Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.03.2024 13:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea tuo taustan jugendlinna! | ||||
|
16.03.2024 13:50 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
16.03.2024 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kehitykseksi nimitetään nykyisin myös kehittymisen negaatiota, eli taantumuksellisuutta. Se vaan, että ihminen on yhä vain se sama vanha Aatami, orangutangin serkku. Ei pysy mukana, rajoittuneisuutensa (ruumiilliset ja henkiset) takia. |
||||
|
16.03.2024 10:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan vasemmassa laidassa todella näyttää olevan kaksi lyhyttä korkealaitaista avonaista tavaravaunua. Niistä ensimmäisessä on nähtävästi halkohäkki. Korkealaitaisen avonaisen tavaravaunun littera Ha tuli käyttöön vasta 1880-luvun puolivälissä. Sitä ennen, 1870-luvulla, littera oli mahdollisesti G:a. Mutta mikä korkealaitaisen tavaravaunun littera oli kuvan ottamisen aikaan 1860-luvulla (jos kuvan ajoitus on oikein), siitä minulla ei ole tietoa. Niinkuin ei siitäkään, milloin litterat ylipäätään otettiin käyttöön. |
||||
|
|
16.03.2024 08:12 | Timo Salo | ||
| Se on se loputon sinisilmäinen usko "uuteen, jännään, kaikkivoipaan" tekniikkaan! Sitten ihmetellään, kun koko rataliikenne seisoo, tai ainakin hidastuu merkittävästi "tietoteknisen" vian takia... "Kehitystä" ei vissiin voi jarruttaa. | ||||
|
|
16.03.2024 03:01 | Reijo Salminen | ||
| Kammottavaa kehitystä, minusta keskeisen infrastruktuurin toimintavarmuus olisi taattava puolustusvoimien käsitteistöä mukaellen "taistelunkestävillä yhteyksillä". Matkapuhelinverkot eivät niitä ole. | ||||
|
16.03.2024 02:30 | Uwe Geuder | ||
| KBS tarkoittaa Kursbuchstrecke. Kursbuch on Reichsbahnin / Bundesbahnin / Deutsche Bahnin kaiken kattava aikataulukirja. Mikä olisi hyvä suomennos? Onko VR:llä ollut joskus samanlaista? Jonkun taskuaikataulukirjan muistan 80-luvuilta, mutta siinä ei kai ollut kaikkia ratoja? Sitten tietysti Suomen kulkuneuvot, mutta se ei ollut VR:n julkaisema. Lähiliikenteen taulukkomuotoisia aikatauluja saa edelleenkin sähköisessä muodossa, esim. tämän vuoden taulukko 808 tuosta: https://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn/KB808_H_Taeglich_F_G24112023.pdf?filename=KB808_H_Taeglich_F_G24112023.pdf&orig=ut Kaukojunien taulukkoja ei minun tietääkseni enää ole, toisin kuin Suomessa. Koko rata 808 on siis vain 13 km pitkä. |
||||
|
16.03.2024 02:16 | John Lindroth | ||
| Olin kuvaamassa Pasilan mäessä ja äänittämässä tuota junaa pakkasessa hirveässä pakkasessa muistan äänen olleen huomattavan muhkea oikea Ukkopekan ääni ! | ||||
|
16.03.2024 01:06 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos linkistä Eljas! | ||||
|
15.03.2024 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Ensin kavuttiin avaamaan ovi, sitten oli vuorossa työlaukku, joka viskattiin avoimesta ovesta ohjaamoon, vasta sitten kavuttiin itse "onnen kukkuloille". Aluksi tuli kokeiltua nousua raskaan eväslaukun kanssa, mutta kuljettajan ohjeustuksen mukaisesti tuosta tavasta tuli pian luovuttava. | ||||
|
15.03.2024 23:06 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kukahan on ollut, huolimaton? Oikea vuosi on 1980. | ||||
|
|
15.03.2024 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| No, it must be from the 1970's or 80's. | ||||
|
|
15.03.2024 21:37 | Peter Verschelden | ||
| Unfortunately, the date of the picture can not be right. The tracks and the high construction with antennas were probably removed before this century. Here is now the widened Ratapihankatu. The last time I have seen these snowploughs was a long time ago at the triangle between the Uusikaupunki line and the line to Pansio.( the grey triangle on Google Earth ) I do not know if that was still a scrapyard at that time. |
||||
|
|
15.03.2024 20:51 | Eljas Pölhö | ||
| Kannuksen sivuraisteista, sahasta ym. on myös keskustelupuolella https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14245.0 | ||||
|
15.03.2024 19:50 | Samu Matosaari | ||
| Aivan fantastinen kuva Jussi! Jatka samaan malliin. | ||||
|
|
15.03.2024 19:47 | Rasmus Viirre | ||
| Jep. Entinen 1. raide taisi mennä nykyisen laiturin kohdalla ja välilaituri oli nykyisen 1. raiteen paikalla. Joskus ”muinaisia aikoina” Kannuksen keskustassa oli kyllä jonkinlainen pistoraide/raiteisto aina 1950-60 luvulle asti. Raide lähti jostain kohtaa aseman pohjoispuolelta ja meni suurinpiirtein nykyisen asematien mukaisesti aina Lestijoen rannan tuntumaan asti, lähelle S-marketin paikkaa. Siellä oli tuolloin saha, josta löytyy kuva mm. Kannuksen Facebookissa. | ||||
|
|
15.03.2024 19:32 | Eljas Pölhö | ||
| Po 9842 on otettu liikenteeseen joulukuussa 1959. | ||||
|
|
15.03.2024 19:28 | Juhana Nordlund | ||
| Miksi "porkkanajuna" olisi tuolla päin liikkunut niinkin myöhään kuin 1988? | ||||
|
15.03.2024 19:25 | Eljas Pölhö | ||
| Em 2766 oli joko viimeinen tai toiseksi viimeinen puukorinen UUSI henkilöliikennevaunu VR:lle. 2766 ja 2767 tulivat liikenteeseen 10.1957. Em 2761-2765 6-9.1957 ja CEm 2477-2485 4-6.1957. | ||||
|
15.03.2024 19:00 | Markku Naskali | ||
| Kovin mutkaisia ja mäkisiä ovat Suomen radat täällä julkaistujen kuvien mukaan, mutta tässä ilmeisesti on kohtuullinen kurvi. | ||||
|
|
15.03.2024 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvauspäivämäärä tosissaankin just tänään? Po 9842 seisoi talvella 1984 Ilmalassa lähellä postikeskusta, emalinumerot poistettuina. Onko taustan autovanhukset tosiaankin vielä ajossa? Yksi niistä on jaappanialainen, jonka luulisi jo murentuneen olemattomiin. |
||||
|
|
15.03.2024 18:36 | Raimo Harju | ||
| Tämä syttyi romutusvaiheessa palamaan Porin Ruosniemessä. | ||||
|
|
15.03.2024 18:26 | Samuel Pajunen | ||
| Vaunu siirtyi tänään Hyvinkäälle, kun Sinisten vaunujen ystävät ry hankki sen Loimaalta. | ||||
|
|
15.03.2024 17:33 | Markku Naskali | ||
| Onpa lumiauran ulkonäkö muuttunut siitä mitä vanhemmissa kuvissa on ollut. | ||||
|
|
15.03.2024 17:07 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ainakin varmasti tuo oven avauskahva pitäisi saada tuplattuna alemmas kuten Sr2:ssa on. | ||||
|
15.03.2024 16:45 | Juha Kutvonen | ||
| Uutinen Resiina 4/2009:n Tasoristeys-palstalta: "Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistystyöt alkavat kesällä 2010 ja valmistunevat vuoden 2011 lopulla. Sähköistyksen rakennuttaa Liikennevirasto, vaikka kustannukset maksavat Vaasan kaupunki sekä Mustasaaren ja Laihian (!) kunnat. Rataan ei tehdä samassa yhteydessä muita muutoksia. Lukuisten tasoristeysten takia suurimpana sallittuna nopeutena säilyy 120 km/t." | ||||
|
|
15.03.2024 16:17 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan radalle ei tehty sähköistyksen yhteydessä muuta perusparannusta, joten junien huippunopeus ei noussut. Pysähdyspaikkojen vähentäminen tietysti nopeutti aikatauluja ja suorissa yhteyksissä veturinvaihdon poistuminen Seinäjoelta. | ||||
|
|
15.03.2024 16:06 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta dieselvetoinen matkustajaliikenne ei päättynyt Vaasan radallakaan heti sähköistyksen valmistuessa 2011 vaan vasta noin neljä vuotta myöhemmin https://vaunut.org/kuva/106010. Kyllä kuitenkin jo 2008 on ollut suunnitelmissa, että Seinäjoen ja Jyväskylän välisen radan tarjontaa supistetaan Vaasan radan sähköistyksen valmistuessa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78293/Julkaisuja_01-2009.pdf?sequence=1&isAllowed=y Lainaus: "Kun Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistys valmistuu, Seinäjoen ja Jyväskylän välinen henkilöraideliikenne tulee muuttaa kiskobusseilla ajettavaksi. Yksi poistuva junavuoro korvataan bussiliikenteen lisäostoilla ja kohdistetaan erityisesti Seinäjoki–Ähtäri-välin työmatkaliikenteeseen." Mutta ennen muuta kysymys on siitä, että Vaasa-Jyväskylä ja jatko Pieksämäeltä Joensuuhun oli viimeinen sellainen kokonaisuus, johon olisi voinut vielä investoida sähköistämättömällä radalla liikennöintiin kykenevään matkustajakalustoon. Jos ei uusin hankinnoin niin ainakin vanhaa kunnostamalla. Kun siihen ei ryhdytty niin suuri ennustaja ei tarvinnut olla, ettei VR:ltä tule löytymään enää mitään mielenkiintoa sähköistämättömien ratojen matkustajaliikenteeseen ja jatko on tätä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11997.0 |
||||
|
|
15.03.2024 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuttuivatko aikataulut Vaasan radalla nopeammiksi sähköjen ja välipysähdyksten vähentämisen myötä? | ||||
|
|
15.03.2024 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs mutkakuva! | ||||
|
|
15.03.2024 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »If only I could turn back time...» | ||||
|
|
15.03.2024 14:47 | Jukka Viitala | ||
| Nykypäivän työturvallisuuspell... korjaan insinööri saisi mukavia tykytyksiä ohjaamon portaista ja vaatisi varmaan tilalle hissin. | ||||
|
|
15.03.2024 14:09 | Tommi Koskinen | ||
| Esitän vielä vastaväitettä johtopäätökselle, että Vaasan radan sähköistys --> Haapamäen suunnan palvelutason romahdus. Veturivetoiset junat poistuivat Seinäjoen ja Jyväskylän väliltä lokakuussa 2015, mutta ostoliikenteen vuorojen karsinta tapahtui maaliskuussa 2016. Siinä välissä oli viiden kuukauden pätkä, kun käytettiin kahta kiskobussikokoonpanoa ilman yhteiskäyttöä Vaasan suuntaan. Maaliskuun 2016 muutoksessa oli muutenkin kyse laajamittaisemmasta säästämisestä ja tarjonnan karsimisesta muillakin rataosilla. Ja tuskin kovinkaan moni on sitä mieltä, että yhdistelmällä Dv12+siniset oltaisiin kuitenkaan menty pitkälle tulevaisuuteen? | ||||
|
|
15.03.2024 13:37 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan radan tapauksessa palveluiden karsinta on kodistunut välipysähdyksiin sekä aikaisemmin samassa kalustokierrossa olleisiin Haapamäen suunnan vuoroihin. Jos tilastoja vääristellään niin tuskin virhe on kuitenkaan niin päin, että karsittujen palveluiden merkitystä liioiteltaisiin. | ||||
|
|
15.03.2024 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://yle.fi/a/74-20078828 | ||||
|
|
15.03.2024 09:15 | Markku Pulkkinen | ||
| Kannuksen asemalla en muista puutavaran kuormausta nähneeni, asuin asemaa vastapäätä kymmenkunta vuotta 90-luvulla ja senkin jälkeen seurasin tiiviisti tapahtumia asemalla. Kannuksen alueella oli puutavaran lastausalue Eskolan asemalta länteen "metsän siimeksessä", jonne erkani pistoraide ykkösraiteelta. Paikan etäisyys Eskolasta taisi olla pari kilometriä. Se on purettu jo vuosia sitten. | ||||
|
15.03.2024 06:44 | Otto Tuomainen | ||
| Jindřichův Hradecin ratapihalla on nyt tällä viikolla harrastettu valitettavasti törkeää ilkivaltaa. Uutiskuvien perusteella ainakin nämä kaksi moottorivaunua on sotkettu pahasti. | ||||
|
15.03.2024 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3516 valmistui vuonna 1942 ja hylättiin vuonna 1973. F 3876 valmistui vuonna 1948 ja hylättiin vuonna 1972. F 3935 valmistui vuonna 1938 vaunun E 604 aluskehykselle ja hylättiin vuonna 1980. |
||||
|
14.03.2024 23:01 | Timo Haapanen | ||
| Näinhän siinä sanottiin, oli meikäläisellä ilmeinen lukihäiriö. | ||||
|
|
14.03.2024 22:31 | Ilkka Hovi | ||
| Onkohan tuossa vasemmassa laidassa korkealaitainen Ha vaunu ? | ||||
|
|
14.03.2024 22:29 | Matti Melamies | ||
| Resiinan 1/24 Tasoristeys-osiosta selviää, että 3359 ja 3360 siirtyivät Suomessa 23.1.2024 Hangosta Ilmalaan. Ne ovat viimeisimmät Suomeen asti saapuneet. 22.3.2024 oli ilmeisesti tarkoitus siirtää seuraava erä Hangosta Ilmalaan, mutta se ei taida tuolloin toteutua satamalakon vuoksi. | ||||
|
14.03.2024 21:34 | Timo Haapanen | ||
| Videolla T5601 KLI-KEM, Dr19 2839 ja 27 Snps/Snpss-vaunua https://www.youtube.com/watch?v=YC8gsZpthWQ (junapaino 2430 t) | ||||
|
14.03.2024 21:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Suomalaista litteraa ei ole (paitsi suomalaistetuilla versioilla Etv-w https://vaunut.org/kuva/146705 ), mutta vaunun sarjatunnus on 20-Х351, eli latinalaisilla aakkosilla 20-H351. | ||||
|
14.03.2024 20:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiasta keskustelua kuvassa https://vaunut.org/kuva/15636 | ||||
|
|
14.03.2024 19:37 | Markku Naskali | ||
| Lisäsivät ehkä havaittavuutta mutta pilasivat ulkonäköä. Pysyikö tuo väri tuossa hurussa koko käyttöajan? |
||||
|
|
14.03.2024 19:15 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä miten matkustajamäärät nykyisin tilastoidaan. 1965-72, jolloin paikallisliikenne pyrittiin lopettamaan Helsingin seutua lukuunottamatta, 1 kuukausilippu oli 1 lippu ja 1 konduktöörin lippuvihkon kanta (50 lippua) oli 1 lippu. Eli tilastollisesti lippuja myytiin paljon vähemmän kuin mikä oli matkustajamäärä. VR:n liiketaloudellisen tutkimuselimen tutkijat huomauttivat sisäisissä selvityksissä, että tilastointitapa antaa väärän kuvan matkustajamääristä, koska kuukausilipulla tehdään tyypillisesti 40-50 matkaa. Viimeksi tänään kuvatessani paikallisliikenteen lakkauttamisraportteja (sisäisiä ja vertailuksi julkisuuteen annettuja lausuntoja), tämä tuli esiin 1968 lakkautusten yhteydessä. Lyhyillä matkoilla kuukausiliput lienevät paljon yleisempiä kuin pitkillä matkoilla, joten tilastoissa pitäisi tietää miten ne on tehty. | ||||
|
14.03.2024 18:59 | Jan Jahkola | ||
| Muistaakseni juuri tuolla main tuli käveltyä huoltotietä peltoparkista EK:lle joitakin vuosia sitten mm-rallin aikaan. | ||||
|
|
14.03.2024 18:53 | Jan Jahkola | ||
| Eikös Kannuksessa ollutkin myös raakapuun kuormausalue/-raide? Kälviällä taisi ainakin olla. | ||||
|
|
14.03.2024 18:33 | Timo Haapanen | ||
| Tältä sivustolta näkyy ainakin, että 3359 ja 3360 on toimitettu Suomeen 13.1.2024 https://www.elektrolokarchiv.de/index.php?nav=1411281&lang=1 | ||||
|
14.03.2024 18:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja videolla ohitus: https://youtu.be/gSdD5cdWANc | ||||
|
14.03.2024 18:21 | Miitre Timonen | ||
| Mäntin? | ||||