Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.01.2024 18:27 | Tuukka Heinonen | ||
| Jimi Lappalainen, tämän piti olla hyvälaatuinen kuva, mutta jossain lataamisen yhteydessä tullut ongelmaa. Voi olla, että puhelimella, kun latailin tätä, niin ei ole loppuun asti ladannut kuvaa. | ||||
|
06.01.2024 16:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Näin 20 vuoden jälkeen lienee Sob-vaunujen perusteella turvallista väittää, että tämä lienee tosiaan ollut tuo Pieksämäen juna, ja vaunut ovat jatkaneet Akonniemeen. | ||||
|
06.01.2024 16:39 | Pertti Miettinen | ||
| Koskas tuo junanlähetysopstin hävisi Siurosta? | ||||
|
|
06.01.2024 16:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikoinaan esitettiin ihan järkevä kommentti eräässä kuvassa; jos kuvan laatua täytyy erikseen pahoitella, voi harkita kannattaako kuvaa lisätä. | ||||
|
|
06.01.2024 15:12 | Jyrki Talvi | ||
| Lohjan satamarata. | ||||
|
06.01.2024 14:57 | Timo Salo | ||
| Olen seuraillut Fingridin sivuston karttaa ja viikon ajan oltu 2 GIGAWATTIA Ruotsin/Norjan sähkön varassa. (Eli reilu Ol3 tehon verran) Tilanne paheni vielä huomattavasti, kun kylmät valuivat myös Ruotsin puolelle lähes Tukholman alueelle asti aivan sinisenään.... Niin se on kuten Mikko sanoi: Rahvasta kusetetaan oikein huolella mediassa omavaraisuuden suhteen! | ||||
|
|
06.01.2024 13:28 | Mikko Herpman | ||
| Niin tämä täysi sähkön omavaraisuus... Jos sattuu tuulemaan, olemme omavaraisia... Vaan kun ei tuule ollaan edelleen vahvasti tuontisähkön varassa. Eli tuulettelut omavaraisuudesta ovat vähän ennenaikaisia, toki tilanne on parempi kuin ennen OL3 valmistumista. Edellä tuumaamani miten ajoneuvoja ladataan, todennäköisesti sähkö riittää. Jatkossa älykäs ohjaus varmasti tulee mukaan isommassa määrin, jos sähköä ei ole tarpeeksi ohjataan sähköautojen latausta pienemmälle tai jopa otetaan niistä huippukuormassa takaisin verkkoon päin. Edellyttäen että käyttäjä on sen hyväksynyt ja laitteet tukevat ominaisuutta. |
||||
|
06.01.2024 12:44 | Tuukka Varjoranta | ||
| Erinomaisen ajoitus kuvassa! | ||||
|
06.01.2024 12:41 | Tuukka Varjoranta | ||
| Viikon kuvan arvoinen! | ||||
|
|
06.01.2024 12:15 | Kari Haapakangas | ||
| Iisvesi? | ||||
|
06.01.2024 11:34 | Timo Haapanen | ||
| Ja Valakot sen kuin porskuttaa: https://juliadata.fi/timetables?s=269&d=4.1.2024 https://juliadata.fi/live/train?n=276 | ||||
|
|
06.01.2024 10:33 | Samuel Pajunen | ||
| Loviisan kapearautatie? | ||||
|
|
06.01.2024 10:18 | Tuukka Heinonen | ||
| Pahoittelut taas huonosta laadusta. | ||||
|
06.01.2024 09:47 | Pasi Seppälä | ||
| Matalan auringon valossa tulee usein sävykkäitä kuvia. Tässä hieno esimerkki. | ||||
|
|
06.01.2024 09:42 | Pasi Seppälä | ||
| Nappilaukaus. Mukavasti tulee valokaaresta sinertävän sävyjä kuvaan. | ||||
|
06.01.2024 08:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Tuukka. Kuvasi dokumentääristä arvoa on mahdotonta kiistää. | ||||
|
|
06.01.2024 06:02 | Timo Salo | ||
| Mikko sanoo hyvin: "Verkko kyllä kestää", mutta onko maassa tarpeeksi sähköä? Kummasti joku Fingridin johtaja aneli himmaamaan sähkön käyttöä, ettei jouduta turvautumaan kiertäviin katkoihin...Kummasti on Oulussakin hyväksytty kovatkin sähkön hinnat, kun on varaa valaista taivasta kolmen kerrostalon voimalla... | ||||
|
06.01.2024 00:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitat varmaan Senator ja Komet -niveljunia. Niiden heikkouksista olen lukenut johtuneen moottoreista. Niistä jatkokehitettiin VT 11 moottorikiitojuna jota käytettiin TEE liikenteessä. | ||||
|
|
05.01.2024 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talgon ideahan oli hyvä, matala juna matalalla painopisteellä. Pyörät olivat ilman perinteisiä akseleita, jotenkin macpherssonin tapaan jousitettuja. Jokin keksinnössä kuitenkin tökki, kun se ei yleistynyt. Saksalaisllahan oli 1950-luvun alkupuolella ne kaksi ns. Glieder-Triebzugia, toinen päiväjunana ja toinen makuuvaunujunana. Olen siinä käsityksessä, että näistä joku sai idean aihetta Talgo-junien mietintään. Saksalaiset hankkiutuivat Triebzugeistaan eroon vähin äänin, toinen näistä oli toiminut loistavasti - vikasimulaattorina! |
||||
|
05.01.2024 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itella on lyhennys sanoista Paho-Itella. Ei ihme, että vaihtoivat takaisin postiksi. Olikohan joku fiksu huomannut leukailumahdollisuuden...? |
||||
|
05.01.2024 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Kari. Tonnikeijutkin suosivat tätä kävelyreittinään... | ||||
|
05.01.2024 22:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee K30:a...? | ||||
|
05.01.2024 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee valumallin numero...? | ||||
|
05.01.2024 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei taida kiskotus enä kestää kissaa painavampaa kulkijaa...? | ||||
|
05.01.2024 22:03 | Jarno Piltti | ||
| Joskus tyyliin vuonna 2008 huhuttiin että metsäteollisuus haluaisi Hkb-vaunuista lopullisesti eroon. Niin myös tapahtui, siirryttiin sekavista ja hajapituisista rapuvaunuryhmistä 24-vaunuisiin vakiorunkoihin. Vaunujen kokoeroista hieno esimerkki: https://www.vaunut.org/kuva/46632 |
||||
|
|
05.01.2024 21:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan rapuvaunuista nousee mielleen jokunen kysymys (Mänttä - Vilppula - junia paljonkin nähneenä) - tukkinippujen mitat siten, etteivät vaunut kuljettaneet mukanaan pelkkää ilmaa (kuvan Hkb:t ovat suht tiiviisti kuormattuja). - tehdasratapihojen kantavuus ja kunto (akselipainot versus kiskopainot). - neuvostopuutavaraa saapui kyllä Vok-vaunuissa, mutta ei kovin tiheästi. - tukkinippuihin liittyy kysymys Ob-, Oc- ja Occ-vaunujen käytöstä, miksei silloin? Nämäkin olivat mm. tukkipuiden kuljetukseen. Vanhoja Hdk-vaunuja oli kyllä muutettuna Ht-pankkovaunuiksi, mutta ne olivat pääasiassa Rautakanavan liikenteessä, ainakin alkuun. Kuvan ajankohtana oli jo myös Kbp-vaunuja käytössä. Tämä kommentti siis yhden mäntin Mänttä-kulmasta katsomana. |
||||
|
Kuvasarja: Kiskojen unta |
05.01.2024 20:59 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tää Tinden kuvasarja on meidän kaikkien rautatiearkeologien märkä uni eli saavu sinne missä liikenne on loppunut jo 50v sitten mutta kiskot + muu rautatieinfra on vielä poistamatta, ei jumalauta nyt veteraanikin iloitsee | ||||
|
|
05.01.2024 20:24 | Mikko Herpman | ||
| Onhan tuota sähköautoasiaa kaavailtu jonkin verran. Sinänsä Suomessa on myös paljon lämpötolppia monessa paikassa ja niistä tulee aika paljon kuormaa jos lasketaan yhteen ja vielä pahimmoilleen yhtä aika aamulla ja iltapäivällä. Ja pitää muista että iso osa sähkö- ja toki myös polttomoottoriajoista on maksimissaan 50km per päivä. Tuo ajomäärä on helppo ladata yön aikana hitaasti vaikka lämpötolpasta 10A tai 16A tehoilla. Ja jos on kolmivaiheliitäntälaite saadaan akku täyteen nopeasti ja ei tule pitkää ja jatkuvaa kuormaa. Älykkäät latauksen ajastamiset ovat lähes jokaisessa autossa valmiina. Tästä pääteltynä vaikka tehtäisiin yliyön vaihto polttiksista sähköautoihin, verkot kestäisi ihan hyvin. |
||||
|
05.01.2024 19:30 | Samuel Pajunen | ||
| Kiitos | ||||
|
|
05.01.2024 19:14 | Pertti Miettinen | ||
| Sr1 3030 + Sr1 3041 + Sr2 3244 | ||||
|
05.01.2024 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana, niin jatketaan kommentointia... Hk-vaunussa oleva tykki voisi tosiaan olla 50 PstK/38 eli saksalaisittain Pak 38. Nämä olivat vielä 1970-luvulla puolustusvoimien kalustovarauksissa, mutta tuskin enää varattuna panssarintorjuntakäyttöön. Kuva on Tammisaaresta, niin voisiko olla, että Kisko-Kalle on siirtämässä Hk:ta satamaan, josta jokin merivoimien alus (kalustolautta) poimi tykin toimitettavaksi edelleen jonnekin rannikkolinnakkeelle? Monet vanhoista Pst-tykeistä päätyivät linnakkeille, kuten mm. venäläiset 45 PstK 32 -tykit. |
||||
|
05.01.2024 18:19 | Matti Melamies | ||
| Se on Kiinamyllynkatu. https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/kiinamyllynkatu.shtml |
||||
|
|
05.01.2024 17:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Nokkamallin kuorma-autoja ollut käytössä tuolloin, SR-Sisu taitaa olla tuo joka menee radan yli ja yksi Mersukin tuolla näkyy olevan. Ja Hkb/Hkba-vaunuja puutavarakuormassa, kuten aikoinaan oli Äänekoskelle pohjoisen suunnasta saapuvissa puutavarajunissa. Tosin myös eteenpäinkin jatkavissa junissa niitä oli. Onko muuten tietoa, että miksi niitä käytettiin myös puutavaran kuljettamisessa, oliko rapuvaunuista pulaa vai katsottiinko, että ne sopivat myös puiden vientiin? | ||||
|
05.01.2024 12:08 | Timo Haapanen | ||
| T5671 PSK-KON peruttu 31.12.23 - 5.1.24, T5678 KON-HYS kulkenut viimeksi 2.1.,koodi V2, 1.1., 3.1. ja 4.1. peruttu, peruutusten syy(t) eivät ilmene Juliasta. Voihan olla, että vihreitä on tarvittu muualla. | ||||
|
|
04.01.2024 23:19 | Miro Hagelberg | ||
| Komea kuva vanhalta Kupittaalta. Sanoisin, että kuva on otettu 1993, koska Helsingin moottoritien rakentaminen on alkanut. Vielä 1992 aseman ympäristö oli alkuperäisessä muodossaan. Taustalla näkyvä Kiinanmyllynkadun tasoristeys poistettiin käytöstä 1993 ja autoliikenteeltä on kuvaa otettaessa ainakin jo suljettu. | ||||
|
04.01.2024 22:19 | Hannu Peltola | ||
| Eljas, hyvä täsmennys! | ||||
|
|
04.01.2024 22:08 | Eljas Pölhö | ||
| Siis vain tämä 1953 valmistunut esittelyveturi (RENFE 1615, Montreal 79169/1953) oli Kanadassa valmistettu. Sarjaveturit (1601-1614 ja 1616, 1617) olivat Schenectady'ssa valmistettuja (Alco 81370-83, 81384-85/1956) kuten myös alkujaan 1800-sarjaan kuuluneet. | ||||
|
|
04.01.2024 21:37 | Eljas Pölhö | ||
| Nii-in, tällaisen 40-luvulla syntyneen mielestä näissä oli sitä "jotain", uskoa tulevaisuuteen 1950-luvun alkupuolella. Sitten se kaikki lässähti johonkin "Aku Ankka-nokkaisiin" kiitojuniin (Espanjassa, Japanissa ym). Talgo II vaunujen mitta 1-akselisina (akselit vaunujen välissä, joten miten se sitten laskettaisiin) oli 6147 mm. Talgo I oli ollut vain 4440 mm, mutta Talgo III ja RD jo 11100 mm. Talgo Pendular (ja Preferente & Tren Hotel) edelleen kasvoi ja oli 13140 mm jne. | ||||
|
|
04.01.2024 21:25 | Timo Salo | ||
| Pari pikajälleenkytkentää tapahtui juuri äsken.... Mahtaako kyykätä? | ||||
|
04.01.2024 21:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| No, kun aseista alettiin puhumaan, niin ihmettelin että miksi Lahti-Salorannassa oli tähtäimet piipun vasemmalla puolella. Olisiko ollut niin, että lipas oli alun perin ollut yläpuolella ja koska vihollinen näki sen lippaan, niin se muutettiin alapuolelle. Tähtäimet jäivät kuitenkin piipun sivuun. | ||||
|
|
04.01.2024 20:57 | Timo Salo | ||
| Kun vaan sitä sähköä piisaisi...! Jos kaikki Suomen autot olisivat nyt "sähköisiä", niin kuinka mahtaisi valtakunnan verkon käydä??? Täällä 4/1 klo 21 -24c. (Terveisiä saunasta, koivuklapilla lämmitetty) | ||||
|
|
04.01.2024 20:32 | Jarno Piltti | ||
| Muotoilu on omalla tavallaan futuristinen. | ||||
|
04.01.2024 20:29 | Jarno Piltti | ||
| Todella vakuuttavan näköinen menopeli. Tuo suunnanvaihtolaitteen käyttötanko käyntisillalla, voisiko se olla yhtään pidempi... | ||||
|
04.01.2024 20:27 | Jarno Piltti | ||
| Melkoinen aarre. Museon nettisivujen mukaan museoitu vuonna 1968, viimeiset vuotensa leipätyössä sokeritehtaalla, mihin vuoteen asti tarkasti on hieman epäselvää. Tätä voi verrata kotoisiin A1:siin, iso ero samoihin aikohin tehdyissä vetureissa. | ||||
|
|
04.01.2024 14:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen muistikuva [lähtöisin kirjasta Asesuunnittelijana Suomessa (Aimo Lahden elämäkerta, v. 1970)], että Lahti teki kyllä kelvollisen pikakiväärin, mutta ymmärtämätön kapteeni (?) Saloranta meni sotkemaan konstruktiota omilla muutoksillaan. Tämä yhtenä syynä aseen maineen heikentymiseen. Lieneekö syynä ollut typerä arvovaltakiista: kapteeni versus sotilasvirkamies ja kummallakin hyvin vaikeat luonteet. Emman heikkoudeksi on kerrottu, että se oli hankala vietävä maasto-olosuhteissa (lippaan mitat, eli ulkohalkaisija), silloin kun lipas oli kiinni. Ase oli helposti klohmittavissa puihin, jolloin lipas saattoi saada vääntymiä. Muutenhan Emma toimi entistäkin paremmin, kun sen päälle heitti lapiollisen hiekkaa...(isojen poikien kertoman mukaan.) |
||||
|
|
04.01.2024 14:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on tuon PDF-dokumentin mukaan ollut sarjan ensimmäinen protoveturi, jossa ei ollut kahta ohjaamoa ja siltä osin lähempänä Alcon amerikkalaista FA-1 -sarjaa. Amerikkalaisista serkuista poiketen tämä kulki kolmiakselisilla teleillä. En ollut tiennytkään, että nämä Espanjan Alcot olvat itse asiassa Montreal Locomotive Worksilta Kanadasta. | ||||
|
04.01.2024 13:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä veturissa on hyvin vahva amerikkalaisten Interurban-ratojen Steeple Cab -sähköveturien tunnelma (vrt https://vaunut.org/kuva/136135?s=1 ). Westinghouse rakensi paljon Interurban-ratojen tavarajunavetureita, tosin ne olivat tätä kuvan veturia pienempiä. Tekniikka on todennäköisesti kuitenkin samaa kuin amerikanserkuissa. | ||||
|
04.01.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
| Twelve-Wheeler, tässä on varsin harvinainen pyöräjärjestys! | ||||
|
Kuvasarja: Museo del Ferrocarril de Madrid |
04.01.2024 13:31 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja, pitää tämä museo pitää mielessä jos/kun tulee matkoja Madridiin! | ||||
|
|
04.01.2024 11:41 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni Markku Palokangas kuitenkin kirjoittaa, että Lahti-Saloranta-pikakiväärin huono maine johtui suurelta osin siitä, ettei joukoille annettu talvisodan alla kunnollisia ohjeita, miten aseiden varastorasvat tulee puhdistaa, koska asiaa pidettiin niin suurena sotasalaisuutena, ettei sitä voi suorittavalle portaalle asti kertoa. Tämä johti kovilla pakkasilla lukuisiin aseiden jumiutumisiin ja vaikka myöhemmin ohjeistusta annettiin niin joukkojen luottamus ko. asetta kohtaan oli ehditty menettää pysyvästi. Sitten omaa pohdintaa lisäksi. Talvisodassa kiväärijoukkue muodostui erillisistä kivivääri- ja pikakivääriryhmistä, joista jälkimmäisissä koko toiminta oli suunniteltu pikakiväärin ympärille eli ampujan ja ryhmänjohtajan lisäksi muu ryhmä oli ampujan apulaisia ja patruunankantajia. Jatkosodassa erillisiä pikakivääriryhmiä ei enää ollut vaan pikakivääri oli vain yksi tavallisen kivääriryhmän aseista. Pikakiväärin luonteen muuttuminen voi osaltaan vaikuttaa mainittujen aseiden soveltuvuuteen. Lahti-Saloranta-pikakivääreitä varten valmistettiin monta kymmentä lipasta asetta kohden, joten tässä mielessä se soveltui tukiaseeksi tilanteeseen, jossa ammuttaisiin satoja laukauksia lyhyen ajan sisällä. Sen sijaan Emma-sotasaalispikakiväärit kärsivät lipaspulasta ainakin Suomessa eli asetta kohden ei välttämättä ollut lippaita antaa kuin yhden käden sormilla laskettuna. Pelkästään jo tästä syystä Emma ei olisi tainnut soveltua sen tyyppiseen käyttöön, johon pikakivääriä oli ennen talvisotaa ajateltu. |
||||
|
|
04.01.2024 11:16 | Raimo Harju | ||
| Mitenkähän tämä vihreä uutuus pärjää näillä pakkaskeleillä. | ||||