokartta, josta tuo asia mihin sillat vievät selviää., kuten myös kuvatekstissä mainitusta linkistä https://vaunut.org/kuva/42872 löytyvästä raiteistokaaviostakin. Vasemmalla oleva silta siis on tarkoitettu Leningradin suunnasta (Rajajoki, Terijoki) Viipurin matkustaja-asemalle tuleville junille ja oikeanpuoleinen taas Viipurin matkustaja-asemalta Leningradin suuntaan (Terijoki, Rajajoki) kulkeville . | ||||
|
17.01.2024 09:38 | Timo Haapanen | ||
| Missähän 2823 vaeltaa, viimeiset kuvat ovat kesäkuulta. | ||||
|
|
17.01.2024 08:53 | Kari Haapakangas | ||
| Väittäisin karttapaikan linkin olevan tässä turhan. Vai tuleeko se automaattisesti? Sekä vasen että oikea silta vievät (silloiseen) Leningradiin? |
||||
|
|
17.01.2024 08:09 | Hannu Peltola | ||
| Viipuri on kyllä aikanaan ollut hieno rautatiekaupunki. Jos historia olisi mennyt toisin, tämä kuvan paikka olisi varmasti Vorgissakin suosittu kuvauspaikka ja kisaa käytäisiin siitä, kuka saa kuvaan kolme junaa! | ||||
|
17.01.2024 05:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos, Erno. Täytyy joskus katsoa, olisiko Rauman ratapihalta jotain mielenkiintoisia kuvia. Vaikka asunkin Raumalla, ei ole tullut käytyä Rauman ratapihalla kohta vuoteen. Viime kerta oli keskiviikkona 25/1-2023. Ajoin silloin tamperelaisen työnopastajan valvonnassa junaparin 3430/3716 (Sr1 3100) välillä Tpe-Rma-Tpet. | ||||
|
17.01.2024 01:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että kiskokoskettimessa oli ollut astiassa elohopeaa. Junan painaessa kiskoa, olisi siihen kiinnitetyn piikin kärki ottanut kiinni elohopeaan ja näin sähkövirta olisi yhdistynyt. | ||||
|
17.01.2024 00:03 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahdessa oli lyhtyraideopastimen lisäksi myös kolmisiipinen tulo-opastin, tosin vain Jyväskylän suunnasta. Olikohan siinä nyt sitten samalla logiikalla kahdella siivellä meno vanhan aseman suuntaan oikealle asemarakennuksen puolelle ja kolmella siivellä sitten vasemmalle muille sivuraiteille. Koska Äänekosken suunnasta ei päässyt asemarakennuksen puoleiselle sivuraiteelle, ei tarvittu kolmatta siipeäkään. | ||||
|
|
16.01.2024 22:31 | Jani Järviluoto | ||
| Näyttäisi kuitenkin Jätkäsaarelta, jolloin vasemman reunan talo olisi tämä: https://maps.app.goo.gl/5qkaEe3QFGRUbPhn8 |
||||
|
|
16.01.2024 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa oli ollut kolmisiipinen semafori Kolhon tulosuunnalla. Kolmas siipi poistettiin vuonna 1969, koska uskoakseni oli hieman turhaa näyttää kahdella eri "siipikuviolla" sitä, että juna ohjattiin tulovaihteesta sivutielle, ajonopeutena 35 km/t. | ||||
|
|
16.01.2024 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan keskellä oleva rakennus muistuttaa Valion taloa ( https://www.porssitieto.fi/scripo/valio.shtml ), mutta raiteet kulkevat väärin talon sijaintiin nähden. | ||||
|
|
16.01.2024 21:34 | Hannu Peltola | ||
| Erkki, on aivan selvää vasemmalla oleva talo ei ole hotelli Helka. Rata kulki 1930-luvulla ratakuilussa oheisen vuoden 1933 kartan mukaisesti: https://vanhatkartat.fi/#14.18/60.16888/24.93182 Tässä kuvassa on rakennusaikainen kuva hotelli Helkasta: https://www.facebook.com/photo/?fbid=10154110060822243&set=pcb.10154110061107243 Veikeästi on ehditty rakennusajan jälkeen muuttamaan katto tämän kuvun asuun ja sitten taas uudelleen palauttamaan alkuperäiseen asuun... | ||||
|
16.01.2024 21:08 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä vain. Kuva on varsin näyttävä. | ||||
|
|
16.01.2024 20:22 | Erkki Nuutio | ||
| Minä sensijaan pidän Helkan kuvan perusteella taloa nimenomaan Helkana. Katto toki on rakennettu uudelleen, mikä tavanomaista satavuotiaalle talolle. Pari alinta kerrosta on vanhassa kuvassa peittynyt. Siten kummankin kuvan rakennuksessa 6 kerrosta, joista ylimmässä matalammat ikkunat. Vanhassa kuvassa näkyy vain P.Rautatienkadun kylki ja siinä noin 13 ikkunariviä. Sekin täsmää. Kuten sanottu, edustalla kulkee Ruoholahdenkatu. Helka on etäällä ja nousu Helkaan Runeberginkadulle on loiva. Viipuria vanha kuva ei ole eikä Hietalahtea. Löytyisikö Länsisatamaan vieneestä raiteistosta kaavioita 1935-1950 väliltä? Valion vanha pääkonttori ja meijeri on Kalevankadun länsipäässä molemmin puolin katua. Kalevankatu kulkee vanhassa kuvassa pitkittäissuuntaan matalamman kuvassa näkyvän Valion rakennuksen vierelta. Kalevankatu on vanhassa kuvassa edellisen tontin piilossa. Pälikön kirjassa on komea maalaus Valion rakennuksista ehkä 60-luvun lopulta. |
||||
|
|
16.01.2024 19:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Hietalahden tori on yksi mahdollisuus, mutta oikealla olevien talojen pitäisi olla punatiilisiä (Koffin panimo). Onko ne voinut olla vaaleiksi rapatuja joskus? Mutta ei se nyt sekään voi olla koska satamarata meni sillalla eikä torin vierestä. |
||||
|
16.01.2024 18:55 | Timo Haapanen | ||
| On kyllä hieno Dv16 ja äänikin on Jaakopin ääni. | ||||
|
|
16.01.2024 18:34 | Hannu Peltola | ||
| Missään nimessä vasemmalla oleva talo ei ole Hotelli Helkan talo, kuvassa oleva on korkeampi ja aivan erinäköinen. Tässä Hotelli Helka: https://www.google.com/maps/@60.1693519,24.927424,3a,46.6y,343.31h,99.48t/data=!3m6!1e1!3m4!1sGFrvlGn6wN5els1h8ske_Q!2e0!7i16384!8i8192?hl=en&entry=ttu | ||||
|
|
16.01.2024 18:27 | Teppo Niemi | ||
| Minäkin epäilen suuresti tuota Erkin tunnistusta. Kalliovälin vaihdekuja oli leikkauksessa ja taas kauempaa pitäisi näkkyä puisia rakennuksia Ruoholahden villoja. Olen kyllä Rainerin kanssa samoilla linjoilla. Eli mistä kohdasta nykyistä Helsingin katuverkkoa tuo kuva olisi otettu? |
||||
|
|
16.01.2024 17:05 | Erno Pintinen | ||
| Ari-Pekan kuvat on kyllä aina mielenkiintoisia ja tekstit mukavia. Olisi toiveena lisää kuvia nykyajan Rauman ratapihalta ja myös tietoa miten kaikki toimii ratapihalla, ellei ole siis salaista tietoa. | ||||
|
|
16.01.2024 16:34 | Timo Salo | ||
| Nimelle katetta!!! Hieno, erilainen... | ||||
|
16.01.2024 15:14 | Markku Naskali | ||
| Asiat muuttuvat aikojen mukana. Minun aikanani opettajat olivat usein lähes pelättäviä ja rehtorin kansliaan meno tuossakin asiassa oli lähes kuin olisi joutunut puhutteluun jostain rikkeestä. | ||||
|
|
16.01.2024 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa aika vanhana syntyperäisenä stadilaisena että en olisi tunnistanut hotelli Helkaa. Eikö rautatien pitäisi kulkea tasoa alempana kuin nuo rakennukset? | ||||
|
|
16.01.2024 14:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse kun kävin oppikoulua 1970-luvulla niin jotkut luokkakaverit kulkivat junalla, niin heidän ei tarvinnut sentään joka kuukausi hakea todistus koulusta, vaan sama läpyskä oli voimassa ainakin koko vuoden. Mulla oli todistus Matkahuollon bussilippuja varten ja sama juttu. Matkahuollon liputhan olivat kuponkeja 50 lipun vihossa ja kun niitä osti sitten riittävästi niin eivät loppuneet kesken esim jouluna. Syksyllä ja keväällä kuljin polkupyörällä aika usein niin bussilippuja jäi yli vapaa-ajan matkoja varten. |
||||
|
16.01.2024 14:28 | Matias Immonen | ||
| Samoja osia tosiaan käytetään eri kokoisissakin moottoreissa. Mutta näissä ilmajäähdytteisissä Fl514 mallisissa koneissa on kolmea erilaista kantta ja mäntää 65r, 75r ja 84r. Noita kaikkia kolmea löytyykin Suomessa olevista vetureista. | ||||
|
|
16.01.2024 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri tuo VR:n suhtautuminen opiskelijalippuun aiheutti sen, että Tampere - Kotka - välin pikavuorobussit tulivat tekun kesinä erityisen tutuiksi. Onni Vilkas Kutter 9:ineen, Paunun hienot Ajokit ja Koivarin Kabussitkin. Jämsän kautta sitten Rajala-Sukulat kohti Lahtea, kunhan Mäntässä oli hypännyt Jämsänkosken liikenteen kasikutteriin. Kotkasta aikoinaan lähti sunnuntaisin klo 15.00 Koiviston Auton pikavuoro Loviisan ja Koskenkylän kautta Lahteen ja edelleen Nääsvilleen. Sieltä iltakahdeksalta Paunun vakiovuorolla Mänttään. Eräs VR:n piletinmyöjätär oli tiuskaissut minulle, että miksi ihmeessä kahden opiskelijan pitäisi saada viedä yhden ihmisen paikka junassa, jotta lipputulot olisivat samat? Siinä olikin kyllä asenne kohdallaan: - "Valtio, se olen MINÄ , ymmärrätkö, sinä kurja maan matonen?" |
||||
|
|
16.01.2024 12:10 | Markku Naskali | ||
| Noinhan se oli. Lisäksi silloin lättää ajettiin usein moottoripäästä ja harva kuski kielsi poikia tulemasta ohjaamoon moottorin kopalle lämmittelemään. | ||||
|
|
16.01.2024 11:52 | Timo Salo | ||
| Markku: Taisi olla sellainen tumman ruskea läpyskä? Muistan sen niin elävästi vieläkin 60-luvulta ja ne jutut konnarista joka heittää ulos lumihankeen, jos lippu ei ole mukana... ( Kuitenkin todellisuudessa ne konnarit tuskin viitsivät katsoa niitä meidän läpysköjä. Oltiin vissiin liiankin tuttuja ja aina samassa paikassa, eli toisen pään ohjaamossa tuijottamassa mittareiden näyttämiä. Dm7 ) | ||||
|
|
16.01.2024 11:40 | Markku Naskali | ||
| Kun 50-60- luvuilla kuljin kouluun päivittäin, minulla oli sellainen muovikuori jonka toisessa taskussa oli henkilötodistus ja toisessa kuukausittain ostettava matkalippu. Sitä varten piti hakea aina koulun rehtorilta lupalappu joka kuukausi. Voimassaoloehtojen vuoksi usein joulun jälkeen ei lippu ollut voimassa ennen kuin sai sen reksinleima. Onneksi konnarit olivat silloin vielä ihmisiä... | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
16.01.2024 11:20 | Timo Salo | ||
| Tuon luokan kunnostus on todella mielekäs harraste ja siitä saa nuoremmatkin aloittelijat (selän takana seuraajat) hyvää oppia kenties myös ammattiin! Toivottavasti veturitalleilla vaan on edes jotenkin lämmintä... | ||||
|
|
16.01.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen akaan opiskelijalippuja sai ostaa vain 2. luokkaan ja niiden ostamista rajoitti että sai ostaa vain opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välille ja menolippu oikeutti "ilmaiseen paluumatkaan". Kesäaikana ei myöskään saanut alennusta. Aina lukukauden alussa ensimmäistä matkaa varten piti hakea oppilaitoksen kansliasta todistus joka niitattiin lippuun kiinni kun sen osti. Muina kertoina riitti että opiskelijakortissa oli lukukausitarra. Joskus 1986-87 paikkeilla muutettiin sääntöjä että opiskelija sai ostaa 50% alennuksella millaisen tahansa lipun minne tahansa Suomea ja muistaakseni ympärivuotisesti. Muutokselle oli kovat paineet Matkahuollon ja Finnairin suunnalta joilla oli opiskelija-ystävällisempi hinnoittelu. |
||||
|
16.01.2024 10:08 | Simo Tuominen | ||
| Punavalopolttimot on molemmalla puolella. On toki pystytty käyttämään vasemman raiteen opastinta, vasemman ja oikean punavalolle on omat kytkimensä. | ||||
|
|
16.01.2024 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Tunnistus varmentui. Rakennus kuvan vasemmassa laidassa on nykyinen Hotelli Helka Pohj. Rautatienkadun ja Runeberginkadun kulmassa. Talo valmistui alunperin NNKY:n asuntolaksi 20-luvulla. Muut alueen rakennukset valmistuivat 40- ja 50-luvuilla ja täydennystä tuli vuoden 2000 jälkeen. |
||||
|
|
16.01.2024 09:22 | Kari Haapakangas | ||
| Kahdella vaihdolla. Hyrynsalmelle arvatenkin lätällä, mutta onko vaihto ollut Kajjjaanissa vai Kontiomäellä? | ||||
|
16.01.2024 08:37 | Jari Välimaa | ||
| "Tuleehan sieltä muutakin, kuten Susia, Kultasakaaleita, Hirvikärpäsiä, raivotautia yms. !!! ..... :-)" Noitako pitää sitten junilla tuoda ? |
||||
|
|
16.01.2024 07:20 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oli ykkösluokkaa sekä kakkosluokkaa..Tämän lipun tapauksessa 2.lk kansalainen;) | ||||
|
|
16.01.2024 06:47 | Lasse Reunanen | ||
| Roitsin moottorin varaosahuoltoa helpottaa mallien vähyys. Eri kokoiset moottorit perustuvat samoihin komponentteihin, sylinterimäärää lisäämällä on moottoria suurennettu. Samoista komponenteista syntyy 1-6 sylinterinen, onko velä V8:kin? Toisistaan eroavia osia ei montaa ole, kampi- ja nokka-akselit, kampikammio, ruiskutuspumpou, imu- ja pakoputkisto, jäähdytysilman ohjainpellit, siinäpä lienee tärkeimmät. Muokattu. Itseasiassa samoista komponenteista taisi syntyä jopa V10 ja V12 moottorit. |
||||
|
|
16.01.2024 06:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo mitä Rainer kirjoitti, näkyy myös konduktöörien leimoissakin. Alapuolella P71, yläpuolella P72. | ||||
|
|
16.01.2024 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että miksi on niin monta leimaa selittyy sillä että opiskelijalippu oli meno-paluu vaikka siinä luki meno. Aika kallis lippu kuitenkin, siihen aikaan 113 mk oli iso raha. |
||||
|
|
16.01.2024 00:02 | Matias Immonen | ||
| Näihin deutzin koneisiin osien saatavuus on aika hyvä. Kaikkia kulusosia saa Hollantilaisesta delegro- kaupasta, joka tekee näitä uustuotantona. | ||||
|
|
15.01.2024 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siistin näköistä jälkeä - myös nuo jäähdytysrivat. Näyttävät meinaten olevan valimon jäljiltä. | ||||
|
|
15.01.2024 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleisessa puskinlyhdyssä näyttäisi olevan vasemman raiteen punavalopolttimo (vastaa Lätän Lko3y-opastetta) paikallaan. | ||||
|
15.01.2024 22:44 | Timo Haapanen | ||
| Toki vihreistä ei näin alku-/testausvaiheessa oteta kaikkea iloa irti, eikä niillä varmaankaan vielä kokeilla nousukykyä täydellä kuormalla esim. Jakokoskella tai Härmänmäessä, maallikkona luulisin. | ||||
|
|
15.01.2024 22:09 | Timo Haapanen | ||
| 2000 tonnia on näille (virallisesti?) ilmoitettu, mm. https://fi.wikipedia.org/wiki/Dr19 ja https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminta/vr-transpoint/dr19-veturi/. Tämä tarkoittaisi kai laskennallisesti esim. 25 Sps-vaunua à 80 tonnia tai 22 Snps-vaunua à 90 tonnia. Eräällä videolla oli lastina 27 täyttä Snps-vaunua ja silloin oli jo kaksi Stadleria nokalla. | ||||
|
15.01.2024 21:58 | Timo Haapanen | ||
| Taitaapa olla yksi harvoista ajossa olevista kiskobusseista tämä 4407. | ||||