Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.01.2024 21:58 | Timo Haapanen | ||
| Taitaapa olla yksi harvoista ajossa olevista kiskobusseista tämä 4407. | ||||
|
15.01.2024 20:16 | Hannu Peltola | ||
| Ja Deeverit Elephant Walk -asennossa! | ||||
|
15.01.2024 19:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljonko Dr19:lle on täydet tonnit? Veikkaisin 2000-3000 tonnia. | ||||
|
15.01.2024 19:01 | Erkki Nuutio | ||
| Olen tamperelaisena heikoilla jäillä, mutta silti totean, että Helsingin Kalevankadun länsipäässä ollut Valion vanha pääkonttori ja meijeri olivat osin ällistyttävän paljon kuvan rakennuksia muistuttavia. Myöhempää sillalla kulkevaa Lauttasaarenkadun osuutta (Lapinlahden sillalle vievä) ei 1930-luvun puolivälissä ollut. Kuvan vasemmassa laidassa etäällä olevaa korkeaa rakennusta en kylläkään osaa yhdistää.. Vaihdonkieltopylvään takana oleva rakennus kävisi 1:1 Valioksi - jopa katolla oleva erikoinen korkea pömpeli on missä se oli Valiollakin. Katon muodot ja rakennuksen muu muoto ja ikkunat ovat 1:1. Vierellä oleva matalampi rakennus on kerrosluvun ja katon yksityiskohtien kannalta 1:1, mutta rakennuksen poikkipäädyssä on ainakin myöhemmin ollut kaksi ikkunariviä, kuvassa vain yksi. Katso Kimmo Pälikkö: Helsonki - maalauksia (Tammi 1988, s.56-57) Jos maallikkoarvaukseni osuu, kulkisi etualalla Ruoholahdenkatu. Toisaalta en mitenkään pysty sijoittamaan maisemaa Viipuriin. Tervetulos teilaamaan! |
||||
|
15.01.2024 17:29 | Timo Haapanen | ||
| Nämäkin edelleen palveluksessa. | ||||
|
|
15.01.2024 17:20 | Timo Haapanen | ||
| Tänäkin päivänä kaikki kolme veteraania vielä käytössä. | ||||
|
15.01.2024 16:35 | Jouni Halinen | ||
| Mitenkä (kostea) hiekka pysyy "juoksevana" veturissa/säiliössä pakkaskeleillä?, Lämmitetyt säiliöt? | ||||
|
15.01.2024 15:01 | Jouni Hytönen | ||
| Metsäpalosavua? Vrt. kesä 2010, jolloin sitä oli havaittavissa Helsingissä saakka? | ||||
|
|
15.01.2024 14:12 | Jouni Hytönen | ||
| Suolahdessa oli tuollainen lyhtyraideopastin saavuttaessa nykyiselle asemalle vanhan aseman / sataman suunnasta. | ||||
|
15.01.2024 13:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on tosiaan Climax-tyyppinen tukkiratojen veturi, kaksi muuta päätyyppiä Yhdysvalloissa olivat Heisler-tyyppi (Vorgissa ei taida olla kuin yksi kuva Heisleristä, tämän kuvan toinen veturi oikealta: https://vaunut.org/kuvat/?t=heisler ) ja Shay ( https://vaunut.org/kuvat/?t=shay ). Kaikissa on voimanvälitys kardaaniakseleilla vetopyörille, mutta sylinterien sijoitus poikkeaa: - Climaxissa on kuvan kaltaisesti yksi sylinteri kattilan molemmin puolin 45 asteen kulmassa - Heislerissa on sylinterit V-muodossa kattilan molemmin puolin (V2) - Shayssä on kolme sylinteriä pystyasennossa kattilan oikealla puolella |
||||
|
|
15.01.2024 13:51 | Hannu Peltola | ||
| Eikö tuo kuva vaihdonkielto-opastimesta ole myös Viipurista? Muistelisin nähneeni saman kuvan jossakin. Kerää Panu nämä hienot vanhat opastinkuvat omaksi kuvasarjakseen, niin löytyisivät helpommin jatkossa! |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
15.01.2024 12:04 | Tommi K Hakala | ||
| Hieno juttu, jos tämä ainokainen säästynyt yksilö saadaan toimintakuntoiseksi :) | ||||
|
|
15.01.2024 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan vaihdonkielto-opastimesta otettu kuva Viipurista (juuri siitä ryss- eikun "sankarillisen neuvostoliittolaisen puna-armeijan fasistianastajilta vapauttamasta ikivanhasta venäläisestä" kaupungista)...? | ||||
|
15.01.2024 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen laskumäen yli menneistä raiteista oli "talvilaskumäki" ja toinen "kesälaskumäki". Liukulaakerivaunuja "laiskotti" talvella aika tavalla... | ||||
|
15.01.2024 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunupuolellakin numeroita on käytetty samalla tavoin. Nopeasti nousee mieleen A-wallaswaunusarja, jossa numeroa 1 oli kantanut kolme vaunua. Uusimmat vuosilta 1970 ja 1992. | ||||
|
|
15.01.2024 11:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Sv1 oli 3201. | ||||
|
|
15.01.2024 10:41 | Timo Salo | ||
| Ameriikan herkkua sattumana! Aika erikoinen... | ||||
|
15.01.2024 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Stefanin kommentiin vastauksena oli, että näin säästyttiin kytkinadapterin siirrosta Sm3 junan toiseen päähän. (Eli käytännössä ihan sama, miksi metrojunien hinaus kiersi Tampereen ja Jyväskylän kautta) | ||||
|
|
15.01.2024 10:16 | Asmo Rasinen | ||
| Sittemmin sana juna siirrettiin Tampereelle ja sieltä edelleen ilmalaan. Eli ”osissa” meni ilmalaan huoltoon. | ||||
|
|
15.01.2024 10:14 | Timo Salo | ||
| Tuleehan sieltä muutakin, kuten Susia, Kultasakaaleita, Hirvikärpäsiä, raivotautia yms. !!! ..... :-) | ||||
|
15.01.2024 09:12 | Timo Haapanen | ||
| Dv11-veturia koskevien kommenttien perusteella tulkitsen, että oli vähän vaarallinen laite, joka ei aina tarvinnut kuskiakaan :D | ||||
|
|
15.01.2024 08:10 | Jari Välimaa | ||
| Venäjältä tulee ns. ruskeaa ammoniakkia, jonka käyttö on päättymässä. Suomessa ollaan siirtymässä vihreään ammoniakkiin jota pystytään valmistamaan itse sähköllä. Ja nyt myös Loviisan ydinmateriaali alkaa tulla lännestä joten Venäjältä ei taida tulla muita kuin "pakolaisia" |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:41 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1804:llä suoritettiin 8 koeajoa 15.4.-8.5.1958 välisenä aikana. Vastaanottotarkastuksia tehtiin kaksi, lopullinen tarkastus 16.5.1958, missä listattiin vielä 9 lisätyötä, joista osa sovittiin tehtävän veturin käydessä kaksinajolaitteiden asennuksessa. - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 25 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 1 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1102 Vastaanottopöytäkirja käsittää 19 sivua liitteineen: osaluettelo (numeroineen jos on numeroitu), mukana seuraavat työkalut, käytetyt öljyt. Sama koskee tietysti kaikkia muitakin yksilöitä. Sen päälle tulee kaksinajolaitteiden vastaanottopaperit liitteineen. |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| "Kumarran ja hattuani kohotan" "Toijalan aikaansaaville pojille" projektinne parissa. Toivottavasti näen, uskon näkeväni vielä Vr11:sta museoliikenteessä. Paljon tulee olemaan "pojilla" vielä ongelmia ratkaistavina edessä.... | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1818 uran alku: 1955.11.25/1955.12.05 Hankintasopimus Hat 2373/7110 1959.01.29 vastaanottokoeajo 1959.04.29 luovutustarkastus (kenttäpuhelin johtotankoineen puuttuu, Valmet asentaa veloituksetta) 1959.05.13 vastaanottopöytäkirja allekirjoitettu - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 305012 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 16 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1116 1958.03.04 Lisähankintasopimus N:o 412/2760 (kaksinajolaitteet) 1959.04.29 vastaanottokoeajo yhdessä Vr11 1819 kanssa Tampere-Haapamäki, 107 akselia, 1295 tonnia ja Haapamäki-Tampere 84 akselia, 828 tonnia. 1959.04.29 luovutustarkastus 1959.05.13 kaksinajolaitteet vastaanotettu |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 21:39 | Samuli Rinne | ||
| Hieno projekti! | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 21:30 | Petri Nummijoki | ||
| Tehtiinköhän veturilla 1804 laajemmat koeajot, mitä 1805:lla? Kovin laajalta ja monipuoliselta kokeilu ei vaikuta, jos tuossa oli kaikki, kun kysymyksessä oli sentään aivan uuden tyyppinen veturisarja VR:llä. | ||||
|
14.01.2024 20:46 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Todella kova. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 19:50 | Simo Tuominen | ||
| Kiitos Eljas tiedoista, löytyisikö Vr11 1818 minkäänlaista historiatietoja. Kun nyt käytännössä Vr11 1805 ei ole enään olemassa. En tiedä, olisikohan missään enään olemassa kirjoja Vr11 1818 veturiin. Mitään papereita ei ilmeisesti tullut Toijalaan, kun veturi siirrettiin Kuopiosta museokunnostuksen jälkeen. 1805 alkuperäinen ohje- ja korjaushistoria onkin tallessa. 1818 on tainnut olla Pieksamäen kirjoilla loppuaikansa. |
||||
|
14.01.2024 17:49 | Leevi Heino | ||
| Kyllähän se minä olin. Oli kyllä hauska sattuma. Ja tämä junien kohtaaminenkin. | ||||
|
|
14.01.2024 16:25 | Panu Breilin | ||
| Tämän malliset Simns-vaunut (kuten myös konepajalla oleva Habins-vaunu) taitavat olla lähinnä koevaunuja, joita ei ehkä erilaisuutensa vuoksi haluta liikenteeseen? Tiedä sitten mikä suunnitelma Yaralla on tuon ammoniakkiliikenteen suhteen. Toistaiseksi ammoniakki tulee Venäjältä, mutta kuinka kauan? |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 16:01 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1805 uran alku: 1955.11.25 Hankintasopimus Hat 2354/7114 1958.04.25 koeajo Tampere-Toijala-Tampere, 300 t tavarajuna 1958.05.02 koeajo Tampere-Riihimäki-Tampere, 600 t meno, 700 t paluu. Matkoilla mitattiin veturin vetovoima eri nopeuksilla. 1958.05.06 Kokeilu vaihtotöissä Tampereen matkustajaratapihalla 1958.05.09 koeajo Tampere-Haapamäki-Tampere, korma 700 t. Matkoilla mitattiin veturin vetovoima eri nopeuksilla. 1958.05.16-17 luovutustarkastus 1958.05.17 vastaanotettu VR:lle |
||||
|
|
14.01.2024 15:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Miks näitä (tätä ja noita ammoniakkivaunuja) makuutetaan konepajalla eikä oteta käyttöön? | ||||
|
14.01.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot. | ||||
|
|
14.01.2024 12:22 | Timo Salo | ||
| Pahus, tuota en tullut edes ajatelleeksi... Vetureissa kun ei ole mahdollisuuksia "nastapyöriin". Tuollaisissa "tehonsiirroissa" kitkan pitää olla hyvä! | ||||
|
|
14.01.2024 12:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja toki paljon toistuu samanlaisiakin rutiineja ajeluissa, mutta keli vaikuttaa paljon. Syksyn pahimmilla lehtikeleillå sähköjarrulla ei paljon virkaa ole. | ||||
|
|
14.01.2024 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä hyötyjarrutuksilla on merkitystä junaliikenteen energiankulutukseen. Toijalan yleisönpalvelupysähdyksestä Kuurilan suuntaan lähtiessä on yleensä sellainen tilanne, että vastaan tulee Toijalaan pysähtyvä juna. Ja kyllä siinä on aina hyvät kilovoltit langassa. Sen olen huomannut. | ||||
|
|
14.01.2024 11:54 | Timo Salo | ||
| Olen aina kuvitellut, että kuskit jotka ajavat esim. Tampere-Rauma-Tampere väliä isoilla tavarajunilla, niin jarrutukset muodostuu tavaksi samoissa paikoissa ja menetelmillä. Jos vaikka itse odotat valoja Siurossa Nokiallepäin, niin jarruttaako vastaantuleva juna aina samalla tavoin, vai onko se asia kuskin päässä/käsissä? Siinähän olisi hyvä seurata mitä tapahtuu ja omasta jännitemittarista ehkä parhaiten oman hyötyjarrutuksen aikana...Olen pikkuhiljaa alkanut oppia, kuinka iso merkitys tuollaisella hyötyjarrutuksella voi olla. Omassa pompannapissa on mittari mikä kertoo milloin ladataan/ajetaan sähköllä/bensamoottorilla. Kuitenkin esim. kesäaikaan ajosuhde sähkölle on iso. (50-60%) Siitä voisi vetää johtopäätöksen, että kuinka iso energiansäästö saavutettaisiin käyttämällä mahd. usein hyötyjarrutusta. Muuten tehot menevät lämpönä taivaantuuliin kuten Sr1:ssä. | ||||
|
|
14.01.2024 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä ei voi tietää, johtuuko jännitteen pieni nousu jonkun muun sähköjarrutuksesta vai jostain muusta. Mutta sen olen pannut merkille, että langan jännite yleensä hieman nousee, jos itse hyötyjarruttaa. | ||||
|
|
14.01.2024 10:51 | Timo Salo | ||
| A-P: Onko jännitteen nousua havaittavissa, jos "kaveri" jarruttaa tehokkaasti sähköllä? Teoriassa pitäisi olla, vallankin jos ajolankaa on pitkälti välissä... (Jarrutus generoi liike-energiasta sähköä verkkoonpäin. Siittä ei ole ainakaan minulla hajuakaan millaisella sähköteholla Sr2 tai Sr3 jarruttaa? Max. megawateissa?) | ||||
|
|
14.01.2024 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja Esan eiliseen ihmettelyyn ajolangan jännitteestä. Se tosiaankin vaihtelee tilanteiden mukaan. Jos vaikkapa pari raskaampaa tavarajunaa lähtee samaan aikaan joltain asemalta eri suuntiin, niin sopii tarkkailla jännitemittaria, ettei lanka kuivu. Siinä sitten hiljaisesti, kumpikin omaa kilovolttimittariaan töllöttäen ja tehonpyyntiä säännöstellen, haetaan sitä tasapainoa. | ||||
|
13.01.2024 22:58 | Jyrki Talvi | ||
| 80 luvulla, juna oli komea näky tavara ja postivaunuineen. | ||||
|
13.01.2024 21:57 | Timo Haapanen | ||
| Onpas kirjava Vankka. | ||||
|
|
13.01.2024 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Topin mainitseman tehoelektroniikan jms. vika- ja häiriötilanteissa. | ||||
|
13.01.2024 20:18 | Panu Breilin | ||
| Junan loppupään vaunu(t) ovat varmaan tuon verran ehtineet pomppia pölkkyjen päällä ennen kuin junan kulku on lopulta pysähtynyt. Kun on pitkä juna ja kenties vielä pimeää ja huono sääkin, niin vaunujen kiskoilta tippumista on vaikea huomata veturista käsin jos jarrujohto pysyy ehjänä. | ||||
|
13.01.2024 19:57 | Panu Breilin | ||
| Voh-vaunuissa on selvästi isompi kori kuin Vok-vaunuissa. Nämä kuvan vaunut ovat Voh-vaunuja. Vok-vaunuja ei ole Suomen sisäisessä liikenteessä. | ||||
|
13.01.2024 19:52 | Panu Breilin | ||
| Käsittääkseni näistä on varaosia irroteltu vielä silloinkin, kun ne seisovat tässä. Ainakin ensimmäiset Sr1:t olivat myös näillä sijoilla hyvin pitkän aikaa ennen kuin ne menivät myyntiin. | ||||
|
|
13.01.2024 19:32 | Petri Nummijoki | ||
| Onko käsisäädöstä todellista hyötyä jossain tilanteessa? Teoriassa kai käsisäädöllä virrat olisi mahdollista nostaa arvoon 1450 A, kun automaattiohjauksella maksimi olisi 1400 A mutta jos ylivirtareleet todellisuudessa sallivat enintään 1200-1300 A https://www.vaunut.org/kuva/162036 niin eroa ei käsisäädön ja automaattiohjauksen välillä liene. Käsisäädöllä kentänheikennys ei kytkeydy, joka voisi hillitä moottoreiden ryntäämistä ympärilyönnin tapahtuessa mutta lieneekö merkittävä asia, kun Sr1:ssä kentänheikennys ei ole muutenkaan portaaton? Se nyt tietysti voi auttaa jotain, jos ympärilyöntitilanteessa vetovoiman säätäminen onnistuu käsikäytöllä nopeammin. | ||||
|
|
13.01.2024 16:19 | Raimo Harju | ||
| Toimivatko vielä varaosalähteinä. | ||||
|
|
13.01.2024 16:15 | Timo Haapanen | ||
| Ja Hasler https://vaunut.org/kuva/455?tag0=2%7CSr1%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7COhjaamo | ||||
|
|
13.01.2024 16:14 | Timo Haapanen | ||
| Iso ratti https://vaunut.org/kuva/73362?tag0=2%7CSr1%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7COhjaamo | ||||