Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2024 13:22 | Lasse Holopainen | ||
| Tässä on värimaailma omalla asianmukaisella tavalla kohdallaan. | ||||
|
21.09.2024 13:20 | Lasse Holopainen | ||
| ...ainakin hernerokkaa. | ||||
|
21.09.2024 13:20 | Lasse Holopainen | ||
| Linja-auton jalkaanmenevyys! Nuo ovat parhaita ja asjallisimpia kaupunkibusseja, kuten myös Carrus City -sarja, Lahti 400/401 ja Lahti 402. Vielä kun olisi Vantaan liikenteen värityksessä, niin siitä ei bussi enää parane. | ||||
|
21.09.2024 13:16 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys. Tämäkin tilanne ylipäätään veturilla oli mahdollista vain sillon ennen. | ||||
|
21.09.2024 11:27 | Mika Hakala | ||
| Kiitos myös Jarmolle tuosta tyhjentävästä kommentista. Tulin tuosta Antin kysymyksestä huomioineeksi, että turhan ahdas talo. Kun katsoin suunnittelijaa googlella, niin tuttu nimi Thure Hellström:hän sieltä paljastui. On yhtä selittävää, että rakennuksen suunnittelija on myös suunnitellut lisärakennuksen, kuin että "tuttava" on nähnyt mielikuvaa vastaavan rakennuksen. Ylitorniosta ol kotoisin edesmennyt artisti Hanne, jolle aikansa (1070 facebook-julkaistua) keikkalistaa sattuneesta syystä tutkin. Paljon oli Lapin kyliä keikkalistalla, muttei kys. paikkaa. |
||||
|
21.09.2024 11:25 | Antti Grönroos | ||
| En. Tekstissä lukee "Salport Oy" ja Salportiin meni Romuliikkeen raide mutta olin kommentissani väärässä tässä kohtaan. Kiitos Teppo kommentista. | ||||
|
21.09.2024 11:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvauspäivä olikin lauantai eikä sunnuntai. Korjattu tunnisteisiin. | ||||
|
|
21.09.2024 03:54 | Teppo Niemi | ||
| Kuten minun 22.7.2014 sekä Jorma Toivosen kommentissa 13.2.2020 paikaksi on todettu Sirkkulan linjavaihteesta km 139+483 erkautunut raiteisto. Sirkkulan linjavaidehan sijaitsi Tottolan tunnelin ja Tottolan sorakuopanl linjavaihteen välissä ja senraide oli ennen Tottolan tunnelin valmistumista käytössä olleella rantaradan linjauksella Antti osannee kertoa Salon liikennepaikan alueella sijainneella Romuliikkeen raiteella romutetut höyryveturit. |
||||
|
20.09.2024 23:54 | Heikki Jalonen | ||
| Imatran Voima Oy perusti jo ennen varsinaisen Oulujoen rakennustyön alkua Ouluun erityisen yksikön, Betoni- ja Maalaboratorio (BML), maaperä- ja betonirakenteiden tutkimusta varten, tulevat rakennusvaikeudet ymmärrettiin. Vuonna 1949 tämä yksikkö siirettiin Oulujoki Oy:n alaisuuteen ja se siirtyi Muhoksen Pyhäkoskelle (Leppiniemeen) ja samalla se nimettiin Betoni- ja Geotekniseksi toimistoksi (BGT). Sinne valmistuivat uudet toimitilat vuonna 1957. Niiden varustuksen myötä laitoksen taso nousi keskuslaboratorion asteelle. Valmiuksiltaan se lienee ollut Suomen paras alallaan. Laitos palveli aikanaan kaikkea suurempaa voima- ja patorakentamista (Iijoki, Kemijoki. Lokka, Porttipahta) ja myös isoja teollisuusprojekteja paitsi kotimaassa mutta myös Imatran Voiman ulkomaisissa vientiprojekteissa. Työn luonteen vuoksi laboratoriolle toimitettavat näytteet olivat suuria, painavia ja monilukuisia. Niitä myös saapui jatkuvasti projektien edetessä, varsinkin kriittisten betonivalujen aikana. Tämä selittänee varsin hyvin tuon suuren tavaraliikenteen tarpeen. Vuonna 1967 laitoḱselle valmistuivat uudet toimitilat Ouluun, Karjasillalle. Osoite taisi olla Paljekujalla, siinä Asukkaan Jukan autoliikkeen (Oulun Autohuolto) vieressä. Silloin se taas oli nimeltään BML, sellainen valomainos oli rakennuksen päädyssä. Nämä rakennukset purettiin Joutsensillan Höyhtyän puolen maapenkereen tieltä. BML:n toiminta sinällään jatkuu osana nykyistä VTT:tä. |
||||
|
|
20.09.2024 23:30 | Antti Grönroos | ||
| Tässä on ollut Romuliikkeen raide (142+556) ja vieressä oli Sokeritehtaan raide (142+556) ja näiden molempien vaihteet kuuluivat Salon liikennepaikkaan. | ||||
|
|
20.09.2024 23:10 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos kommentista Jarmo, voi olla, että hän on makasiinissa käynyt. | ||||
|
20.09.2024 23:08 | Antti Grönroos | ||
| Tuomas, Karhulassa on muita vetureita mutta koska 27.9 on vika päivä, niin tuskin mikään KRS:n vetureista lähtee torstaina. | ||||
|
20.09.2024 21:55 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos erityisesti Eero Karttuselle hyvin painavista näkökohdista, jotka painavuudestaan huolimatta jäävät ainakin pääosin vaille korjaavia toimenpiteitä. Näyttää siltä että ylipäätään monen suomalaisyrityksen laatuasiat ovat menneet vakavasti hunningolle. Ollessani työelämässä vuosikymmeniä sitten kehittivät suomalaisyritykset määrätietoisesti toimintojensa laatua. Pätevä ja aikaansaava laatujohtaja oli AIDOSTI olemassa ja toimi suoraan toimitusjohtajan alaisena. Nyt aiempi sähläys ja välinpitämättömyys näyttää palanneen, kuten tuoreet esimerkit näilläkin sivuilla osoittavat. Valitettavasti myös rautatiematkustajaa (ja mieluusti sellaiseksi palaavaa) koskettaen. Palasin juuri pätevyysalani IAA-näyttelystä Hannoverista (Berliinin rautatienäyttely pätevyysalueeni ulkopuolisena ja jäi sivuun.) Hannoverissa esimerkiksi raitiopysäkkien automaatit ovat kunnossa eikä niitä muutenkaan häiritä. Selviin ja riittävästi opastettuihin automaatteihin sai tarjota eri kokoisia eurokolikoita ja -seteleitä, sai maksaa kortilla sekä sai maksaa appeilla (joihin en syventynyt). Matkalta palatessa aloin nilkuttaa. Malmö-Kööpis tunnelisillan ja ison Beltin sillan maksu sujui kortilla vakiokäyttäjien keinoista puhumattakaan (lienee tanskalaista laatua). Korttipääte löytyi kolmelta korkeudelta, joten Ducatollekin oli tarjolla sopiva korkeus. Toista oli kuitenkin Kööpis-Malmö (lienee ruotsalaista laatua). Siellä oli maksupääte vain yhdellä korkeudella, noin 60 cm sivuikkunaani alempana. Kun puoliväliin ikkunasta ulos kurotellen yritin sitä käyttää, lipsahti sähläyksessä jalka kytkimeltä. Seurasi sysäys ja vaihteet eivät enää kytkeytyneet. Paikalle jääneenä hätävilkku päälle. Huomasin sitten 5:n kytkeytyvän ja sain liruteltua auton liikkeelle. Ajoin sillä iltasella epävarmalla mielellä ensimmäiset neljäsataa kilomeriä. Sitten huomasin myös 3:n, 4:n ja 6:n ja R:n palautuneen ja jatkoin Kapellskäriin (saavuin klo 3 aamulla). Muita liikkujia ei silloin Tukholman läpiajossa näkynyt. Lopulta myös 1 ja 2 palautui. Ulkovivun niveliä ei ollut siis murtunut, vaan mennyt aluksi osittain pois paikoiltaan, mutta palautunut. Kaikki sählinki oman varomattomuuteni ja kelvottomasti toteutetun maksupäätteen vuoksi. Itse IAA-näyttelyssä esiintyi perinteisempien rinnalla kaikki kuviteltavissa olevat akku- hybridi- ja polttokennototeutukset. Tietysti tosiasia on että yhtään polttokennokuormuria ei ole MYYTY eikä lähivuosina MYYDÄ, koska sellainen tarvitsisi ilmaiset ja pikaiset korjaukset ja varaosat koko tuotteen käyttöajaksi. Valmistajilta palaa miljardeittain rahaa, joka toki saadaan valtaosin valtiontukina. Yritän lähiviikkoina kuvata täsmällisesti ja jäsennellysti tätä valtavaa muutosyritystä, jossa samalla valitettavasti kiinalaiset jyräävät polvilleen eurooppalaisia raskaiden ajoneuvojen valmistajia, erityisesti komponenttivalmistajia. |
||||
|
20.09.2024 21:03 | Lasse Holopainen | ||
| H ä h? Nyt on tainnut marsu vähän eksyä jonnekin myyränkoloon. | ||||
|
20.09.2024 19:51 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: Vaunukuormia lähti 44 kpl ja saapui 22 kpl. Matkalippuja myytiin 2508 kpl, joista 8 kuukausilippuja. Tavara käsitti tiiliä ja maataloustuotteita. Hallinnollisesti Raudaskylän IV luokan asema alennettiin laiturivaihteeksi 1.9.1960 ja seisakevaihteeksi 26.5.1968. Odotushuoneessa oli aikaan sidottu sähkölukkojärjestelmä. "50 vuotta sitten" 1974: Vaunukuormia lähti 4 ja saapui 17. Vuosi 1975 on viimeinen, jolloin vaunukuormia on merkitty: saapui 2 ja lähti 22. Matkustajamäärä keskimäärin vuorokaudessa oli 1974 elokuussa 10/8 ja lokakuussa 9/10. Ylivieskan ja jonkun muun liikennealueen tilastoihin matkustajat on merkitty /-viivan kanssa. En tiedä onko se lähteneitä/saapuneita vai arkisin/viikonloppuisin. |
||||
|
|
20.09.2024 19:34 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoista että vielä -64 suurimmat käyttäjät olivat vesivoimayhtiöitä. Olihan Oulujoen voimalaitokset tuossa vaiheessa kaikki valmistuneet. | ||||
|
20.09.2024 19:28 | Eljas Pölhö | ||
| Hovinsaari tilastoitiin omana liikennepaikkanaan vuosi 1963 viimeisenä. Sen jälkeen luvut sisältyvät Kotkaan. 1963: vaunukuormia lähetettiin 12003 kpl ja saapui 14974 kpl. Vaihtoveturien päivystystunteja oli keskimäärin 28,8 tuntia/vrk eli tarve oli ainakin kaksi päivystysveturia. Lähtevien tavaroiden suurimmat ryhmät olivat paperi, sokeri ja puutavara. Saapuvalla puolella puutavara ja sokerijuurikkaat. |
||||
|
|
20.09.2024 19:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Raudaskylän asema ollutkin punaisen kukon uhrina sortunut? | ||||
|
|
20.09.2024 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa ennenvanhaan jopa erityisiä juhannusjunia Aavasaksalle. Käskylehdissä niistä aina tiedotettiin henkilökunnalle. | ||||
|
20.09.2024 19:16 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: matkustajia keskimäärin päivässä kesällä 45 ja talvella 68. Laiturin pituus 20 m "50 vuotta sitten": Kouvolan ja Kotkan liikennealueet eivät tilastoineet seisakkeiden matkustajia liikennepaikkakortteihin 1970-luvulla, joten en tiedä määrää. |
||||
|
20.09.2024 19:10 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen vuosi, jolloin Tavastilaan on merkitty vaunukuormaliikennettä on vuosi 1972. Silloin vaunukuormia lähetettiin 18 vaunua ja saapui 3 kpl. | ||||
|
|
20.09.2024 18:57 | Eljas Pölhö | ||
| "60 vuotta sitten" 1964: Muhokselta lähetettiin 72 vaunukuormaa ja saapui 236 vaunukuormaa. Matkalippuja myytiin 8477 kpl, joista 205 oli kuukausilippuja. Tuolloin lähtenyt tavara (sis. kappaletavara) oli koneita, rautaromua, huonekaluja ja maanäytteitä. Saapunut tavara oli lannoitteita ja betoninäytteitä. Oulujoki Oy, Imatran Voima Oy ja Muhoksen romuliike olivat paikkakunnan suurimmat rautatiekäyttäjät. "50 vuotta sitten" 1974: vaunukuormia lähetettiin 146 kpl ja saapui 180 kpl. Matkalippuja myytiin 22449 kpl. Laskentojen mukaan asemaa käytti keskimäärin/vrk 96 matkustajaa elokuussa ja 77 lokakuussa. Hallinnollisesti Muhoksen iV luokan asema muutettiin pysäkiksi 1.7.1963 lukien. Asemaksi se palautui, kun luokittelu muutettiin 1970 keskusasema-asema-seisake-tyyliseksi. |
||||
|
20.09.2024 18:29 | Eljas Pölhö | ||
| 1978: Ylitorniosta lähti 16 vaunukuormaa ja saapui 43 vaunukuormaa, joten ainakin siihen asti se kuormausraide sinnitteli. Minulla ei ole tätä uudempaa liikennepaikkakohtaista tilastoa käytettävissäni. | ||||
|
|
20.09.2024 16:56 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Antti, eiköhän tuttusi, käynyt täällä tanssimassa: https://vaunut.org/kuva/157807?paik=Kauliranta | ||||
|
|
20.09.2024 15:52 | Antti Grönroos | ||
| Ossi, ainoastaan päärataa käytetään, vaihde noihin teollisuusraiteisiin on otettu pois ja siksi stop-merkki on noiden kahden raiteiden välissä. | ||||
|
|
20.09.2024 12:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko tuo miten vahva tieto että jo junassa 55839 tulisi, kun kyseinen juna lähtee Kymistä yöllä jo to 26.9. puolella? Aikatauluissa on (ainakin vielä) torstain juna 2338 (Saapuu Kymiin 16:27) ja perjantai-illan juna 2339 (Lähtee Kymistä 21:34). Tämä viittaisi siihen että veturia tarvitaan vielä perjantaina, koska 2338:n runkoa ei kai ehditä lastaamaan ja siirtämään torstai-illan aikana? Tosin onhan siellä muitakin vetureita, jos niitä käytetään? |
||||
|
20.09.2024 11:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nimenomaan näin se oli, Jarno muistaa oikein: https://yle.fi/a/3-12309655 . Linkin takaa löytyvät mm. lauseet »Mukana suunnittelussa olivat kuljettajat, vaihtotyönjohtajat sekä työsuojeluvaltuutetut. Olemme tyytyväisiä, että saimme juuri meitä palvelevan veturin.» Eo. räpsähuomioni koskevat yleisesti kokemustani erilaisista kulkulaitoksista, jotka siis koostuvat lähinnä linja-autoista. Mitä sen sijaan tulee tähän nimenomaiseen Krokotiiliin, kuljettajan vesipullo löytyy todennäköisimmin Dimex-housujen reisitaskusta. Tyypillisesti nykyaikaisen päivystysveturin käyttötunneista suurin osa kun kertyy käkättimellä ohjaten. |
||||
|
|
20.09.2024 11:07 | Kari Haapakangas | ||
| Pitipä ihan tarkistaa vanhoista kartoista mitä "asemarakennuksen eteläpuolella" tässä tapauksessa tarkoitti. Aika täsmällinen kuvaus itse asiassa. Karttojen perusteella ko. raiteen läpiajettavuus poistui joskus 1970-luvulla, mutta itse raide sinnitteli pitempään kuin pidempi kohtausraide. | ||||
|
|
20.09.2024 10:45 | Jarno Piltti | ||
| Tupakkapaikan varustelutaso näyttää hyvältä. | ||||
|
|
20.09.2024 10:42 | Jarno Piltti | ||
| Eikös Dr19-projektissa korostettu koko ajan että loppukäyttäjät eli duunarit on mukana suunnittelussa? Eli ei ole missään norsunluutornissa piirretty tämäkään ohjaamo vipstaakeineen? | ||||
|
|
20.09.2024 10:21 | Eljas Pölhö | ||
| Ennen raskasta kiskotusta 1960-luvulla paikalla oli asemarakennuksen eteläpuolella lyhyt läpiajettava kuormausraide ja vastakkaisella puolen pidempi kohtausraide. 1960: vaunukuormia lähti 45 kpl ja saapui 97 kpl. Matkalippujja myytiin 6184 kpl, joista kuukausilippuja 246. 1964: vaunukuormia lähti 5 kpl ja saapui 91 kpl. Matkalippuja myytiin 1682 kpl, joista kuukausilippuja 143. Pääasialliset tavaramäärät olivat paikallisten kauppojen kauppatavaraa. |
||||
|
|
20.09.2024 10:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kaulirannan/Kaulinrannan liikenne romahti rajusti 1960-luvun alkupuolella. 1960: vaunukuormia lähti 595 kpl ja saapui 1742 kpl. Matkalippuja myytiin 6682 kpl, joista kuukausilippuja 12. 1964: vaunukuormia lähti 36 kpl ja saapui 584 kpl. Matkalippuja myytiin 900 kpl, joista kuukausilippuja 26. ... 1974: vaunukuormia lähti 68 kpl ja saapui 475 kpl. Kaulirannasta lähetettiin puutavaraa ja osuusliikkeen kauppatavaraa. Sinne saapui rehuja ja elintarvikkeita. 1960-luvun alussa Kaulirannan ja Marjosaaren vaihtotyöt suoritettiin pääasiassa Aavasaksan Kisko-Kallella. Isompia vaunumääriä liikuteltaessa Tornio-Aavasaksa-tavarajunan Tk3 kävi täällä perillä saakka. |
||||
|
|
20.09.2024 10:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkäpä juuri siksi mainittu räpsä onkin kätketty kuva-alan ulkopuolelle. Se on muuten myös luultavin syy siihen, miksi erään toisen laitoksen ajopöytä on kalteva; siten ettei vesipullo aikaa voittaen pysyisikään pöydällä koneen nuljuessa kiskoja pitkin. | ||||
|
20.09.2024 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Ennen Kehärataa P-junat kulkevat Helsingin ja Hiekkaharjun välillä ja I-junat vastaavasti Helsingin ja Tikkurilan välillä. | ||||
|
20.09.2024 09:10 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa kakkosraiteella on liikennettä useimpina viikonpäivinä ja joskus montakin kertaa päivässä. Kolmosraiteella sen sijaan liikenne on harvinaisempaa, yleensä vain muutamia kertoja kuukaudessa. | ||||
|
|
20.09.2024 09:09 | Julius Ylitalo | ||
| Ylitornio on kaunis kunta Ruotsin rajalla. Seisakkeella pysähtyvät Kolarin yöjunat. | ||||
|
|
20.09.2024 08:45 | Julius Ylitalo | ||
| Vantaankoski oli vuoteen 2015 asti M junan pääteasema ennen kuin Kehärata avattiin liikenteelle jolloin myös M linjatunnus poistui I:NÖn ja P:n tieltä | ||||
|
|
20.09.2024 08:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka, ainakin Onni Vilkas Oy:n Tampereen pikavuorolinjan vakituinen linjurinkuljettaja muistutti olemukseltaankin vinttikoiraa. Pitkä, kapoinen eikä vitkastellut ajosuoritetehtävässään. Mitä vesipullon sijoitteluun komentosillalla tulee, niin yleensä H2O on ei-kaivattu vieras mainitun sillan hienojen elektroniikkojen kannalta. Siis tarkkaa harkintaa, eix jeh? |
||||
|
|
20.09.2024 08:15 | Timo Haapanen | ||
| Mitähän toimintoja nuo oikeanpuolimmaiset kolme nappulaa keskimmäisen "television" alla ovat? Ovatko muuten kaikki nappulan näköiset nykymuodin mukaisia hipaisukytkimiä? | ||||
|
|
20.09.2024 07:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Televisioita näyttää olevan peräti kolme kappaletta. Noinkohan nekin ovat analogisia? Vaikkei kahvimukitelinettä näy kuvan sektorissa, sellainen saattaa silti piileskellä kuva-alan ulkopuolelta. En muista, kun minut on käsketty Krokotiilin kajuuttaan vain kerran, tapauksen täytyi melkein olla tiistaina 28/2-2023. Se oli Perkiön varikolla, luultavasti »Keskitiellä» (r. 877), siinä pohjoispuolella. Kroksun numeroa en muista. Kahvikuppitelakkaa koskeva huomio on teknisen piirtäjän havainnoksi terävä, herra Esa. Vesipullon sopiva laskupaikka on sellainen asia, jota laitoksen käyttäjä etsii ensimmäiseksi, mutta joka tulee ohjaamon kojeiden sijoittelua ja ergonomiaa funtsailevalle suunnittelijalle mieleen viimeisenä. Kaikenlaisia pattereita, puhaltimia, vipperöitä ja ilmasuuttimia kyllä riittää. Ilmankos moni vanhempi, pitkää pikitietä kulkenut linja-autonkuljettaja näyttääkin niin kuivakkaalta. |
||||
|
|
20.09.2024 07:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikoinaan tuokin on ollut uusi ja futuristinen :) | ||||
|
20.09.2024 00:33 | Eljas Pölhö | ||
| Rataosaston ilmoitus 25.10.1933: Ristinummen uusi pysäkkitalo voidaan ottaa rataosaston puolelta milloin vain käytäntöön. Huomautan kuitenkin että uudessa talossa ei, kuten ei entisessäkään, ole sähkövalaistusasetelmia [oli öljylamppuvalaistus]. ... Sähköasetelmain järjestäminen kohtaa kuitenkin joka tapauksessa tänä vuonna vaikeuksia koska ainakin rataosaston käytettävissä olevat varat ovat miltei lopussa. ... | ||||
|
20.09.2024 00:06 | Lasse Holopainen | ||
| Hei nyt sitten varotaan, ettei VR lue näitä kommentteja, ja saa taas mukamas hyvää syytä poistaa loppujakin sinisiä vaunuja. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin aseman laiturien asfaltointi v. 1932 |
20.09.2024 00:01 | Eljas Pölhö | ||
| Alkuperäisen päätöksen (15.6.1932) mukaan asfaltoitiin viisi laituria mainitulla tavalla. Kuudes laituri, eli kiitotavaralaituri päätettiin asfaltoida 1.8.1932 W. Rankan tekemän ehdotuksen ja Viarectan 2.8.1932 jättämän tarjouksen mukaan. Se laituri oli nupukivetty, ja se oli "Accumulatori-vaunuliikenteelle hankala tärinän vuoksi". Laituri vaati 200 metriä reunakiven nostoa ja 54 metriä uutta reunakiveä. Viarecta ehdotti (ja VR hyväksyi), että nupukivet jätettiin pohjalle ("muodostivat erinomaisen kantavan kerroksen"), tarvittaessa tasattiin, päälle levitettiin ohut tasauskerros emulsiosepeliä ja se päällystettiin 2,5 cm:n hiekka-asfaltilla. | ||||
|
20.09.2024 00:00 | Lasse Holopainen | ||
| Paitsi että kalustona onkin kymppi (näin oletan koska Stadi on sellanen kaupunki, että siellä on yliopistokin, joten kai siellä on enempi akateemisen arviointitaulukon käyttöä. Jos käytetäänkin ammatillisen oppilaitoksen arviointia, niin tuo on vitonen, siellä siis on 1-5, siihen päälle vielä tekemisen meininki, sekä kaluston ja sen käytön jalkaanmenevyys, edellyttäen että on hyvä ammattikoulu, kuten Työtehoseura, ja sitten vielä ala, jossa ajetaan. Vaikkei ajettaisi, on kuitenkin arviointinumerot ammatillisissa oppilaitoksissa tällä tavalla). | ||||
|
19.09.2024 23:51 | Lasse Holopainen | ||
| VR kun sen uusimisen tekisi, (tosin on kai tehnyt ja sen päälle romuttanutkin) niin tälle vaunulle ja muutenkin suomalaisille luksusjunille olisi aika kepuli homma. Näin 18 vuotta myöhemmin eihän niitä enää n e ä missään. Joitakin vuosia sitten kun n e ä ki, nehän olivat virallisen kirurginkliinisessä punavalkoisessa värityksessä. Toki eihän se ole vielä niin kanalaa, kuin kerrostaloravintolavaunun olemus, joka on tylsän väritön ja leikkaussalimaisen kliininen ja kaikkea muuta kuin jalkaanmenevä. VR varmaan todellakin säästää nykyään, kun ei ravintolavaunussa niin mielellään käy, kun valkoiset pöydät kiiltää, harmaat seinät seisoo, dieselkömyä ei havaitse, ja ei kuule alligaattorin pahua eikä muutakaan meteliä. Kyllä s i l l o n_ e n n e n vaan oli jalkaanmenevyydet, tyylekkyydet ja asianmukaisuudet asjallisella ja jalkaanmenevällä tolalla jalkaanmenevän asjallisessa kalustossa palvelun toimiessa asianmukaisesti, henkilökunnan vielä ymmärtäessä laitteiden toiminnastakin jotain. | ||||
|
19.09.2024 23:25 | Eljas Pölhö | ||
| Hlc 95051-95053 ovat entiset Hdk 103386, 103563 ja 103845 (merkintä muutettu 1970) Hlc 95054-95056 ovat entiset Hdkl 103984-103986 (merkintä muutettu 1970) Hlc 95057-95066 ovat entiset Hdkl 103990-103999 (merkintä muutettu 1970) |
||||
|
19.09.2024 23:22 | Lasse Holopainen | ||
| Onhan toi Dm12 myös tunnettu ominaisuuk... siis vioistaan. Virallisesti litterahan siitä lausutaan: DeeÄm-Raks-toista. | ||||
|
19.09.2024 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa että en muista että vaihtoiko Karelia tai joku muu Joensuun juna veturia sähköstä dieseliin Kouvolassa, ennenkuin sähköistys Imatralle oli valmis. Savon radan junat varmaan vaihtoivat koska kulkusuuntakin vaihtui. |
||||
|
|
19.09.2024 21:07 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittaisiko Jyrki, että EP7/8:n veturi vaihtui (yleensä) Kouovolassa sen jälkeen, kun sähköistys Riihimäeltä itään päin oli valmistunut? Sitä ennen eli tämän kuvan ottamisen aikaan ei kai ollut mitään syytä vaihtaa veturia Kouvolassa ellei sitten veturikierrollisista syistä näin olisi joskus haluttu erikseen tehdä. | ||||
|
|
19.09.2024 20:51 | Teppo Niemi | ||
| Mutta miksi veturi piti vaihtaa Kouvolassa, etenkin jos Riihimäki -Kouvola välin sähköistys valmistui vasta 1977, eli noin 9 kuukautta Kuvan oton jälkeen? | ||||