Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.10.2024 21:54 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, Jyrki ja Tuomas! | ||||
|
02.10.2024 21:50 | Lasse Holopainen | ||
| Niin, eihän tämä rautateihin mitenkään liity. Vielä vastaan tähän: KD-puolueen edustajilla, tai muutenkin kristityillä syy siihen, minkä vuoksi ei, koko ajan voimassaolleista opillisista asioista, jousteta tai vaieta, on juurikin vapauttavan opin kuulemisen jälkeen tapahtunut voimakas kokemus transcendenttisestä, voimakkaasta hyvästä. Se on se iso tapahtuma, mikä monella avaa näkemään asioita uudelta kannalta, ja jonka seurauksena vapaaehtoisesti haluaa toimia moraalisesti. | ||||
|
Kuvasarja: KSR:n liikennettä |
02.10.2024 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja nyt tämä alkaa olla jo historiaa! | ||||
|
02.10.2024 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Upea loppukesän kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Pasutejunia eteläisellä savonradalla. |
02.10.2024 21:42 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja! | ||||
|
02.10.2024 21:31 | Oliver Laaksonen | ||
| Meneekö niin huonosti vai onko niin tylsää, että pitää mennä rikkomaan asiallista kalustoa, ku voisit vaikka tehdä läksyjä tai jotain muuta. Mutta häpeää heille ketkä nämäkin ovat jo pilanneet. :( | ||||
|
|
02.10.2024 21:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Lasse, asiasta keskusteleminen oikeastaan kuuluisi toiselle foorumille. Omasta puolestani kaikki nämä arvovaltaspedeilyt (Päivit sun muutkin) eivät mitenkään mahdu minun "suhteelliseen" oikeustajuuni. Kun perussyynä on kuitenkin pikkuporvarillinen pelkuruus ja muilla taas halu olla niin sanotusti "voittajan" puolella. |
||||
|
|
02.10.2024 21:06 | Samuli Rinne | ||
| Petri: Pahoittelut jos omalta osaltani sivuraiteistan keskustelua, luulen ymmärtäväni kommenttisi hyvin. Käyttövoimakeskustelu nähdäkseni sinänsä liittyy olennaisesti myös kiskoliikenteeseen, se missä sen tulisi sijaita on sitten toinen juttu. Toki myös toivoisin, että juttelu ei juurikaan lipsu henkilöautopuolelle. Raskaan kaluston tekniikat ovat sovellettavissa sekä teille että raiteille, sikäli näen yhteyden. Erkki: Kiitos perusteellisesta ja kiinnostavaa tietoa tarjoavasta vastauksesta! En mene energiapuolelle nyt sen enempää kuin että tuo Koirasen ym. linkkivinkki oli mainio ja siitä löytyi hyvin kiinnostava Fabian Anttosen dippatyö, jos haluaa perehtyä enemmän. Metanolia voisimme hyvin nähdä kiskoillakin, käyttövoimanakin. |
||||
|
|
02.10.2024 20:33 | Erkki Nuutio | ||
| Pitää paikkansa että tämä ketju on sivussa rautatiehistoriasta ja rautatieliikennettäkin ajankohtaisesti ja lähivuosina merkittävästi koskettava kysymys liikennepolttoaineista olisi paremmin kuulunut keskustelupuolelle sopivan osion alle. Ajankohtaisten rautatieliikenne-valokuvien herättämät keskustelut eivät sinänsä kovin suurta resurssia syö,. |
||||
|
|
02.10.2024 20:18 | Petri Sallinen | ||
| Rautatiehistorian ja kiskoliikenteen erikoisjulkaisun perusajatus on kadonnut totaalisesti, kun tätä keskusteluketjua lukee. Miten tämänsisältöinen ja tämäntasoinen keskustelu liittyy millään tavalla rautatiehistoriaan ja kiskoliikenteesen? Tällaisia keskusteluja on sivustolla yhä enemmän. Sivuston toimintaa rahoittavien yhdistyksien vuosikokouksissa olisikin syytä määritellä selkeämmin se, minkälaisille aiheille sivusto on tarkoitettu — ja tämän jälkeen moderoinnilla on pidettävä huoli siitä, että linja pysyy. Rautatiehistoriasta kiinnostuneiden keskuudessa on jo keskusteltu rautatiehistoriaan keskittyneen uuden sivuston perustamisesta — siitäkin huolimatta, että rinnakkaisten sivustojen ylläpitäminen kuluttaa niukkoja voimavaroja. |
||||
|
02.10.2024 20:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Reissun muita kuvia on saatavilla runsaasti: https://vaunut.org/kuvat/?u=701&kd=2.10.1974 | ||||
|
02.10.2024 20:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Tulee mieleen tämä: https://vaunut.org/kuva/57826 | ||||
|
|
02.10.2024 19:58 | Noah Nieminen | ||
| Sopii maisemaan | ||||
|
|
02.10.2024 19:58 | Noah Nieminen | ||
| Juu | ||||
|
02.10.2024 19:57 | Noah Nieminen | ||
| Ei varmaan paljon | ||||
|
Kuvasarja: KSR:n liikennettä |
02.10.2024 19:30 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä kuvasarja lopunajan liikenteestä. Tätä liikennettä on tullut paljon katseltua töissä Karhulassa liikuskellessa (ja onneksi joskus kuvattua). Tänään kävin hiljentyneellä Sunilan tehtaalla ja lastasivat juuri puita kuormannutta isoa kurottajaa Alanteen erikoiskuljetukseen. Puulaani ja raiteet ovat toistaiseksi hiljentyneet. Toivottavasti radalle tulee joskus vielä käyttöä. | ||||
|
|
02.10.2024 18:49 | Lasse Holopainen | ||
| Herra Esa, mitä tulee kommenttiisi kansanedustaja Räsäsestä ja keksimästäsi "lempinimestä", niin toiminta ei ole mitään muuta, kuin että Päivi haluaa kirkon pysyvän kirkkona. Siinä vaiheessa kun kirkko ottaa ohjeekseen minuudeltaan järkkyneiden ihmisten tilapäiset mielihalut, niin kyseessä ei enää ole kirkko. Jos näitä valtiokirkon uusien mielipiteiden ajamisia tehdään nimellä "kirkko", ja piispa sanoo: "kyllä Yläkerrassa kaikki hyväksytään", seuraukset ovat mm. seuraavanlaiset: henkilö, joka kokee epätietoisuutta siitä, mikä on moraali, kuka itse on, mikä on ihminen, tai vastaavista asioista, ei saa selkeätä vastausta ja joutuu syvempään epätietoisuuteen. Siitä seuraa minuuden pahempi katoaminen ja mahdollisesti kahlitseva lakihenkinen yliminä, josta ei saa vapautusta, mikäli se riippuu valtiokirkon toiminnasta. Ajatusta kaiken hyväksymisestä perustellaan usein sillä, että Jumala rakastaa syntistä ihmistä. Tässä kohtaa valtiokirkko sekoittaa asiat. Lause: "Jumala rakastaa syntistä" tarkoittaa selvennettynä: Jumala ei halua, että ihminen toimii itselleen vahingollisella tavalla, koska Hän ei halua että ihmiselle käy huonosti. Hän haluaa ihmisen tajuavan, että on toiminut väärin, jonka jälkeen Hän haluaa antaa sen kaiken anteeksi, ja ei halua, että ihminen jälleen tekee itselleen vahinkoa. Millä tavalla ihminen tekee itselleen vahinkoa? Otetaan Esan mainitsema esimerkki tarkasteluun, jossa mainitaan "homovastaisuus". Onko homoseksuaalisuus syntiä? Tämä on se kysymys, josta valtiokirkossa väitellään. Kirkon idea on olla myöskin esikuvana ihmisille, mitä on kunnioittaa Raamatun sanomaa. Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa sanotaan vähintäänkin tyhjentävästi, että homoseksuaalisuus on kiellettyä, eli se on syntiä. Kirkon ideaan kuuluu olla Raamatun mukainen. Olenko minä nyt "homofoobikko"? Lue eteenpäin. Tästä monet sanovat, että eikö ihminen saa olla sellainen kuin on, eikö ihminen saa toteuttaa omaa minuuttaan? Eli homoseksuaalit pahastuvat, ja kokevat tulleensa loukatuiksi perin pohjin. Kuitenkin kysymyksessä on ihmiselle epäluonnollinen tilanne, se selviää myöskin biologiasta, esimerkiksi ihmiskunta ei pysty lisääntymään, jos porukka on homoseksuaalia. Nyt pitää lisäksi muistaa, että ihminen on psyko-fyysis-hengellinen kokonaisuus. Eli kun ihminen toteuttaa minuuttaan psyykkisestikin, niin silloin sen pitää olla yhteneväistä fysiologisen ja fyysisen minuuden kanssa, muuten on minuuden kanssa epäselvyyttä. Voiko minuuttaan toteuttaa väärin, onko olemassa minuuden toteuttamiselle absoluuttista oikeaa, tai väärää tapaa? Jokainen on yksilö, jokainen on omanlainen, mutta edellämainitun kaltaisissa karkeissa asioissa oikea tapa on yhteneväinen fyysisen ja biologisen todellisuuden kanssa. Psykologia on todistanut, että jonkun kehittyminen homoseksuaaliksi, juontaa juurensa yleensä varhaiseen perhe-elämään. Eli on käynyt sillä tavalla, että isä on kohdellut lasta rajun epäoikeudenmukaisesti. Tämän seurauksena lapsi ei ole voinut alitajuisesti hyväksyä isäänsä tyypiksi, joka olisi hänen isänsä. Kun lapsi on myöhemmin suuntautunut homoseksuaaliksi, hänellä on jäänyt alitajuntaan käsittelemättä lapsuus-ajan traumaattiset kokemukset. Ja kun hän elää homoseksuaalina, hänellä koko ajan vaikuttaa torjutut lapsuus-ajan kokemukset mielessä, ja ne vaikuttavat tiedostamattomasti moneen asiaan elämässä. Hyvinvoinnin kannalta näissä tapauksissa erityisen ongelmallista on todellisuudessa juuri homoseksuaalisuus. Ihminen ei voi todellisuudessa sen avulla kehittyä tasapainoisena persoonana. Kaikella kunnioituksella, siitä voi ottaa kaiken irti, mutta minuuteen se ei kehitä. Siitä puuttuu psykologinen polarisaatio, eli henkilöiden perustavanlaatuinen erilaisuus, joka taas on erinomainen asia mm. minuuden kehittymisen, psyykkisen kypsymisen ja uusien näkökulmien oivaltamisen kannalta. Monella psykologinen polarisaatio on tärkeä ja merkittävä asia minuuden kehittymisen, joskus jopa minuuden löytämisen kannalta. Näiden puuttuminen ja korvaaminen terveyttä edistämättömillä asioilla johtaa psyykkiseen pahoinvointiin, mielisairauksien herkkään puhkeamisalttiuteen, psyykkiseen kuolleisuuteen ja hengelliseen kuolleisuuteen. Mitä tulee alussa olleeseen teologiseen kysymykseen, niin tämä ei suinkaan ole Ylempää jotain "ilkeyttä", kuten monet sanovat, vaan sen vuoksi, että ihmiset voisivat elää tervettä ja tasapainoista elämää. Sen vuoksi se on kielletty. Jumala ei halua, että ihminen elää "pystyynkuolleena", vaan Hän haluaa tarjota ihmiselle kaikkea hyvää sekä täällä, että tulevassa. Hän kun on valmistanut ihmiskunnalle täydellisen anteeksiannon ja vapautuksen. Hyvinvointia ja järjestystä vartenhan laki on. Esimerkiksi kun kielletään varastamasta, se on siksi, että ihminen saisi rauhassa pitää omaisuutensa itsellään ja kunnossa. Vapautuksen pohjalta (jonka nykyään harva tajuaa), jokainen ihminen on ihmisenä kutsuttu Elämään. Siis j o k a i n e n. Siihen perustuu todellinen tasa-arvo, joka on tärkeä arvo. Vapauttavalta evankeliselta pohjalta moni ihminen on löytänyt myös elämälleen positiivisen suunnan, ja on löytänyt minuuden. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös julkisuudessa pidetään tätä tervettä oppia esillä. |
||||
|
Kuvasarja: Move90 902 Ilmalan ratapihalle |
02.10.2024 18:46 | Tommi Koskinen | ||
| "Välttämättähän kuljetukset eivät siirry kumipyörille, jos puutavara jatkossa laivataan sellaiseen satamaan jossa raakapuuta lastataan juniin?" --> Juurikin näin, liikenne siirtyi saman tien Haminaan. Kuormasuunnassa junat T 52337 ja T 52343. | ||||
|
02.10.2024 18:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo on myös ihan käypä selitys. | ||||
|
02.10.2024 18:30 | Antti Grönroos | ||
| Nämä Karhulan radan tasoristeykset löytyivät joskus tasoristeyshausta josta ne poistettiin eli virallisia nimiä. Tämän tasoristeyksen ratakm on 233+594. | ||||
|
02.10.2024 18:25 | Antti Grönroos | ||
| Imatralle juu menee. | ||||
|
|
02.10.2024 18:08 | Aapo Niemelä | ||
| Selvästi syksyn värinen juna. | ||||
|
|
02.10.2024 17:55 | Noah Nieminen | ||
| Sinne, missä on sen lajitoveri, eli Imatran vetueripalvelulle, jos oikein ymmärsin | ||||
|
|
02.10.2024 17:54 | Noah Nieminen | ||
| Ei mene romutukseen kai vielä | ||||
|
|
02.10.2024 17:51 | Panu Breilin | ||
| Tulee mieleen, että voisiko tuo myös liittyä paineilman saatavuuteen ovimekanismiä varten? Siihen aikaan, kun CEmt-vaunujen rakenne suunniteltiin ja niiden valmistus aloitettiin ei sinisiin vaunuihin tunnetusti ollenkaan asennettu paineilmalaitteita ovia varten. Tämä siksi koska paineilman syöttö jarrujohdosta oli todettu huonoksi ratkaisuksi ja toisaalta vaunuissa ei vielä ollut pääsäiliöjohtoja. Myöhemminkin, kun pääsäiliöjohdot jo oli asennettu, elettiin sitä aikaa, kun makuuvaunuja usein lisättiin ja irrotettiin junasta kesken matkan. Vaunut seisoivat tunteja ilman paineilmasyöttöä matkustajien oleskellessa vaunuissa. | ||||
|
|
02.10.2024 17:46 | Noah Nieminen | ||
| Kunnon Fakks-roikka | ||||
|
02.10.2024 17:46 | Noah Nieminen | ||
| Tässä näköjään vielä punavalkoisessa asussaan, keltamusta kyllä omasta mielestä pukee paremmin. | ||||
|
|
02.10.2024 17:32 | Petri Nummijoki | ||
| 2600-sarjan vetureista sanottiin, että vaihteiston liikkeellelähtöherkkyyttä lisättiin. Jätin sen edellä mainitsematta, koska mielestäni missään ei ole avattu, miten tämä käytännössä tehtiin ja oliko muutoksesta hyötyä. Sitä oikeastaan voisivatkin sivuston kuljettajajäsenet kommentoida, oliko 2600-sarjan vetureissa käytännössä havaittavissa tässä suhteessa eroa 2500- ja 2700-sarjan vetureihin verrattuna? | ||||
|
02.10.2024 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha-Pekka: jos mainitsemasi henkilöstö on jo etwa nelikymppistä iältään, niin eivät he kelpaa edes nurkkia siivoamaan. (Pitää olla vaikka mitä korttia ja kelpuutusta nykyisin...) Ihmeenä pitäisin heidän työllistymistään. |
||||
|
02.10.2024 17:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä mäki on kokenut jossain vaiheessa hakkuita, ja paljastunut kuvauspaikka tuli bongattua viime talvena vastakuvaa ottaessa tuolta vastamäeltä. Enpä ole kuitenkaan kerennyt käymään, mutta todella hieno ässäpaikkahan näköjään on kyseessä! Punainen veturi on paikallaan komean rungon kiskojana. | ||||
|
Kuvasarja: Pasutejunia eteläisellä savonradalla. |
02.10.2024 17:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Erinomaisia fotoja ja on aina innostavaa, kun Savon radalla kulkee muutakin rahtia kuin puutavaraa. Pitkiä ja näyttäviä nämä pasutejunat. | ||||
|
|
02.10.2024 16:55 | Noah Nieminen | ||
| Juu, mutta 2600-sarjahan oli varustettu VOITH-vaihteistolla, jonka pti soveltua etenkin vaihtotöihin vai mitense nyt olikaan? | ||||
|
|
02.10.2024 16:50 | Erkki Nuutio | ||
| Samuli: Pääkiinnostukseni kohdistui IAA:ssa kuorma-autojen tehonsiirtoon (dieselmoottorilta dieselillä, vedyllä, kaikilla muillakin polttoaineilla tai akuilta sähkömoottoreineen sekä hybridit) vaihteistolta akselistolle. Niiden suhteen oli rauhoittavaa, että kaikki juoksevat aivan toisiin suuntiin kuin mihin tuotekehityksemme on edennyt jo viisi vuotta (ja edeltäneessä hankkeessa vuodesta 1995, jolloin saatiin Keksintösäätiön suurpalkinto ja hyödyntämisneuvotteluja käytiin Volvo Lastvagnar Ab:n kanssa vuoden ajan. Täsmällistä tietoa vetyä tai metanolia soveltavista kuorma- ja linja-autohankkeista ei saa helposti messuillakaan, koska aihe on moottorivalmistajille mitä strategisin. Usein näytetään vain ulkopintoja ja esitteet eivät kerro juuri enempää. Sinänsä kaikki kuorma-autojen dieselmoottorien valmistajat ovat vähintään kokeilleet mm. vetykaasu- ja metanolimoottoreita. Esillä oli moottoriltaan erikoinen vetykaasu-dieselmoottoriauto ranskalaiselta Efficient Hydrogen Motors konsortiolta ( www.EHM.bzh ) . Kestoesiintyjä oli Keyoy . Nyt esillä oli rekan veturi, joka pitkälti perustunee yhteistyöhön (HYCET-project).lähinnä Volvon kanssa. Truck Innovation Awardin International Truck of the Year toimittajilta sai MAN hTGX -proto, jossa on 16.8 litran MAN 4576 -kuutosmoottori. 700 bar vetykaasupöntöillään sen ulottuma on 600 km. Näitä 700 bar paineesen täyttöasemalla puristettua vetykaasua käyttäviä vehkeitä vierastan. Edeltävien messsujen tämän aiheen esittelijöistä olivat useimmat poissa (rahat loppuneet, selvitystila, fuusio tai muu syy). Nesteella ilmeisesti ainoana "suomalaisyrityksenä" oli osasto lähinnä HVO100:n merkeissä. Ennen Suomen maailmanparannusvuosia oli yrityksiämme esillä edeltävissä IAA-näyttelyissä kymmenkunta. LNG -kuorma-autoja Euro 6-dieselmoottorilla oli muutama, näyttävästi kiinalainen Shamamoto (mm. Sinotruck X6000 17 dm3, 840 hp). Vihreän metanolin käyttö ei ollut esillä (EU:n kiihkovihreät boikotoivat sitä). Vihreästä metanolista viittaan vain professorien Tuomas Koiranen (LUT Prosessijärjestelmät) ja Kristian Melinin (LUT, Biojalostamoiden prosessi- ja tehdassuunnittelu) mielipidekirjoitukseen Aamulehdessä 29.9.24. Kirjoittajat tuovat esille mm. jätepuun ja biomassan resurssitehokkaan muuntamistavan suoraan metanoliksi esimerkiksi häkäpöntöistä tutun kaasutusprosessin avulla. Saatava metanolimäärä on jopa kaksinkertainen hiildioksidiperustaiseen valmistamiseen verrattuna. Vaikka jätepuuta ei ole rajattomasti, on sitä kirjoittajien näkemyksen mukaan riittävästi myös tulevaisuudessa. Kotimainen kehitystyö on itseään arvostavan maan oikea vastaus. Pitää vain saada syrjään maatamme Euroopan peränpitäjäksi vievät tuholaiset. Kiihkovihreistä ei taida siinä asiassa olla apua eikä etua. |
||||
|
02.10.2024 16:38 | Noah Nieminen | ||
| Tuossa näytössä näyttää lukevan "Valtteri-ajelu Valtteri-ajelu Valtteri-ajelu Valtteri-ajelu"... | ||||
|
02.10.2024 16:25 | Arto Papunen | ||
| Eikös se kauppa saatu maaliin helmikuun puolessavälissä 2023 ja siitä ilmoitettiin kuukautta aiemmin. | ||||
|
|
02.10.2024 16:09 | Arttu Kokkonen | ||
| vaihtui vissiin 22-23 vuodenvaihteessa | ||||
|
02.10.2024 16:03 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuvassa vaan ja ainutlaatuista kuvauspaikka. Kaariholvinsilta. Samoja vetureita ja vaunuja tänne syötetään joka päivä. Pitäs hakia erikoislaatuisempia kuvauskohteita. Samoista vetureista ym.. Ei net herätä isompia kiinnostuksia. Keskittyä joko erikoistyökoneisiin taikka erikoiskuljetuksiin. Senkin ymmärtää, kun täällä pohjois-suomessa niitä juuri ole.... Siitä huolimatta, hieno kuva!! | ||||
|
|
02.10.2024 15:59 | Timo Haapanen | ||
| Komia paikka. | ||||
|
|
02.10.2024 15:57 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mitenkähän kävi henkilöstölle.? Ajaneet vuosia ja vuosia sammaa pikkulinjaa.. Ei ole linjakuljettajiksi heistä... | ||||
|
|
02.10.2024 15:55 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kaariholvin- silta. Rovaniemeläisittäin.. | ||||
|
|
02.10.2024 15:52 | Jari Välimaa | ||
| Jos jollain on kadoksissa Ilmastopaneeli ja sen jäsenet, niin täältä löytyy https://ilmastopaneeli.fi/ilmastopaneeli/jasenet-fi/ ja vielä tiedote "Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä." https://ilmastopaneeli.fi/ilmastopaneelin-raportti-jakeluvelvoitteen-kasvattaminen-ja-sahkoistymisen-vauhdittaminen-puolittavat-liikenteen-paastot/ |
||||
|
|
02.10.2024 15:50 | Petri Nummijoki | ||
| Tuskin voidaan sanoa, että 2600-sarjan Dv12-veturit oli tarkoitettu ensisijaisesti vaihtotöihin. Nehän saivat ennen muita Dv12-vetureita kolminajolaitteetkin, joille ei olisi ollut tarvetta vaihtotöissä. 2600-sarjan vetureissa pyrittiin kyllä parantamaan vaihtotyöominaisuuksia ainakin jäähdytystä tehostamalla eli niissä ns. kestotehoraja oli T-vaihteella 12 km/h, kun 2500- ja 2700-sarjan vetureilla se oli 17 km/h. Mutta tämä ei tarkoittane, etteikö 2600-sarja ollut myös linja-ajoon suunniteltu siinä missä 2500- ja 2700-sarjojen veturitkin. Toinen Move90 oli samoissa väreissä kuin Dv12-sarjan veturit alun perin. |
||||
|
|
02.10.2024 15:11 | Timo Haapanen | ||
| Tietysti radan/rataosan pituuskaltevuus vaikuttaa myös kulloinkin mahdolliseen maksimijunapainoon. | ||||
|
|
02.10.2024 15:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko muuten ne kaksi Move90 veturia jotka Valmet valmisti, alunperin väritykseltään samanlaisia kuin VR:n Dv12 -sarja? | ||||
|
|
02.10.2024 15:03 | Timo Haapanen | ||
| 24-vaunuinen rapujuna on kai lähinnä Sudelle tarkoitettu käytännön maksimikuorma, Vectronin teho ja vetovoima ovat toki huomattavasti suuremmat. | ||||
|
02.10.2024 14:16 | Noah Nieminen | ||
| Hyvin pöllyää lumi! :) | ||||
|
|
02.10.2024 14:14 | Noah Nieminen | ||
| Dv12 26-sarjaakin on tavarajunissa ja vaihtotöissä, kuten myös 25 ja 27-sarjalaiset, vaikka ensisijaisesti 26-sarja oli tarkoitettu vaihtotyöhön. Hankalasti nyt yritin selittää... Mutta kyllä te varmaan ymmärrätte :) | ||||
|
|
02.10.2024 14:12 | Noah Nieminen | ||
| Vertailu: Dv12: Huippunopeus 125 Km/t, teho 1000-1030 kW Dr45: Huppunopeus 60 Km/t, teho 785 kW Huomattavat erot, tosin Dr45 on tarkoitettu vaihtotöihin, ja lyhyen matkan juniin. Mutta kuitenkin vaikka Dv12:n 2600-sarja on tarkoitettu samaan käyttötarkoitukseen, ovat kaikki (25, 26, 27) eri tehtävissä. |
||||
|
02.10.2024 13:49 | Petri Tuovinen | ||
| "Kahden istuttava" ilmestynyt parin viikon aikana. | ||||
|
02.10.2024 13:40 | Antti Grönroos | ||
| Voi olla, että tallissa koska ne lähtee varmaan samaan aikaan Imatralle. | ||||
|
02.10.2024 12:26 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvan 2-kerroksista taloa ei enää ole. Xamk:in Satama-areena on vallannut maiseman. | ||||