![]() |
01.12.2023 22:41 | Eljas Pölhö | ||
Olen jo kerran tunnistanut Armsrong Siddeleyn mallin maalauskuvion perusteella ja Austin pakun tyyppi- tai vuosimallin jollain sivustolla. Toista antamani tunnistukset, tai riskeeraat kommentoinnin kiinnostavuuden millä tahansa sivustolla. Toivoo Äkäinen Vanha Ukko, joka ei halua toistaa samaa monta kertaa (EPö). | ||||
![]() |
01.12.2023 22:06 | Sergei Chebunin | ||
25 vuotta sitten... | ||||
![]() |
01.12.2023 22:00 | Reijo Salminen | ||
Historiallinen kuva! | ||||
![]() |
01.12.2023 21:43 | Timo Haapanen | ||
Totta :) | ||||
![]() |
01.12.2023 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
Silloin kannattaa auto jättää muualle koska leviäähän se tieto vaikka ei erikseen kuvattaisi. | ||||
![]() |
01.12.2023 21:13 | Timo Haapanen | ||
Ongelma voi joskus olla, jos isännän/emännän auto on sellaisessa pihassa, jossa ei pitäisi :))))) | ||||
![]() |
01.12.2023 20:48 | Juha Kutvonen | ||
Rautatieuutiset 2.6.2006 tietää kertoa, että pendon käyttäytymistä venäläisillä raiteilla haluttiin testata. Tällä valmistauduttiin nopean junaliikenteen aloittamiseen Helsingin ja Pietarin välillä. http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/33#VR%20%20testaa%20%20Pendolinoa%20%20Ven%C3%A4j%C3%A4n%20%20raiteilla | ||||
![]() |
01.12.2023 20:40 | Timo Haapanen | ||
Oletan (koska en puolipimeässä kunnolla nähnyt), että kyseessä oli tyhjä kelajuna T53059 VKA-RAT Julian aikataulun perusteella (29.11., edellä oleva postaukseni on seuraavalta päivältä). | ||||
![]() |
01.12.2023 19:56 | Antti Grönroos | ||
Ihmisten naamat tehdään epäselviksi mutta ovat kuvanneet. Tämä vahtitupa löytyy street viewistä ja piha hiukan näkyy. | ||||
![]() |
01.12.2023 19:43 | Miitre Timonen | ||
Google on kuvannut aika monta pihaa ja asukasta :) | ||||
![]() |
01.12.2023 19:38 | Antti Grönroos | ||
Toi on totta, että jos katsoo raiteen molempiin suuntiin ja kuuntelee, niin ylitys on turvallinen. Jos juna tulee, niin sitten juoksuksi tai sitten et ylitä rataa. | ||||
![]() |
01.12.2023 19:37 | Antti Grönroos | ||
Vuosia sitten oli juttua tästä, että asukas on kertonut jonkun kuvaavan hänen taloaan ja poliisi oli sanonut, että saa kuvata. Rainer on oikeassa, jos kuvaa yleiseltä paikalta rakennusta ja/tai pihaa, niin siinä ei ole mitään väärää. On asukkaita joille kuvaaminen on ongelma vaikka et tee mitään väärää. | ||||
![]() |
01.12.2023 19:06 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä tämän koeajon tarkoitus oikein oli, jos ei pendo voinut ajaa omilla moottoreilla? | ||||
![]() |
01.12.2023 15:28 | Jouni Hytönen | ||
On ja tuohon aikaan todennäköisesti juurikin proto 001. | ||||
![]() |
01.12.2023 15:26 | Juha Kutvonen | ||
Olisikohan tuo pendolle kyytiä antava murikka TEP70BS? https://vaunut.org/kuva/34024 | ||||
![]() |
01.12.2023 15:07 | Jarno Piltti | ||
Tyylikäs juna ja tyylikäs kuva! | ||||
![]() |
01.12.2023 14:49 | Jouni Hytönen | ||
Tasoristeysmerkit tosiaan puuttuvat. Laituripolku tuo ei ole, koska ei ole laituria ja laituripolkuja ovat muutenkin vain sellaiset kohteet, joiden kautta pääsee vain sinne laiturille. | ||||
![]() |
01.12.2023 14:42 | Kari Haapakangas | ||
"Dead end Cityn vankila voi ylpeillä seudun vahvimmilla kaltereilla! Kansalaisiamme suojelee roistoilta Bessemer-teräs, jota osavaltionkin vankilat meiltä kadehtivat." | ||||
![]() |
01.12.2023 11:27 | Timo Salo | ||
Komea Sr3-kuva ja virroittimet vielä sopivasti kuuranpoistoasennossa... (sattumana ajankohtainen kuva, kun ulos katsoo!!!) | ||||
![]() |
01.12.2023 11:05 | Hannu Peltola | ||
Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Näiden Juhanin upeiden kuvien myötä matkakuume Skotlantiin taas kasvaa! | ||||
![]() |
01.12.2023 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
Siis jos kuvaa mökin ikkunasta sisään tai pihan aidan yli, niin se on salakuvaamista, ei itse mökin kuvaaminen tieltä. | ||||
![]() |
01.12.2023 10:58 | Rainer Silfverberg | ||
Näin on. Ei tuossa ole mitään epäselvää, ei tarvita erikseen tasoristeyksen lähestymismerkkejä kun ei autolla tuosta pääse yli. Se että onko tuo ns laituripolku en osaa sanoa, niillähän on sellainen junaliikennettä häiritsevä piirre että junat joutuvat hidastamaan vauhtiaan 80 km/h asti. | ||||
![]() |
01.12.2023 09:53 | Petri Sallinen | ||
Asunnot kuuluvat kotirauhan piiriin. https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-salakatselu |
||||
![]() |
01.12.2023 07:52 | Kari Haapakangas | ||
Eihän tuo nyt niin kamala ole. Autolla tuosta ei pääse, pyöräilijäkin joutuu hidastamaan oikein kunnolla, ja jalankulkijakin -jos malttaa irrotttaa katseensa luurista/kengänkärjistä- tulee pakostakin katsoneeksi oikeaan ja vasempaan ennen ylitystä. | ||||
![]() |
01.12.2023 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
Herra Jyrki: - tai sitten vaadittu säästöä. Mutta sitten vasta se säästön "todellinen" suuruus paljastuu, kun ensimmäinen ihminen kuolee tällaisessa risteyksessä junan alle. |
||||
![]() |
30.11.2023 23:37 | Jyrki Talvi | ||
Viljo Viisaus huipussaan. | ||||
![]() |
30.11.2023 21:55 | Eljas Pölhö | ||
Vähän lisää vuoteen 1946: 22.11.1946 Kulk. ministeriö määräsi, että Orivesi-Torkkeli (12,48 km) on avattava liikenteelle 1.12.1946, rataosa on hallinnollisessa ja taloudellisessa mielessä kuuluva Vaasan rataan ja muutoin luettava kuulumaan: 2. talousjaksoon 4. ratajaksoon 2. varikkojaksoon 2. varastojaksoon 4. liikennejaksoon Mutta rautatierakennusosasto edelleenkin hoitaa rataosaston tehtävät radan vartiointia lukuunottamatta, mista 4. ratajakson on huolehdittava. 28.11.1946 Rh määräsi, että rataosa ovataan 1.12.1946 lukien täydelle henkilöliikenteelle ja tavaraliikenteelle vaunukuormin (Tt). Rataosalle tuli tuolloin vain yksi liikennepaikka, Torkkelin pysäkki (nimilyhennys Trk). Asia on ilmoitettava seuraavassa Käskylehdessä. Rh 3223/13978 28.11.1946 |
||||
![]() |
30.11.2023 21:40 | Antti Grönroos | ||
Ei varmaan tienny, että kuvata saa. | ||||
![]() |
30.11.2023 20:56 | Niko Padatsu | ||
Kyllä tuossa Kierikka-Ahonkujalla oli ihan puomit kunnes kehittelivät tämän nykyisen. | ||||
![]() |
30.11.2023 20:13 | Jimi Lappalainen | ||
No johan nyt. | ||||
![]() |
30.11.2023 19:53 | Mika Hakala | ||
Seisooko Ahlmannintiellä kevyenliikenteen-merkki? Tämän tasoristeyksen poistamista perusteltiin paikallislehdessä sillä, että sen puomiton varoituslaitos katsottiin vanhentuneen ja ongelmalliseksi mm. siitä, että ukkonen saattoi saada sen aktiiviseksi. Varoituslaitos poistui, tasoristeys ei. |
||||
![]() |
30.11.2023 19:33 | Aleksanteri Skyttä | ||
Tasoristeysmerkit puuttuvat kokonaan. Kuinkakohan paljon tässä on oikein tasoristeysturvallisuus noussut, kun vartioitu puolipuomilaitos on korvattu tällaisella. Ei mitään päätä eikä häntää tässä Väyläviraston touhussa. | ||||
![]() |
30.11.2023 18:32 | Antti Grönroos | ||
Kuvasin tätä vuosia sitten, asukas tuli kiukkuisesti ulos ja kysyi "ymmärrätkö ettei tätä saa kuvata?" | ||||
![]() |
30.11.2023 17:41 | Teppo Niemi | ||
Tuolloinhan liikenne oli VRn liikennettä. Ja onhan piirin päälikkökin ohjannut retken sotilasalueelle. Ja kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se, että yksityisraiteille meno edellytti sopimuksien tekoa raiteiston haltijan kanssa. Muuten ei raiteille ole asiaa. |
||||
![]() |
30.11.2023 16:32 | Petri Sallinen | ||
Vuosien 1945-48 rautatiehallituksen kertomuksessa on seuraavat maininnat: 1946 Oriveden-Jämsän rakenteella olevasta radasta avattiin rataosa Orivesi-Torkkeli (12.48 km) yleiselle liikenteelle joulukuun 1. päivästä lukien. 1947 Oriveden-Jämsän rautatierakennus Oriveden ratapihan päällysrakennusta jatkettiin vähäisessä määrässä. Pääraidetta kiskoitettiin km 8-15 välillä 7.3 km ja Torkkelin laiturivaihteella naulattiin 0.95 km sivuraiteita ja 6 vaihdetta. Lopullisia rakennuksia valmistui Eväjärvellä 1-perheen asuinrakennus ulkohuonerakennuksineen ja Torkkelissa pienityyppinen sauna ja kaivo. Torkkelin laiturituvan teko aloitettiin. Eräitä majoitusparakkeja pystytettiin. Torkkelin pysäkillä valmistui pysäkkirakennus ja ulkohuoneita, 1948 Torkkelin liikennepaikalla valmistui 2-perheen asuinrakennus ulkohuonerakennuksineen. Vuoden 1948 rautatietilaston mukaan Torkkelista ostettiin 1 kpl II luokan matkalippu ja 5230 kpl III luokan lippuja. Matkatavaraa asemalta kulki 9551 kg. |
||||
![]() |
30.11.2023 14:05 | Jimi Lappalainen | ||
Torkkeli on ollut silloin varmaan liian uusi asema, että sieltä olisi ehditty saamaan mitään dataa. | ||||
![]() |
30.11.2023 14:03 | Jimi Lappalainen | ||
Juu, samoin kuin Morsiuskari (Yaran raide). | ||||
![]() |
30.11.2023 12:13 | Petri Nummijoki | ||
Sattumakuva. Noudatetaanko tämmöisellä tehdasalueella liikennöitäessä normaalisti puhdasta anarkiaa? Mitään en asiasta tiedä mutta olisin luullut, että jostain lupia tavataan kysellä, ettei ajeta varatulle raiteelle tms? | ||||
![]() |
30.11.2023 10:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
Selvä Helsinki-Rauma -runkolinjan juna. Rauman henkilöjunaliikenne oli v. 1988 toukokuussa oudoin lakkautus. Rauman väkiluku on (W:n mukaan) 38711, kun Savonlinnassa, johon edelleen pääsee junalla, on 32088 asukasta. Hangossa asuu 7831 sielua, Raaseporissa 27324; eli näissä kahdessa yhteensä 35155. Nurmeksen väkiluku on 9787. Uudessakaupungissa, jonka henkilöjunaliikenne lakkautettiin vasta v. 1992, asuu 15105 henkilöä. Lieventävänä, vaiko raskauttavana, seikkana voidaan mainita, että nykyisellään raumalaiset lisäävät Porin ja Turun junien matkustajamääriä. Tämä liityntäliikenne jakautuu Turun, Porin, Harjavallan ja Kokemäen rautiksille. | ||||
![]() |
30.11.2023 10:16 | Jouni Hytönen | ||
Tämä tasoristeys jäi pari vuotta sitten Hangonsaaren uuden lisäraiteen alle. | ||||
![]() |
30.11.2023 09:59 | Pauli Ruonala | ||
Eräässä rautatieharrastajien kerhoillassa vuosia sitten muisteltiin että Dr15 sai lempinimen "laajasointi" heti kun se oli saapunut varikolle. Jo ennen stereoiden tuloa, 1950-luvulla, Helkaman radiomainoksissa käytettiin termiä "laajasointi". | ||||
![]() |
30.11.2023 08:56 | Timo Haapanen | ||
Tulipa jouluinen tunnelma, kun nurkan takaa meni Seinäjoen suunnalta Lapuaa kohti joulukuusipari tyhjän vaunuletkan kanssa sivuvalot aamuhämärässä loistaen. En muuten tiedä, mistä johtuu, että tyhjien rapujunien viimeinen vaunu aina jysähtää niin s-nasti, oikein odotan sitä korvat höröllä. | ||||
![]() |
30.11.2023 08:37 | Kari Haapakangas | ||
Harvinainen it-tykkien asemiinajotapa. Ilmeisesti tuo laiturin pää on luonnonolosuhteiltaan sellainen, että tykkien pysyvämpi sijoittelu sinne ei oikein ole mahdollista. Joka tapauksessa järjestely hidastaa "taivaallisten ohiampujien" tulenavausta ja edellyttää tehokasta ennakkovaroitusjärjestelmää (tutka). |
||||
![]() |
30.11.2023 08:19 | Tapio Keränen | ||
Katsoin Hk-vaunujen kuvani läpi eikä niissä ole tuosta tynnyrikuljetuksesta parempaa otosta. | ||||
![]() |
30.11.2023 07:01 | Timo Salo | ||
Pohjois-Norjassa on yllättävän paljon näköjään tuota rautatiehistoriaa! Tuosta museon sisältämästä aineistosta en tiennyt mitään... Kirkkoniemen rata näyttäisi olevan edelleen käytössä, ainakin radan kunnosta päätellen. (Kaivos-Satama) Yritin löytää veturia/junaa ko. radalta, mutta aikaa olisi mennyt PALJON perusteellisempaan tutkimiseen. IInd WW näkyy monessa paikassa, kun huomaa katsella ympärilleen. Saksalaiset jättivät paljon pysyviä "käyntikortteja" maastoon! | ||||
![]() |
30.11.2023 00:18 | Matti Melamies | ||
Onko kuvaa tuosta vasemmalla osittain näkyvästä tynnyrikuormasta? | ||||
![]() |
29.11.2023 22:30 | Eljas Pölhö | ||
Berlevåg Havnemuseum on hyvä paikka vierailla. Kävin siellä 1998 ja silloin veturitallissa oli yksi Levahn-moottoriveturi, museossa oli kolmen eri veturin valmistajakyltit, paljon valokuvia satamalaitoksen radoista ja videoesitys sataman rakentamisesta ja siinä esiintyi sekä moottori- että höyryvetureita. Siellä kyselemällä sai tietää miten radat olivat kulkeneet ja missä oli käytetty rataa, missä autokuljetusta. Lisäksi sieltä sai ostaa runsaasti kuvitetun historiikin satamaradoista (sataman rakennustöistä). | ||||
![]() |
29.11.2023 21:58 | Eljas Pölhö | ||
Iiron Turve oli käytössä ainakin vielä 22.7.1971. Vanhempi veturi oli poistettu käytöstä n. 1960, mutta oli jäljellä maatumassa, uudempi oli oli vielä liikenteessä. Rataa oli noin 5 km ja vaunuja n. 25 kpl. Kainaston Polttoturpeen ja VR:n välinen sopimus asema-alueen varastosta ja radoista lakkasi 1966. Ainakin radan eteläpäästä kaikki kiskot oli purettu kesään 1971 mennessä (luultavasti 1966). |
||||
![]() |
29.11.2023 19:05 | Panu Breilin | ||
Resiina-lehdessä 4/1991 olevassa artikkelissa on tietoa erinäisistä Suupohjan radan läheisyydessä olleista kapearaiteisista radoista. Survonevan turveradasta kerrotaan mm. se, että rata on ollut Kainaston Polttoturve Oy:n omistuksessa ja se on lakkautettu 1960-luvun lopussa. Radalla on ilmeisesti ollut 8 tai joidenkin lähteiden mukaan 10 moottoriveturia joista suurin osa on ollut omatekoisia. Vetureiden joukossa on ollut mm. yksi Schienen-Kuli, amerikkalainen Kalamazoo-veturi ja omatekoinen Hudson-veturi. Kuvassa näkyvä rakennus on artikkelin mukaan ollut turvevoimalaitos ja (veturi?)talli. Turvetehtaita rataverkon yhteydessä on ollut kaksi, toinen tässä VR:n Survonevan liikennepaikan luona ja toinen pohjoispäässä Isonevalla. Pääosa tuotetusta turpeesta on artikkelin mukaan poltettu VR:n höyryvetureissa. Iiron Turve Oy:n radan taas kerrotaan olleen käytössä 1970-luvulle asti, sen pituuden olleen noin 1 km ja sillä olleen ainakin kaksi veturia joista ainakin toinen on ollut Pajulahden konepajan valmistama. |
||||
![]() |
29.11.2023 17:07 | Panu Breilin | ||
Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa ei ole mainittu Torkkelia. Vuoden 1963 Rautatiehakemistosta se löytyy, mutta siellä on mainittu kuljetuksista vain se, että kuukaudessa oli lähteviä lähetyksiä 40, saapuvia lähetyksiä 25 ja myytyjä matkalippuja 60. Lisäksi on tieto, että matkustajajunapareja oli 5 päivässä, tavarajunapareja 3 päivässä ja lisäksi Oriveden päivystäjä on käynyt asemalla 3 kertaa viikossa. Asemalla on myös ollut pysäkinhoitajan hoidossa ollut II luokan postiasema. | ||||
![]() |
29.11.2023 15:55 | Teemu Saukkonen | ||
Ylämyllyn automuseon pihalla on sellainen yksiakselinen lavetti. |