Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| "Kumarran ja hattuani kohotan" "Toijalan aikaansaaville pojille" projektinne parissa. Toivottavasti näen, uskon näkeväni vielä Vr11:sta museoliikenteessä. Paljon tulee olemaan "pojilla" vielä ongelmia ratkaistavina edessä.... | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1818 uran alku: 1955.11.25/1955.12.05 Hankintasopimus Hat 2373/7110 1959.01.29 vastaanottokoeajo 1959.04.29 luovutustarkastus (kenttäpuhelin johtotankoineen puuttuu, Valmet asentaa veloituksetta) 1959.05.13 vastaanottopöytäkirja allekirjoitettu - moottori Tampella MAN W8V 22/30 Am. A. N:o 305012 - vaihteisto SRM - DS 1.2 N:o 16 - suunnanvaihtolaatikko piir. E 401381 N:o 1116 1958.03.04 Lisähankintasopimus N:o 412/2760 (kaksinajolaitteet) 1959.04.29 vastaanottokoeajo yhdessä Vr11 1819 kanssa Tampere-Haapamäki, 107 akselia, 1295 tonnia ja Haapamäki-Tampere 84 akselia, 828 tonnia. 1959.04.29 luovutustarkastus 1959.05.13 kaksinajolaitteet vastaanotettu |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 21:39 | Samuli Rinne | ||
| Hieno projekti! | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 21:30 | Petri Nummijoki | ||
| Tehtiinköhän veturilla 1804 laajemmat koeajot, mitä 1805:lla? Kovin laajalta ja monipuoliselta kokeilu ei vaikuta, jos tuossa oli kaikki, kun kysymyksessä oli sentään aivan uuden tyyppinen veturisarja VR:llä. | ||||
|
14.01.2024 20:46 | Jarno Piltti | ||
| Sattumakuva. Todella kova. | ||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 19:50 | Simo Tuominen | ||
| Kiitos Eljas tiedoista, löytyisikö Vr11 1818 minkäänlaista historiatietoja. Kun nyt käytännössä Vr11 1805 ei ole enään olemassa. En tiedä, olisikohan missään enään olemassa kirjoja Vr11 1818 veturiin. Mitään papereita ei ilmeisesti tullut Toijalaan, kun veturi siirrettiin Kuopiosta museokunnostuksen jälkeen. 1805 alkuperäinen ohje- ja korjaushistoria onkin tallessa. 1818 on tainnut olla Pieksamäen kirjoilla loppuaikansa. |
||||
|
14.01.2024 17:49 | Leevi Heino | ||
| Kyllähän se minä olin. Oli kyllä hauska sattuma. Ja tämä junien kohtaaminenkin. | ||||
|
14.01.2024 16:25 | Panu Breilin | ||
| Tämän malliset Simns-vaunut (kuten myös konepajalla oleva Habins-vaunu) taitavat olla lähinnä koevaunuja, joita ei ehkä erilaisuutensa vuoksi haluta liikenteeseen? Tiedä sitten mikä suunnitelma Yaralla on tuon ammoniakkiliikenteen suhteen. Toistaiseksi ammoniakki tulee Venäjältä, mutta kuinka kauan? |
||||
|
Kuvasarja: Vr11 |
14.01.2024 16:01 | Eljas Pölhö | ||
| Vr11 1805 uran alku: 1955.11.25 Hankintasopimus Hat 2354/7114 1958.04.25 koeajo Tampere-Toijala-Tampere, 300 t tavarajuna 1958.05.02 koeajo Tampere-Riihimäki-Tampere, 600 t meno, 700 t paluu. Matkoilla mitattiin veturin vetovoima eri nopeuksilla. 1958.05.06 Kokeilu vaihtotöissä Tampereen matkustajaratapihalla 1958.05.09 koeajo Tampere-Haapamäki-Tampere, korma 700 t. Matkoilla mitattiin veturin vetovoima eri nopeuksilla. 1958.05.16-17 luovutustarkastus 1958.05.17 vastaanotettu VR:lle |
||||
|
|
14.01.2024 15:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Miks näitä (tätä ja noita ammoniakkivaunuja) makuutetaan konepajalla eikä oteta käyttöön? | ||||
|
14.01.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot. | ||||
|
|
14.01.2024 12:22 | Timo Salo | ||
| Pahus, tuota en tullut edes ajatelleeksi... Vetureissa kun ei ole mahdollisuuksia "nastapyöriin". Tuollaisissa "tehonsiirroissa" kitkan pitää olla hyvä! | ||||
|
|
14.01.2024 12:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja toki paljon toistuu samanlaisiakin rutiineja ajeluissa, mutta keli vaikuttaa paljon. Syksyn pahimmilla lehtikeleillå sähköjarrulla ei paljon virkaa ole. | ||||
|
|
14.01.2024 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä hyötyjarrutuksilla on merkitystä junaliikenteen energiankulutukseen. Toijalan yleisönpalvelupysähdyksestä Kuurilan suuntaan lähtiessä on yleensä sellainen tilanne, että vastaan tulee Toijalaan pysähtyvä juna. Ja kyllä siinä on aina hyvät kilovoltit langassa. Sen olen huomannut. | ||||
|
|
14.01.2024 11:54 | Timo Salo | ||
| Olen aina kuvitellut, että kuskit jotka ajavat esim. Tampere-Rauma-Tampere väliä isoilla tavarajunilla, niin jarrutukset muodostuu tavaksi samoissa paikoissa ja menetelmillä. Jos vaikka itse odotat valoja Siurossa Nokiallepäin, niin jarruttaako vastaantuleva juna aina samalla tavoin, vai onko se asia kuskin päässä/käsissä? Siinähän olisi hyvä seurata mitä tapahtuu ja omasta jännitemittarista ehkä parhaiten oman hyötyjarrutuksen aikana...Olen pikkuhiljaa alkanut oppia, kuinka iso merkitys tuollaisella hyötyjarrutuksella voi olla. Omassa pompannapissa on mittari mikä kertoo milloin ladataan/ajetaan sähköllä/bensamoottorilla. Kuitenkin esim. kesäaikaan ajosuhde sähkölle on iso. (50-60%) Siitä voisi vetää johtopäätöksen, että kuinka iso energiansäästö saavutettaisiin käyttämällä mahd. usein hyötyjarrutusta. Muuten tehot menevät lämpönä taivaantuuliin kuten Sr1:ssä. | ||||
|
|
14.01.2024 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä ei voi tietää, johtuuko jännitteen pieni nousu jonkun muun sähköjarrutuksesta vai jostain muusta. Mutta sen olen pannut merkille, että langan jännite yleensä hieman nousee, jos itse hyötyjarruttaa. | ||||
|
|
14.01.2024 10:51 | Timo Salo | ||
| A-P: Onko jännitteen nousua havaittavissa, jos "kaveri" jarruttaa tehokkaasti sähköllä? Teoriassa pitäisi olla, vallankin jos ajolankaa on pitkälti välissä... (Jarrutus generoi liike-energiasta sähköä verkkoonpäin. Siittä ei ole ainakaan minulla hajuakaan millaisella sähköteholla Sr2 tai Sr3 jarruttaa? Max. megawateissa?) | ||||
|
|
14.01.2024 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja Esan eiliseen ihmettelyyn ajolangan jännitteestä. Se tosiaankin vaihtelee tilanteiden mukaan. Jos vaikkapa pari raskaampaa tavarajunaa lähtee samaan aikaan joltain asemalta eri suuntiin, niin sopii tarkkailla jännitemittaria, ettei lanka kuivu. Siinä sitten hiljaisesti, kumpikin omaa kilovolttimittariaan töllöttäen ja tehonpyyntiä säännöstellen, haetaan sitä tasapainoa. | ||||
|
13.01.2024 22:58 | Jyrki Talvi | ||
| 80 luvulla, juna oli komea näky tavara ja postivaunuineen. | ||||
|
13.01.2024 21:57 | Timo Haapanen | ||
| Onpas kirjava Vankka. | ||||
|
|
13.01.2024 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Topin mainitseman tehoelektroniikan jms. vika- ja häiriötilanteissa. | ||||
|
13.01.2024 20:18 | Panu Breilin | ||
| Junan loppupään vaunu(t) ovat varmaan tuon verran ehtineet pomppia pölkkyjen päällä ennen kuin junan kulku on lopulta pysähtynyt. Kun on pitkä juna ja kenties vielä pimeää ja huono sääkin, niin vaunujen kiskoilta tippumista on vaikea huomata veturista käsin jos jarrujohto pysyy ehjänä. | ||||
|
13.01.2024 19:57 | Panu Breilin | ||
| Voh-vaunuissa on selvästi isompi kori kuin Vok-vaunuissa. Nämä kuvan vaunut ovat Voh-vaunuja. Vok-vaunuja ei ole Suomen sisäisessä liikenteessä. | ||||
|
13.01.2024 19:52 | Panu Breilin | ||
| Käsittääkseni näistä on varaosia irroteltu vielä silloinkin, kun ne seisovat tässä. Ainakin ensimmäiset Sr1:t olivat myös näillä sijoilla hyvin pitkän aikaa ennen kuin ne menivät myyntiin. | ||||
|
|
13.01.2024 19:32 | Petri Nummijoki | ||
| Onko käsisäädöstä todellista hyötyä jossain tilanteessa? Teoriassa kai käsisäädöllä virrat olisi mahdollista nostaa arvoon 1450 A, kun automaattiohjauksella maksimi olisi 1400 A mutta jos ylivirtareleet todellisuudessa sallivat enintään 1200-1300 A https://www.vaunut.org/kuva/162036 niin eroa ei käsisäädön ja automaattiohjauksen välillä liene. Käsisäädöllä kentänheikennys ei kytkeydy, joka voisi hillitä moottoreiden ryntäämistä ympärilyönnin tapahtuessa mutta lieneekö merkittävä asia, kun Sr1:ssä kentänheikennys ei ole muutenkaan portaaton? Se nyt tietysti voi auttaa jotain, jos ympärilyöntitilanteessa vetovoiman säätäminen onnistuu käsikäytöllä nopeammin. | ||||
|
|
13.01.2024 16:19 | Raimo Harju | ||
| Toimivatko vielä varaosalähteinä. | ||||
|
|
13.01.2024 16:15 | Timo Haapanen | ||
| Ja Hasler https://vaunut.org/kuva/455?tag0=2%7CSr1%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7COhjaamo | ||||
|
|
13.01.2024 16:14 | Timo Haapanen | ||
| Iso ratti https://vaunut.org/kuva/73362?tag0=2%7CSr1%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7COhjaamo | ||||
|
|
13.01.2024 16:12 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos Topi kansantajuisesta selityksestä! | ||||
|
|
13.01.2024 16:06 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Vasta vielä ajossa olleita, tuokin 2546.. On se kylmää kyytiä.. | ||||
|
|
13.01.2024 15:45 | Juha-Pekka Marttila | ||
| 15km:n matkalla rataa hajonnut?? Miten tuo on mahdollista.? | ||||
|
|
13.01.2024 15:28 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Näin se alkaa pikkuhiljaa päättyä Deevereidenkin elämä.. | ||||
|
13.01.2024 14:20 | Antero Airola | ||
| Junan saapumisaika on todellakin noin kello 5 aamulla Queenslandin talviaikaan ja kello 4 kesäaikaan. Queenslandin rautatiet eivät selvästikään pidä naapurivaltion junasta. Kun itse muinoin (1996) tällä junalla matkustin, se onneksi törmäsi matkallaan radalle asettuneeseen lehmälaumaan ja jäi sopivasti muutaman tunnin myöhään. |
||||
|
|
13.01.2024 14:00 | Topi Lajunen | ||
| Timo, [A]utomaattikäyttö ja [K]äsikäyttö. Automaattikäyttö lisää tehonsäätöelektroniikkaa väliin, esimerkiksi nopeusasettelu poistaa pehmeästi ajomoottorivirrat asetetun nopeuden lähestyessä, ja pehmentää muutoinkin virtojen nousua ja laskua. Käsikäytöllä ohjataan ajomoottorivirtoja suoremmin, virrat reagoivat virransäätöpyörän liikkeisiin rivakammin. Esa, ratti oli juu alun perin isompi. Oli Hasler. On Knorr kuljettajaventtiilinä. |
||||
|
|
13.01.2024 13:58 | Juha Kutvonen | ||
| Postia ja kiitotavaraa ei näissä junissa enää kuljetettu tässä vaiheessa. Vuonna 1990 näyttää vielä menneen kolme G-vaunua Tpe - Jns, muttei yhtään paluusuunnassa. Lisäksi meni Pot Tku - Jns - Tku. | ||||
|
|
13.01.2024 13:10 | Timo Salo | ||
| Esa, tai sitten samassa piuhassa on raskas Sr2-juna suorittamassa sähköjarrutusta... :-)http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/6 | ||||
|
13.01.2024 12:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, deevereitäkin on siis jo "maissa". | ||||
|
|
13.01.2024 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mittarissa 28 kilovolttia? Onko se ajojohdon jännite tosissaan vaiko "Nitshevoo, hutoi bolshevik"-mittaritarkkuus? Eikös tuo ratti ollut alunperin isompaa mallia? Onko Sr1-sarjassa koskawn ollut Hasler & Bern nopeusmittaria? Entä jarrut? Knorr D2b kuljettajaventtiilinä kuten Huru 12:ssa? Nyt olisi lievä kurssitus paikallaan... |
||||
|
13.01.2024 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kehdosta hautaan, tuhannen putkan (tai kapakan) kautta..." | ||||
|
|
13.01.2024 10:28 | Timo Haapanen | ||
| Kuskit tietää, mutta tämä maallikko ei. Mitä tarkoittavat kirjaimet A ja K suunnanvaihtajassa? | ||||
|
|
13.01.2024 10:11 | Raimo Harju | ||
| Sieltä tullaan sitten kerhopäivän/ kerhoillan päätteeksi pää edellä alas/ ulos. | ||||
|
13.01.2024 09:15 | Lari Åhman | ||
| Kyllä. Hienosti Sr1 peilaa henkilövaunujen kyljestä. | ||||
|
|
12.01.2024 23:17 | Jyrki Talvi | ||
| Junasta puuttui G:t Tku Jns Tku. | ||||
|
|
12.01.2024 22:03 | Juha Kutvonen | ||
| Junan kokoonpano pe-la -öisin välillä Tpe -Tus oli Dr13/2xDv12+4xCEmt+2xEin+Eit+Eikt+EFit+3xCEmt+2xGfot. Oli melkoinen palapelijuna kokoonpanon vaihtuessa matkalla niin Pieksämäellä kuin Tampereellakin. | ||||
|
|
12.01.2024 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinäpä "Lahden Pulloseuran" joutomiesoletetuille oivallinen kerhohuone - ööörrrhhggh! - Hik - | ||||
|
12.01.2024 21:08 | Miitre Timonen | ||
| Ai täällä oli jo 2004 kesällä tolpat, mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
12.01.2024 20:43 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva sekä taiteellisesti että dokumenttinä! | ||||
|
Kuvasarja: Valakkoja |
12.01.2024 18:44 | Timo Haapanen | ||
| Lieneekö 2823 vielä liikenteessä? | ||||
|
12.01.2024 18:22 | Timo Salo | ||
| Hieno kuvasarja Robertilta, ei ole sattunut ennen kohille. Melkoisen JYRKKÄ KONTRASTI tuon vaaleahiuksisen tytön ja hmmm. ehkä hivenen siivottoman pajan välillä. On siinä kuitenkin kaikki "tarvittava" karusellisorvista lähtien! | ||||
|
|
12.01.2024 17:54 | Petri Nummijoki | ||
| Onkohan junan vaunumäärä tallella? Keulassa varmaankin Kuopion ja Kontiomäen suunnan makuuvanut ja sitten pari makuuvaunua Joensuusta. Kun näitäkin on mukana jo yhteensä 4 kpl niin kokonaisvaunumäärä voisi olla sellaiset 13-15 kpl? Tässä junassahan oli sellainen ikävä juttu, ettei autoja pystytty lämmittämään Tampereen ja Turun välillä, kun Dr13-veturissa ei moista valmiutta ollut. Pohjoisen suuntaan mentäessä ei varmaankaan haitannut, jos lämmitys kytkeytyi loppumatkaksi mutta Turkuun päin autojen moottorit ehtivät pakkasella jo kylmettyä. Helsingin Sanomissa oli joskus näihin aikoihin tai ehkä muutamaa vuotta myöhemmin kirjoitus, jossa auto oli jäätynyt junassa eikä lähtenyt Turussa enää käyntiin. VR:ltä oli vastaukseksi selitetty jotain sellaista, ettei lämmitystä viitsitty Tampereen ja Turun välillä kytkeä, kun autoja oli niin vähän mukana. Miksihän totuuden kertomista piti vältellä asikaspalautteeseen vastattaessa niin pitkälle, että mieluummin annettiin ymmärtää teon olleen tahallinen? |
||||
|
|
12.01.2024 10:45 | Timo Haapanen | ||
| Täydellistä taidetta tämäkin Liukkosen kuva! | ||||