2333-137821 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.12.2023 18:32 Ilkka Hovi  
  Hieno talvinen sekä höyryinen kuva.
kuva 10.12.2023 17:28 Jarno Piltti  
  Hieno historiallinen kuva. Mutta missä on vorkin kaikki autontunnistajat?!
kuva 10.12.2023 17:25 Jarno Piltti  
  Pikku-Jumpo näyttää yleensä aina hyvältä, tässä aivan erityisesti!
kuva 10.12.2023 17:24 Jarno Piltti  
  Heinolaan menevä vaunusto tulee näköjään nykyään Mussalosta. Ja toisen suunnan iltajuna ja Lahti - Kotolahti.
kuva 10.12.2023 15:35 Juhana Nordlund  
  Nimenomaan Suomea ajatellen linja-automalli Scania BR145 jäi kaiken kaikkiaan melko merkityksettömäksi myös sen takia, että ensimmäisinä vuosina niitä rekisteröitiin silloisten painorajoitusten takia kovin vähän - vain lähinnä Lahden Autokori onnistui tekemään alumiinikorisista busseistaan määräykset täyttäviä BR145:sia jo varsin aikaisin. Muilta osin BR145 alkoi meillä yleistyä vasta lähempänä 1970-luvun puolta väliä, jonka jälkeen tuon alustan tilalle tuli suoralla kuutosella varustettu BR116S. BR116S tuli markkinoille 1978. Mutta nuo legendaarisuudet ovat aina olleet katsojan tai kuulijan silmissä, korvissa ja niiden välissäkin. Kyllä minä ainakin myönnän ihailleeni aikanaan Scania BR145 / Delta 400 -linja-autoja. Minun mielestäni ne olivat vuosien 1975 - 76 tienoilla jopa legendaarisuuden täyttäviä. V8-logo, V-moottorin jylinä (ei niinkään matkustamoon vaan ulos) ja Delta 400:n futuristiset muodot ja ilme olivat aivan oma juttunsa.
kuva 10.12.2023 14:55 Vertti Kontinen  
  Kyllä! Oikein tyylikäs! Hyvin on lunta saatu myös rannikolle
kuva 10.12.2023 14:21 Matti Melamies  
  Linja-autoissa Scanian V8 oli ahtamaton ja Södertäljen kansallislaulua soittaa nimenomaan Scanian kuorma-autoissaan käyttämä turbollinen V8. Linja-autoissa Scanian V8-moottorien määrä jäi vähäiseksi ja legendaarinen maine ei ole peräisin Scanian linja-autoista, vaan pelkästään kuorma-autoista.
kuva 10.12.2023 13:24 Hannu Peltola  
  Nätti talvinen kuva!
kuva 10.12.2023 13:13 Hannu Peltola  
  Aikataulukauden vaihtuessa tuli näköjään paljon muutoksia!
kuva 10.12.2023 11:58 Vertti Kontinen  
  ...ja tänään onkin näiden viimeinen päivä DB:n junissa. Toivottavasti näitä nähdään vielä jatkossa yksityisillä
kuva 10.12.2023 10:06 Pasi Seppälä  
  Kuva on kyllä varsin komea. Veturin ulkonäöstä en vielä ole aivan varma, tästä kulmasta nähtynä kuitenkin edukseen.
kuva 10.12.2023 10:04 Pasi Seppälä  
  Tämä juna oli ainakin yhden kerran Dv12-parilla Kouvolasta Lahteen. Vaunusto vastaava kun tässä mainiossa kuvassa, ehkä vähän pitempänä.
kuva 10.12.2023 08:55 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, linja-autopiireissä Scanian takatuuppari-BR 145-veekahdeksalla on legendaarinen maine. "Södertäljen kansallislaulu."

Hra Erkki, ylistän sinun tietämyksesi tasoa - huikeaa! Samoin herroja Petri S. ja N.
kuva 09.12.2023 23:23 Otto Tuomainen  
  Tämäkin kuva on jo rautatiehistoriaa. Tänään oli viimeinen päivä kun tätä EC 130 -junaa vedettiin 350-sarjan veturilla, viimeisenä vuorossa oli Gorilla 350 018.
kuva 09.12.2023 23:05 Roope Prusila  
  Vastapainoksi on välillä kuultu tarinoita HMVY:n liikennöimistä junista joissa on ollut matkustajia tyyliin muutama. Liikennöijän onneksi ovat olleet tilausjunia niin ei ole matkustajien vähyys tuottanut tappiota.
kuva 09.12.2023 22:42 Jorma Toivonen  
  Eipähän löydy "käyttäjäkokemuksia", kuinka nämä tuliveristet "espanjattaret" viihtynevät Suomen kylmyydessä. Liekö kielto VR:n toivomuksesta?
kuva 09.12.2023 22:34 Jorma Toivonen  
  Huhuna kuulin, että nämä Vaasan junat olisivat olleet erittäin suosittuja - "pukkivanhus" (joulu-) ei olisi ehtinyt kiertää kaikkia vaununuja matkan aikana. Hieno kuva talvisesta maisemasta.
kuva 09.12.2023 20:36 Erkki Nuutio  
  Suomen valtuuskunta palasi vaunuillaan Moskovasta Rajajoen sillan yli Helsinkiin 5.1.1921. Valtuuskuntaa johti valtioneuvos Anders Ahonen, aiempi SVR:n päätirehtööri. Ratifiointiasiakirjat allekirjoitti Ahonen ja professori Voionmaa.
Myönteinen kuvaus tapahtumista Moskovassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1374812?page=2 (Aamulehti 8.1.1921 s.2).
Ahosen perua olevan diplomaattisen kuvauksen vertailua kriittiseen (osin kai oikeampaan), Ryömän sosdem lehtiin antamaan kuvaukseen on Aamulehdessä 12.1.21 s.5.

Rajajoen tilapäisesti korjattu silta kesti vielä ainakin Neuvosto-Venäjän rauhanvaltuuskunnan sihteerin (Tshernyh) ja Ulkomaankaupan Komissariaatin edustajien venäläisvaunujen matkan Helsinkiin 11.1.21- . (Aamulehti 11.1.21)
kuva 09.12.2023 19:41 Timo Salo  
  Markku: Ei tainnut olla ainoa ongelma tuo musta mönjä. Katselin/kuuntelin, kun se lähti liikkeelle, niin konehuoneesta kuului ikäänkuin joku mäntäkompura olisi käynyt kuivana, hirveä kolkotus joka loppui junan päästyä hiukan vauhtiin. Mistä lie kyse?
kuva 09.12.2023 19:01 Mikko Otava  
  Voisi kuvitella että olisivat olleet pidempäänkin liikenteessä kun 2/3 yksiköistä on palanut ja muutenkin taitaa luotettavuus olla niin ja näin kun näitä korvataan busseilla vähän väliä. Mahtaako olla kovinkaan pitkä ikä sarjalla?
kuva 09.12.2023 18:52 Markku Naskali  
  Vähän kummastuttaa tuo veturin ulkoasu. Tietenkin puhdistus on kallista mutta olisi hyvä myös tietää mikä firma moisella operoi.
kuva 09.12.2023 17:48 Petri Nummijoki  
  Siljavarustamo on perustettu 1957 mutta se on yhteisliikennevarustamoiden (Suomen Höyrylaiva Oy, Bore, Svea) luoma, joten melkein sama asia, kuin mainittujen varustamoiden yhteisesti hoitama Suomen ja Ruotsin välinen liikenne. Tässä mielessä Siljan historian Olympiaterminaalin käytössä voidaan katsoa ulottuvan terminaalin valmistumiseen eli kesään 1952 saakka, vaikka Silja-markkinointinimeä ei silloin vielä käytetty. Siljavarustamon perustamisen jälkeen liikennöitiin kyllä tämänkin brändin alla myös Helsingistä Tukholmaan jo heti alkuajoista lähtien mutta aluksi vain rahtilaivoilla ja matkustajaliikenteen Suomen Höyrylaiva Oy, Bore ja Svea pitivät vielä yhteisliikennevarustamoiden nimissä.

Vuosi 1970 on Siljan historiassa siinä mielessä merkittävä, että sen jälkeen Silja oli pelkkä markkinointiyhtiö, jolla ei ollut enää omia laivoja mutta toisaalta mainitut omistajavarustamot keskittivät Suomen ja Ruotsin välisen matkustajaliikenteensä kokonaan Silja Line-brändin alle. Autolauttaliikenteen Helsingin ja Tukholman välillä Silja Line aloitti 1972 mutta toisaalta Suomen Höyrylaiva Oy oli liikennöinyt omissa nimissään Finlandia-autolautalla Helsingistä Saksaan ja Tanskaan jo vuodesta 1967 lähtien. Tulkinnasta riippuen toki joku voi pitää myös Svea Jarlia (valmistunut 1962) ja Ilmatarta (valmistunut 1964) autolauttoina ja näitähän käytettiin Helsinki-Tukholma-reitillä jo 1960-luvulla.

Viking Line aloitti liikenteen Helsingin ja Tukholman välillä 1974 ja suoraan Katajanokalta mutta aluksi Kanavaterminaalista eli Vikingin lautat tulivat lähes Kauppatorille asti http://merihistoria.fi/aineistot/1211/. Tämä jatkui niin kauan, kuin Vikingin Helsingin linjan lautat olivat Sally omistamia mutta SF-Linen Mariella (valmistunut 1985) ja Sliten Olympia (valmistunut 1986) siirtyivät ajamaan Finnjet-terminaalista. Sally jatkoi tämän jälkeenkin Kanavaterminaalin käyttöä Sally Albatross-risteilyliikenteessä, joskin Sallyn aika itsenäisenä varustamona oli pian ohi, koska se ajautui Siljan omistajavarustamoiden haltuun jo alkuvuodesta 1987.
kuva 09.12.2023 17:38 Erkki Nuutio  
  Täydennys Simon kertomaan; LS141:n 14 litran V8 -moottori oli edellä aikaansa (1969-). Se kantaa yhä vahvimmin Scanian mainetta. Päinvastoin kuin muut silloiset V8:t oli se alusta lähtien kestävä ja toimiva.
Leylandin ja AEC:n V8:t (joita Sisuihinkin oli aluksi tarjolla) olivat susia - puhumattakaan täyssusi V8- Cumminsista (Ukko-Kontio).
MB:n V10:t, V8:t ja V6:t eivät olleet susia, mutta keskinkertaisia (paino, melu, talous) ja kalliita.

70-luvun lopun ja 80-luvun teho- ja muu kilpailu Scanian, Volvon ja Sisun kesken käytiin kuitenkin suorien kuutosmoottorien kesken.
Tässä taistossa ei Scanian V8:lla ollut kovin suurta osuutta paljon kalliimman hintansa ja painonsa vuoksi. Sitä ostettiin jos käyttökohde sitä todella vaati. Vastaavaa asemaa ei Volvo saavuttanut myöhemmällä "laivakone"-kuutosellaan
kuva 09.12.2023 16:43 Rainer Silfverberg  
  Olympiaterminaali valmistui Helsingin olympialaisiksi 1952 ja sitä alkoivat käyttää ulkomaanliikenteen matkustajalaivat, pääosin Suomen Höyrylaiva Oy:n mutta myös Boren ja ruotsalaisen Svean Tukholman laivat ja mahdollisesti jotkut saksalaiset, tanskalaiset ja neuvostoliittolaiset varustamot. Varustamot SHO, Bore ja Svea alkoivat käyttää brändinimeä Silja Line ruotsinlaivoistaan 1970-luvun alussa. Oli myös olemassa varustamo Silja mutta se liikenöi vain Turusta Tukholmaan ja Norrtäljeen ja sulautui näiden kanssa.

Viking Line alkoi ajaa Helsinkiin vasta 1975 paikkeilla, ja niiden terminaali oli Katajanokan pohjoispäässä lähellä Uspenskin katedraalia. Katajanokan nykyinen terminaali rakennettiin aluksi vain Finnjetiä varten kun se aloitti liikenteen 1977, mutta Viking Line siirtyi sinne joskus 1980-luvulla.

Ja Helsinkiin ei ole valitettavasti koskaan ajettu laivapikajunia. Jos olisi tiedetty että Viro itsenäistyy ja alkaa kulkea monta laivaa päivässä niin olisi ehkö voitu Olympiaterminaalille tai Katajanokalle jopa ajaa mutta se mahdollisuus menetettiin kun rata oli jo purettu.
kuva 09.12.2023 15:26 Simo Virtanen  
  Erkkiä täytyy kiittää hienosta Scania-tuntemuksesta, mutta vähän pitää lisätä. 2-sarjan T-ohjaamo esiteltiin tosiaankin 1980, mutta sitä ennen nokkamalleja olikin tarjolla kahta erilaisa. Tämä kuvan Be-Ge -ohjaamoinen oli toinen, mutta vuodesta 1976 lähtien kasikoneisessa LS 141:ssä oli kokonaan toinen Scanian oma ohjaamo. 1-sarjalaisen LS:n ohjaamo oli jo ideana täysin samanlainen kuin T-sarjassa eli buldog-ohjaamoon lisätty muovinen konekoppa.
kuva 09.12.2023 15:14 Simo Virtanen  
  Eri hieno kuva, vaikka porkkanan osalta ei mikään jokapäiväinen tilanne olekaan. Ilmeisesti Helsinkiin ei ole koskaan ajettu laivapikajunia? Turkuun, Naantaliin ja ilmeisesti Vaasaan on ajettu.

Kiskokaluston välissä oleva TK-Petteri (Bedford TK) on arvatenkin Hartwallin jakeluauto. Karjala-oluen väreissä. Hieno ajankuva sekin.

Scanian ikkunassa on edelleen tehtaan paperit ja vielä nyt 50 vuotta myöhemmin Scanian kuorma-autot tulevat Suomeen Tallink-Siljan matkustaja-aluksilla. Ainakin Turkuun niitä tulee liki päivittäin. Edelleen on samalla tavalla Södertäljestä liimattu auton tiedot tuulilasissa olevaan paperiin.

Hyvin voi Tukholman päässä saanut junakyydin Värtahamniin. Södertäljestä lähtee päivittäin niin paljon uusia autoja, että tuskin kannattaa yksittäisiä autoja ominvoimin ajaa eteenpäin.

Näin ei-helsinkiläisenä mietin, että miten pitkään olympiaterminaali on ollut Siljan käytössä ja Viking Katajanokalla? Molempien firmojen historia tuntemillamme nimillä on 50-luvun lopulta.
kuva 09.12.2023 13:49 Mikko Herpman  
  Fenniarailin väritys passaa Vectroniin hienosti!
kuva 09.12.2023 13:43 Mikko Herpman  
  Katos Tk3 höyryää tuolla junan keskellä ikään kun DPU-apuveturina.. Mites se on tuolla, eikös se yleensä ole heti tuossa Dieselin takana? Jaa vai onkos tuossa DV:n perässä vain "apuvaunut" ja Tk:n perässä museojuna, eli ei tarvitse tehdä niin paljoa vaihtotöitä?
kuva 09.12.2023 13:38 Otto Tuomainen  
  810-sarjan moottorivaunujen käyttö tällä Nezvěstice - Příkosice -välillä päättyy huomenna 10.12. voimaan tulevien uusien aikataulujen myötä. Vääjäämättömästi näidenkin sympaattisten kaksiakselisten vaunujen käyttöalue supistuu.
kuva 09.12.2023 13:11 Jimi Lappalainen  
  Sotakypärä.
kuva 09.12.2023 11:49 Timo Salo  
  Nykyään kerran illassa kahtena päivänä viikossa... Hurraahuuto Postille!!!
kuva 09.12.2023 11:28 Erkki Nuutio  
  Kuvan Scania on oiva esimerkki siitä, että isot valmistajat pystyivät tuolloin tekemään vain alustoja. Niitä ne tekivät tehokkaasti noin kolmen kuukauden kiinteän tuotantosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan oli arvuuteltu kysynnän jakautumaa koskien akseliväliä, akselistojen lukumäärää (vain 2- ja 3-akselisia voitiin tehdä), vetoakselin välityssuhdetta, jousitusta (trapetsi- tai parabelilehti- tai ilmajousitus vaihtelevasti eri akseleilla) ja osin myös moottorin ja vaihteiston mallia.
Ostaja joutui valitseman tehtaan myymättömistä tai kohta valmistuvista yksilöistä.
Tehdas, Scania, Volvo, MB tai muut (kuin Sisu) toimivat tiukan suunnitelmatalouden puitteissa.

Ennen 70-lukua isojen tehtaiden vakiokama kelpasi, koska tarvittiin lähinnä vain 2- ja 3-akselisia (nosto- tai vetävätelisiä) alustoja ja tehtaiden vakio-akselivälitkin kelpasivat. 70-luvun mittaan ja erityisesti 80-90-luvuilla tilanne muuttui raskaiden autojen osalta täysin.
Suomessa käyttöön otettujen autojen osalta vain Sisu pystyi joustavuuteen ja sai tämän ansiosta suuresti lisää kilpailukykyä (oli useana 80-luvun alkuvuotena kannattavin valtionyhtiöistä).

Isot eivät pystyneet (pystyivät toimittamaan vain ns. päällerakentajan käsikirjoja muutostöitä varten), vaan maahantuojan korjaamolla tai päällerakentajan luona runkoja ja nivelakselistoja lyhenneltiin tai pidenneltiin, runkovahvistuksia ja kokonaisia apurunkoja, lisäiltiin, taka- ja etukselistoja jousituksineen lisäiltiin, jotta halutunlainen 4- tai 5-akselinen auto syntyisi, muutettiin epäsopivia vetopyörästön välityksiä toiseksi jne. Vasta tämän perään päällerakentajan luona rakennettiin mm. hydraulijärjestelmä putkistoineen ja lopulta varsinainen kuormatila.

Tämä oli pääsyy miksi rautakautisten automallien valmistus lopetettiin mm. Scanialla ja uudet joustavammin tehtävissä olevat mallistot tulivat tilalle. Muunneltavuus ei edelleenkään ole riittävä, kun ottaa huomioon että puoliperävaunun vetoauto on kuorma-autovalmistajille ainoa aidosti sarjatuote. Kaikki muut yksilöitä ja toisistaan poikkeavia.
Useimmilla valmistajilla ja niiden komponenttitoimittajilla on ollut suurimittaisiakin yrityksiä parempaan muuntelukelpoisuuteen, osa julkisia (esim. MAN, ZF), osa salattuja (kuten Volvo). Käynnissä oleva sähköistymismuutos tuo tähän uusia mutkia.
Itse olen mukana hankkeessa, jolla olisi edellytykset helpottaa olennaisesti kuorma-autoalustojen muuntelukelpoisuutta.

Muuntelukelpoisuuden puutteista nykytoimijoilla kertoo mm. se että uusiin ja käytettyihin kuorma-autoihin omatekoisia akselistoja ja jousituksia on Suomessakin toimittaa yhä mm. VTA (https://www.vta.fi/tuotteet/vta-akselistot/5-akseliset.html ) ja Nummek .
Tämä Jarkko Savolan tutkintotyö näyttää mistä touhusta on kyse esimerkiksi Scaniaa koskien: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42748/Savola_Jarkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y .

Linja-autoalustoista voi vielä todeta, että Volvolla ja Scanialla lienee niissä lopun ajat. Toiminta on raskaasti tappiollista, kun Kiinalla on suuruuden ekonomia + dumppaus ja oman tuotteen laajempi muunneltavuus ei tuo riittävästi etua.
kuva 09.12.2023 10:06 Pekka Kerola  
  Onko käytöstä pois jääneen varoituslaitoksen relekoju päässyt uusiokäyttöön?
kuva 09.12.2023 09:42 Tuomo Kärkkäinen  
  ^Vuoteen 1965 asti kirjepostia jaettiin kahdesti päivässä kuutena päivänä viikossa.
kuva 09.12.2023 09:36 Kari Haapakangas  
  On muuten ollut todella käyttäjäystävälliset palveluajat postilla, lennättimellä ja pankilla, mutta tuollaisiahan ne olivat vielä 80-luvulla. Muistan hyvin, miten äidillä oli töiden jälkeen kiiru kauppaan. Se kun sulkeutui arkisin klo 17 ja lauantaisin klo 14.
kuva 09.12.2023 09:33 Erkki Nuutio  
  Auvo Kostiainen: Santeri Nuorteva - kansainvälinen suomalainen (SHS, 1983, 224 s.)
Nuorteva kuoli poikkeuksellisesti, siis luonnollisesti vuonna 1929. Kuolemalla ajoissa hän välttyi gulagilta ja niskalaukaukselta.
Oli nimittäin joitain vuosia Gyllingin tukena Neuvosto-Karjalan hallinnon johdossa.
kuva 09.12.2023 07:15 Jari Välimaa  
  Tämä 114 on muuttanut sarjatunnukseen MLNRV1 vuonna 2013. Eikä siis ole enää NRV1
kuva 09.12.2023 06:06 Juhana Nordlund  
  Mitä tulee linja-autonalustojen siirtelyihin vain itse alustaa ajamalla, niin itsekin muistan ihan lapsuusvuosiltani omakohtaisesti sellaisen. Siinä tilanteessa siirrettävän "ajoneuvon" kuljettajalla oli yllään moottoripyöräilijän kamppeet. Ne alustat olivat sen ajan mittapuun mukaan normaaleja palkkirunkoisia alustoja normaalilla akselivälillä (hyvin usein 6 m tai ihan vähän alle). Suhtaudun hieman kriittisesti ajatukseen, että esim. Scanian K112:n lyhyitä alustoja (=alustassa oli lyhyet väliaikaiset siirtopalkit akselien välillä ennen korittamisvaihetta) olisi ajettu pitkiä matkoja muun liikenteen mukana. Ainakaan hyviä ajettavia sellaiset eivät missään nimessä olleet. Scania N113CLL:n alustakomponentit väliaikaisine palkkeineen ja kuljettajan tilapäisine istuimineen näkyvät seuraavassa ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Konala_2.jpg Kyseisen alustan (komponenttien) päälle rakennettiin HKL 9409 seuraavana syksynä.
kuva 09.12.2023 00:01 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku, onneksi Hjalmar Nortamo oli aikoinaan vahvistanut teoriasi todeksi, vaikkakin poikkeuksena.
kuva 08.12.2023 23:58 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, Wikipedian mukaan kyllä.

Santerin iskän mainitaan olleen asemapäällikkö. Kerttu myöhemmässä elämässään opiskeli rakennusinsinööriksi ja työskenteli vesivoimalaitoksilla. Ei siis niin ylettömän turhaa sakkia, nämä Nuortevat.

Santeri itse oli ollut myös Ameriikan raitilla puupuukolla kultaa vuolemassa. Britit karkoittivat hänet sitten neuvosto-onnelaan.
kuva 08.12.2023 23:44 Esa J. Rintamäki  
  Herra Reijo, osoitteessa Lemuntie 3 - 5, eli kadun Mäkelänkadun puoleisella sivulla. Kutter - veljekset rakennuttivat tontilla vieläkin sijaitsevan koritehtaansa juuri ennen talvisotaa.

Sittemmin 1977 tienoilla sen toiminta siirtyi Espooseen, Kivenlahden teollisuusalueelle. Vanha tehdas oli käynyt ahtaaksi.
kuva 08.12.2023 23:09 Otto Tuomainen  
  Tämän Horažďovice předměstín reitin liikennöinti siirtyy České dráhylta Arrivalle sunnuntaina 10.12. Arrivan käyttöön on tulossa yhdeksän näitä 650-sarjan junia.
kuva 08.12.2023 21:27 Rainer Silfverberg  
  Asiasta toiseen, oliko Santeri Nuorteva Kerttu Nuortevan (neuvostovakooja 2. maailmansodan aikana) isä?
kuva 08.12.2023 19:34 Jaakko Pehkonen  
  En tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta minusta tämä Fenniarailin väritys sopii Vectroniin paremmin kuin VR:n vihreä.
kuva 08.12.2023 19:30 Timo Haapanen  
  Muistanpa myös nähneeni mainitunlaisen alustansiirtoajon kuusikymmenluvulla, näky aiheutti suurta ihmetystä, kun oli talvipakkanen ja sellaisella avomallilla päästeltiin :)
kuva 08.12.2023 19:02 Erkki Nuutio  
  Neuvostola alkoi tilapäisesti kunnostaa vuonna 1918 räjäyttämäänsä siltaa kun Tarton rauhansopimus oli tehty, muttei vielä ratifioitu.
Kun eduskunta oli sopimuksen hyväksynyt ja presidentti sen vahvistanut pyydettiin Neuvostolan ulkoasiainkomissaari Tsitzeriniltä kutsu sopimusasiakirjojen vaihtamiseen Moskovassa.

Suomen valtuuskunta lähti Helsingistä 27.12.1920 illalla klo 21.45 Terijoelle lähteneellä junalla, johon oli liitetty valtuuskunnan vaunuina 1 boggivaunu, 1 konduktöörivaunu, jossa keittiö ja 1 tavaravaunu, jossa oli mm. matkalla tarvittavat halot. Matkan arviotiin kestävän kaksi viikkoa. Valtuuskunnan lääkäri oli tohtori Hannes Ryömä (Aamulehti 28.12.1920 s.2).

Valtuuskunta saapui Moskovaan 29.12.1920 klo 1.20 . Vastassa asemalla oli Neuvostolan ulkoasiainkomissariaatin edustajana Santeri Nuorteva. (Aamulehti 31.12.1920 s.4).
Tilapäisesti kunnostettu Rajajoen silta oli siis kestänyt ylityksen.
kuva 08.12.2023 18:44 Timo Haapanen  
  Veturit matkalla Tampereelle https://juliadata.fi/live/train?n=10333
kuva 08.12.2023 18:18 Ari-Pekka Lanne  
  Jotkut jo eläköityneet, vanhemman kaartin kuljettajat ovat kertoneet pitäneensä neukkutavarajunissa tablettia ohjaamon lattialla, kun sieltä se kuitenkin jossain kohtaa matkaa löytyisi sen potkun jälkeen.
kuva 08.12.2023 18:08 Markku Naskali  
  Lisäänpä soppaan vielä sen että murteiden ilmaisu tekstinä on lähes mahdotonta. Vokaalien pituus, konsonanttien voima ja vivahde-erot sekä erilaiset alku- ja loppuhenkoset jne...
kuva 08.12.2023 17:47 Simo Virtanen  
  Pitkään meni tämänkin näyn näkemisessä. Kilpaileva rautatieoperaattori ajaa linjalla pakasta vedetyllä sähköveturilla. Eikö tämä ole kiertotietä Venäjän sotaretken seurausta?
kuva 08.12.2023 17:42 Simo Virtanen  
  Itäradan olisi määrä liittyä tähän rataan juuri näillä main. En nyt varmaksi muista oliko se juuri ennen 6-tien alitusta vai välittömästi sen jälkeen.
<<   >>