Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2024 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan taiteellinen vaikutelma: 10. Muovidildon tekninen soveltuvuus Suomen talveen: 6 - . |
||||
|
03.01.2024 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole "Rullajuna" kuvassa niin täyteen lastatun oloinen kuin mitä oli 1970 - 1980 - lukujen taitteessa? Onko kysyntä vähentynyt? | ||||
|
03.01.2024 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, herra Jorma R. (Taidankin olla suht' hyvä keskustelunaloittaja? Näin nuoremmatkin harrastajat pääsevät kiinni entisyyteen, menetelmineen kaikkineen.) |
||||
|
03.01.2024 17:51 | Matti Melamies | ||
| Eihän Erkki maininnutkaan ilmastonmuutosta. Minä käsitin vihertyperyyden tässä kohtaa keskittymisenä vihreisiin maalauskaavioihin todellisten ongelmien sijaan. | ||||
|
|
03.01.2024 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Porkkana ei ole saanut mitään erityistä sivuutuslupaa linjaradiolla, juna ajaa ainoastaan "värien mukaan". Suorittaja katsoo ohimenon ikkunastaan tai ovelta, kättä heilauttaen, tervehtien. Kirkkonummi on täydellisesti suojastettu ratapiha ja Siuntiosta saavuttaessa Kirkon läntiseltä tulotolpalta lähtien liikutaan normaaliliikenteessä ääneti ja opasteiden väreillä perille Hesaan saakka. Suojastamattomaan suuntaan (Siuntioon) ohikulkujunat pyöritetään lipulla ohi ja pysähtyneet lähetetään levyllä. Mahdollista olisi myös antaa ohikulkulupa lännen suuntaan radiolla, mutta se olisi poikkeuksellista. |
||||
|
|
03.01.2024 17:31 | Sami Koskinen | ||
| Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, etteikö sää voisi joskus olla kylmä. Tämä on ihan perusasia ilmastonmuutoksesta huolehtineidenkin joukossa. Sää ei ole sama käsite kuin ilmasto. Argumentoidessasi vihertyperyyttä vastaan siis argumentoit kuvittelemaasi viholliskuvaa, et mitään todellista ilmiötä, vastaan. |
||||
|
|
03.01.2024 17:00 | Erkki Nuutio | ||
| Keskeinen syy ongelmiin on 6x1 mm:n polyamidiputki. Sen reikähalkaisija on siis 4 mm. Pintajännitys- ym tekijöistä johtuen kosteus (jos sitä on paineilmassa) kerääntyy ja tiivistyy satunnaisiin kohtiin vesihelmiksi, jotka tarttuvat riittävästi jäädyttyään kiinni putken sisäpintaan. Vesihelmien sulatus vaatii periaatteessa useatuntisen koko laitteen (kuten junan) pidon pluslämpötiloissa. Lisäksi voidaan tarvita liittimien avauksia ja ilman läpipuhalluksia. Ongelma ja korjauskeinot ovat totisesti olleet tiedossa ja käytössä piiitkään. Siitä ei kuitenkaan viitsitä välittää, huoltokustannuksien vuoksi. Eihän tämän enää koskaan pitänyt tulla vastaan kun ilmasto jatkuvasti ja yhä hurjemmin lämpenee. Onko osaamattomuudesta tai vihertyperyydestä koskaan ketään siirretty syrjään? Laatu kärsii johtoportaan pitkäjänteisyyden puutteesta. Puuhastellaan kaluston maalikaavioiden toistuvien muuttamisten ympärillä ja todelliset ongelmat sivuutetaan. Konstruktiivisesti asioita olisi helppo ja varsin halpa korjata: Pistäkää esimerkiksi 10x1 polyamidiputket asianmukaisin liittimin 6x1 mm:n putkien sijaan. Ei siitä paljonkaan ilmankulutusta lisää tule. Ja tietenkin ilmankuivain pidettävä toimintakykyisenä. Ehkä joudutaan kaikkien halvimman hinnan vuoksi ostettuja sähköllä suoraohjattuja paineilmaventtiileitäkin korvaamaan. Sisu käytti aikanaan paineilmajärjestelmässä glykolia (on liukkaampaa kumitiivistimille) tiivistimet kuivaavan tenun sijasta. Aiemmin glykolin haitta oli ruostemössö teräksisten ilmaputkien ja ilmasäiliön ruostuessa sisältä. Mutta nykyään teräsputkia ei käytetä ja painesäiliönkin saa alumiinisena. |
||||
|
|
03.01.2024 15:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 36 oli ilmiselvästi saanut sivuutusluvan linjaradiolla ja asiaa vahvisti vihreät päällä lähtöopastimessa. 1984 tienoilla Karjaan suuntaan menneet pikajunat lähetettiin junanlähetyslevyllä (silloin pikajunat yleisesti pysähtyivät Kirkolla). Vai onko vas.puoleinen "Antennilättä" tai "Maksiraitsikka" tai "Sakari-Matti" tullut Helsingistä tyhjävaunujunana liitettäväksi jonkin Kirkolta lähtevän iltapäiväruuhkajunan lisärungoksi? |
||||
|
03.01.2024 15:46 | Teemu Saukkonen | ||
| On kyllä hyvä kuva. | ||||
|
|
03.01.2024 15:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten ennen pärjättiin, kun oli kovempiakin pakkasia? Kaverin 50-luvun mittarikin menee -60 asti. Virallinen tiedotus kertoo että paineilmajärjestelmät rikkoutuvat, eikös paineilmajarrut ole olleet jo 100 vuotta. |
||||
|
|
03.01.2024 15:45 | Jorma Toivonen | ||
| Virallisesti ottaen kuvassa ei ole junakohtaus, vaikka sille näyttääkin. Kaksiraiteisella radallahan ei ole junakohtauksia, mutta Junaturvallisuussäännön soveltamisohjeen (Jto 25 §) mukaan junakohtauksena ei liioin pidetty linjapaikalle sulkeutumista eikä myöskään junien kohtaamista sellaisella liikennepaikalla, jossa kaksiraiteinen rata muuttuu yksiraiteiseksi radaksi. Kuvassa ovat junat: - P 36 Turku satamasta Helsinkiin Dm9:llä sivuuttaa klo 14.22 - L-juna Helsinkiin Sm1:llä on H 1844 klo 14.25 - Lättä Karjaalle on H 395 klo 14.35 Olisiko tuo vasemmanpuolimmaisin Sm1 joku koeajo? Ei sille ainakaan löydy mitään järkevää vakioaikataulua eikä se edes ole laituriraiteella. SKS |
||||
|
|
03.01.2024 15:29 | Juha Kutvonen | ||
| P 36 ajoi ilman välipysähdyksiä Karjaalta Helsinkiin, jonne saapumisaika oli 14:50. | ||||
|
03.01.2024 12:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kesämökille voisi ostaa Dv12:n kompuran+apumoottori. | ||||
|
03.01.2024 11:56 | Jorma Rauhala | ||
| Kotimaiset suositut Variotram-ratikat (v. 1998-2003) olivat myös Talgon rakentamia, sillä Rautaruukin perustaman Otanmäen vaunutehtaan nimi oli: Talgo-Transtech Oy: kesäkuu 1999 -> tammikuu 2002 Talgo Oy: tammikuu 2002 -> maaliskuu 2007 |
||||
|
|
03.01.2024 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy muistaa että Talgo omisti yhteen aikaan koko Transtechin. Joissakin VR:n 2-kerrosvaunuissa on Talgon valmistajalaatta. Ja tekihän Talgo myös "Tango" -nimisen 2-kerros prototyyppijunan jossa oli yksi akseli vaunua kohti, jota yritti myydä VR:lle | ||||
|
|
03.01.2024 10:54 | Eljas Pölhö | ||
| Tätä Talgo II -mallia valmistettiin vetureita 4 kpl (1 USA:n koeajoille 1949, ostettiin Espanjaan 1959 [n:o 4T], ja 3 kpl Espanjaan 1950 [n:ot 1T-3T]. Veturit valmisti ACF, Berwick, Pennsylvania ja vaunut, joita tehtiin 3 runkoa, valmisti ACF (Jackson&Sharp), Wilmington, Delaware. Alkuperäinen moottori oli kaikissa Hercules DNX-V8DS, 1957 1T-3T saivat sen tilalle Maybach MD320. Espanjassa junat saattoi liikennekuntoon Babcock & Wilcox. Koeajoja tehtiin Espanjassa moneen suuntaan ja käytiin myös Portugalissa esittäytymässä. Suurin ilmoitettu nopeus koeajoilla oli 145 km/h. Normaaliliikenteessä nämä olivat ensimmäiset junat, joille sallittiin 120 km/h nopeus. Ensimmäisenä avattiin reitti Madrid-Irun-Hendaya. Sittemmin niillä on ollut vakioreitit Madridista Barcelonaan, Valenciaan ja viimeksi vielä 12.3.1970 lähtien Palenciaan. Junat korvattiin Talgo III ja Talgo RD-junilla. Vaunukalustoa oli 45 vaunua. Kuvien mukaan junia on ajettu ainakin 7-16 vaunuisina junia. Kai muistatte, että myös Suomessa on valmistettu Talgo-vaunustoja Kazakstaniin. Talgon historiikissa 1942-2005 on pari kuvaa näistä vaunustoista, toisessa hauskasti veturina Dv16 2036. |
||||
|
03.01.2024 09:58 | Esko Maasalo | ||
| Taas on kiivetty ilmeisesti viljasiiloihin kuvaamaan!? Taustalla myllerretään sairaalan pohjia, josta purettiin Kupittaan Saviosakeyhtiön tuotantorakennukset. Tässä taustalla näkyvällä alueella oli muistaakseni myös huoltoasema. Se kenellä on lentävä kamerajalusta voisi mennä viemään sen samoille koordinaateille kuvaamaan! (Luvat vaan kuntoon kun on kopterikenttä ihan vieressä nykyään.) |
||||
|
03.01.2024 08:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolarin junat täällä pysähtyvät. | ||||
|
|
03.01.2024 05:39 | Timo Salo | ||
| Oi, oi, oi, nyt on taas taattua Eemiliä, työn tuoksinaa sinisessä hämärässä!!! | ||||
|
|
03.01.2024 03:45 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tuolla matkustajaliikennettä vai onko istuin vain olemisen takia? | ||||
|
|
02.01.2024 21:55 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tässä on hyvin vahva amerikkalainen pohjamaku! Ensimmäinen osin tätä muotoilua noudattanut veturi oli EMC:n EA/EB vuodelta 1937. Tämä ja myöhemmät E-sarjan veturit aina E6 -sarjaan olivat kuitenkin loivalla nokalla olevia Shovelnose -vetureita. Vasta EMD:n FT-sarja vuonna 1939 toi markkinoille tuli tutun amerikkalaisen linjadieselveturin muotoilun ns. Bulldog Nose -keulalla. Talgo-junarungot käännettiin melko varmasti paluumatkalle kolmioraiteilla. Tämä oli yleinen käytäntö myös Atlantin takana. |
||||
|
02.01.2024 19:31 | Timo Salo | ||
| Asia roogeri, tuo oli silloin vaan jonkun verran julkisuudessa... Tiedät Jukka hyvin, että huoltopuolen kavereita kiinnostaa kaikki ratkaisut miten joku "vika" selvisi, mutta pidetään taulu tyhjänä! Pääasia että homma toimii nyt hyvin... :-) | ||||
|
|
02.01.2024 19:24 | Lauri Kivijärvi | ||
| Rauhalan ylle linkkaamassa museon esitteessä on kuva tästä laitteesta kaupallisen liikenteen ajalta. Kuvasta selviää, ettei veturiosassa ole alkujaan ollut puskimia, puskinlyhtyjä eikä myöskään vetolaitetta. Keula on ollut siis hyvin pelkistetty. Puskin- ja vetolaitteita ei ole näemmä laitettu koskaan kiitojunavaunuston päätyvaunuun, mikä selviää mm. Rauhalan toisesta kuvasta (https://vaunut.org/kuva/166347?s=1 ). Onkohan puskimet, vetolaite ja puskinlyhdyt lisätty veturiosaan vasta siinä vaiheessa, kun näistä koottiin veturipareja? Museoinnin yhteydessä lisätyt osat on sitten jätetty paikalleen ja on tyydytty vain maalaamaan veturiosa alkuperäiseen väriinsä? Wikipediassa on kuva myöhemmän veturikäytön ulkoasusta. Kiitojunavaunusto näyttäisi museon valokuvan perusteella olleen myös pidempi kuin mitä museoon on säilötty. Itseäni ihmetyttää, miten näillä laitteilla on aikoinaan pendelöity, kun veturia ei ole voinut kytkeä paluumatkaa varten vaunuston toiseen päähän eikä takimmaisessa vaunussa ollut myöskään ohjauslaitteita. Onko nämä käännetty määränpäässä esim. kolmioraiteella paluumatkaa varten? Oliko museossa enemmän tietoa näiden junien kaupallisesta käytöstä? |
||||
|
|
02.01.2024 18:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tabula rasa aikaisempaan kysymykseen. Ei ole ollut tapana keskustella julkisuudessa työnantajan tai asiakkaan asioista, jotka eivät ole tai oletettavasti eivät ole julkisia (vaikka olen eläkkeellä). Mitä hätäjarrutuksiin tulee, niin kalustoyksiköllä ei varmaan liikennöitäisi, jos hätäjarrutusta ei pystyisi tekemään. Tuolla ajolla sn oli 200 km/h. |
||||
|
|
02.01.2024 18:48 | Juha Toivonen | ||
| Viimeisen päälle nätti kuva "ysäriltä". = Suomalainen Pikajuna. | ||||
|
02.01.2024 17:52 | Pauli Ruonala | ||
| Rakennus on purettu 80-luvun alussa kun Hovinsaareen valmistui uusi junatoimisto. | ||||
|
02.01.2024 17:06 | Juha Toivonen | ||
| Baja-Maja kahdella dieselillä? | ||||
|
|
02.01.2024 16:53 | Juha Toivonen | ||
| Vieläkö tuo on "hengissä"? Keski-Euroopassa tämänlaisia on myyty satoja yksityisiksi "huviloiksi". | ||||
|
|
02.01.2024 16:50 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös nuo yleensä asemalla ole himmennetyin valoin, jos pysähtyvät? | ||||
|
02.01.2024 13:16 | Timo Salo | ||
| Olisi kiva nähdä kamerasta suoraan tullut versio aiheesta... | ||||
|
|
02.01.2024 12:48 | Petri Nummijoki | ||
| Rakennusvaiheen aikaisissa piirroksissa Hr12 on aika Nohab-tyylinen mutta lopullinen toteutunut versio eroaa yksityiskohdissa oikeastaan melko paljon. Hr12-veturissa valonheitin on siirretty ylös sekä viheltimet ja soittokello tuotu nokkaan. Hr12-veturissa ohjaamon lasit eivät ole käyristetyt vaan aika lailla suorat. Samoin etu- ja sivuikkunat sijaitsevat samalla korkeudella. https://vaunut.org/kuva/110432 Ajopöydät eivät ole Hr12-veturissa ollenkaan amerikkalaistyylisiä, joka lienee vaikuttanut ainakin ikkunoiden sijoitukseen ja muotoon. | ||||
|
|
02.01.2024 11:35 | Jussi Laukkanen | ||
| Klassinen cab unit -veturimuotoilun juuret lienevät USA:ssa 30-luvun lopussa. Olisiko vanhin tämän tyylinen nokallinen veturi EMD:n E-sarja, jota alettiin valmistaa 1937? Joka tapauksessa heti toisen maailmansodan päätyttyä alkoivat muutkin amerikkalaiset veturitehtaat tuottamaan vastaavalla tyylillä muotoiltuja dieselsähköisiä vetureita. Britanniassa ainakin vuonna 1947 tehty D16/1 edusti vastaavaa tyyliä, vaikka siinä etuikkuna oli jaettu kolmeen osaan sikäläisen tavan mukaan. Kuvan veturia ja samalla myös suomalaista Hurua muistuttaa melko läheisesti Baldvinin 1945-48 valmistamat DR-6 -veturit. https://en.wikipedia.org/wiki/Baldwin_DR-6 Jännä juttu myös, että Talgon idea yhdistää matalarakenteiset junat tavallisen korkuiseen veturiin on näinkin vanha. |
||||
|
|
02.01.2024 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Laiturilla havaittavissa olevasta pölystä päätellen pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen | ||||
|
|
02.01.2024 10:47 | Ossi Rosten | ||
| Jokin kuvassa kertoo että porkkanalla ois vauhti päällä kovin.. | ||||
|
|
02.01.2024 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva, herra Eemil! Kuvan värisävyistä on nähtävissä lupaus kesän tulemisesta, ellei surkimus Vovkalta sammu viimeinenkin järjen valo sitä ennen... |
||||
|
|
02.01.2024 10:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivä oli perjantai. Pysähtyikö Porkkana Kirkolla, vai pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen? |
||||
|
|
02.01.2024 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, ainakin Tervakosken paperitehtaan johtaja Bror "Nalle" Serlachius itse kävi hakemassa tehtaalaisiaan pois vankileiriltä: "- minun työläisiäni ette ammu!" Jotenkin veturimieskohtaloa avaa pappi Arvi Järventaus romaanissaan "Ja eläinten henki oli rattailla". Ilmapiiriä ylläpidettiin melkoisen tiukkana 1920- ja 1930-luvullakin, lapuan liikkeen ainakin kärjistäessä aatemaailmaa. Eikä tuo nyt ihmekään ollut, Neuvosto-Venäjä tosiaankin yritti lisätä "hybridivaikuttamisiaan" jo tuolloin (asiasanat: Toivo Antikainen, vakoiluskandaalit, korpikommunismi, pulakausi, läskikapina) Herra Simo, en tosiaankaan tiennyt jatkosodan aikaisista Tampereen tapahtumista, yleisestihän muistellaan, ettei jatkosotaan ihan kaikki riemumielin mukaan lähteneetkään. |
||||
|
|
02.01.2024 10:11 | Kari Haapakangas | ||
| Veikkaisin, että muutaman kilikalikeikan jälkeen kunnossapitäjä on kyllästynyt. | ||||
|
02.01.2024 09:19 | Tommi K Hakala | ||
| Kuin... https://vaunut.org/kuva/12193?tag0=1%7CVv12%7C | ||||
|
|
02.01.2024 09:01 | Simo Virtanen | ||
| En tarkoittanut kapinaa vaan jatkosodan aikoja. Syyskuussa 1942 Pispalassa tehtiin sabotointeja mm. tavarajunia kohtaan ja koko Porin rata saatiinkin räjäytettyä poikki. Ilmeisesti enemmän kuitenkin tuhottiin lennätinlinjoja ja sähköverkkoa. Aikanaan 24 pispalalaista nuorta tuomittiin maanpetoksesta. | ||||
|
|
02.01.2024 07:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Mihin ovat kadonneet odotuskatokset? https://vaunut.org/kuva/51771 | ||||
|
|
02.01.2024 05:56 | Kari Haapakangas | ||
| Monikohan lopulta palkattiin takaisin rautavaltiolle? Loppukesästä 18 osa patruunoista jo tuskaili kun ammattimiehet olivat montussa, vankileirillä tai Venäjällä ja koneet olisi pitänyt saada pyörimään. | ||||
|
01.01.2024 23:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Olen tuoreeltaan antanut kehut koko kuvasarjalle mutta täytyy tätä yksittäistä otosta vielä kehaista (pasuunoiden säestyksellä), kun on niin älyttömän hieno asetelma ja kuvauspaikka. | ||||
|
01.01.2024 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Monet kiitokset, herra Eljas. Enkö minä arvannut...! Niinpä, Newtonin kolme peruslakia ja suunnitteluun liittyvät laskukaavat ovat aina samoja, duunasipa vetureita Burmeister & Wain, Baldwin ja vieläpä Märklinkin! |
||||
|
01.01.2024 20:29 | Timo Haapanen | ||
| Mitähän veturiongelmia junalla T5671 mahtoi olla tapaninpäivänä? https://juliadata.fi/timetables?s=5671&d=26.12.2023 | ||||
|
|
01.01.2024 18:54 | Timo Salo | ||
| Testasitko Sr3/Edo kombinaation toimintaa? Eikös siinä alkuun ollut jotain hätäjarrutusongelmia? | ||||
|
01.01.2024 17:21 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kuvien mukaanhan onnettomuus tapahtui ratapihan itävaihteella, jossa on tasoristeyskin. Resiinassa 3/95 kerrottiin, että T6606:n miehistö oli ymmärtänyt saamansa kohtausilmoituksen väärin ja luullut Hakasuon sijaan kohtauspaikaksi Paltamoa. Tällöinhän T6606 olisi se, joka on ajanut vaihteen auki ja ajanut päin sivulle menevää J6601:tä. | ||||
|
01.01.2024 16:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä samaa :) | ||||
|
01.01.2024 15:41 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kauhtunut rupinen kurppa. | ||||
|
01.01.2024 15:25 | Veeti Heino | ||
| Tämä ei ole HVM1009. | ||||
|
|
01.01.2024 14:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| Vaakon nakin kohdalla pysähdyttiin (kuljettiin vähän etuajassa). https://juliadata.fi/timetables?s=11906&d=12.2.2018 |
||||