1487-60141 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.10.2023 12:41 Petri Sallinen  
  Kuljetusalan kilpailu alkoi näkyä jo 1950-luvulla. Rautatietoiminnan aseman heikkeneminen autoistumisen myötä oli yleiseurooppalainen ilmiö. Virastomuotoinen kuljetustoimintaa harjoittava toimija oli eriarvoisessa asemassa muihin kuljetusalan toimijoihin verrattuna. Tämä asetti paineita muuttaa virasto yritysmuotoiseksi toimijaksi jo paljon ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Aiheesta löytyy kirjotuksia ja tutkielmia.

Vuonna 1981 asetettu Valtion liikelaitostyöryhmä selvitti valtion liiketoimintaa harjoittavien virastojen ja laitosten asemaa — siis Valtionrautateitä laajemmin, mutta myös VR:n huomioiden. Syynä oli ennen kaikkea virastojen toiminta kilpailluilla markkinoilla. Virasto on monesti sekä viranomainen että yritysten kanssa kilpaileva toimija.

Virastomuotoisuus aiheuttaa ongelmia myös itse virastolle selvitä tehtävistään kilpailluilla markkinoilla, kun niiden rahoitus on järjestetty valtion budjetin kautta ja kun niiden keräämät tulot tuloutetaan valtiolle. Tulot ja menot eivät kohtaa. Aika monissa tutkimuksissa on todettu, että virastomainen toiminta budjettitalouden ehdoilla ei anna eväitä pärjätä kilpailluilla markkinoilla.

Aikoinaan eduskunta päätti poliittisin perustein virastomuotoisen Valtionrautateiden liikkuvan kaluston hankinnasta — joskus vastoin viraston operatiivisia tarpeita, joskus työllisyys- ja aluepoliittisin perustein, joskus työvoimapoliittisin perustein, mutta harvemmin kustannusvastaavasti.

Laki Valtionrautateiden talouden yleisistä perusteista (242/1950) määräsi, miten rautatielaitoksen taloutta pitää hoitaa ja millä tavalla kerättävät maksut määräytyvät. Laki siis määrittelee sen, miten liiketoimintaa on hoidettava. Laissa jopa todetaan, että asiakkailta kerättävien maksujen ei tarvitse kattaa toiminnasta aiheutuvia kuluja — tappiota saa siis tuottaa ja tappiollisella toiminnalla virastomuotoinen Valtionrautatiet saattoi vahvistaa asemaansa kilpailluilla kuljetuspalvelumarkkinoilla. Käytännössä tappiot maksettiin valtion budjetista — siis veronmaksajien rahoilla.

Eduskunta päätti myös rautatielaitoksen maksuista — lippujen ja palvelumaksujen hinnoista, jos vähän yksinkertaistetaan. Virasto itse ei voinut tehdä tätä, vaikka todellisuudessa se tiesi, minkälaisia kulut olivat, miten ne muodostuvat ja kuinka paljon tuloja niiden kattamiseen tarvittaisiin.

Vuonna 1981 aloittanut liikelaitostyöryhmä esitti, että Valtionrautateiden toimintaan olisi syytä lisätä liiketaloudellisten periaatteiden soveltamista. ”Yleinen etukin” (vaihtelee eri aikoina) liikelaitoksen pitäisi ottaa huomioon toiminnassa, mutta tästä aiheutuvat lisäkustannukset olisi korvattava.

Liikelaitostyöryhmä julkaisi komiteamietinnön vuonna 1982. Työryhmä mielestä virastomuotoisuus rajoittaa Valtionrautateiden mahdollisuuksia toimia. Yksi pahimmista rajoitteista oli työryhmän mielestä vaatimus, jonka mukaan VR:n on toimittava ”työvirastona” — siis osallistuttava työllisyystoimiin ja otettava toiminnassaan huomioon työllisyysnäkökulmat. Kansanomaisesti sanottuna järjestettävä suojatyöpaikkoja.

Toinen ongelma oli jo edellä mainittu järjestely, jonka perusteella eduskunta päätti rautatietariffeista. Kolmas heikko lenkki oli budjettisidonnaisuus valtion budjettiin ja liikkuvan kaluston hankintoihin.

Valtion liikelaitoksia koskeva laki astui voimaan vuonna 1987. Lain mukaan jokaiselle liikelaitosmuotoiselle organisaatiolle annetaan vielä erilliset ja tarkemmat määräykset.

Tavoitteena oli yksinkertaistaa ja nopeuttaa VR:n päätöksentekoa. Tästä huolimatta eduskunta ja valtioneuvosto pääsivät yhä sanomaan sanansa liikelaitoksen toiminnan kannalta ”keskeisiin tehtäviin” — esim. investointikohteisiin. VR ei voinut vieläkään määritellä itse liikelaitoksen tulostavoitetta, vaan siitä päätti yhä valtioneuvosto. Liikelaitos sai kuitenkin itse perustaa uusia virkoja sekä sopia virkaehtosopimuksista ja työehtosopimuksista.

Vuonna 1985 perustettiin uusi komitea, jonka tehtävä oli ”selvittää valtion muussa kuin osakeyhtiömuodossa harjoittaman liiketoiminnan ohjauksen, organisoinnin ja toimintaedellytysten kehittämistarpeita”. VR:n osalta selvityksen tarpeet päättyivät vuonna 1995, kun liikelaitoksesta muodostettiin osakeyhtiö. Liikelaitosmallin rajoitteiksi kirjattiin mm. investointien ja lainanoton rajoitteet sekä kiinteän omaisuuden myynnin rajoitukset. Lainsäädäntöön perustuvien oikeudellisten säännösten soveltaminen toiminnassa nähtiin myös kustannuksia lisäävinä tekijöinä.

Laki Valtionrautateistä tuli voimaan vuonna 1990. Se oli erityislaki, joka tarkensi aikaisemmin säädetyn liikelaitoslain määräyksiä. Tavoitteena oli selkiyttää VR:n asemaa kilpailluilla markkinoilla, mutta parantaa myös mahdollisuuksia harjoittaa itsenäisempää ja kilpailukykyistä henkilöstöpolitiikkaa.

VR:n muuttamista liikelaitoksesta osakeyhtiöksi ohjasi kaksi asiaa: kuljetusalan kiristynyt kilpailu ja Suomen mahdollinen EU-jäsenyys. Suomen hallitus arvioi asiaa esityksessään vuonna 1994: EU edellyttää kilpailluilla markkinoilla avoimuutta ja asettaa rajoitteita valtion tukien käytölle, jollaiseksi virasto tai liikelaitos voidaan tulkita. Sama kehityskaari toteutui energiasektorilla ja tietoliikennesektorilla.

Uuden VR-osakeyhtiön omistuksen säilyttäminen kokonaan valtion hallussa luo mahdollisuuden omistajaohjauksella säilyttää yhteiskunnan mahdollisuudet ohjailla yhtiön toimintaa — näin Suomen hallitus taannoin arvioi. Rataverkon siirto valtiollisen viraston hallintaan taas turvaa strategisen omistuksen.

VR:n yhtiöittäminen ei ole mikään poikkeus, vaan kehitys on ollut samankaltaista muillakin sektoreilla. Suurimpana ongelmana pidetään — ja on pidetty — virasto- ja liikelaitosmuotoisen toiminnan budjettisidonnaisuutta: läpinäkyvyyden puutetta ja kankeutta.
kuva 14.10.2023 11:26 Jouni Halinen  
  Konkolasta käydään syvällisempää keskustelua tämän kuvan alla https://vaunut.org/kuva/164756
kuva 14.10.2023 10:55 Jouni Halinen  
  Lisäsin kuvapuolelle kuvan vuodelta 1970 jossa esiintyy ”Konkolan” päivistys/taukoppi. Siinä näkyy myös ”pommisorvaamon” radanpuoleinen sisäänkäynti. Voi hyvin kuvitella sen kun tässä lastattiin sodan aikana yön pimeydessä ammuksia rintamalle toimitettavaksi ja nyt sama tilanne on lähempänä kuin koskaan sodan jälkeen.

Tällaisen fabriikin oli hyvä sijaita keskeisellä paikalla, työvoimaa oli saatavilla, (olivat pitkälti kauniimpaa sukupuolta), sorvit ym. muut työstökoneet olivat saatavilla läheltä (lähimmillään Pasilan konepajalla) ja sähköä oli saatavilla (näkyy siellä olevan omakin voimalaitos piipusta päätellen?). Ja muutkin fasiliteetit olivat kohdallaan. Alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, että kumpi oli ensin opaste vai silta arvioin että silta, väärin meni ensin oli patruuna Severius Konkola. No nyt on "Konkolat" perattu perinpohjin. https://vaunut.org/kuva/164775
kuva 14.10.2023 10:10 Jorma Rauhala  
  Teekkareilla on ollut 1950-80-luvuilla omia kolmipyörä- ja pumppuresiinoja, joilla on ajeltu vappuisin. Eräs pumppuresiina on nykyään otaniemeläisessä puistossa nähtävänä. Nykyisellä Jokeri-radalla on myös ollut työmaa-aikana parikin resiinaa ajossa, urakoitsijan ja yksityisen.

Resiina katsotaan polkupyörää vastaavaksi laitteeksi ja sellaisen käyttö yleisellä katualueella on siten sallittua, koska se ei ole erikseen kiellettyä. Kohteliasta on kuitenkin antaa linjaliikenteelle etuajo-oikeus.
kuva 14.10.2023 10:02 Jorma Toivonen  
  Lupapaikkahan se. Siirtyi ajasta ikuisuuteen 2007.
SKS
kuva 14.10.2023 07:56 Jouni Halinen  
  Jostain muistan kuulleeni/lukeneeni, että (teräsrakentamisen ala) teekkariporukka olisi rakentanut/tuunannut resiinan työpajallaan jolla he sitten ajelivat öisessä Helsingissä. Mitenköhän pitää paikkansa?.
kuva 14.10.2023 07:27 Jouni Halinen  
  Pave myös kirjoittaa että jossain kartassa olisi merkintä Konkolan tila/Malmi, tässä voi olla perimmäinen syy sillan ym. muun nimeämiseen "Konkolaksi". Tämä Severius oli lähtöisin pienistä oloista oli pienikokoinen ja osasi hädintuskin lukea ja kirjoittaa. Hän loi kuitenkin huomattavan omaisuuden moninaisilla liiketoimillaan. Mielenkiintoista on se että hän oli alkuperäiseltään nimeltään Halinen (muutti nimensä tilansa nimen mukaiseksi) ja hänen veljensä oli Kalle Halinen, isoisäni isä oli myös Kalle Halinen, kyse on kuitenkin eri henkilöstä.

Tällainen video tuli silmille. Kohdassa 15.50 näkyy tämä tasoristeys.

Pasilan tasoristeykset, video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE

”Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan”.


Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia

Laitoin tämän esille myös kääntöpöydälle. Siellä on esillä laajempi kirjallinen sepustus näistä tasureista. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=971.msg110401&topicseen=
kuva 14.10.2023 05:50 Jouni Halinen  
  Jimin linkin takaa löytyy toinen linkki josta ”Konkolalle” löytyy selitys. Ylempänä pohdin, josko Saarisen Pavella olisi tietoa asiasta ja hän on juurikin sen kommentissa kertonut.

Nimi tulee tosiaan patruuna Severius Konkolalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus_Konkola jonka tilukset ylsivät näemmä Jämsästä Pasilaan asti?, joista sitten ainakin osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään. Aika hyvin olin edellisessä kommentissani ns. ”kartalla”. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11860

”Vr-asuintaloissa on sellainen piirre, että osa taloista on ollut ilman katuosoitetta. Katuosoitetta ei ollut, jos talo oli muun rautatiealueen yhteydessä eikä sillä aa ollut erillistä tonttia, jolla olisi ollut oma katuosoite. Tontin puuttuminen on ollut ylitsekäymätön este katuosoitteelle. En sitten tiedä, miten katuosoite järjestettiin Veturitien yhteydessä Pasilassa. Nyt Toralinna ynnä muut rakennukset saivat katuosoitteen”.

”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa.

”Katuosoitteen puuttuminen oli muuten aika hankala asia. Aina sai selitellä. Toralinnan kuitenkin kaikki tunsivat, mutta eihän se ollut ainoa rakennus. Vanhoissa sanomalehdissä kirjoitettiin joskus myös hämmentävästi Fredriksbergin asema Malmilla. Fredriksberg liitettiin helsinkiin 1912. Sitä ennen se kuului Helsingin pitäjään, jonka keskuspaikka oli Malmilla. Konkolan tilan nimi ilmeisesti oli myös Malmi, ainakin kartassa on siten merkittynä”.
kuva 14.10.2023 00:58 Mikko Mäntymäki  
  VR:lle olisi tullut halvemmaksi kallistaa kaarteet 200km/h tasolle kuin ostaa näitä Italian ihmeitä.
kuva 14.10.2023 00:55 Mikko Mäntymäki  
  P tiukkuutta...?
kuva 13.10.2023 23:51 Rasmus Viirre  
  Aaivan, pahoittelen. Kiitos selvityksestä!
kuva 13.10.2023 22:45 Mikko Mäntymäki  
  En rupea itse kokeilemaan koska syy 1. En hajota halkaisukonetta testissä että riittääkö 7 tonnia katkaisemaan laudan 25mm ja 50mm kakkosnelosen. Se ei ole koneen rikkomisen arvoista.
kuva 13.10.2023 22:41 Jorma Toivonen  
  Mitäköhän mittauksia vaunulla suoritetaan? Ainakin minulta on tieto mennyt ohi korvien.
kuva 13.10.2023 22:31 Mikko Mäntymäki  
  Nyt tarvittaisiin kaksi viiksekästä myytinmurtajaa testaamaan ilmatykillä kuinka paljon voimaa tarvitaan että puu menee vaunun kyljestä läpi. 7 tonnin halkaisukoneen tunkki riittää halkaisemaan oksaisen pölkyn jonka paksuus on 30-80cm, nelikkoterällä menee noin puolet pienempi. Erijuttu olisi se että puu ammuttaisiin RK-46 lähtönopeudella niin saattaisi tulla uusi tuuletusikkuna seinään. Tästä saataisiin Suomen myytinmurtajat jotka testaisi mitä tapahtuu kun 2"4" ammutaan "piiskan lähtönopeudella". Tämä meni taas tähän että heittelen, mitä tapahtuisi?
kuva 13.10.2023 22:24 Jorma Rauhala  
  Tälläpä olisi hienoa ajella Jokeri-radalla.
kuva 13.10.2023 22:13 Jorma Rauhala  
  Eikös tämä Kotavaara ollut vain junaliikenteessä aikatauluissa ollut luvanottopaikka, SKS?
kuva 13.10.2023 22:04 Petri Kiviniemi  
  Esim. https://vaunut.org/kuva/103979?liikp1=344
Kuvasarja:
Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke
 
 13.10.2023 22:03 Petri Kiviniemi  
  Hieno kuvasarja. Kiitos tästä tuoreesta katsauksesta. Rataa on muistaakseni ainakin kerran raivattu sulkemisen jälkeen. Toki voin muistaa väärin.
kuva 13.10.2023 21:59 Petri Kiviniemi  
  Ks. aiemmat Isokyläkuvat.
kuva 13.10.2023 21:41 Rasmus Viirre  
  Ettei olisi pv:n vanhoja ja unohdettuja..? Toisaalta miksi olisivat Isokylässä, en tiedä. Joka tapauksessa todella mielenkiintoista. Nämä ovat hienoja löytöjä niin pienistä ja hiljaisista, kuin myös isommista liikennepaikoista!
kuva 13.10.2023 21:30 Timo Haapanen  
  Todennäköisesti 2805 https://vaunut.org/kuva/154301?s=1
kuva 13.10.2023 21:27 Timo Haapanen  
  Okei, kiitos oikaisusta!
kuva 13.10.2023 21:26 Jimi Lappalainen  
  Vieläkö Pendolinot kallistuvat?
kuva 13.10.2023 21:25 Jimi Lappalainen  
  Aikataulua ei löydy päivämäärällä 19.6.2020, koska lähtöpäivä on edellinen päivä. https://juliadata.fi/timetables?s=269&d=18.6.2020 Lisäksi Timon linkittämä juna kulkee eri suuntaan kuin tämä kuvan juna.
kuva 13.10.2023 21:23 Miitre Timonen  
  Muistan tän sateisen koulujen päättäjäislauantain, mulla loppui 7. luokka tuolloin :D
kuva 13.10.2023 21:22 Jimi Lappalainen  
  Oikea tunnus on siis FIN-SWECO Ttr1 99 10 9129 051-0. Kiitos. :)
kuva 13.10.2023 21:17 Jarno Piltti  
  Nythän on niin että numero 51 on kadonnut vaunun merkinnöistä kokonaan, päädystä ja kyljistä, kyljessä vain 99 10 9129 051-0.
kuva 13.10.2023 21:10 Timo Haapanen  
  Mielenkiintoinen tieto, jos sama juna: https://juliadata.fi/timetables?s=11978&d=19.6.2020 (PYO 269 tietoa ei löytynyt ko. päivältä)
kuva 13.10.2023 21:09 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22197 vuodelta 1942 muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01369 vuonna 1978.
kuva 13.10.2023 21:00 Jimi Lappalainen  
  Vanhan aseman sijainti uuteen nähden: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:814
kuva 13.10.2023 20:59 Jimi Lappalainen  
  Kelloselässä on kyllä ollut oikeakin asemarakennus, tämä on vain asuinkasarmi muutettuna asemakäyttöön. Vanha asema: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:943A52 + kuva "nykyiseltä" asemalta: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1138
kuva 13.10.2023 20:50 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos herra Jukka, sain sitten Tiwi-tietoni päivitettyä.

Minun 1970-luvun aikaisen tyttökaverini siskonmies duunasi aikoinaan tiwiläisenä. Monenkin mänttäläisen omakotitalon sisäseiniin oli Tiwin lastulevyjä naulittu. Sairaan painavaa levyä, muuten. Lastulevy vaati ns. kampanauloja.
kuva 13.10.2023 20:46 Kari Haapakangas  
  Varsin isokokoinen asemarakennus. Tuliko aseveljelle kiire, kun tämä säästyi syksyn 44 tulitikkuleikeiltå?
Kuvasarja:
Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie
 
 13.10.2023 20:45 Robert Sand  
  Lähes uusia noin kuusi vuotta vanhoja modernia vetureita hintaan 3000€. Täytyy myöntää että itsekin leikin ajatuksella ostaa veturi. Pitää vain jostain saada tietoa onko mahdollista (helposti) kaventaa 600 millimetriseksi.
Kuvasarja:
Kemijärvi – Kelloselkä rata ja Soklin kaivoshanke
 
 13.10.2023 20:41 Kari Haapakangas  
  Tuon radan rakentaminen kuului Moskovan rauhan 1940 ehtoihin. Tässä(kin) asiassa Neuvostoliitto potkaisi itseään nilkkaan, kun (uudelleen) hyökkäystä Suomeen tukemaan tarkoitettu rata toimi myös toiseen suuntaan.
kuva 13.10.2023 20:26 Jaakko Tuominen  
  Se on tapeetti ja sen tausta seinän välistä. Toivon mukaan saadaan takaisin paikalleen huomaamattomaksi.
kuva 13.10.2023 20:11 Timo Oinonen  
  Mikähän tämän veturin tulevaisuus mahtaa olla? On näemmä laitettu myyntiin 45000 egen hintalapulla.
kuva 13.10.2023 19:53 Jimi Lappalainen  
  31 romutettu, 35 romutettu, 36 romutettu, 39 Parkanossa, 43 romutettu, 45 romutettu, 47 romutettu, 48 romutettu, 51 romutettu, 53 romutettu.
kuva 13.10.2023 19:40 Jimi Lappalainen  
  Asemarakennusta ollaan siirtämässä muualle. En tiedä minne. Asiasta oli aikoinaan Koti-Lapin artikkeli, mutta se on poistettu.
kuva 13.10.2023 19:18 Jimi Lappalainen  
  Lisää Konkolaa: https://vaunut.org/kuva/74507 (jossa myös linkki erääseen keskustelulankaan)
Kuvasarja:
Bord na Mona, Edenderry voimalaitoksen rautatie
 
 13.10.2023 19:14 Jussi Tepponen  
  Hienoja kuvia erään aikakuden lopusta. Kohta on varmaan kaupan ruotsalaisille kapsuradoille (melkein) sopivia uudehkoja diesel(vaihto)vetureita.
kuva 13.10.2023 18:24 Jukka Voudinmäki  
  Ei valmista enää mitään. Täältä voi lukea lisää: https://keuruunveraja.fi/items/show/569
kuva 13.10.2023 16:36 Tero Korkeakoski  
  Mitäs toi Tiwi valmistaa?
Kuvasarja:
Tanskassa kesällä 1999
 
 13.10.2023 16:22 Esa J. Rintamäki  
  VLTJ:n ruotsinlätistä:

YBM D16: ex SJ Y7 nro 1252 (vuodelta 1959): Se oli tarkastettu Örebron konepajalla joulukuussa 1979, kun sen A-pää oli vaurioitunut (oli sattunut vaihtotyökäpsäys Kalmarissa huhtikuussa 1979) kolarissa. Lemvigbanen osti sen 4.12.1979. YBM 14:n (ex SJ Y6 828 vuodelta 1953) vetämänä se saapui Tanskaan seuraavassa tammikuussa. Vaunu korjattiin, maalattiin ja numeroitiin ennen liikenteeseen asettamista marraskuussa 1980. Tammikuussa 1982 YBM D16 kolarivaurioitui pahasti, palasi korjattuna liikenteeseen saman vuoden toukokuussa. Se hylättiin vuonna 2006 ja myytiin yksityishenkilölle.

VLTJ:n YBM 17:ksi oli merkitty kolme eri ruotsinlättää.

YBM 17 (1) oli SJ:n Y6 nro 756. Se tuli Tanskaan vuonna 1973, hylättiin 1977 ja romutettiin 1985.
YBM 17 (2) taas oli SJ:n Y6 nro 1103. Tanskaan vuonna 1977 ja hylättii 1994.
YBM 17 (3) oli OHJ:ltä ostettu S 48 (ex SJ Y6 nro 997, tullut Tanskaan 1980). VLTJ osti sen 1994. Hylätty 2006 ja myyty yksityiselle.

VLTJ:llä oli myös ostettuna OHJ S 49 (vuonna 1994). Se hylättiin 1995 ja myytiin Skinnebusgrupp Himmerlandille. Romutettu v. 2001. OHJ S 49 oli entinen SJ Y6 nro 1012, joka oli tullut Tanskaan vuonna 1981, OHJ:lle.

Mitä muihin tanskanruotsinlättiin tulee, niin Svenska Motorvagnsklubben osti VLTJ YBM 13:n vuonna 1988. Se oli ollut ex SJ Y6 nro 773.
Tanskaan se oli tullut 1973.

VNJ:n kaksi säilynyttä vaunua MB 52 ja 53 myytiin Tanskan rautatieseuralle (DJK) vuonna 2000. Ne ovat seisomassa Marslevissa. (Olivat ex SJ Y6 nrot 780 ja 769.)

MB 54 (ex SJ Y6 nro 776) myytiin DJK:lle ja romutettiin vuonna 2001. Tanskaan se oli tullut 1973.

Tässä tällainen historiapläjäys kirjoista:

Svenska Motorvagnsfordon i Danmark (1988)
Rälsbussar från Svenska Järnvägsverkstaderna och deras samtida (2008)
Svenska Rälsbussar (2017)
kuva 13.10.2023 14:47 Juhani Katajisto  
  Jouni, Konkola on myös vanha nimitys Pasilan asetinlaite VI:lle. Nimeä näkee käytettävän erilaisissa haavereissa ja muissa Pasilan ratapihalla tapahtumailmoituksiin kirjatuissa tapahtumissa. Esim. Pasilan-Kumpulan-Sörnäisten- satamaradan liikennöimissäännöt 13.10.1965 alkaa. Sörnäisten ja Pasilan välinen liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Nimi on tullut esiin usein myös, kun laskumäeltä on vierinyt vaunuja väärille raiteille tai pudonnut kiskoilta tai jarrukenkiä jäänyt kiskoille. Olen kuullut myös rautatieläisten käyttävän keskenäisissä puheissaan tästä asetinlaitteesta Konkola nimitystä. En tosin tiedä mistä nimitys tulee.
kuva 13.10.2023 14:41 Jouni Hytönen  
  Kuvassa lienee joku muu veturi kuin 2807: https://vaunut.org/kuva/124975
kuva 13.10.2023 14:25 Jouni Hytönen  
  Paras käsillä oleva tieto olisi sijainniksi km 3+240 ja poistopäivä 28.9.2010.
Kuvasarja:
Tanskassa kesällä 1999
 
 13.10.2023 13:40 Eljas Pölhö  
  Ensimmäiset Lynetit tulivat Tanskaan huhtikuussa 1965 (LJ, 3-vaunuisia Ym+Yp+Ys) ja viimeinen maaliskuussa 1988 (SB, 2-vaunuisen junan toinen vaunu onnettomuudessa tuhoutuneen tilalle). Vuosina 1983-1988 valmistuneilla on sekä Düwagin että Scandian valmistusnumerot.
kuva 13.10.2023 13:30 Juha-Pekka Marttila  
  Jo on tämäkin Tka keretty sotkea.. Typerää ja inhottavaa touhua. Tuossa taide kaukana.
kuva 13.10.2023 13:26 Juha-Pekka Marttila  
  Siinä se on. Komeassa kunnossa. Isäni ajoi tätä Kemissä monia vuosia, kunnes muutimma Rovaniemelle. Siellä vastaava Tka7 197 silloin. Niin tuttu Tka tämä 198. Monta kertaa kyydissä, pikkupoikana olleena. Niin aurausreissuilla kuin sepelinjako- matkoilla ym ym.
Kuvasarja:
Tanskassa kesällä 1999
 
 13.10.2023 12:52 Pauli Ruonala  
  Suurin osa Tanskan yksityisrautateistä osti käytettyjä ruotsalaisia lättähattuja, Kööpenhaminan seudulla eli Sjællannissa niitä ei enää näkynyt. Oli kaksi rautatietä jotka eivät ostaneet lynettejä niiden tullessa 60-70-luvulla vaan jatkoivat ruotsalaisten lättien käyttöä, molemmat Jyllannissa:
Lemvigbanen (VLTJ, Vemb-Lemvig-Thyborøn Jernbane) osti 3 lynetteä uutena 1983 ja muutaman käytettyinä mutta jatkoi silti ruotsalaislättien käyttöä. V. 1999 VLTJ:llä oli vielä kaksi, D16 ja D17, vara- ja museoliikennevaunuina.
Vestbanen (VNNJ tai VNJ, Varde-Nørre Nebel Jernbane) osti 2 lynetteä uutena 1983 ja yhden käytetyn. V. 1999 VNJ:llä oli vielä 3 ruotsalaislättää käytössä.
<<   >>