Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.10.2024 09:12 | Jari Välimaa | ||
| Tämä kuva kertoo hyvin liikenteen sähköistymistä. Oikealla valtion rataverkolla on sähköistetty ratajohdoilla ja se tie alkaa olla kuljettu loppuun joten uusia ratkaisuja tarvitaan kuten akkujunia jotka myös tuovat halvemman liikkumisen ilman sähkörataverkkoa. vasemmalla taas on uutta aikaa edustava sähköauto, jossa liikkumiseen tarvittava energia otetaan sähkövarastosta. Myös energiateollisuus on aloittanut sähkön varastoinnin akkuihin eli siis sähkövarastoihin pieni muotoisesti mutta liitäntäkyselyitä on yht-äkkiä tullut 10 GW sähkötehon edestä. Eli nähdäänkö rautateillä sähkövarastoja nykyisten diesel varastojen sijasta ? |
||||
|
04.10.2024 23:52 | Sami Hovi | ||
| Kuukautta vajaat 15 vuotta sitten oli talvisempaa: https://vaunut.org/kuva/59508 | ||||
|
04.10.2024 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| EP 7 Kareliassa helmapeltisten vaunujen seassa moterni Eht, ilman helmapeltejä. Eli: Eift + Eit + Eht + Rt ja Cht hännänhuippuna. Kuvauspäivänä oli sunnuntai. |
||||
|
04.10.2024 23:20 | John Lindroth | ||
| Raimo totta ja Jormalle hatunnosto! | ||||
|
04.10.2024 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisin auttaa luomaan jonkinlaisen käsityksen herra Niklaksen pyytämällä Turistin-silmäilyllä. Tosin käyttämäni Turisti tätä kommenttia kirjoittaessani on kesäturisti 1973. H 95:n vaunut: Lähtö Helsingistä klo 22.15, junassa P 51 ja tulo Haapamäelle klo 3.25. H 95 lähti Haapamäeltä klo 3.45. (P 51 oli lähtenyt samoin kohti Oulua, klo 3.45.) Samalla H 95:n mukana kulki siihen Haapamäellä kytketty postivaunu, joka oli saapunut Hpk jo klo 1.35 (postivaunulinja Pv 24, Sk - Pm, lopetettu 27.5.1978). H 95 saapui Jy klo 5.17 ja jätti Helsingistä tulleet makuuvaunut sinne. Matka jatkui: H 95 lähti Jy klo 5.40. Tuloaika Pieksämäelle klo 7.20. Se oli Metsolahdessa kohdannut arkiaamulätän H 920 ja Hankasalmella Jykylään menevän lätän H 902. Pieksämäeltä oli klo 8.20 lähtenyt idän suuntaan lättäjuna H 913/833, jossa oli vaunuja Savonlinnaan ja Joensuuhun. Idän suunnalta oli [Joensuusta] Pieksämäelle tullut lättä H 830, tuloaika klo 7.55. (Savonlinnasta pääsi [kahden rungon] Porkkanalla H 803, joka Parikkalassa vaihtoi aikataulutunnusta: P 16 lähtö Par klo 14.34, tulo -> Hki klo 19.30. Parikkalassa siihen liitettiin Imatralta tullut runko.) Ja sitten silmäys Savon radalle, Pieksämäeltä etelään. Kuopiolainen P 78 (lähtö sieltä klo 6.50) saapui Pm klo 8.05 ja lähti kohti Kouvolaa klo 8.10. Helsinkiin se saapui klo 12.55, eikä siinä kuljetettu kirjattua matkatavaraa. Junassa oli ravintola- tai lounasvaunu. Ilmeisesti P 78 ei kesällä 1973 ajettu Porkkanalla. Herra Kimmo Pyrhösen (ansiokas) Porkkanakirja on tästä samaa mieltä. Pieksämäeltä lähti lättäjuna H 772 klo 11.10 kohti Kouvostoliittoa, jonne se saapui klo 14.42. H 95:llä tulleet ja pohjoiseen matkustavat: - heitä varten oli lättäjuna H 963 (lähtö Pm klo 8.40). Sen määränpäänä oli Kontiomäki, klo 16.12. Ja hauskanvekkulinrumankorea lisäys samasta kesäturistista (1973): koskee junaa P 52, lähtöaika Oulusta klo 18.10. Useiden pysähdystensä (Rki, Vti, Ou, Yv, Kns, Kok, Kha ja Lpa) lisäksi se pysähtyi Pännäisissä, jossa siihen liitettiin sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Pietarsaaresta junalla T 4122 tullut makuuvaunu. P 52: tulo Pnä klo 21.46 ja lähtö klo 21.56. Tulo Seinäjoelle klo 23.25; siihen liitettiin postivaunu ja Vaasasta tulleen junan H 570 tuomat Helsingin makuuvaunut. Lähtö Sk klo 23.48 ja viimein aamulla klo 7.05 tuloaika Helsinkiin. Muut P 52:n pysähdykset: Alv, Äht, Hpk, Vlp, Tpe, Tl, Hl, Ri, Hy ja Ke. Lisäksi tarvittaessa sunnuntaisin ja pyhäpäivinä: Jokelassa, Järvenpäässä ja Pasilassa. Tavarajuna T 4122 lähti Pietarsaaresta klo 21.15 (sunnuntaisin ja pyhäpäivinä), tulo Pännäisiin klo 21.40. Keskinopeus sellaista mopon luokkaa, eli 44 km/t. |
||||
|
|
04.10.2024 22:53 | Raimo Harju | ||
| On tosiaan ja nämä värit. | ||||
|
04.10.2024 21:54 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaankin myös niissä kahdessa Vv15-veturissa, jotka ehdittiin maalata vihreiksi: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13991.msg107815 Jossain täällä oli maininta, milloin Dm4-vaunuihin esitettiin turvaväriä keulaan ja oli mielestäni aika varhaisessa vaiheessa, ehkä 1955. Vuodelta 1958 löytyy jo kuvakin Dm4-vaunusta turvavärillä: https://www.vaunut.org/kuva/66773 |
||||
|
|
04.10.2024 21:40 | Juhana Nordlund | ||
| Lätän keltanokkaversio esiteltiin 14.3.1977 https://vaunut.org/kuva/142162 . Sarja Sm2 tuli alunperinkin keltaisilla päädyillä, ja tulovuosi oli 1975. Joissakin Vr11-vetureissa oli alkuvaiheessa myös keltapäät, nimittäin vihreissä Vr11-vetureissa. | ||||
|
04.10.2024 21:32 | Rasmus Viirre | ||
| Rekan lavettiin tämä nostettiin tuolloin. Ja samoin taidettiin tehdä myöhemmin myös Tve4 511:lle. | ||||
|
04.10.2024 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| Kun alue on deFakto Venäjää alkavat meidän deJure -omistajien tiedot harveta ja hämmentyä. Kysyn siksi onko tämä Salakkalahden sillaksi nimetty silta sillä paikalla missä oli Kirkkosaaren/Revonhännän kääntösilta ( https://vaunut.org/kuva/132362?paik=Viipuri&tag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta ) ? Salakkalahti on aikaisemman Salakkalahden kaupunginosan sekä nykyisenkin linjuri- ja rautatieaseman välissä. Jos näin on, olisivat käytöstä poistuneet perustukset kyseisen SVR-VR:n sillan perua. Voisi jopa arvuutella pyöreää rakennelmaa kääntösillan kääntölaakerin pylvääksi ja samalla vanhan Saimaan kanavan alkuperäisen kulkureitin alkupisteeksi. Siinä muodossa joka Kirkkosaaren sillalla oli 6.1944, oli sen kohtalon päivä Viipurin viimeinen päivä 20.6.44 : Viipurin rautatiesilta (Kirkkosaarensilta), 260 m, valmistelupäivä 19.6.44, räjäytysaika 20.6.44 klo 16.35, 150 kg trotyliä, 1300 kg aniittia, valmistelut 3./Pion.P 26, suoritus Pion.K/20.Pr. Silta tuhoutui tyydyttävästi, räjäyttäjä alikersantti Nurro apunaan korpraali Torvinen ja pioneeri Helminen II/Pion.K:sta. (Elfvengren - Tammi, Viipuri 1944 ,WSOY 2007, s. 173 ja 159-174) |
||||
|
04.10.2024 21:10 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva! | ||||
|
04.10.2024 20:55 | Arttu Lapinlampi | ||
| No on kyllä harvinaista että on Eifet ja ei yhtään Edm vaunua | ||||
|
|
04.10.2024 20:35 | John Lindroth | ||
| Wow kahden eri aikakauden koneet samassa kuvassa! | ||||
|
|
04.10.2024 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättien keltanokkamaalaamiset aloitettiin 1977, prototyyppi 4152 päiväloistekeltaisena esiteltiin maaliskuun puolivälissä 1977. Samalla esiteltiin kokeiluksi Huru 2210 myös keltanokkana, molemmissa päissä. |
||||
|
04.10.2024 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä muun muassa myllyn luona olleiden varastorakennusten viereisillä raiteilla. Ne raiteet vaihteineen kylläkin purettiin melko pian pois. Kyseessä on ns. Bender - mallinen vaihteenasetin. |
||||
|
|
04.10.2024 19:41 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva Jorma! | ||||
|
|
04.10.2024 19:32 | Lasse Holopainen | ||
| Tuossa kuvassa on sitä jotain. | ||||
|
|
04.10.2024 19:25 | John Lindroth | ||
| Upea Kuva! Ja nuo Witten pellit! | ||||
|
|
04.10.2024 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan aika pian sen jälkeen kun Sm2 yksiköt valmistuivat maalattiin ykkösiin ja lättähattuihin noita vauhtiraitoja. Tuo Pepsodent perävaunu on tarkoitettu purjelentokoneiden kuljettamiseen. |
||||
|
04.10.2024 19:04 | John Lindroth | ||
| Ruma nokka! | ||||
|
04.10.2024 18:50 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen talvikuva! | ||||
|
|
04.10.2024 18:42 | John Lindroth | ||
| Muistaakseni Dm 4 moottorivaunuihin tuli keltaista jo 1957 tuossa traditiossa lienee ollut katko?Ja lättiin tuli ? | ||||
|
|
04.10.2024 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka aikaisin Sm1:siin alkoi tulla keltaista väriä päätyihin Sm2-tyylisesti? Tämän täytyy olla varhaisimpia ajankohtia, jos ja kun eletään syksyä 1976. Coltti-mainoksestakin päätellen ajankohta on varmaan juuri tuo. | ||||
|
04.10.2024 18:14 | Marko Anttila | ||
| Erittäin samaa mieltä. Pari (maksumuuri)linkkiä asemarakennuksesta, Aseman saunan myynti, (korkein tarjous oli n. 3000 euroa) https://www.tervareitti.fi/artikkelit/korkeimman-tarjouksen-tehnyt-saa-satavuotiaan/727d051c-4352-4b95-ad53-b0e05d2d4277 Huutokauppa asemalla (kylätalolla), https://www.tervareitti.fi/artikkelit/huutokauppavaki-taytti-kylatalon-nuojualla/c4e0c930-b4d8-42b4-a6a1-e4fd60479e14 |
||||
|
|
04.10.2024 17:44 | Juhani Katajisto | ||
| Tuon näköisiä vaihteen vastapainoja ja levyjä näki VR:llä ainakin vielä 1970-luvun alussa ratapihojen sivuraiteilla mm. Savonlinnassa. Söpö tuo halkovaunu ja ajaa varmaan asiansa. Veturihalot ovat ulkosäilytyksessä ilmavissa pinoissa noin vuoden kuluttua kuivimmillaan. Silloin niissä on kosteutta 20-25 %, jota kuivemmaksi ne eivät enää ulkona tule. | ||||
|
04.10.2024 17:27 | Juhani Katajisto | ||
| Tämä vaunu näkyy monen kuvaajan taustalla juuri tällä kohtaa. Toisella puolellahan höyryveturit ottivat vettä viskurista palatessaan työtehtävistään. Pasilan varikolle. - Näin tämän vaunun myös työjunissa Pasilan ratapihalla esim., kun Pr1 770 oli yläratapihalla 19.3.1968 nostamassa suistunutta tavaravaunua takaisin kiskoille. Niin vain koko työjuna tuli matalamman laskumäen yli takaisin varikolle ja jätti nämä vaunut tähän vakiopaikalleen. - Kappas vain vieläkö noinkin myöhään tuo vasemmalla näkyvä Hk3 485:n tenderi oli tallella. Sehän löytyi Pasilan ratapihalta milloin miltäkin puolelta. Kyseinen veturi oli ajanut viimeisen ajonsa jo kesäkuussa 1961. Tenderin numero tuli aikoinaan tarkastettua takana olevasta laatasta. | ||||
|
|
04.10.2024 17:18 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen kapsukuva Kovjoelta! | ||||
|
04.10.2024 16:42 | Timo Salo | ||
| Kyllä syksyiset kuvat ovat omalla tavallaan ainakin yhtä hienoja, kun kesäisen vihreät! Sisältöä on tässäkin kuvassa kotitarpeiksi... Ensin kaunista luontoa parhaimmillaan, sitten taustalla ihmisen tekemät rumat haavat Pohjois-Savolaisessa maisemassa!Tuo paikanmääritys pitäisi kai pienen tutkimisen jälkeen kirjoittaa: pohjoissavolainen. Näyttää minusta paljon epäselvemmältä!!! :-)https://www.suomisanakirja.fi/pohjoissavolainen | ||||
|
04.10.2024 15:34 | Lasse Holopainen | ||
| Ja ruuanlaittoväline on asianmukaisesti Hurun jakoavain. | ||||
|
04.10.2024 13:41 | Jouni Halinen | ||
| Tässähän tämä https://www.youtube.com/watch?v=-wuikEuUqtA | ||||
|
04.10.2024 12:17 | Timo Salo | ||
| Joku tämännäköinen rotiska on taas Siuron kolmosraiteella parkissa. Sveitsin rekkareissa oleva auto vieressä ja ukot ilmeisesti huoltaa jotakin...??? Nokian aseman uusia kiskotuksia tullut hiomaan??? | ||||
|
04.10.2024 11:05 | Pietu Tuovinen | ||
| Löytyy näemmä vorgista yksi kuva autovaunun kanssa: https://vaunut.org/kuva/39089?liikp1=1465 | ||||
|
|
04.10.2024 10:53 | Eljas Pölhö | ||
| Eis-vaunujen säännöllinen käyttö lopetettiin 31.5.1970 lukien. Niiden viimeiset reitit olivat P61-P59/P62 Helsinki-Rovaniemi-Helsinki, P75/P76 Helsinki-Kontiomäki-Helsinki ja P81/P82 Helsinki-Joensuu-Helsinki. Samassa yhteydessä peruttiin vuoden 1970 vaununkorjausohjelmassa olleiden Eis 22729 ja 22734 täyskorjaus. Suunnittelu vaunujen muuttamisesta muuhun käyttöön aloitettiin. Ehdolla virkavaunujen lisäksi oli muutos EFi-tyyppiseksi Helsingin paikallisliikenteeseen. Vaunujen käytön viimeinen niitti oli, kun VR:n terveydenhuoltojaosto kirjoitti n:o 729/15.4.1970 mm "... etteivät ne nykyisellään lääketietellisesti arvostellen enää missään suhteessa täytä nykyajan vaatimuksia....." ja esitti, ettäniiden käytöstä luovuttaisiin. |
||||
|
Kuvasarja: KSR:n liikennettä |
04.10.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen viimeinen "Short Line". | ||||
|
|
04.10.2024 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Ei vaan niiden tyhjentämiseen Konela Oy:n (maahantuoja) varastoihin. | ||||
|
04.10.2024 09:48 | Eljas Pölhö | ||
| Veturivaja näkyy linkin takana kaaviossa vuodelta 1970 ja samassa kaaviossa näkyy myös rautatiealueelle johtanut kapearaiteinen rata. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15552.msg116533 | ||||
|
|
04.10.2024 09:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko näiden funktio ollut sama kuin XOe:llä? Siis kansojen vankilan omien autovaunujen lastaukseen? |
||||
|
04.10.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Maksim Litvinov ollutkin kansojen vankilalla ulkoministerinä ennen sotaa? Ja sitten Talliinin Joopi antoi Maksimille kenkää, ehkä siksi, kun tämä oli jude. Tilalle tuli Joopin ikioma pahahenki ja "vasarasetä" Molotov (omaa sukua Skrjabin, siis ei - jude). |
||||
|
03.10.2024 11:15 | Juhana Nordlund | ||
| Deevereitten yli 60-vuotisen historian aikana painoissa on tapahtunut monenlaisia muutoksia. En laajenna tarkastelua 1980-luvun jälkeiseen aikaan. Ensimmäinen Sv12-sarja (2501 - 2568) oli kevein, kokonaispainoksi ilmoitettiin joissakin tietolähteissä aikanaan 60,8 t. Kaikki myöhemmät versiot ovat olleet niitä painavampia. Sr12 (2701 - 2760) oli 25-sarjalaisia selvästi painavampia - varsinkin alkuperäisvarustuksella (varustuksena höyrynkehityskattila vesisäiliöineen). Painoksi ilmoitettiin 65,6 t. Sen jälkeen uutena versiona tuli Sv12(J), sen ensimmäiset 20 veturia, 2601 - 2620. Muistan nähneeni jossain vetokalustokansiossa jopa 66-alkuisen painolukeman. Ainakin tuo 20 veturin ryhmä "haastoi" 27-sarjalaiset sen ajan varustuksessa, vaikka 66 t ei olisikaan mennyt rikki. Vuoden 1985 jtt-korjauslehdessä koko Dv12-sarjan suurimmaksi painoksi ilmoitettiin 65,8 t. Itse tulkitsen viimeksi mainittua tietoa niin, että sitä enempää ei tuolloin painanut mikään Dv12-veturi mistään sarjasta, ja tuo 65,8 tarkoitti käytännössä painavimpia 26-sarjalaisia (tuossa vaiheessa höyrynkehittimiä ei enää ollut missään Deevereissä ja toisaalta keskuspuskimia noin aikaisin oli vain joissakin 26-sarjalaisissa). Oliko osassa 26-sarjaa keskuspuskin jo alusta pitäen? Oliko muitakin painavampia 26:sia kuin nuo mainitut 2601 - 2620? Muistan nähneeni tilaston, jossa 2631 - 2635 poikkesivat painoltaan pääsarjasta... |
||||
|
03.10.2024 10:34 | Hannu Peltola | ||
| Onpa upea syksyinen kuva! | ||||
|
|
03.10.2024 10:34 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös 2600-sarjassa ole vähemmän jäähdytyskennoja, kuin 2500- ja 2700-sarjoissa mutta ne ovat suurikokoisempia, joten jäähdytysteho on sen vuoksi lisääntynyt? Painon lisääminen pätee verrattaessa 2500-sarjan vetureihin mutta 2700-sarjan veturit (Sr12) olivat kai alkuperäisvarustuksessaan syöttövesisäiliöt täynnä vielä aavistuksen painavampia, mitä 2600-sarjan Sv12/Dv12-veturit. | ||||
|
03.10.2024 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa raideopastimen varren pituus! Hyvä varautua kauheisiin lumitalviin... |
||||
|
03.10.2024 08:24 | Eljas Pölhö | ||
| Historiaa: 1960-luvulla Maanselässä oli asemarakennus, jonka odotushuoneeseen matkustajilla ei enää ollut pääsyä liikennepaikkakortin mukaan ja erillinen asuinrakennus (kuva), joissa oly yhteensä viisi asuntoa. 1960 luvulla lähteneitä vaunukuormia oli eniten 1963 (1520 vaunua) ja vähiten 1964 (834 vaunua). Saapuneita vaunukuormia oli eniten vuonna 1963 (207 vaunua), vähiten 1960 (2 vaunua) ja 60 vuotta sitten 1964 siltä väliltä yleisemmän tason mukaisesti (23 vaunua). Lähtenyt tavara oli puutavaraa suurimmille puutavarayhtiöille ja saapunut tavara oli elintarvikkeita kappaletavara mukaanlukien. Matkalippuja myytiin 60 vuotta sitten 1964 yhteensä 1168 kpl (näistä 55 oli kuukausilippuja). Asemaa liikennöitiin osan vuorokautta seisakkeena. (missä lippuja myytiin, jos odotushuone oli suljettu?) 50 vuotta sitten 1974 vaunukuormia lähti 745 vaunua ja saapui 12 vaunua. Kuormatuista vaunuista 664 lastattiin nosturilla, joka ilmestyi aseman tilastoon 1972. Nosturi siirrettiin Arolaan 1976 (tai 1975 lopulla). Matkustajien määrä lokakuussa 1973 oli keskimäärin 11,2 henkilöä vuorokaudessa. |
||||
|
|
03.10.2024 07:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet 1962―1987 s. 374: »Pyrkimyksenä oli lisäksi parantaa veturin ominaisuuksia järjestelyveturina lisäämällä painoa sallituissa rajoissa ja tehostamalla vaihteiston herkkyyttä liikkeellelähtövaiheessa, moottorin tehoa lisättäessä. Näin syntyivät 2600-sarjan Dv12-veturit, joiden ensimmäinen erä, joka käsitti 20 veturia, tilattiin 17.7.1972.» Resiina 2/95 s. 7: »Näillä parannuksilla varustettuja vetureita tilattiin ensimmäinen 20 kpl:n erä 17.7.1972. Veturit saivat sarjamerkikseen Sv 12J (J=järjestelyveturi), joka kuitenkin muutettiin hyvin pian Sv 12:ksi.» S. 9: »Vanhempiin vetureihin verrattuna 2600-sarjassa on erona myös se, että jäähdytyskennojen lukumäärää on lisätty.» |
||||
|
|
02.10.2024 23:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, pihvi melkein unohtui: https://vaunut.org/kuva/105446 . | ||||
|
02.10.2024 22:30 | Jorma Toivonen | ||
| Jokohan Hr11 on pääsemässä irti maineestaan https://vaunut.org/kuva/33192 tulijoita näyttäisi olevan. Sattumalta kuultua: Espanjalaiset eivät luota moottorin jäähdytysveden kierrättämiseen vesipattereissa ohjaamon lämpimänä pitämiseksi, vaan kehittivät modernimman systeemin (en tiedä tarkalleen). MITÄHÄN tuli taas tilattua? Lepovuorossa oleva diesel ei aina haluaisi katkaista hyvin ansaittua siestaansa, eikä jaksaisi mitenkään alkaa yhteistyöhön toisen moottorin kanssa. |
||||
|
|
02.10.2024 22:21 | Lasse Holopainen | ||
| Pidetään vaan kuva ja ajoneuvot erillään. Mitä Räsäseen tulee, en luonnollisesti voinut olla puolustamatta uskonsisarta, joka tekee työtä julkisuudessa, asiat kun eivät vaikuttaneet olleen täällä ihan selvillä. Jos käytin 50 riviä (en laskenut itse), niin mielestäni se on aika lyhyt tiivistelmä. :) Meinaan esimerkiksi Erik Ewalds on kirjoittanut jopa kirjoja, joissa käsitellään asiaa. Suosittelen niitä. Mutta tosiaan, onhan keskustelupuolella "sivuraide" -niminen alue. Jos halutaan aloittaa siellä keskustelu, niin siitä sitten, mutta itse osallistun siihen aikaisintaan yöunien jälkeen (jos sinne keskustelu ilmaantuu). | ||||
|
02.10.2024 22:17 | Perttu Karttunen | ||
| Vieläköhän. Tänäkin päivänä on tuo hattu vinossa... | ||||
|
|
02.10.2024 22:11 | Ilmari Tommola | ||
| Pakko sanoa, etten ole ennen ällistynyt kommenttitulvasta yhtä paljon. Kuva on tietääkseni julkaistu tänne sisältönsä vuoksi, ei Päivi Räsäsen puolustelupalstan profiilikuvaksi. On poliittiselle keskustelulle paikkansa Vorgissakin jossain määrin, mutta ei tässä mittakaavassa. Ateistinakin voin sanoa, että kirkolle on paikkansa, kunhan se uudistuu eikä jää jumiin Räsäsen kaltaisiin hahmoihin. Mutta ennen kaikkea vorgilaisena voisin sanoa, että Vorginkin uudistuminen olisi paikallaan. Tämä toteamus ei koske pelkästään teknistä toimivuutta, vaan myös keskustelua, jonka tasosta keskustelijat ovat itse vastuussa. Oman näkemyksensä luetteleminen 50 rivillä tekstiä tuskin antaa rautatieharrastajayhteisölle yhtään mitään. Toivoisin, että keskustelu päättyisi tähän. Joskus on parempi vain lopettaa. |
||||
|
02.10.2024 21:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Mahtava kuva! | ||||
|
02.10.2024 21:54 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, Jyrki ja Tuomas! | ||||