Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.10.2023 22:16 | Otto Tuomainen | ||
| Varmaan ČKD on hakenut vaikutteita maailmalta kun dieselvetureiden tuotantoa on aloiteltu tyhjästä. Tätä 721:tä edeltävä sisarsarja 720 oli ensimmäinen menestynyt tšekkiläinen moottoriveturityyppi. ČKD:n ensimmäinen normaaliraiteinen dieselveturi oli puolestaan tämä https://parostroj.net/vozidla/T436/T436.htm pieneksi jäänyt T436-sarja (alkujaan T434), tässäkin ulkoasussa näyttäisi olevan amerikkalaista henkeä. | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
23.10.2023 20:18 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitokset mielenkiintoisesta kuvasarjasta. Mikähän oli se perimmäinen syy miksi puunkuljetukset 2010 lopetettiin? Sinällään tämän radan parantaminen ja uudelleen avaaminen olisi varmaan suunnnilleen samanlainen homma kuin Kontiomäki Pesiökylä välin perusparannus. | ||||
|
23.10.2023 20:14 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavaa syysillan tunnelmaa. Asema-alueen valaistuksesta saa hieman apua kuvaukseen muutoin pimeässä maisemassa. Tyylikäs juna erottuu varjoista sopivasti. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 19:44 | Jouni Halinen | ||
| Ok Antti, kaikki hyvin. Mutta asiasta toiseen, eli ennakkotietoa tulevasta. Elonettiin tulee nähtäville lähiaikana laadukasta liikkuvaa (höyry) kuvaa (täälläkin) erittäin arvostetun R-harrastajan laajoista arkistoista. Lisättävää materiaalia vielä vähän hienosäädetään Kavin/Elonetin kanssa. Eli materiaali tulee Elonettiin katsottavaksi ja laitan sitten kääntöpöydälle linkin filmeihin. | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
23.10.2023 19:19 | Arto Papunen | ||
| Itse odotan koska tulee puhetta siitä, että edes Sallaan tarvittaisiin avata liikenne uudelleen kun Kemiin tarvitaan puuta.. | ||||
|
23.10.2023 19:16 | Teemu Saukkonen | ||
| "Turbonuotio" lienee melkein sama asia kuin nokipalo? Siis turbo vuotaa öljyä ja polttaa, ellei peräti tuhoa koko konetta? | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 19:11 | Antti Grönroos | ||
| En loukkaantunut. En ehkä ole täysin oikeassa mutta selitys huonolle kuvanlaadulle voi olla se, että nykyään videot ovat HD laatuisia ja siksi meidän silmissä tuossa videossa on huono kuvanlaatu mutta tuohon aikaan se ei ollut huono. | ||||
|
23.10.2023 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuten varmaan moni luki tänään lehdistä, niin valtio on nyt myymässä kartanoa. | ||||
|
Kuvasarja: Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke |
23.10.2023 18:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Toisessa maailmassa tuosta voisi kulkea puuta ja malmia tänne suuntaan, mutta asiat ei aina mene oikein. | ||||
|
23.10.2023 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo siipiopastimet näkyvät myös Mikko Niskasen elokuvassa "Pojat". Juuri siinä, missä "Vesku Ploiri" teki elokuvadebyyttinsä. Ja esiintyipä myös Ek 1004:kin! Ne "saksalais"-sotilaat vain marssivat kuten Suomen raskaassa oli opetettu. SS-Leibstandarten tyyli oli toisenlainen ja leffassa "sakuilla" oli tavalliset kolmen linjan m/1891 "kevirit" (Mauser Kar98K:n sijasta), häh häh hää...!!! "Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein, und das heisst - Eeerika!" Asiasana: Tempo Vidal - "jeeppi", nelipyöräohjauksineen. "Dienstführende Offizier" (= päivystävä upseeri) Kauko Helovirta ja Feldpolizei Matti Tapio ("Ih liipe dih!"). |
||||
|
23.10.2023 18:00 | Niko Salo | ||
| Linjavaihde.net on suomalaisten junasimulaattoriharrastajien keskustelupalsta. Palstalla keskustellaan simulaattoreista ja jaetaan suomalaista kalustoa, ratoja ja kaikkea maisemointiin liittyvää sisältöä, lähinnä N3V:n Trainz junasimulaattori sarjaan koska se on tähän asti ollut kaikkein muokattavin ja sitä myöten kaiketi yleisimmin käytetty junasimulaattori Suomessa. Keskustelupalstaa pystyy lukemaan rekisteröitymättä, mutta tällöin ei voi aloittaa keskustelusäikeitä eikä vastata niihin. Jos vähänkään kiinnostaa niin kannattaa käydä vilkaisemassa. | ||||
|
23.10.2023 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun alakouluikäisenä (noin 1965 - 1966) luin isoäidilläni ollutta Turistia, niin nimenomaan tämän liikennepaikan nimi oli kovasti kiinnostava! Mahtoikohan siellä olla myös dynamiittiä sisältävä vaunukin? Niinpä "dynamiittivaunu" Dynamiittivaihteella tuli myös uniin! |
||||
|
23.10.2023 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi venttiiliratkaisu vielä, mitä polttomoottoreissa käytettiin oli ns. Sleeve valve, eli holkkimainen luistiventtiilijärjestelmä. Tunnetuin vehje oli englantilaisissa hävittäjäkoneissa Hawker Typhoon ja Hawker Tempest V käytetty 24-sylinterinen H-moottori Napier Sabre. "Sleeve" suomeksi tarkoittaa myös takin tai paidan hihaa. Tässä Napier Sabre-moottorissa oli neljä 6-sylinteristä ryhmää järjestettynä makaavan H-kirjaimen muotoon omine kampiakseleineen, jotka pyörittivät yhteistä potkurinakselia. Tällainen rakenne oli kompakti. Voitelujärjestelmä oli tavanmukainen ja jäähdytys hoitui vesi-glykolinestejäähdytyksellä. Edelleen kussakin sylinterissä oli sylinteriputki, joka liikkui edestakaisin hammaspyörien ja kampijärjestelmän avulla. Sylinteriputkien yläpäissä oli erikoisesti muotoillut aukot, jotka toimivat samassa tarkoituksessa kuin tavanomaiset imu- ja pakoventtiilit. Edelleen: näissä liikkuvissa sylinteriputkissa liikkuivat myös tavanmukaiset männät, jotka olivat matalampia kuin normaaleissa polttomoottoreissa. Sabre II:ssa oli yllättävän matala puristussuhde 7:1, mutta silti myllystä lähti raakasti tehoa, ainakin 100/130-oktaanisella lentobensiinillä. Ahdettuna tehoa oli 2 850 hp, eli 2 130 kW. Siis "hengitys" oli parempi kuin tavanmukaisissa moottoreissa. Messerschmitt Bf109G:n puristussuhteet eivät Sabresta kovin poikenneet - noin 7,4:1. Saksalaisilla oli polttoaineen oktaaniluku 87, jolla nakutusalttius oli suurempi. Eikä parannusta juuri löytynyt: korkeampioktaanista ei Saksassa kyetty valmistamaan merkittäviä määriä. Spitfiren Merlin XX:ssä suhde oli pienempi 6:1, silti voidaan jotenkin sanoa Saksan hävinneen sotansa juuri oktaanilukunsa takia...? Taisteluhätäteholla, sinettilangan katkaisun jälkeen, Sabre II:sta tehoa lähti 3 090 hp eli 2 270 kW 4000:llä kierr.minuutissa! Varhaisemmissa Napier Sabre-moottorimalleissa oli neljä S.U.-tyyppistä kaasutinta, jotka tietäjät muistavat autokäytössä tutuiksi tulleina "juuttuvakurkkuisina" Strombergeina (muun muassa Saab 99 ja 900 kaasutinversioissa). Myöhemmissä Sabreissa oli polttoaineen ruiskutus. Ja kun lentomoottoreista oli kyse, niin sytytystulppia oli kaksi per sylinteri eli yhteensä 48 kpl! Sabre VA:ssa sylinterin halkaisija oli 127 mm ja iskun pituus 121 mm, eli kyseessä oli jo kierroksia ottava moottori, joka painoltaankin oli teholuokkansa keveämmästä päästä. Sabre oli siis noin 37- litrainen. Spitfirestä tuttu Rolls-Royce Merlin oli 27-litrainen, suunnilleen 36-litrainen oli Messerschmitt Bf109G:n Daimler-Benz DB-605. V-12:aa kumpikin, Mersussa tosin ylösalaisin. Mainittakoon, että Sabrella ja Merlinillä oli tavallaan erilainen "luonnekin", tarkoittaen ilmeisesti käyttöominaisuuksia. Tempest V saavutti helposti vaakalennossa 700 km/t nopeuden (5 200 m korkeudessa) ja sitä käytettiinkin V-1 risteilyohjuksia torjuttaessa ja Tempestillä tiputettiin tonttiin parisenkymmentä saksalaisten Me 262-suihkaria. Typhoonista tuli mainio hävittäjäpommittaja, jossa roolissa Tempestiäkin näki, Normandian jälkeen nyt ainakin, siis 1944. Asiasanat: Pierre Clostermann, Vapaan Ranskan lentäjät, "rottajahti" ja Suuri Sirkus-kirja. Sabre-moottorillakin oli ollut lieviä alkuvaikeuksia, luistiputken materiaalivalinta aiheutti ajattelutyötä [päädyttiin nitrauskarkaistuun austeniittiseen (eräs sisäinen kiderakenneversio) teräkseen] ja huoltohenkilökunnan osaamistakin piti päivittää. Kehitystyö sai uutta puhtia, kun English Electric osti Napier-tehtaan omistukseena. Tuotanto-ongelmiakin hiukan oli, vaatihan luistiventtiilisysteemi melkoista mittatarkkuutta. Tällainen moottorikonstruktio ei kuitenkaan enää yleistynyt, suihkumoottoreiden voittokulku oli jo alkanut. Tempestin jälkeen uudet RAF:n hävittäjäkoneetkin olivat Gloster Meteor ja de Havilland Vampire. Ensimmäiset ideat H-moottorista oli nähneet päivänvalon jo 1927. Haudottiinpa ajatusta nopeusennätysautostakin tällaisella pannulla, ei toteutunut. Amerikkalaisten näkemys hevosvoimakilpailusta oli Pratt & Whitneyn kehittelemä 28-sylinterinen tähtimoottori, jossa oli neljä (4!) 7-sylinteristä "tähteä" peräkkäin! Tällaisesta ("Corncob") norsumoottorista olisi otettu 2 800 hp, 31-litraisena! Eipä silti, amerikkalaiset olivat saaneet tähtimoottoreillaan (Juurikin Pratt & Whitney ja Wright Cyclone) sanokaamme - ihmeitä aikaan, niin Tyynellä merellä kuin Euroopassakin. |
||||
|
|
23.10.2023 17:20 | Petri Nummijoki | ||
| Vai johtuuko siitä, että monessa muussa paikassa Tk3-veturit olivat 1960-luvulle tultaessa jo paremminkin vaihtovetureita tai lyhytmatkaisissa jakelu- ja työjunissa käytettyjä mutta Oulun Tk3-veturit toimivat keveiden kiskojen vuoksi aitoina linjavetureina Kemin ja Rovaniemen välillä vuoteen 1964 sekä Kemin ja Kaulirannan välillä vuoteen 1968. Siten Oulun Tk3-vetureille lienee asetettu toimintasäteen suhteen enemmän toiveita, kuin Tk3-vetureille keskimäärin muuten. Helsingissäkin Tk3 esiintyi linjaveturina Porvoon junissa vuoteen 1964 mutta Helsingissä ne olivat loppuaikoina hiilipolttoisia, joten polttoaineen riittävyyden suhteen ei liene ollut ongelmia. | ||||
|
|
23.10.2023 16:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kaipaisiko Linjavaihde jo lyhyen esittelyn? | ||||
|
|
23.10.2023 16:42 | Erkki Nuutio | ||
| Halkohäkki on tavanomaista korkeampi. Haluttiinko jo varautua sähköön ja ajojohtoihin? : Halkohäkkiä tarvitsee tällöin täydentää vain kattoritilällä. | ||||
|
23.10.2023 15:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkeeko noiden kaukoidän maiden välillä matkustajajunia nykyisin ilman että joutuu välillä kulkemaan pitkiä matkoja taksilla tai kävellen tai uiden? | ||||
|
|
23.10.2023 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan neljästi. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 11:46 | Jouni Halinen | ||
| Antti ei hätiä mitiä. Laitoin maininnan esille siksi että kun täällä on eriasteisia "mielensäpahoittajia" enemmän kuin laki sallii, niin he sitten jättävät videon suosiolla katsomatta jos eivät kestä katsella huonolaatuisia videoita. Vähän sama kuin maininta "Varoitus: video sisältää raaistavaa materiaalia". Mulle laatu kelpaa mainiosti, tässähän merkittävyys ajaa laadun ohi, suuri osa tasureista jo historiaa. | ||||
|
|
23.10.2023 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Hienostihan veturi sitten Lentz:in venttiileillä varustettuna kulki, joskaan vakiomallinenkaan ei näytä noiden vertailuajojen perusteella jääneen huonommaksi. Tosin tuossa 784:n ajossa juna oli painavampi, mitä 782:n ajossa. Olisiko 212 tonninen jo 6-vaunuinen juna? Voisi olla ainakin, jos vaunujen painoa ei ole laskettu täyden kuorman mukaan. | ||||
|
23.10.2023 10:55 | Jussi Mäkinen | ||
| Hienoa (ajan)kuvaa! | ||||
|
23.10.2023 10:53 | Antti Grönroos | ||
| Otto, kävin tuolla eilen ja tasoristeykset olivat toiminnassa. Raide oli ruosteessa ja telineet olivat raiteen vieressä eli tuota ei vielä käytetä. | ||||
|
23.10.2023 10:47 | Jukka Martio | ||
| Kiitokset Markolle tarkennuksesta. Vähän jää ihmettelemään, että vielä 1930-luvun alussa tehtiin valtatielle näin ahdas silta. Silloin ei kuitenkaan rautatien ja maantien eritasoristeyksistä ollut paljon kokemusta. Oli myös sangen uutta, että Heinolan rataa rakennettaessa Savoon johtavan valtatien ja rautatien risteykset tehtiin eritasoon. | ||||
|
Kuvasarja: Keski-Pasilan tasoristeyksiä ja vanhan varikon ylikäytäviä |
23.10.2023 10:01 | Antti Grönroos | ||
| Kuvanlaatu ei ole hyvä koska se on kuvattu sen ajan videokameralla joka on nykyään n. 20 v. vanha. Silloin kun siirsin videot VHS:tä DVD:lle, niin korkein kuvanlaatu mahdollisuus oli 480p. | ||||
|
|
23.10.2023 09:13 | Heikki Jalonen | ||
| Olipa mielenkiintoinen ja ainakin minulle uusi tieto, että myös Suomessa on kokeiltu venttiiliohjauksia höyryvetureissa. Venttiiliohjauksissa on useita hyötyjä verrattuna luistiohjauksiin: pienempi hyödytön tilavuus (sylinteri-luistikokonaisuuden hukkatila), laajoissa rajoissa valittavat avautumis- ja sulkeutumishetket (paisunnan mahdollisimman tarkka hyödyntäminen), höyryn kulun nopeampi avautuminen ja sulkeutuminen (lähes on/off- toimintamalli), pienemmänt lämpöhäviöt, pienempi koneiston kitka, vähäisempi sisäisen voitelun vaatimus jos tärkeimmät mainitaan. Haittojakin on: rakenne on monimutkaisempi, venttiilien liike on edestakainen ja luonteeltaan hakkaavaa (katsokaapa Finlaysonin Sulzerin venttiileiden ilmavaimentimia!). Corliss-koneissa (ja sen monissa seuraajissa) joissa oli kiertoluistit ohjauksessa osa ongelmista oli korvattu muilla ongelmilla kuten pesäkkeen hankalasti korjattava kuluminen. Tai Lenz-systeemi, joka oli desmodrominen eli kaikille Ducati-moottoripyörien ystäville tuttu hankaluus tarkkoine säätöineen... |
||||
|
23.10.2023 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Uwe! Täällä Helsingissä kilpailutetuissa busseissa on myös ilmarenkaat. Kiireelliset kuljettajat (etenkin oransseilla busseilla) ovat kovin kiireisiä, joten aina hidastustöyssyissä kyyti on sellaista, että provinssista palatessa joutuu keräilemään katuojiin sinkoilleet välilevyt talteen! Harmillista, kieltämättä, mutta kun ne hidastustöyssyt on "omistettu" hupailuajoja ajaville yksityisautoilijoille. Näiden mielestähän nopeusrajoitukset ovat vain nynnyjä ja akkamaisia ajelijoita varten. |
||||
|
|
23.10.2023 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisätietoja Eljaksen kommenttiin, siis välimatkoja: Helsinki - Viipuri on Turistin mukaan 313 km, aikataulukirjan 107 mukaan: 313,3 km. Seuraavaksi välimatkatietoja aikataulusta nro 107, voimassa 15.5.1938 alkaen: Helsinki - Riihimäki = 71,7 km. Malmi - Tikkurila = 5,0 km. Riihimäki - Lahti = 58,9 km. Hikiä - Oitti = 6,5 km. Lahti - Kouvola = 61,1 km. Uusikylä - Mankala = 9,3 km. Koria - Kouvola = 6,2 km. Kouvola - Simola = 81,6 km. Kaipiainen - Kaitjärvi = 12,5 km. Kaitjärvi - Taavetti = 11,7 km. Taavetti - Bone Hill, eikun anteeksi: Luumäki = 11,9 km. Simola - Viipuri = 40,0 km. |
||||
|
|
23.10.2023 00:22 | Uwe Geuder | ||
| > Pitää kai joskus käydä kokeilemassa, jos joskus taas matkustetaan. Kun kirjoitin tuota 2,5 vuotta sitten en olisi ajatellut, että ensimmäinen huvimatka veisi Clermont-Ferrandiin. Enkä tiennyt (tai ainakaan muistanut), että Clermont-Ferrandissa on Translohr ennen kuin näin nyt kadulla sen yksinäisen kiskon. Matkustuskokemus oli pettymys, vaikka ennakkoon oli varoitettu. Ajo on hyvin epätasaista, nykivä ja heiluva vaikka nopeus ei ollut edes keskustan ulkopuolella päätä huimaavaa. Siis sekä sivusuuntiin että ylös alas. En ymmärrä, kuinka kumipyörillä voi betoniradalla saada niin epätasaista menoa aikaiseksi. Koko runko tai ainakin sen muovipaneelit narisevat melkein koko ajan. Herätti muistikuvia Sydneyn Monorailista ja Berliinin M-Bahnista, mutta ne ovat molemmat jo kauan purettu, kun ilmeisesti eivät olleet menestyksiä. Tavalliset teräspyörät kiskoilla toimivat vain paremmin. Myös Pariisin kumipyörämetro ei kärsi niistä ongelmista. |
||||
|
22.10.2023 22:51 | Petri Sallinen | ||
| Se "joku" ei tiennyt riittävästi. Ykkönen määrättiin maalattavaksi numerosarjan eteen 22.9.1934 määräyksellä Ko 1132. | ||||
|
22.10.2023 22:11 | Teemu Halttunen | ||
| Kyllähän siinä pari vuotta meni. Vielä 2022 alkuvuonna noihin vanhoihin asetinlaitteisiin tehtiin täysi huolto allekirjoittaneen toimesta. Harmitta vaan, että ei tullut kysyttyä, että olisiko kyseisten liikennepaikkojen vanhat kauko-ohjaus releistöt voineet säästää johonkin museotoimintaa varten, kuten vaikka esim. Kalvitsaan yms. Olisi nimittäin ollut hieno pästä kuuntelemaan noiden kauko-ohjaus releistöjen raksahtelua vielä jossakin. | ||||
|
22.10.2023 21:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna kaartamassa Tottolan tunneliin täältä kuvan vanhalta ratalinjalta: https://srm.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:6386 | ||||
|
|
22.10.2023 21:44 | Jimi Lappalainen | ||
| I-vaunun numero on 150'259. Kun lisäsin tämän kuvan vuonna 2021, sain yksityisviestin että I-vaunut olivat yleensä 50'000 -sarjassa. Kuitenkin nyt löytyi toinenkin kuva 150'000 -sarjan I-vaunusta: https://srm.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:4662 | ||||
|
22.10.2023 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei vaihtoa oltu aikataulutettu vaikkapa seuraavalle asemalle, Hammaslahteen? | ||||
|
|
22.10.2023 21:22 | Teppo Niemi | ||
| Tuo junanvaihto Joensuusta tulevaan P 2:een on tullut tehtyä parikin kertaa. | ||||
|
22.10.2023 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Renault? Tuon aikaisilla ranskalaisautoilla oli maine, että ne "ruostuivat mielellään". | ||||
|
22.10.2023 21:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Ari-Pekka, otaksun sinun tarkoittavan rohkeaa innovatiivisuutta. | ||||
|
|
22.10.2023 20:51 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä tuuri! 72-sarjassa on aitoa amerikkalaista perinteistä Switcher -henkeä! Onkohan Alcon S2 toiminut jonkinlaisena innoittajana ("Tuolta vaihtoveturin pitää näyttää!") | ||||
|
|
22.10.2023 20:48 | Otto Tuomainen | ||
| Regiojetin kalustonsiirtojunaa lähdin tänne kuvaamaan. Minulla ei ollut tietoa aikatauluista vaan ajattelin kokeilla tuuria, lopulta tätä junaa tarvitsi odotella noin 15 - 20 minuuttia. | ||||
|
|
22.10.2023 20:48 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha! Palojälkiä näkyi useassa BNSF:n koneessa tällä matkalla, kyseessä voi tosiaan olla nokipalo (ajattelin, että osa dieselistä ei olisi ehtinyt palaa moottorissa). | ||||
|
|
22.10.2023 20:40 | Jouni Halinen | ||
| Olisko noi vaunussa olevat autot uusia ((Jeepissä ei ole R-kilpeä) ja menossa jälleenmyyjille, ainakin Jeepin maahantuoja oli lähellä, ehkä kilsan päässä. Esa puhuu asiaa. Netti kertoo, että valtio hankki paljon Wagoneerejä, esim. VR ja PostiTele. Näiden maahantuoja oli 70-luvulla Maanauto Hertsikassa ja niihin vaihdettiin asiakkaan tilauksesta Valmetin diesel moottoreita. Kerrotun mukaan äänimaailma oli kuin traktorilla. | ||||
|
|
22.10.2023 20:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tamperelaista järjenjuoksua seurailtuani en pitäisi Teve-Femman nakkikioskireissua mahdottomana. | ||||
|
|
22.10.2023 20:06 | Timo Haapanen | ||
| https://www.amccf.com/mainokset/78Wagon-Chero-nyt-myos-dieselilla.jpg | ||||
|
|
22.10.2023 19:59 | Timo Haapanen | ||
| Wagoneerin edessä näyttäisi olevan Renault 6. Valmistettu vuodesta 1968 kahdeksankymmenluvulle asti, joten aikahaarukka sopisi ylläoleviin arvioihin. 70-luvulla Wagoneereihin muuten ympättiin Valmetin 411-dieseleitä, muistan pari sellaista nähneeni. | ||||
|
|
22.10.2023 19:57 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut mielenkiintoinen näky! | ||||
|
|
22.10.2023 19:55 | Juha Riihimäki | ||
| Upea kuvakulma konttijunaan. Toisessa veturissa näköjään ollut tulipalo (nokivalkea?), jonka jälkiä ei vielä maalattu peittoon. | ||||
|
22.10.2023 18:36 | Markku Naskali | ||
| Noita maitolaitureita on ilahduttavasti monin paikoin kunnostettu erilaisiksi muistomerkeiksi ja koristeeksi. Aikoinaan ne olivat tärkeä osa maatalouden logistiikkaketjua ennen kuin moinen sanakummajainen oli keksitty. Niillä oli myös merkittävä sosiaalinen merkitys. Naapurit tapasivat toisiaan ja nuoriso usein siellä kokoontui. | ||||
|
22.10.2023 17:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mysteeriksi jäi, hankittiinko mopedi. | ||||
|
22.10.2023 17:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Joskus päässyt tähän kuvaamaan, ei onnistu enää. | ||||
|
|
22.10.2023 17:05 | Teemu Saukkonen | ||
| FA4-koppaisen Matukan perusteella oltava 1977 jälkeen. Mikä lie tuo toinen kyydissä oleva auto? Austin Maxilta näytti mutta ei taida olla se. | ||||
|
|
22.10.2023 17:04 | Jouni Halinen | ||
| Wikin artikkelissa vesitornin valmistusvuodeksi mainitaan 1977. Vesitornista järjestettiin aikoinaan suunnittelukilpailu, ja sen voitti arkkitehti Simo Lumme kilpailutyöllään ”Vesirousku”. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni Mutta tuossa yllä olevan kuvan alla mainitaan ”vesitorni rakenteilla 1979”. Aika spesiaali rakennustapa on ollut kyseessä. Tunkkeja on ollut 33 kpl (330 tn/kpl) joista suurin osa oli rakennelman yläosassa eli ne nostivat metallitankojen avulla säiliötä ylöspäin ja osa tunkeista oli alapuolella tukemassa ja nostamassa. Kuvakin systeemistä löytyy. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuori_water_tower_drawing-and-lifting_technique.svg Autontunnistusta ”peliin”. Volvo 242, 70 luvun lopun sininen?. Mazda 323 FA http://www.autowiki.fi/index.php/Mazda_323_(FA) aika uusi tässä. Faijavainaa osti kesällä 1979 3-ovisen kananpojan keltaisen ja 1981 hän vaihtoi sen 5-oviseen, väri oli jotain tummanruskean ja pronssin väliltä, tässä taitaa olla juurikin sen värinen auto. Kolmannen auton merkki ja malli on ihan ”kielenpäällä”. |
||||
|
|
22.10.2023 15:28 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin yksi 784-ajo on taltioitu Lenz-kaudella. H9 784 7.6.1939 P13 Hki-Viipuri, junapaino 212 t. Hki-Ri 54'46" (nopein väli Ml-Tkl 2'51" = 107,2 km/h, Tkl-Ri vaihteli 80-90 km/h) Ri-Lh 45'55" (nopein väli Hk-Oi 3'26" = 92,3 km/h, Jr hidastus) Lh-Kv 48'05" (nopein väli Ukä-Mankala 6'07" = 92,4 km/h, Kra-Kv hiljaa) Kv-Simola 56'12" (lähtö 6' myöh; Kpa-Kaitjärvi 7'12" =104,0 km/h, Kaitjärvi-Taavetti 6'08" = 114,3 km/h, Taavetti-Luumäki 6'24" = 111,3 km/h) Simola-Viipuri 42'02" (1 hidastus, ja tulo-op. 66" pysähdys) |
||||
