|
|
28.09.2024 17:36 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä niitä pomminvarmojakin klassikoita löytyy, kuten Volvo 240 ja Toyota Hilux 80-luvulta. Kyllähän autoja toki on hyvä huoltaa, että toimii pitempään ja paremmin. Sitten kyllä jos sähköaut... siis sähköllä toimivasta nelipyöräisestä kulkupelistä hajoaakin vaikka akku, niin sitä ei sitten itse vaihdetakaan omalla pihalla. Jos taas vaikka 80-luvun Volvosta hajoaa jotain, harvoin se edes estää kulkemisen, ja sen voi oikeastaan aina korjata itse. FSD-hirvitykset nyt on sitä luokkaa, että parempi kun ei pahemmin mieti niitä, niin säilyy mieli rauhallisempana. | ||||
|
|
28.09.2024 17:21 | Jari Ahokas | ||
| Jos haluan harrastaa, niin pistetään jompikumpi V8 pihalla käyntiin. Ja katsotaan mitä vikaa tällä kertaa em. autossa on (ikää 35 & 46 vuotta). Kaikkeen muuhun sitten sähköllä, varsinkin jos pitää päästä varmasti perille. Ei millään pihassa olevalla autolla nyt Vantaalta k***matta Lappiin pääse, mutta ei kyllä kuljettajakaan siihen kykene. Lasse varmasti odottaakin innolla Teslan FSD:n hyväksyntää Eurooppaan, huhujen mukaan Q1/2025 olisi tekeillä :) |
||||
|
|
28.09.2024 17:10 | Jari Ahokas | ||
| Traficomin sivuilta selviää (maksutta), että auton käyttöönottopäivä on 6.2.1969 ja ensirekisteröity Suomeen 31.7.2009. Tällä hetkellä ei ole liikennekäytössä ja seuraava katsastus 16.5.2025 mennessä. Ei ole museorekisterissä. | ||||
|
|
28.09.2024 17:02 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Sataman valot' levytti Harmony Sisters (eli Valtosen sisarukset) vuonna 1937. Metro-tytöt perustettiin 1940-luvun lopulla. Niinkun tällä nyt sitten olisi mitään tekemistä raideliikenneharrastuksen kanssa. |
||||
|
|
28.09.2024 16:45 | Lasse Reunanen | ||
| Jos on museorekisteröity, niin melkoisen huonolla pidolla on ollut, kun on kolhuja ja ruttuja täynnä. Eikä se rekisterikilpeen juuri vaikuta jos sitä hait. Haalistuneen näköinen kilpi on oletettavasti alkuperäinen tai sitten autoon on haettu alkuperäisellä tunnuksella oleva musta kilpi takaisin. Ei SGT-xx tunnusta muuten jaeta. Kuplalle ei ole lyhyelle kilvelle tarvetta, niin uustuontiautolla olisi leveä 6-merkkien kilpi, sen saa mustapohjaisenakin. Jos olisi museoajoneuvo, eikä olisi anottu alkuperäistä tunnusta, alkaisi kilpi M-kirjaimella. | ||||
|
|
28.09.2024 16:26 | Lasse Holopainen | ||
| No siis itse en miellä ajamiseksi sitä jos pelkästään istuu hiljaisessa liikkuvassa laitteessa ja pitää kiinni ohjauspyörästä (oletan että vakionopeudensäädin on suosittu). Ohjauspyörän kääntelyn lisäksi moottorin kierrosten säätely kaasulla, sekä kytkimen käyttö ja vaihteiden repiminen kuuluu asiaan. Asiaan kuuluu tietenkin konepellin alta tuleva sinfonia, sonaatti, toccata, tai millaista musiikkia mistäkin autosta pistää tulemaan kierrosten lukumäärää säätelemällä. | ||||
|
|
28.09.2024 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan höyryveturi 50 3662-9 on DDR - Reichsbahnin Reko-veturi. Se oli saanut mm. uuden hitsatun, polttokammiolla ja sekoitusesilämmittimellä varustetun kattilan. Veturin alkuperäinen numero oli ollut 50 1249. Näitä Reko-50:iä DR:llä oli 208 veturia (Reko-työt tehtiin vuosina 1959 - 1963). Kaikkiaan natsi-Saksan Reichsbahn oli rakennuttanut noin 3140 BR 50:ää, vuosina 1938 - 1944. |
||||
|
|
28.09.2024 16:21 | Lasse Holopainen | ||
| Siis eikös tuo ole vain museorekisteröity? | ||||
|
|
28.09.2024 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lainaus Bussidata-sivuston kalustoluettelosta (koskien Sookaria), kuvan auto on otettu käyttöön kesäkuussa 1959 ja poistettu 1972. Sillä on ollut rekisterit TZ-201 ja TT-883. Alustan akseliväli on 4830 mm ja autoa säilyttää Satakunnan Mobilistit. Istumapaikkaluvuksi on mainittu 34. Siten voidaan olettaa kuvan olevan suht tuoretta vuosikertaa? |
||||
|
|
28.09.2024 15:16 | Lasse Reunanen | ||
| Auto on oletettavasti 1968, koska on jo isot puskurit. Ainakin SGT-rekisterikilvet oli Pohjois-Karjalassa jaossa v. 1968. Periaatteessa, mutta hyvin epätodennäköisesti, kilpi voi olla jaettu myös vuonna 1969, mikäli on ollut jonkun pienen pitäjän vallesmannin toimistossa, missä on vähän rekisteröity autoja. Kupla on kuitenkin jo uudempaa mallia, minkä takaikkunaa on suurennettu, että näkee paremmin kun kehitys kulkee ohitse. |
||||
|
|
28.09.2024 10:35 | Eemil Liukkonen | ||
| Tosiaan tätä voisi tuijottaa tunti tolkulla! | ||||
|
|
28.09.2024 10:20 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava! Tätä en ollutkaan nähnyt! | ||||
|
|
28.09.2024 09:02 | Ilmari Tommola | ||
| Yläpuolellani oli onneksi puu, jonka alla oleva maapläntti pysyi jokseenkin kuivana. Kuvanoton jälkeen oli juostava sateen läpi pysäkille, mutta siinä vaiheessa kameralaukku teki tehtävänsä. | ||||
|
|
28.09.2024 08:33 | Pasi Seppälä | ||
| Ovat päässet nämä Savoon suuntaavat avovaunutkin junan keulille ja näin hienosti kuvaan mukaan. Yleisemmin nämä neljä Occ-vaunua ovat junan hännillä mutta joskus ovat näinkin päin. Mukavasti vielä aamu-usvaa saatu tallennettua näihin lataamiisi komeisiin kuviin. Edit. korjattu tuo avovaunun littera oikeaksi. |
||||
|
|
28.09.2024 08:23 | Jari Välimaa | ||
| Kyllä sähköautolla voi ajaa kaikenlaiset ajot, niin työmatkat kuin vapaa-ajan matkat. Ja akut kestävät koko auton käyttöiän. Tärkeintä on nopea pikalatauskyky. | ||||
|
|
28.09.2024 08:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Toinen sysi jäi susipimeässä tunnistamatta. | ||||
|
|
28.09.2024 08:07 | Pasi Seppälä | ||
| Onnistunut otos sateisesta syysillasta. Toivottavasti kamera säilyi kuivana. | ||||
|
|
28.09.2024 07:52 | Noah Nieminen | ||
| Onko tietoa muuten missä 3081 on? Vieläkö Ilmalassa? | ||||
|
|
28.09.2024 07:49 | Noah Nieminen | ||
| Olen itse tehnyt noin 2 vuotta projektia, jossa yritän saada kuvattua kaikki Sr1-veturit jotka ovat vielä ajossa. Melkein olen tyytyväinen, mutta 3016, 3026, 3027, 3039, 3071 ja 3081 puuttuvat. |
||||
|
|
28.09.2024 07:47 | Noah Nieminen | ||
| Juu vähän ihmettelin, kun joku oli tehnyt havainnon avoimessa datassa 3071:sestä. | ||||
|
|
28.09.2024 07:44 | Noah Nieminen | ||
| 27.9 oli Sr1 3023&3036. | ||||
|
|
28.09.2024 07:43 | Noah Nieminen | ||
| Itse ajattelin, että voisi viime vuodelta otetun kuvan lisätä, kun siinä oli kaksi punaista Sr1 ja molemmat nykyään hylätty. Sr1 3051&3097. | ||||
|
|
28.09.2024 05:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLHS:n Linja-autokuvaston 1950 - 1992 mukaan kuvan bussin korimalli on Autokori -1. Se on teräskorinen. Mallin valmistusajaksi kerrotaan vuodet 1958 - 1959. |
||||
|
|
28.09.2024 01:55 | Rasmus Viirre | ||
| Mein Gott! | ||||
|
|
28.09.2024 00:09 | Lasse Holopainen | ||
| Piti itsekin tsekata tuo kappale. Musiikillisesti hiukuan omalla tavallaan erikoinen ainakin alku. Sanoituksista sen verran, että hyvä kun niissä nyt jotenkin tajutaan, ettei ihminen kaikkeen pysty. Toki se siitä jää puuttumaan, että jos ihminen meinaa omalla toiminnallaan ja siitä lähtien saada maailmaa paremmaksi paikaksi, olematta kunnolla perillä minuudestaan, sekä transcendenttisestä, on homma vaikea, oikeastaan mahdoton. Minuuden löytyminen ja sen selkeytyminen terveellä tavalla on kyllä kokemus, jossa tulee henkisesti ja psyykkisesti kypsemmäksi. Sekään ei onnistu kylläkään ilman käsitystä absoluuttisesta oikeasta ja väärästä, sekä yläkerran Isästä, joka ei halua ihmisille pahaa, vaikka olisikin omat hommat ihmisillä mennyt päin metsää. Tältä vapauttavalta pohjalta kun näkee asiat, avartaa se mielen ja psyyken niin, että toivottomaltakin näyttävissä asioissa näkee paljonkin toivoa. | ||||
|
|
27.09.2024 23:42 | Eljas Pölhö | ||
| Vaihdelyhtyjen kokeiluhistoriaa: 1962 elokuun 15 päivästä lukien vaihdelyhdyn asemasta Jt:n 26 §:ssä mainittua opastelyhtyä saa kokeilla [Juojärvellä] siten muutettuna, että levyn toiseen reunaan on kiinnitettynä 10x40 cm suurinen suorakaiteenmuotoinen levy näyttämään opastetta myös vaihteen ollessa johtamassa suoralle raiteelle (Ve 1) ja levyn vaihteen asentoon osoittavat valkeat kuviot on päällystetty valkealla heijastinkankaalla. (en tiedä johtiko Juojärven kokeilu mihinkään, aihe on minulle outo) | ||||
|
|
27.09.2024 23:32 | Timo Salo | ||
| http://vesapetays.net/NEWGAL/g397.html | ||||
|
|
27.09.2024 23:31 | Eljas Pölhö | ||
| "Kulta-ajan bussit 1957-1963"-kirjan mukaan tämä on Mercedes-Benz OP 312/4830 Autokorin korilla, vuosimalli 1959. | ||||
|
|
27.09.2024 23:24 | Eljas Pölhö | ||
| 1.6.1964 alkoi uittopuunippujen kuljetus Suolahdesta. Kuljetus käsitti 5 junaa päivässä ja vaunustona käytettiin 80 kpl Hkk-vaunuja, joihin asennettiin pankot aluksi vain kesän ajaksi. Rautakavakuljetukset käsittivät 8747 vaunukuormaa 426 junalla. 1965 rautakanavakuljetuksia varten muutettiin Pieksämäen konepajalla 115 Hkk-vaunua pankkovaunuiksi 20.5.1965 alkanutta kautta varten. 1965 toteutui sitten 723 junaa, jotka käsittivät 15529 vaunukuormaa. ... 1968 ajettiin 703 junalla 17556 vaunukuormaa. 1968 suurin käyttäjä oli Yhtyneet Paperitehtaat Oy (4826 vaunua). 1968 suurin yksittäinen tuoteryhmä oli havutukit 3'843'381 m3 (koivutukit toisena 865'351 m3). Vuonna 1968 Suolahden rautakanavaa käytti 9 firmaa. |
||||
|
|
27.09.2024 23:14 | John Lindroth | ||
| Tähän ja koko maailman tilanteeseen sopii juuri nyt kovasti tykkäämäni kappale "In Our Small Way"Michael Jackson 1972 Motown Records säv.Verdi/Yarian. | ||||
|
|
27.09.2024 23:03 | Lasse Holopainen | ||
| En tiedä aiemmista äänityksistä, mutta mieskuoro Aikamiehet on sen ainakin äänittänyt käsittääkseni 60-luvulla. Voi ehkä olla uudempikin. | ||||
|
|
27.09.2024 23:01 | Lasse Holopainen | ||
| Esa, se on todellakin näin. Pienetkin positiivista ilmapiiriä tuovat asiat voivat vaikuttaa isosti. | ||||
|
|
27.09.2024 22:59 | Timo Salo | ||
| Jonkun aikaa mietittyäni muistan(?) tarkoittamana porilaisen yhtiön nimen: V. Keto-Seppälä, mutta tämä ei ole samaa lafkaa... | ||||
|
|
27.09.2024 22:57 | Lasse Holopainen | ||
| Kyllä. Monessa Bachin teoksessa tulee myös niiden sanoma suoraan sieluun, niin että kun musikaalinen sanoma on juuri kohdallaan, puhuttelee se myös tunteita. Mikä tulee mieleen niin teos BWV 78 Karl Richterin johtamana vuodelta 1961 on mahtava, varsinkin alkuosa, sitten myös erityisesti lopussa oleva resitatiivi ja aria Kieth Engenin laulamana. Näissä Richterin johtamissa vanhoissa äänityksissä on myös musikaalisesti sitä jotain, mikä uudemmista äänityksistä puuttuu, vaikka onkin samat nuotit, mutta kuulostaa niin erilaiselta. | ||||
|
|
27.09.2024 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin taustan ruskea jarrukoppivaunu olisi Reichsbahnin peruja? | ||||
|
|
27.09.2024 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aallokko rantaan lyö ja valot satamassa loistaa", lauloi Suomen ensimmäinen underground-yhtye eli Metro-tytöt. Vai oliko se "Geschwister Waltoonen"? |
||||
|
|
27.09.2024 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei "Hitlerin kosto" olisikin vuosimallia 1966 tai 1967? | ||||
|
|
27.09.2024 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin muistuu mieleen Suolahti - Keljonlahti rautakanavan vaunut. Taisivat olla pankotettuja Hdk:ta alkuaikoina? |
||||
|
|
27.09.2024 22:13 | John Lindroth | ||
| Hyvä Esa ja WoW,sekä sydämen kuva! | ||||
|
|
27.09.2024 22:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos teidän lähipiirissänne on joku, joka on muuttunut entistäkin hiljaisemmaksi ja syrjään vetäytyvämmäksi, niin älkää jättäkö häntä yksin!!! Jo se, että taputatte olkapäälle saattaa pelastaa hänen päivänsä. Eikä paljon sanojakaan tarvita. Tilanteesta riippuen pystytte kyllä arvioimaan, että mitä sanoa ja kuinka paljon. Emmehän me ole täällä vain itseämme varten... |
||||
|
|
27.09.2024 21:57 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvassa keisariinan kivestä pallo ja kaksoiskotka vielä puuttuvat, ne laitettiin paikoilleen vasta vuonna 1971. Aiheesta Wikissä. ”Helmikuun vallankumouksen jälkeen 17 huhtikuuta 1917 venäläiset matruusit vetivät alas muistomerkin pronssisen pallon ja kaksoiskotkan sekä poistivat jalustassa olevat inskriptiot. Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja sen alustana oleva pallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna 1971, kun asiasta oli ensin konsultoitu Neuvostoliittoa ja varmistettu, ettei naapurimaalla ollut mitään tätä vastaan”. |
||||
|
|
27.09.2024 21:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole tämä lavialainen, herra Lasse. Autokori Oy Turussa harrasti tuon näköisiä logoja, kuin mitä kuvan bussin tuulilasin alapuolelta näemme. Kutterilla kun oli se heidän Dieffenbacher-puristimensa, niin siinä on pääasiallinen selitys Lavian Autokorin kutteristiseen sukunäköön. Lavian omat puristimet olivat taatusti kevyempiä... Kuvan bussin kyljessä on nähtävissä omistaja: P. Sookari, siten kuvassa oleva auto olisi uskoakseni maitokahvin ruskea? |
||||
|
|
27.09.2024 21:38 | John Lindroth | ||
| On olemassa musaa joka menee suoraan sieluun ja tunteisiin,niissä on usein rakkauden viesti!Kannattaa myös muistaa mitä Richard Wagnerin upeassa oopperassa"Nuernbergin Mestarilaulajat" sanotaan ,viesti on"Älkää Unohtako vanhoja mestareitanne"! (Vergisst eure alten Meister nicht) |
||||
|
|
27.09.2024 21:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Jos kohta noin 99 prosentissa näkemistäni vaihdelyhtykuvista lyhtyjen päätyikkunat ovat kirkasta lasia, tuossa se näyttäisi olevan helmiäisvalkeata: https://vaunut.org/kuva/168354 . Lisäksi Jukka Ahtiaisen ja Jari Auvisen »VR Suomi ― Dieselien aikaan» -kirjan sivulla kaksitoista olevassa kuvassa numero yksitoista on nähtävillä vesiviskurin lyhtyopastin, jonka päätylasi on »maitolasi». | ||||
|
|
27.09.2024 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laura Ingalls Wilderin "Pieni talo preerialla" - kirjasarjan osassa "Hopeajärven rannalla" kuvittajan tekemän piirroksen mukaan nuo "puistonpenkit" vaikuttavat tyyliin hyvin sopivilta. | ||||
|
|
27.09.2024 21:32 | John Lindroth | ||
| Itse olen pikkupoikana isäni kanssa nähnyt VR1 veturin eli "Kanan" ottavan vettä juuri tuosta kuvan vesiviskurista! | ||||
|
|
27.09.2024 21:11 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tämä Lavian Autokorin rakenne, vaikka erehdyttävästi näyttää Kutterin veljesten korilta? Lavialaisethan osti muotopellit valmiina Kutterilta ja sen takia yhdennäköisyys. Lavian Autokori oli viimeinen puukorien valmistaja Suomessa. Lopettamiseen v. 1982 asti valmistivat puukoreja. | ||||
|
|
27.09.2024 20:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan toinen, kolmas ja neljäs vaunu ovat normaaliraiteisia tavaravaunuja, ja ovat todennäköisesti kuormattu rullapukeille. Junan ensimmäinen vaunu on sen sijaan 1000.mm raideleveyden välivaunu,.josta löytyvät kapearaiteisen kytkimien lisäksi myös normaaliraitesen kaluston kytkentää varten korotetussa sijainnissa olevat normaalit.puskin- ja vetolaitteet. | ||||
|
|
27.09.2024 20:58 | Lasse Holopainen | ||
| Kuuntelin sen taas uudestaan, ja kyllä se on muuten hyvä homma, että on tehty sen aiheisia musiikkikappaleita oikealla tavalla. Nämä vanhemmat kappaleet monesti tukevat myös psyykkistä ja henkistä terveyttä, niiden tekijät kun nähdäkseni olivat useammin lähempänä elämää, kuin mitä nykyään. Meinaan mitä on kuullut radiosta ja ties mistä toosasta tulevan näitä tämän vuosituhannen uusia biisejä, niin sanoitukset ovat monesti aika kaukana terveistä asenteista, jota kautta myös psyykkisestä ja henkisestä terveydestä, miksei epäsuorasti myös fyysisestä. Mutta näissä vanhemmissa kappaleissa myös musiikillinen sanoma on monesti paljon parempi ja inhimillisempi, niissä on sitä jotain. | ||||
|
|
27.09.2024 20:49 | John Lindroth | ||
| Paikka lienee Wernigerode-Hasserode. | ||||
|
|
27.09.2024 20:49 | Lasse Holopainen | ||
| Se on mahdollinen väritys myös. Itselle tuli ekana mieleen sage-vihreä bussi, jossa pilarit ja muut kirkkaammat osat olisivat vaaleankeltaisia. Sellaisessa värityksessä olen nähnyt kuvan vastaavasta bussista, en ole varma oliko ihan sama malli. | ||||