Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.10.2023 00:40 | Jouni Halinen | ||
| Uuno T ja fillari junassa https://www.youtube.com/watch?v=HALaLOsinhQ | ||||
|
17.10.2023 00:28 | Jouni Hytönen | ||
| Onttola on jatkossa Joensuun osiin jaetun liikennepaikan osa. | ||||
|
17.10.2023 00:26 | Jouni Hytönen | ||
| Tampellan valmistajalaatta toki myös heti kertoo, ettei kuvassa ole aito 1150. | ||||
|
17.10.2023 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi Perttu taas osui "paikanpäälle"! Mitähän "huomattavia" vaurioita veturi kärsi onnettomuudessa? | ||||
|
|
16.10.2023 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mikäli taustan juna olisikin P63, niin epäilystä herättää tuonaikainen Helsingin aseman lähtöraidekäytäntö. Mainittu käytäntöhän tarkoitti, että lähtevillä junilla raiteet olivat idänpuoleisia, saapuville oli lännenpuoleiset raiteet ja keskellä paikkureiden raiteet. Yöjuna seisomaan puoleksitoista tunniksi ahtaaseen paikkaan...? Ei tietenkään mahdotonta, mutta... Korostan, että en tämän kuvan ajankohtaan nähden (9-10-vuotiaana) ollut paikalla toteamassa asiaa itse, vaan ahkeraan valokuvien tutkimiseen, nimenomaan täällä vorgissa. Jäsenyyteni alkuaikoina katsoin kaikki kuvat läpi, toistan: - kaikki. Kevätturisti 1967 (voimassa 1.3. - 27.5.1967) kertoo: MP 37 -> Tku, klo 18.05. MP 11 -> Imr, klo 18.10. Junassa ei kuljeteta polkupyöriä. H 221 -> Ri, klo 18.15, veturijuna, 2. luokka. H 165 -> Tkl, klo 18.20, lättähattu. H 115 -> Ke, klo 18.30, veturijuna, 2. luokka. P 63 -> Kjä, klo 19.30. P 81 -> Jns, klo 20.25. Onko näistä apua? |
||||
|
16.10.2023 22:06 | Jouni Halinen | ||
| Tästä tulee (tämän päivän) tosielämästä mieleen ilmakuvaa Ukrainasta hetkeä ennen ennen kuin Himars iskee puskaryssän kimppuun. Olimme välillä (04.09.44-24.02.22) sen verran joviaaleja?/hövelöjä?/hölmöjä?/viisaita? (vai mitä?) että naapurimaan eläväisen nimitys "puskaryssä" muutettiin kirjakielessä "Urkin alkuperäisellä päätöksellä" (50-luvulla) muotoon "pensaikkovenäläinen". Nythän termi on taas totisinta totta, "putinin porukka" piileksii "mustan mullan maan" harvoissa pusikoissa. Vai mitä Esa on asiasta mieltä?, käyppä tarkistamassa asia kirjahyllystäsi, alarivistä ja sen vasemmasta reunasta. | ||||
|
|
16.10.2023 21:12 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/44087 on viereisellä raiteella varsin monta teräsvaunua sisältävä juna. Olisikohan niin, ettei taustan vaunujuna ole mikään klo. 18:00 aikoihin lähteneistä kaukojunista vaan Kemijärven yöpikajuna P63, jonka runko on jo ehditty siirtää asemalle, vaikka lähtöaikaan on vielä lähemmäs puolitoista tuntia? | ||||
|
16.10.2023 21:07 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
16.10.2023 21:03 | Tuomas Pätäri | ||
| No onpa jo valkoista! Komea kuva eikä ihan jokalokakuinen. | ||||
|
16.10.2023 20:06 | Tuomas Pätäri | ||
| Viitattu verrokkikuva: https://vaunut.org/kuva/51318 | ||||
|
16.10.2023 19:53 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä on ollut minunkin mielestä jonkin verran keskimääräistä laimeampi. Vuosittainhan se vaihtelee, syytä tosin en itsekään tiedä. Mutta mukavasti väriä on riittänyt tähän kuvaan. Ja massiivisuutta, sillan ja junan kombinaatio luo oikein jykevän vaikutelman! | ||||
|
|
16.10.2023 19:19 | Teemu Saukkonen | ||
| Muuttuuko liikennepaikkanimiäkin? | ||||
|
16.10.2023 19:12 | Timo Haapanen | ||
| Olisko siirto jäänyt vähän vaiheeseen? | ||||
|
|
16.10.2023 18:46 | Mikko Nyman | ||
| Kattilan sinisestä väristä päätellen tämä taitaa olla nimenomaan Tk3 1139, kuten tägeissä lukeekin. Saman voisi korjata myös kuvatekstiin. | ||||
|
|
16.10.2023 17:43 | Jussi Tepponen | ||
| "Kisko"kalustovalmistaja on sama kuin tässä kuvassa: https://www.vaunut.org/kuva/71470 |
||||
|
|
16.10.2023 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Olin luullut nähneeni rautateiltä jo kaiken oleellisen, kunnes...! Veret seisauttava kuva! | ||||
|
16.10.2023 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rst ei tarkoita ruostumatonta terästä tässä yhteydessä, vaan on lyhennys sanasta "Resandetåg". T. nimimerkki: "kiitollinen pakkoruotsista." (Tre små troll, de leker med en boll... - äsch, kun pitää opetella ulkoa!) |
||||
|
|
16.10.2023 16:57 | Kari Haapakangas | ||
| 1992 olikin kiintoisa syksy. Lokakuinen lumimyräkkä toi lumipeitteen koko maahan, ja kaikkien yllätykseksi myös jäi maahan, kunnes suojasääjakso itsenäisyyspäivän tienoilla sulatti sen Oulua myöten. | ||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Mount Dillon |
16.10.2023 16:49 | John Lindroth | ||
| Robertilta kiinnostavaa kapsusarjaa Irlannista! | ||||
|
16.10.2023 16:44 | Juhani Katajisto | ||
| Voin uskoa, että on kiva fiilis, kun kuulee tällaista palautetta. - Kerran mulle tuli eräs vanhempi rautatieläinen sanomaan, että hän oli ollut kolmekymmentä vuotta rautateillä, eikä hänellä ole yhtään valokuvaa itsestään VR:n leivissä. Oli nähnyt itsensä jossain kuvistani ja kiitti moneen kertaan, kun lähetin kuvan hänelle. - Tuli väkisinkin tunne, ettei näitä kuvauksia ole tehty turhaan. Mitä nämä kuvaukset sitten itse kullekin poikii ajan saatossa? Toivottavasti paljon mieluisia asioita niin kuin Hannulle tässä. | ||||
|
|
16.10.2023 16:33 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannan korkeudella oli tänään ensimmäistä kertaa tänä syksynä maa kuurassa ja paikoin mustaa jäätä. Viikko sitten 7.-8.10. välisenä yönä oli Kangasniemen korkeudella tullut lunta. Mieleen on jäänyt syksy 1992, kun noin näihin aikoihin satoi Keski-Suomessa reippaasti lunta jo lokakuussa ja Haapamäeltä Virroille ja takaisin kahlattiin syysajolla tynkä-Porkkanalla lumihangessa. :) | ||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie |
16.10.2023 16:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
16.10.2023 14:23 | Hannu Peltola | ||
| Uuhhh, onpa pohjoisessa jo talvista! Hieno kuva joka tapauksessa! | ||||
|
Kuvasarja: Bord na Mona, Mount Dillon |
16.10.2023 14:22 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, tämä turverata oli minulle täysin uusi tuttavuus. Kiiitoksia Robert, näistä kuvasarjoistasi oppii valtavasti uutta Euroopan eri kapsuradoista! | ||||
|
|
16.10.2023 13:43 | Lari Åhman | ||
| Juu, samaten ”Terminaalina” aiemmin tunnettu lastausraiteisto on saanut sekin turvalaitteet ja yhden sähkökääntöisen vaihteen itäpäähän. | ||||
|
|
16.10.2023 13:36 | Jouni Hytönen | ||
| Ratakilometreinä opastimelta P071 km 619+500 opastimelle E988 km 632+900 eli peräti 13,4 km. Ei tuolla alueella pitäisi mitään epäjatkuvuuskohtia kilometrimittauksessakaan olla. Toki pituusmittausraide on saattanut vuosien varrella muuttua ja raiteiden paikat hieman siirtyä. Näemmä Onttola saa myös sähkövaihteita ja turvalaitteita. | ||||
|
16.10.2023 13:18 | Mikko Herpman | ||
| Onko sorvissa oma sähkömoottori joka pyörittää sorvattavaa kappaletta? Näkyy olevan jotain kaapeleita ja kytkentärasia koneen kyljessä. | ||||
|
|
16.10.2023 12:53 | Lari Åhman | ||
| Taitaa olla Joensuun uuden tulo-opastimen paikka. Julian raideosuuskartasta näkee, että Onttola on liitetty Joensuun liikennepaikkaan ilmeisesti viikonlopun aikana. Viimemainittu liikennepaikka venyy siten varsin kunnioitettavan mittaiseksi - kartasta mitattuna noin 12 kilometriä. | ||||
|
|
16.10.2023 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran teinipoikana, eräänä sunnuntaina veivasin tuota itsekin ympäri. (Pfui Teufel, ilkivaltaa!!!) | ||||
|
16.10.2023 09:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Jimi, vaunujen terveysikkunoita kutsuttiin terveysikkunoiksi siksi, että niissä oli sama periaate kuin talojen ns. terveysikkunoissa. Niiden etu - ja se terveellisyys - oli siinä, että ne eivät aiheuttaneet lattiavetoa samalla tavalla kuin tavalliset ikkunat. Ks. esim. http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/asp/r_rosa_det.aspx?KUVAUS_ID=53 |
||||
|
16.10.2023 08:30 | Pasi Seppälä | ||
| Mukavasti saatu mutkaista rataa kuvaan. Komeita kuvia jälleen muuten mutkattomasta Pohjois-Savosta :) | ||||
|
|
16.10.2023 08:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Kutsuttiinko ikkunoita terveysikkunoiksi siksi, että avatessa ulkoa sai happea? | ||||
|
|
16.10.2023 08:17 | Tommi K Hakala | ||
| Tuota on joskus kakarana tullut käänneltyä, Move 51 tai Otso kuormana. | ||||
|
16.10.2023 03:29 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
16.10.2023 03:21 | John Lindroth | ||
| Ilkka ! Hyvää työtä!Eli mikään ei ole niin helppoa kuin miltä se aluksi näyttää! | ||||
|
15.10.2023 22:36 | Jukka Martio | ||
| Vaihdekoppia ei enää ole, mutta ehkä se ehti yli 90-vuotiaaksi. | ||||
|
15.10.2023 21:50 | Jorma Rauhala | ||
| Kysyttiin: "Mikä on tuo kumma ”pallukkarivi” joka kulkee Teollisuuskadulta Konkolan sillan kautta Nordenskiödinkadulle?" Se on kaupunginosien rajojen merkintätapa. Pääradan länsipuolella (nyk. Vauhtitiellä) näkyy sitä myös. |
||||
|
|
15.10.2023 21:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kysyin Mobilisti-lehdestä heidän arvioita, joka on perustellusti vuosimallien 1936 - 1938 Opel Super 6. Lisänä oli pari kuvaa kyseisestä automallista ja selostus miten tulokseen tultiin. Perustelut saa jos ottaa yhteyttä Vorgin kautta. | ||||
|
|
15.10.2023 21:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kysyin Mobilisti-lehdestä heidän arvioita, joka on perustellusti vuosimallien 1936 - 1938 Opel Super 6. Lisänä oli pari kuvaa kyseisestä automallista ja selostus miten tulokseen tultiin. Perustelut saa jos ottaa yhteyttä Vorgin kautta. | ||||
|
15.10.2023 20:22 | Jouni Halinen | ||
| Tämän alueen kaavoitus on meneillään, nyt on tulossa versio jossa rakentamista on vähennetty. Oikealla olevien talojen ja uudisrakentamisen väliin jää 20-30 metriä alkuperäistä kallioaluetta. Myös koulun viereen rakennetaan ja katu välissä muuttuu Bulewardi tyyppiseksi. Mutta kun katsoo tätä karttakuvaa vuodelta 1927 niin siinä koko alue on suunniteltu rakennettavaksi aivan täyteen, Eli vuoden 2024 suunnitelma on paljon nätimpi kuin 1927 vastaava. Joskus näinkin päin. https://vaunut.org/kuva/109152 |
||||
|
|
15.10.2023 19:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässä 20-luvun kartassa näkyy myös ns. Konkolan silta. Tässä kuvassa ”tapaus Konkolasta” keskustellaan enemmän https://vaunut.org/kuva/164756 Ratapiha on ollut jo lähes täydessä laajuudessaan vuonna 1927. L-Pasilassa on ollut yllättävän paljon rakennuksia, olen ollut siinä käsityksessä, että rakennukset on rakennettu ”neitseelliselle” alueelle, ilman mitään kummempia asema ym. kaavoja/lupia, mutta kyllähän tässä kartassa näkyy että sellainen on alueelle tehty. Jotain on alueella säilynyt kokonaisuudessaan nykypäivään, eli kadunnimistö. Tekemäni selvityksen mukaan asia on kuitenkin ratkaistu seuraavasti. Alue on rakentunut 1800/1900 luvun taitteen kumminkin puolin ja kuului ennen vuotta 1912 Helsingin Maalaiskunnan Malmin keskustaajamaan, joka oli siis kunnan keskuspaikka (Tiksu oli sivukylä), Malmilla on vieläkin jäljellä mm. entinen maalaiskunnan sairaala, nykyinen Malmin sairaala. Nykyjään kaikilla kunnilla on hyvin laaja yksinoikeus (joitain poikkeuksia on) laatia kaavoja kunnan maa-alueelle, niin kunnan itsensä kuin myös muiden tahojen omistamalle maalle. Ennen asiat olivat toisin, laajempi yksinoikeus kaavoitukseen oli vain kaupungeilla. Alemman statuksen kunnille ei ollut vastaavaa (Maalaiskunta, Pitäjä, ”Kunta”, taajaväkinen yhdyskunta ja Kauppala) oikeutta. Esimerkkitapaus ei enää onnistu laisinkaan. Esimerkkinä tästä on seuraava: Sodan jälkeen maassa oli hirveä asuntopula. Vastaperustettu Väestöliitto lähti 40/50-luvun taitteessa suunnittelemaan Espoon Pitäjään kuuluneen (kauppalaksi -63 Kaupungiksi -72) Haglundin kartanon omistajan Arne Granin maille asuntoaluetta. Hänen maihinsa kuuluivat mm. nykyiset Westend, Tapiola, https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapiolan_syntyvaiheet Leppävaara ja Otaniemi. Väestöliitto lähti siitä että se hankkii itsellensä alueen joka vastaa suunnilleen nykyisen Tapiolan maa-aluetta. Pitkällisen ”väännön” jälkeen kaupat syntyivät vuonna 1951, vääntö oli välillä niin kovaa, että asiassa mukana olleet henkilöt takasivat henkilökohtaisesti pankista otetun lainan. Kauppahinta oli 180 miljoonaa silloista markkaa, joka vastaa nykyrahassa noin 5,1 miljoonaa euroa. Espoon Pitäjältä ei tarvinnut käytännössä kysyä mitään vaan kaavan laativat myyjä ja ostaja keskenään ja se vietiin vain ”leimattavaksi” kunnantalolle. Toinen puoli asiasta oli se että kunta ei ottanut myöskään rahallisesti millään tavoin osaa kaiken tarvittavan infran rakentamiseen. Näitä olivat mm. tiet, vesi/viemärijohdot, sähköverkko, kaukolämpö, koulut, päiväkodit, puistot ym. ym.). Nämä kulut jäivät siis kokonaan maanomistajalle. Projektia veti VL:sa johtaja Heikki von Hertzen ja käytännön työt hoiti VL:ton asuntopoliittisen osaston osastopäällikkö Yrjö Kouti. Hanke ”Tapiola” käynnistyi vuonna 1952 ja loppu onkin sitten historiaa, hanke siirrettiin aika nopeasti asuntosäätiölle https://fi.wikipedia.org/wiki/Asuntos%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 ja aikojen saatossa Tapiola integroitiin tietenkin osaksi Espoota. Yksi Yrjö Koudin moninaisista projekteista oli Aravalainsäädäntö. Edellä mainitun suuren asuntopulan takia valtiovalta laittoi vuonna 1948 pystyyn 3 miehisen toimikunnan joka 3 kuukaudessa laati Aravalainsäädännön joka saatettiin voimaan saman tien. Siihen kuuluivat Von Hertzen https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_von_Hertzen ,”Sapeli” Simonen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarre_Simonen ja Kouti. Aravaa käytettiin sitten laajasti rakentamisen rahoittamiseen myös Tapiolassa. Yrjö oli appiukkoni ja olen kirjoittanut Yrjöstä (1903-1978) artikkelin Wikibediaan, toki Wikibedian yhteisö on sen ”tuunannut” nykyiseen varsin fiiniin asuun. Että onkin yksi mies ehtinyt toimia monenlaisissa tehtävissä. Hän kuoli 1978, tapasin vaimoni 1989 enkä ehtinyt siis itse nähdä häntä koskaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Kouti Palataan sitten Länsi-Pasilaan ja Konkolaan, niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/164756 mainitaan niin patruuna Severius Konkola omisti Pasilasta maa-alueita, ja niistä osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään (4 taloa). Puhutaan varmaan länsipuolen maa-alueista?. Kartassa näkyy Toralinnan yläpuolella muutamia taloja, ovatko nämä ko. taloja?. Olivatko ne yleensä pystyssä vielä 1927?. Sitten vielä suurempi kysymys?. Omistiko Konkola myös suuremmat maa-alueet jolle sitten muodostui edellä kuvatun proseduurin mukaisesti Länsi-Pasila?. Tuntuu vähän kornilta, että hän omistaisi vain 4 talon alla olevan maan?. Vai onko mahdollista että maat ja talot olivatkin Itäpuolella (missä on siltakin). Kun katsoo yllä olevaa karttakuvaa ja tätä ilmakuvaa https://vaunut.org/kuva/39978 niin se kyllä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Mutta jatkan tutkimuksia. Mikä on tuo kumma ”pallukkarivi” joka kulkee Teollisuuskadulta Konkolan sillan kautta Nordesködinkadulle?. |
||||
|
15.10.2023 16:25 | Jukka Ahtiainen | ||
| Radan vasemmalla puolella oli jokin valonlähde, joka valaisi lähestyvän junan höyrypilveä myös etuviistosta. Ilmassa oli ripaus O. Winston Link -tunnelmaa. | ||||
|
15.10.2023 16:09 | Juhani Katajisto | ||
| Pidetyn sarjan toistaiseksi viimeinen liikkuminen omin konein. Ja upea oli viimeinen työtehtäväkin. Miten kauan roikka lienee seissyt kovassa pakkasessa kaikki paikat jäässä ja, kun sitä sitten yrität liikuttaa niin siihen tarvitaan voimaa! Vaikka suhteellisen voimakas Paikku olikin niin videolta näkee hyvin kuinka lujilla se tässä on. Pysähtyy välillä huohottamaan ja keräämään voimia. Paikun saundit muistuttavat tässä normaaliliikenteen aikaisia työtehtävien ääniä, kun esim. Paikku nosti 30 täyteen lastattua Emmaa Lapinlahden sorakuopalta. | ||||
|
15.10.2023 16:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyllä, Jussi muistaa oikein. Välähdyksiä näkyi, mutta jyrähdyksiä ei kuulunut. Tyyni elokuinen yö. | ||||
|
|
15.10.2023 15:56 | Juhani Katajisto | ||
| Olipa upea kuutamo jo silloin, kun juhlaväkeä odotettiin junaan Kiialan kartanosta. Höyryjuna odotti ja odotti. Vihdoin ei auttanut muu, kun veturimiesten lähteä kartanosta hakemaan juhlavieraita. Ja olipa hyvä, sillä joillekin veturimiesten apu junalle oli ihan paikallaan ja heille kuutamon ihailu sai jäädä toiseen kertaan. Videolta vielä tämä junan lähestyminen kuvaajaa on niin elävää. Aiemmin tällainen upea luonnollinen pimeäkuvaus ei olisi onnistunut. | ||||
|
15.10.2023 15:48 | Otto Tuomainen | ||
| Tämän rataosan suurimmaksi kaltevuudeksi wikipedia tietää 20 ‰. Tämä veturi tuli takaisin avustaen pitkää junaa, joten veturikierrollakin saattaa olla oma osuutensa. | ||||
|
|
15.10.2023 15:40 | Juhani Katajisto | ||
| Hetki ennen elosalamia, mikäli muistan videosta oikein tämän kohdan. Ei varmaan usein saada elosalamia kuvattua. Niitähän näkyi siinä video-otoksessa useampia peräkkäin! | ||||
|
Kuvasarja: Junamatkalla Suomessa |
15.10.2023 15:05 | Jukka Ahtiainen | ||
| Raide 1 https://youtu.be/nRSn1LEB5SM |
||||
|
|
15.10.2023 14:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tuolla niin mäkistä että näin lyhyt juna tarvitsee apuveturin? | ||||
|
15.10.2023 13:01 | Jouni Halinen | ||
| Tuossa Hansassa oli tosiaan se hienous, että ne valmistettiin Suomessa. Aikamoinen saavutus vasta muutamia vuosia aikaisemmin itsenäistyneelle vähävaraiselle valtiolle. Ne olivat aikalaiselle varmaan vähän sama juttu kuin Hornetit nykyihmisille. Valmistuspaja (Suomenlinnassa) oli varmaan vähän kuin puusepänverstaan ja verhoomon yhdistelmä. Valmistusmääräkin oli kunnioittava, alun perin niitä piti valmistaa paljon vähemmän mutta työllisyyssyistä valmistusta jatkettiin. Koneen alkuperäisiä suunnitelmia muutettiin niin paljon (mm. tehokkaampi moottori) että voidaan puhua Hansa FI versiosta. Koneet olivat Suomessa pelkkiä "pommikoneita" (4x10 kg?), suunniteltuja konekivääreitä ei koskaan asennettu. koneessa oli lentäjän lisäksi tähystäjä/pommittaja jota varten koneen pohjaan tehtiin luukku josta hän tähtäsi ja pudotti pommeja ja valokuvasi, tämäkin kuva on ehkä otettu ko. luukusta. Kone oli siis lähinnä (meri)tiedustelukone, johon käyttöön niitä oli ihan liikaa, mikä varmaan nopeutti niiden varhaista poistumista, mutta haitekkiä saatiin kuitenkin runsaasti, tulevia projekteja silmällä pitäen. https://fi.wikipedia.org/wiki/IVL_A.22_Hansa Ylellä on artikkeli aiheesta https://yle.fi/a/3-6335828 Linkki Charles Lindbergh https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Lindbergh Suomivideoon, se on yllättävän hyvälaatuinen ja varustettu ”reteällä” taustamusalla. Vierailu oli suuri mediatapahtuma Suomessakin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/06/charles-lindbergh-suomessa-1933 USAn suurin ”mediatapahtuma” ennen toista maailmansotaa oli hänen poikansa sieppaus ja murha. Murhaaja saatiin kuitenkin kiinni ja hänet kytkettiin perusteellisen oikeudenkäynnin jälkeen kiinni sähkötöpseliin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lindberghin_pojan_kidnappaus Hän oli ennen sotaa kovinkin natsimielinen, ja ei saanut tämän takia minkäänlaisia ilmavoimien tehtäviä toisen maailmansodan aikana, toimi kuitenkin siviilipuolella mm. konsultoi pidempiä lentoreittejä suunnittelevia lentoyhtiöitä. Hän oli isänsä puolelta Ruotsalaistaustainen. Konkolan siltakin on jo rakennettu. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/164756 kerrotaan "tapaus Konkolasta" enemmän. Saarisen Paven koulukin on jo pystyssä mutta Eläintarhan Neste vielä puuttuu. Onkohan tänne joskus suunniteltu eläintarhaa vai mistä mesta on saanut nimensä? . |
||||
|
15.10.2023 09:34 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Lari! Täällä pohjoisessa talvi tosiaan tuli jo :D | ||||