Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.12.2023 15:24 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.museodelferrocarril.org/permanente/pdf/ATRIL_Diesel_RENFE4020.pdf | ||||
|
31.12.2023 15:08 | Jimi Lappalainen | ||
| 50 vuotta sitten. | ||||
|
31.12.2023 14:10 | Mikko Herpman | ||
| Kieltämättä pikkukuvasta heti vilkaisen myös että Huruhan siinä. Lieneekö suunnittelua tehty samoihin aikoihin ja on otettu vaikutteita toisista, autoista, ja ajan tyylistä.. ?? | ||||
|
|
31.12.2023 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka olisikin vaan Espanjan - Babcock & Wilcox, niin itselleni on yllätys, että B & W:n repertuaariin yleensäkään kuului veturinvalmistusta. No, alan kirjallisuus on laajaa ja ainahan voi lisenssejä ostella. Nyt puuttuisi vaan, että herra Eljas P. paljastaisi, että myös Burmeister & Wain väsäili vetureita...? Tai Harland & Wolff Irlannin Belfastissa (juuri se, joka väsäsi Titanicin!). |
||||
|
31.12.2023 12:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, viherrys odotettavissa? | ||||
|
31.12.2023 12:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja omistaja on tulossa valittamaan että "Täällä ei saa kuvata!" ? :) | ||||
|
31.12.2023 09:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pylväsrivistö näkyy Jykän ilmakuvassa vuodelta 2020: https://vaunut.org/kuva/153318 . Siinä vasemmassa yläkulmassa. Ilmakuva on samalta ajalta kuin tällä hetkellä mäpsissä tarjolla olevat ilmakuvat. Niissä näkyy jo hiilikenttä stalkkereineen ja reklaimereineen, mutta ei vaununkääntörakennusta, puhumattakaan vaununsulatussuuleista. | ||||
|
|
31.12.2023 08:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä erottaa mäpsin ilmakuvassa irtolastilaitureilta, siitä Nordic Bulkin navetoilta, kohti Meri-Porin kivihiilivoimalaitosta johtavan vanhan kuljettimenpätkän varjokuvassa. | ||||
|
|
30.12.2023 23:55 | Lauri Kivijärvi | ||
| Tämä vekotin herätti mielenkiinnon. Katsoin kuvasta aluksi, että siinähän on Dr12:n esikuva, mutta sitten huomasin, että eihän tämä veturi olekaan kahdella ohjaamolla varustettu: Takapää kytkeytyykin kiitojunarungon kaltaiseen vaunustoon, joka ei mataluutensa vuoksi kuitenkaan istu nätisti moottoriosaansa. Hyvin hämmentävä muotoilu. Kiitojunavaunuston peräpäässä ei näytä myöskään olevan ohjaamoa, joten peruuttamalla ajaminen linjalla ei tainnut tulla kyseeseen. Laitteen maksiminopeus näytti olleen 140 km/h Wikipedian mukaan. Laite ei selvästikään ollut menestys, kun näiden valmistusmäärä jäi Wikipedian mukaan 4 kappaleeseen ja käyttöaika verraten lyhyeksi (1949-1972). Näille moottoriyksiköille siunaantui mainitun lähteen mukaan jokunen vuosi lisää palvelusaikaa, kun junien veturiosat kytkettiin toisiinsa veturipareiksi. (Lähdelinkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Renfe_Class_350 ). |
||||
|
|
30.12.2023 23:53 | Mikko Ketolainen | ||
| Kuljettimien tolpat ovat useimmin "mallia a-kirjain" ja Google Earthista kun katsoo ilmakuvaa, niin satama-alueen kuljettimista heijastuu varjokuvat ja joidenkin kuljettimien kannatintolpat näkyvätkin kuvissa, niin nämä kannatintolpat ovat enemmänkin mallia a-kirjain, kuin tuollainen betonitolppa. | ||||
|
Kuvasarja: Museo del Ferrocarril de Madrid |
30.12.2023 22:51 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitos Jorma kiittämästä! Lisäsin kuvien kommentteihin kastilian ja englannin kieliset Portable Document Format -liitteet kuvatuksista, eli eiköhän niillä pärjätä ainakin jonkin aikaa. Museon sivuilla on myös kastiliaksi perustietoja vetureista ja joistain hieman enemmänkin tarinaa. https://www.museodelferrocarril.org/coleccion/locomotoras_diesel.asp |
||||
|
30.12.2023 22:30 | Juha Kutvonen | ||
| Sekalaista kalustoa tosiaan. Varikolla seisovat NSB:n El 16- ja DB:n 181.2-sarjojen sähkärit, molemmat ilman virroittimia. Ovat ilmeisesti saaneet raja-asemalla leveäraidetelit alleen kyetäkseen liikkumaan Espanjan rataverkolla :) | ||||
|
Kuvasarja: Museo del Ferrocarril de Madrid |
30.12.2023 22:25 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja kuvia kaimalta Espanjasta. Hieman jäin kaipaamaan useammankin kuvan kohdalla enemmän detaljeja (vain vuosilku ja numero) ehkä jotain tekniikasta? | ||||
|
30.12.2023 22:13 | Eemil Liukkonen | ||
| Voisin todeta, että kolme musketööriä. | ||||
|
30.12.2023 20:30 | Samuel Pajunen | ||
| Kuka nää omistaa? | ||||
|
30.12.2023 20:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1988 noissa vaunuissa oli myös VR SUOMI ja asianmukaiset numerot merkittynä. Lieneekö veturipuiston päivät luetut, kuulostaa siltä kuin että olisivat heittämässä pyyhettä kehään...? Alkuvuotena puistoa mainostettiin telkkarissakin, mutta sitten ei, ei pihaustakaan. Vaivaako Haapamäkeä sama sairaus kuin panda-Ähtäriäkin? Itse en viitsisi täältä Helsingistä mennä toljottamaan päiväseltään uneliaita ja pissanhajuisia pandoja, etenkin kun ne on selvää politiikkaa. Veturipuisto on kyllä saanut minut sinne ab und zu toteamaan, kuinka rauta ruostuu, ruostuu, ruostuu ja ruostuu. Pahaan kuntoon menee samalla muistomerkki-953:kin siinä samassa. Pr 2 pitäisi sentään pelastaa joutumasta pillimiesten saaliiksi... Nämähän odottavat kuitenkin kieli pitkällä. |
||||
|
30.12.2023 18:32 | Elias Murto | ||
| Oliko puistojunan rata alun perin pidempi? Mahtaako tuosta radasta olla kaaviota? Jäljellä oleva osuus ainakin olisi varmaan hyvä dokumentoida mahdollisimman hyvin. | ||||
|
|
30.12.2023 17:45 | Teppo Niemi | ||
| Tuo rata kalustoineen on ollut tänä syksynä myynnissä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14414.0 | ||||
|
30.12.2023 16:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut tällaisella Lissabonista Madridiin. Muuta nopeaa päiväjunaa ei ollut. Matka kesti n 10 tuntia. Ainoa hyvä puoli oli ilmastointi. Ravintolavaunua ei ollut, oli vain kioski josta sai ostaa snacksejä tyyliin tortilloja. Rata kiemurteli aavikkomaisten seutujen läpi. Jossain pikkukylässä pysähdyttiin jossa meiniki oli kuin 1800-luvulta. Maalaiset nousuvat kyytiin ja matkustivat pari asemaväliä. |
||||
|
30.12.2023 16:40 | Jukka Ahtiainen | ||
| EMC filtteri? | ||||
|
30.12.2023 16:28 | Henri Hovi | ||
| On ATUkin suurempi, mutta telin leveyteen on syynä 1668 mm. | ||||
|
30.12.2023 16:12 | Timo Salo | ||
| Upea talvinen pölinäkuva!!! | ||||
|
30.12.2023 16:08 | Timo Salo | ||
| Pikkusenhan tuossa on romua, kun vertaa äsken päättyneeseen "Taistelu Rautateistä" elokuvaan... (Femma) Romuttivat kai heti sodan jälkeen filmatussa elokuvassa oikeasti tuota kalustoa, voi sentään! Kaikkea se kulttuurinautinto vaatii. (Löytyy varmaan myös Areenasta, jos joltain jäi näkemättä ja kaikkihan uusitaan ainakin kolme kertaa lyhyellä aikaa... :-) ) | ||||
|
30.12.2023 15:54 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko yllä todettu Nohabin pyytämä ja VR:n sitovaksi olettama kuljetussopimus VR:n surutonta vedätystä Ahvenanmaan ryöstön tyyliin ? Siis kun siirtokustannus oli lyöty lukkoon ja VR oli aloittanut Torniossa tehtävien töiden valmistelun, meni Nohab heti perään tinkaamaan kustannusta pienemmäksi kuljetuksella Tallinnan kautta (mikä edellytti edeltävää monimutkaista laivakuljetusta Ruotsista). Tähän viittaa Aamulehden uutinen 20.10.1921, joka kertoo että Neuvosto-Venäjä oli sopinut Viron kanssa Nohab -veturien viemisestä Tallinnan kautta. Uutisessa mainitaan myös, että Viro haluaa kuljettaa muistakin maista Neuvosto-Venäjälle päätyviä vetureita. Aamulehden uutinen 1.10.1921 kertoo että VR neuvottelee Neuvosto-Venäjän Saksasta ostamien veturien kuljetuksesta Tornion kautta. Tunnetusti Tallinnan reitti voitti saksalaisveturienkin osalta. Kirjassa 75 Jahre Schwartzkoppf on sivulla 222 valokuva saksalaisveturien nostosta kokonaisina (mutta tenderit erikseen) uivalla nosturilla Tallinnan satamassa. |
||||
|
30.12.2023 15:49 | Panu Breilin | ||
| Sr1:n koreja ostaneet romuttamot ovat noita laattoja käsittääkseni myyneet. | ||||
|
|
30.12.2023 15:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko Espanjassa ATU suurempi kuin muualla euroopassa? Oudon leveän näköinen teli on kyllä verrattuna jenkkiversioon. | ||||
|
|
30.12.2023 15:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitenkä noita laattoja pitää nykyään kysellä? Ostaisin Sr1:n laatan jostain romutukseen menneestä. | ||||
|
30.12.2023 14:52 | Petri Nummijoki | ||
| Jossain 1960-luvun Veturimies-lehdessä on purnaus, kun Veto-Jussille (Tve1) oli annettu Haapajärveltä Ylivieskaan (55 km) vietäväksi kelpo juna, olisiko ollut 600 t painoltaan. Sillä kertaa tosin aikataulun laatijat heltyivät ja junapaino lopulta puolitettiin. | ||||
|
30.12.2023 14:28 | Timo Haapanen | ||
| RIP 3062 | ||||
|
|
30.12.2023 14:25 | Petri Nummijoki | ||
| Olivathan junapainotaulukot apuna lisäjunien kulkuaikojen arvioinnissa mutta eri asia on, miten tarkasti niitä pystyttiin noudattamaan, kun miehitettyjen liikennepaikkojen määrä ja vakijunat asettivat reunaehdot, mihin kohtaan lisäjuna oli mahdollista saada kulkemaan. Isä kertoi joskus tapauksen talvelta 1966. 60-luvulla Helsingissä ja lähiasemilla kuormattiin päivittäin kymmeniä umpitavaravaunuja enemmän, mitä niitä Helsinkiin luontaisen liikennetarpeen vuoksi saapui. Sen vuoksi Helsinkiin piti päivittäin toimittaa junallinen tyhjiä umpivaunuja jostain. Yleensä ne tuotiin Kouvolan suunnasta mutta talvella toisinaan Karjaalta, jos Hankoon oli erillistä talviliikennettä. Karjaalta vaunut tavattiin hakea öisin Vv15-veturilla, joita oli silloin paremmin vapaana liikenteen keskittyessä Helsingissä enemmän päiväaikaan. Aiheesta oli aikaisemmin keskustelua mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/82376 yhteydessä. Erään kerran vaunuhaku Karjaalta tehtiin kuitenkin päivällä. Paluujunalle ei käytännössä saatu laadittua aikataulua kuin niin, että Karjaalta Pasilaan oli tultava P28:n edellä lähes pikajunan vauhtia. Yhden Vv15-veturin vedettävänä oli 120 akselia (kylläkin tyhjiä) umpitavaravaunuja ja aikataulun edellyttämä perusnopeus noin 70 km/h tai pikkuisen yli, kun veturin ja vaunujen suurin sallittu oli 75 km/h. Sitä tarina ei kerro, miten kauaksi todellisuus teoriasta lopulta jäi. |
||||
|
|
30.12.2023 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni liikennepiirin päällikölle ja kauko-ohjaukselle nyt ainakin piti tilanne saada tiedoksi. Muistelisin, että suorittajilla oli taito laskea kulkuaikoja aikataulua laadittaessa ja sen pohjalta vetää tarvittaessa viivaa graafiseen aikatauluun. Junan numeron määräytyminen oli isommissa käsissä. |
||||
|
30.12.2023 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan tämän "ferrocarrilo-omnibusin" (ruotsiksi: rälsbussi) suunnittelussa ollut mukana tietotaitajia Saksasta? (Wismar-tehtaalta?) Saksalaiset + italiaanotkin tekeytyivät Francon "hyviksi ystäviksi" lähemmin vasta seuraavana vuonna, kun Espanjan sisällissota syttyi. Vaunun kattotuuletin on sentään mielenkiintoisen näköinen. |
||||
|
30.12.2023 12:53 | Juha Kutvonen | ||
| Se on Niiralassa kolaroinut 4191: https://vaunut.org/kuva/43983 | ||||
|
|
30.12.2023 12:18 | Petri Soronen | ||
| Ruhjoutunut lättä? | ||||
|
30.12.2023 11:30 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvattu viimeistään 10.1921, koska noin 11.1921 venäläisperäisten vaunujen korit maalattiin suomalaisiksi. Katso: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5748.msg111219&topicseen= Vaunua on kuljetettu Suomen sisäisissä kuljetuksissa 1918 - 10.1921 välillä venäläismerkintäjen ollessa jäljellä. Neuvosto-Venäjälle vaunu ei ole kulkenut sekaantumisvaaran vuoksi, eikä rautatiekuljetuksia sinne ollut 1918 ja kesän 1921 välillä. |
||||
|
|
30.12.2023 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sepä. Mut ajattel, yhdellä Dv:llä liikuteltiin Tahkiksessa liki 4000-tonnisia hiilarijunia! | ||||
|
|
30.12.2023 10:19 | Timo Salo | ||
| A-P: Mitäs tuo "kombinaatio" sitten painaa noitten lisähilujen kera? Arvio äkkiseltään max. 10t. Deeveri taas 70t? | ||||
|
|
30.12.2023 08:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veto tapahtui kumipyörien välityksellä. Ja näytti usein melko väkinäiseltä. Mutta ihmekös se, jos pari tonnia enemmän painavan Deeverinkin ote kiskosta tahtoi lipsua samoissa olosuhteissa. Kaikkialla, lähisaarien mökkien ikkunoita myöten, ikuisuuden leijuvaa hienojakoista, mustaa kivihiilipölyä, kostutettuna Raumanmeren suolaisella meriusvalla. | ||||
|
30.12.2023 05:46 | Lasse Reunanen | ||
| Eipä se olekaan Michelin vaan Firestone Military NDT. | ||||
|
|
30.12.2023 05:35 | Lasse Reunanen | ||
| Onko traktorin kiskopyörissä jonkinjainen hydrauliveto vai onko ne vaan ohjaamassa ja liikkuminen tapahtuu kumipyörien välityksellä? | ||||
|
30.12.2023 01:23 | Otto Tuomainen | ||
| Tunnelin vieressä oleva rakennelma taitaa olla seisakkeen odotuskatos. Kuvausaikana seisakkeen nimi oli Švermovo penzión, Telgártin kylä oli sosialismin aikana nimetty Jan Šverman https://en.wikipedia.org/wiki/Jan_%C5%A0verma mukaan. Junayhteydet tänne eivät ole kovin hyvät, koska seutu on aika syrjäistä. Läpimeneviä junia Červená Skala - Margecany rataosalla kulkee enintään neljä paria vuorokaudessa. Idässä Margecanyn päässä liikenne on vilkkaampaa. Košicesta Telgártiin pääsee yhdellä junanvaihdolla 2,5 tunnissa. Banská Bystricasta matka aikaa tulee puolestaan tasan kaksi tuntia ja yhteys on vaihdoton. Nykyisin liikenne hoidetaan ymmärtääkseni sarjan 861 junayksiköillä. |
||||
|
30.12.2023 01:14 | John Lindroth | ||
| We all love her! Shes got that light(Orange Blue v.2000). | ||||
|
|
29.12.2023 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuljettimen tolppa. | ||||
|
|
29.12.2023 22:50 | Mikko Ketolainen | ||
| Google Earthista kun katsoo ilmakuvaa tuolta Tahkoluodon satamasta ja niin satama-alueella on kaksi tuulivoimalaa. Toinen on rannassa ja toinen säiliöiden lähellä. Joten sanoisin, että kyseessä on tuulivoimalan runko. | ||||
|
29.12.2023 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, tämähän on selvä Great Northern Y-1 -veturin Espanjanserkku! Y-1:t valmistuivat GE:llä 1927-1930 ja niissä oli juoksuakseli kummassakin päässä (1-C-C-1). Myös sähköistys poikkesi (11 kV 25 Hz). | ||||
|
29.12.2023 22:16 | Seppo Rahja | ||
| Tuommoinen hyvin tummansininen Packard oli myös Oulussa rataosaston käytössä 1950-60 luvuilla. Sitä säilytettiin silloisen pohjoisen veturitallin puisessa ”resinatallissa”, kääntöpöydän takana. Asuimme resinatallin vieressä olleessa VR:n paritalossa liki parikymmentä vuotta. Packardia katseltiin aina ihaillen kauempaa kun sen kuljettaja T. Yrtti avasi tallin oven, ei uskallettu sisälle mennä puhumattakaan auton penkeille istumaan. Keula oli kääntöpöydälle päin ja auto oli aina puhdas, kromiosat kiilsivät. Jotenkin tuo kuvan Packard on nuhjuisemman oloinen kuin se Oulussa ollut auto. | ||||
|
|
29.12.2023 22:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikä betonitolppa tuossa edessä on? Ei vaikuta tuulivoimalan rungolta | ||||
|
29.12.2023 20:41 | Jorma Rauhala | ||
| Veturin historian opastaulu kertoo mainitun veturitehtaan olevan ranskalainen - Société Autrichienne, Francia. | ||||
|
|
29.12.2023 20:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joskus rautatie antaa. ― Joskus se ei annakaan... | ||||
|
|
29.12.2023 20:23 | Timo Haapanen | ||
| Taisi muuten olla vaivalloinen reissu tällä Sudella https://juliadata.fi/timetables?s=64&d=27.6.2022 | ||||
|
|
29.12.2023 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autrichienne, eikös olekin tämän koneen [EL ALAGON (?)] valmistusmaa...? Yleisilme hieman viittaisi sinne päin. | ||||