Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.10.2023 10:24 | Jouni Halinen | ||
| Aikaisin ajankohta kuvausvuodelle on 1977 Roihiksen vesitorni valmistui ko. vuonna. Vesisäiliöosa valettiin maassa ja tunkattiin sen jälkeen paikalleen. Työn suoritti Sveitsiläinen yritys. https://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni#/media/Tiedosto:Roihuvuoren-vesitornin-nosto.jpg | ||||
|
22.10.2023 10:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin nuo laatat päätyvät? Saako jostain ostaa? | ||||
|
22.10.2023 09:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Olen kuullut tämmöistä että Tve5:lla olisi Tampereella parkkeerattu nakkikioskin eteen kumipyörillä Tampereella. | ||||
|
22.10.2023 09:26 | Jari Välimaa | ||
| tervetuloa Espoolaiset raitioliikenteen piiriin. | ||||
|
|
22.10.2023 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä kuva merkittävänä päivänä Espoossa. Käsittääkseni oikeanpuoleinen vaunu on KLOY 605 (vuorossa 508). Vasemmalla näkyvän vaunun 613 vuoronumero oli tuona päivänä 510. Vuoronumerot eivät etene yksiselitteisesti siinä järjestyksessä, miten vaunut kulkevat. Numerot alkavat 501:stä siinä järjestyksessä, miten ne lähtevät varikolta ulos. Osa lähtee suoraan länteen, osa Itäkeskukseen. Suurin osa ulos ajavista vaunuista on siirtoajoja päätepysäkille asti, jokunen poikkeus on Espoon suuntaan, jolloin tyhjänä ajetaan vain lyhyt matka varikolta Kauppamyllyntien pysäkille. Siitä eteen päin vuoro ajaa linjan 15 kilvin välipysäkeillä pysähtyen. | ||||
|
21.10.2023 23:16 | Heikki Jalonen | ||
| Esalta tarkka huomio: kyllä, koneessa on Lentz-venttiiliohjaus (Lenz saksaa puhuvissa maissa). Varsinaista luistia ei siis ole, vaan höyryn jakoa säätelevät lautasventtiilit aivan isojen maakoneiden tapaan. Konesarjassa kokeiltiin jopa (viimeiset viisi veturia) jopa Caprotti-ohjausjärjestelmää; huonoin tuloksin, koneet muutettiin Lenz-systeemiin. Suomessa nämä venttiilikoneet eivät koskaan olleet edes kokeilujen asteella. | ||||
|
21.10.2023 23:06 | Vertti Kontinen | ||
| Ei lisättävää Pasin kommenttiin! | ||||
|
21.10.2023 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Tähän kuvaan mustavalkoisuus sopii täydellisesti! | ||||
|
21.10.2023 20:07 | Jarno Piltti | ||
| Kiinnostava laite. Valmistajan kuvaston perusteella tämä on BRM8 AC, painaa 8000 kg ja saatavilla raideleveyksille 900…1676 mm. | ||||
|
21.10.2023 19:48 | Timo Haapanen | ||
| Junan numero taitaa olla 54979. | ||||
|
21.10.2023 19:30 | Jarno Piltti | ||
| Ruskakuva parhaimmillaan! | ||||
|
21.10.2023 18:30 | Uwe Geuder | ||
| Molemmat vastaukset ovat oikeita. Olin aika varma, että joku tietää, mutta nopeus yllättyi kuitenkin. Lisään tunnisteita. Tarkemmin sanottuna tämän aseman nimi on Belfort-Ville. Niin kuin monessa ranskalaisessa kaupungissa TGV-liikenne on siirtynyt erilliselle asemalle kauempana keskustaa. |
||||
|
|
21.10.2023 18:02 | Marko Anttila | ||
| Sen verran joudun tarkentamaan, että vielä 1980-luvun alussa tämän kapean kohdan läpi kulki liikenne Nastolaan ja Kouvolan suuntaan. Lehtimäen liikenteen kyydissä ehdin monta kertaa ihmettelemään tähän tullutta jyrkkää alamäkeä Lahdesta päin ja tätä maantieliikenteelle ahdasta siltaa. | ||||
|
|
21.10.2023 17:59 | Heikki Jalonen | ||
| Ja paikka on Belfort, Ranska. Tuo on mainitun kaupungin rautatieasema. | ||||
|
|
21.10.2023 17:56 | Jukka Eklund | ||
| Dr13 lienee tuolta kotoisin. | ||||
|
21.10.2023 15:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikäs 2537:iin on tullut kesän jälkeen? https://vaunut.org/kuva/162062 | ||||
|
21.10.2023 15:05 | Otto Tuomainen | ||
| ČD Cargo on hankkinut ČD:lle tarpeettomia 242-sarjalaisia itselleen ja ne korjataan Českomoravská železniční opravna -yhtiön toimesta Přerovissa. Ensimmäiset yksilöt ovat valmistuneet korjauksesta tämän vuoden aikana. Käsittääkseni 242-sarjalaisilla on tarkoitus korvata lähinnä 230-sarjan Laminátkoja Tšekin sisäisessä liikenteessä. | ||||
|
|
21.10.2023 12:52 | Joonas Leinonen | ||
| 606 ajeli kumipyörillä tuossa huoltotiellä muutama viikko sitten | ||||
|
21.10.2023 12:15 | Tero Korkeakoski | ||
| Toi tehdasalue on muuten melkoisen pieni verrattuna siihen miten paljon sieltä on liikennettä ja miten paljon tuotantoa syntyy. Aika kompaktiksi on tiivistetty. | ||||
|
|
21.10.2023 12:04 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvin sattuu valo juuri oikeaan paikkaan. Valon ja varjon sopiva harmonia tekee tästä hienon kuvan. Junakaan ei luonnollisesti ole hassumpi... | ||||
|
21.10.2023 11:57 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkohan tuossa nyt useammallekin yritykselle vaunuja | ||||
|
|
21.10.2023 11:36 | Jarno Piltti | ||
| Havainto paluujunasta Lahteen on, eli varma tieto että ei. Lahden – Mikkelin oikoradassa on tosiaan pieni rakentamatta jäänyt osuus, suunnitelmista huolimatta... | ||||
|
|
21.10.2023 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Viitostietä pitkinkö juna jatkoi Heinolasta Mikkeliin? :D | ||||
|
21.10.2023 10:11 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mikä on tuon sarjan numerointi väli että voi lisätä tietokantaan? | ||||
|
20.10.2023 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Höpsis Jorma, typeriä kysymyksiä ei olekaan! Samalla tuli minullakin opittua uutta Janney/AAR-kytkimen mitoituksesta ja palautettua mieliin jo kadonnut maailma, jossa vuorisolissa kaikuu GN:n R-2:n jylinä! | ||||
|
|
20.10.2023 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Hannu, että viitsit kaivella tietoja "vanhuksen" typeriin kyselyihin. | ||||
|
20.10.2023 21:53 | Miitre Timonen | ||
| Erittäin hieno kuva! | ||||
|
20.10.2023 20:00 | Arto Papunen | ||
| Näyttää Instagramin perusteella, että tälläinen käynyt Valgassa Virossa ja ilmeisesti koeajossa Virossa.. | ||||
|
|
20.10.2023 18:09 | Asmo Rasinen | ||
| :( | ||||
|
20.10.2023 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin Laas-vaunujen sivutolpista oli nähtävissä omistussuhdemuutos siten että DB-merkittyjen tolppien B:n alaosaa oli litistetty ilmeisesti prässillä siten, että se oli muuttunut R:ksi (eli -> DR). | ||||
|
20.10.2023 15:55 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Jimi. Nyt vasta huomasin Konkolan sijainnin. Voi olla, että Pikaraitin olen nähny mutta en mä noita muista. | ||||
|
|
20.10.2023 14:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Pikaraitin sijainti oli 3+820, Konkolan 3+240. Molemmat sijainnit löytyvät vaunut.orgin kommenteista. | ||||
|
20.10.2023 14:38 | Antti Grönroos | ||
| Olin tätä kuvaamassa 2000-luvun alussa. Kun näin tämän eka kertaa, niin luulin, että tämä on käytöstä poistettu. Jälkeenpäin tuohon laitettiin VMA-kello. Jossain kohtaa toinen noista puomeista otettiin pois ja ennen tasoristeyksen lakkauttamista toinenkin otettiin pois. Tämä tasoristeys oli poikkeuksellinen siten, että varoituslaitos varoitti vain oikean puoleisen raiteen liikenteestä. Toisella puolella oli stop-merkki ja keltainen kyltti. | ||||
|
|
20.10.2023 14:29 | Panu Breilin | ||
| Idän liikenteen alasajon vuoksi vaihtotöiden tekemisen tarve on vähentynyt isosti, minkä vuoksi on tullut mahdollisuus ottaa Dr14-kalustoa varaosalähteiksi. | ||||
|
|
20.10.2023 13:53 | Hannu Peltola | ||
| Vanhaan aikaan Sandpointin alueella tehokkain höyryveturi oli Great Northernin R-2 -sarjan 2-8-8-2 Mallet, joka tuotti parhaimmillaan n. 650 kN vetovoiman. GN käytti oman pääratansa raskaimmalla osuudella Gold Barin ja Skykomishin välillä Washingtonin osavaltossa 22,5 ‰ nousussa kaikkein raskaimmissa junissa kahta R-2 -veturia ( https://vaunut.org/kuva/135969?s=1 ). Näistä toinen oli junan keulilla ja toinen noin 2/3 vaunuletkan kärjestä. Apuveturia ei kytketty vaunuletkan perään, koska vahvan veturin pelättiin muuttavan viimeisenä vaununa olevan kevyen puurakenteisen Caboosen tulitikuiksi. Myös apuveturin sijoitus n. 2/3 päähän keulasta auttoi minimoimaan kalustoon ja rataan kohdistuvat rasitukset. | ||||
|
|
20.10.2023 13:51 | Tommi K Hakala | ||
| Jaahas, lienee sitten merkki siitä, että vaihtotöissä alkavat uudet riisselit korvata seeproja? | ||||
|
|
20.10.2023 13:39 | Antti Grönroos | ||
| Hyvän kuvan olet ottanut. Kaikkia noita tasoristeyskuvia ei ole enää mahdollista ottaa eli ei turhia kuvia. Tämän puoleisessa tolpassa oli ennen tuota kaiutinta VMA-kello. Tasoristeys oli nimeltään Konkkola mutta kilometristä ei ole tietoa kuten ei Pikaraitinkaan. | ||||
|
20.10.2023 13:29 | Antti Grönroos | ||
| Ennen kun tohon laitettiin puomit, niin tasoristeys oli vartioimaton. Voi olla, että toi on yksi niistä risteymerkeistä jotka olivat tuossa ennen puomien laittamista. Silloin kun tuo tasoristeys poistettiin, niin tuo risteysmerkki oli tuossa jonkin aikaa. Ennen noita kaiuttimia tuossa oli VMA-kellot. Tasoristeyksen nimi oli Pikaraitti. | ||||
|
|
20.10.2023 12:45 | Timo Haapanen | ||
| Myös toinen Dr14 https://vaunut.org/kuva/164924?a=1 | ||||
|
|
20.10.2023 12:43 | Timo Haapanen | ||
| Kyllä https://vaunut.org/kuva/164041?tt=1&i1=Dr14&i2=1867 | ||||
|
|
20.10.2023 12:22 | Tommi K Hakala | ||
| Hetkinen, onko ensimmäinen Dr14 menossa romutukseen? | ||||
|
|
20.10.2023 11:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen muistan että Habis:it eli katetut 4-akseliset Railship -vaunut olisivat kyllä kaikki olleet alusta alkaen DB:n rekisterissä ja Heimatbahnhofiksi merkitty Lyypekki, mutta Laasit eli avovaunu (parit) olivat jostain kummasta syystä DR:n rekisterissä. Niitä näkyi Kauniaisten asemalla usein silloin kun olin koulupoika. | ||||
|
|
20.10.2023 10:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
20.10.2023 10:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! | ||||
|
Kuvasarja: Sandpoint - merkittävä rautatiesolmu Idahossa |
20.10.2023 10:12 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno! Vesi on aina mukava elementti valokuvissa! Minulla on mm. kahdelta viimeiseltä USA:n matkalta junakuvia aivan hurja määrä, kovalevy suorastaan pursuaa niitä. Julkaisen niitä sopivina hetkina sopivina paketteina... |
||||
|
|
20.10.2023 10:06 | Hannu Peltola | ||
| Jorma, Netin syövereistä ( https://en.wikipedia.org/wiki/Janney_coupler ) löytyi tieto, että Janney/AAR-kytkin on sallittu 32 000 metrisen tonnin junapainoille. Sallittu maksimivetovoima E-tyypin Janney-kytkimelle on Wikin tietojen mukaan 2900 kN. Tehokkaimmasta päästä oleva GE ET44AC tuottaa lähdössä maksimissaan 890 kN vetovoiman eli kolmella veturilla täydellä vetovoimalla ollaan vielä kytkimen kestoalueella. Kaikki veturiyksiköt junasa on kytketty jarruihin ja ne tosiaan osallistuvat junan jarruttamiseen ja jarujohdon paineen alentamiseen. Vetureiden asettelusta juniin löytyy varmasti tarkat ohjeet, mutta omat havainnot sijoittelusta ovat tällaisia: - ainoastaan junan keulaan, 1-4 veturia, kevyimmät junat, paikallistavarajunat ja jakelujunat. Tällöin viimeisen vaunun päässä on End of Train (EOT)-laite - junan keulaan 1-4 veturia ja junan perään 1-4 veturia - junan keulaan 1-4 veturia, noin keskellä vaunuletkaa 1-4 veturia ja junan loppupäähän 1-4 veturia |
||||
|
|
20.10.2023 09:47 | Erkki Nuutio | ||
| Hyi kuinka siivoton veturi! Mahtaako Itävalta olla lainkaan kultturimaa, eli kiillotetaanko Wienissä vain Sacher-leivosten ulkopinnat. | ||||
|
20.10.2023 09:36 | Hannu Peltola | ||
| Jarno, Hyvin mahdollista, että myös VR käyttää Locotrolia! Kyseessä on selvä vetureiden kauko-ohjauksen markkinajohtaja ja nyt Locotrolista on käytössä 5. vai olisiko peräti 6. sukupolvi. Suomessa esim. Edo:n ja veturin välinen kommunikointi voisi hyvin perustua Locotroliin. Entä Deevereiden ja muiden vetureiden välinen radio-ohjaus? (Huomaan, että tunnen suomalaiset ratkaisut huolestuttavan heikosti, kun minulla päämielenkiinto on kohdistunut Atlantin takaisiin ratkaisuihin!). Jenkeissä Locotrol on käytössä myös järjestelyratapihoilla, laskumäkiveturia voidaan ohjata laskumäkitornista. |
||||
|
|
20.10.2023 08:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kapistus, eikä vähintään Giesl - ejektorisavutorvensa takia. Onko siinä Lentz - venttiilit luistissa? Tenderi on sotaveturista, (sarjaa saksalainen BR 42 tai 52). Niitä ainoita hyötyjä, mitä Itävalta Anschlussista sai. |
||||
|
|
20.10.2023 08:01 | Tapio Keränen | ||
| Veturisarjasta Roco valmisti H0-mallin vuonna 2023. | ||||
|
20.10.2023 07:12 | Jari Välimaa | ||
| kaluston tilanne on tietysti se joka estää vaunujen lisäämisen, mutta toisaalta uudet vaunut 8 kpl on jo tilattu. | ||||
