Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.10.2023 11:26 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkistin Orivesi-Haapamäki-välin henkilöjunat tilastoista myös vuosien 1963-1965 osalta. Tilaston perusteella vuosina 1963 ja 1964 ei ole ollut merkittävää höyryveturikäyttöä junaparissa H53/54 eli korkeintaan joku satunnainen lähtö mutta 1965 olisi H53/54 ollut noin kuukauden käyttöä vastaavan määrän höyryvetoinen. Silloin tilastoidut vetureiden keskipainot ovat olleet 85 tonnin kieppeillä eli tästä päätellen Hv-vetureita käytettiin. Ilmeisesti tämä oli sellainen junavuoro, josta Hr12 napattiin 1960-luvun puolivälissä ensimmäisten joukossa pois, jos niistä oli pulaa. Alun perin H53/54:n siirtyminen Hr12-vetoiseksi jo 1962 selittynee sillä, että osa illan ja yön junista jatkoi siinä vaiheessa Hr12-vedolla Seinäjoelta Ylivieskaan ja veturikierrollisista syistä Seinäjoelle piti toimittaa illaksi ylimääräinen Hr12. | ||||
|
13.10.2023 11:17 | Mikko Herpman | ||
| Tällainen osuma vaatii kyllä jo hiukean tuurin. Miten sattuikaan että veturi iski jo mäntyyn ja sopivasti kierähti niin, että vankka rungossa kiinnioleva oksa osui juuri sopimassa kulmassa kaarevaan seinään. Veikkaan jos koittaisi uudestaan tekemään vastaavaa ei onnistuisi mitenkään. Onneksi kalusto kuitenkin saa olla sisäsäilytyksessä odottamassa korjausta niin ei pääse sade kastelemaan rakenteita! |
||||
|
13.10.2023 10:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen kuullut, että tuon varoituslaitoksen nimi oli Konkola. Olisiko Jouni Hytösellä tarkempaa tietoa? Kilometrilukemaa, poistopäivää ym.? | ||||
|
13.10.2023 10:19 | Petri Nummijoki | ||
| 90-luvullahan oli vielä junasuorittajia, jotka osallistuivat mm. lipunmyyntiin, joten kai heidän oli pakko olla VR:n porukkaa. Kauko-ohjaajatkin ovat myyneet lippuja ainakin Parkanossa. Muistaakseni Hangossakin oli yhteen aikaan sellainen viritys, että kauko-ohjaaja myi lippuja. Tämä oli varmaan sen jälkeen, kun Parkanon kauko-ohjauskeskus oli jo lakkautettu. | ||||
|
|
13.10.2023 08:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Meinaan kun nykyäänkin, kaiken sen vuosikymmenten keskittämisen ja tehostamisen jälkeen, rautateillämme työskentelee noin 260 liikenneohjaajaa: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/ammattinimike-jonka-harva-tuntee-liikenneohjaaja . | ||||
|
|
13.10.2023 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Petrien eillisiltayhdentoista jälkeiseen pohdintaan koskien Valtionrautateitten eriyttämistä VR-Yhtymä Oy:ksi ja RHK:ksi nostan ennen eilisaamuseitsemää linkittämästäni asiapaperista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 224/1994) asiaa koskevan kohdan: "4.2. Henkilöstövaikutukset Valtionrautateiden palveluksessa olisi 30 päivänä kesäkuuta 1995 noin 10 700 virkasuhteessa ja noin 5 300 työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Valtionrautateiden palveluksessa yhtiöittämisen ajankohtana oleva henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön ja Ratahallintokeskuksen palvelukseen. Virastoon siirtyisi noin 50 henkilöä." Sen lisäksi muistelen joskus jossain kerrotun, että eriyttämisen jälkeen alkuun VR-Yhtymän palkkalistoilla työskenteli vielä runsaasti henkilöstöä, jonka palveluksia RHK osti VR:ltä. Tällaisia olisivat olleet varmaankin ainakin liikenneohjaajat, joita työskenteli vielä 2000-luvun puolellekin tultaessa runsaasti hajautettuina ympäri rataverkkoamme. Pelkästään heitä luulisi olleen selvästi enemmän kuin noin 50 henkilöä. |
||||
|
|
13.10.2023 08:16 | Simo Virtanen | ||
| Tuossa on ollut henkilövahinkojenkin riski aikamoinen. Ei tunnu museoajojen riskit olevan kiinni yksin operaattoristakaan. | ||||
|
13.10.2023 06:57 | Pasi Seppälä | ||
| Punaiset Deeverit lisäävät hienosti kauniita syksyn värejä. Täältäkin tykkäykset. | ||||
|
|
13.10.2023 06:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella komea kuva! :) | ||||
|
|
13.10.2023 00:42 | Jouni Halinen | ||
| Tuo Vr:n saneerauksen aloituksen hetki on ”kiveen hakattu”. Olin käynyt vapun -85 jälkeen juuri markkinoille tulleen Xerox 1025 huoltokurssin. Ja ensimmäisen koneen kävin asentamassa juurikin ”saneerausosaston” toimitiloihin toukokuun lopulla. Se jäi muutenkin mieleen, koko osastoa ei meinannut löytyä millään, olikohan sillä vielä edes nimeä?. Etsin sitä päärakennuksesta, ei löytynyt ja vahtimestaritkaan eivät osanneet auttaa asiassa. Lopulta paikka löytyi, eihän sille ollut edes mitään katuosoitetta. Rakennus oli ulkoa ja sisältä (ainakin 2 kerros) erittäin huonossa kunnossa, Oliko talo ollut aikaisemmin hiilenpölyisten veturitallimiesten käytössä?. Ihmettelin että miten niin sotkuiseen paikkaan on perustettu toimisto?. No siihenhän oli oletettavasti edellisessä kommentissani mainitut syyt. Muuten asiat etenivät niin kuin aiemmin kerroin. |
||||
|
|
12.10.2023 23:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä se on joka näkyy ikkunan takaa, rikkoutuneita seinäpaneelejako?? On tullut paksu oksa seinän läpi. Sen perusteella männyn on täytynut olla aika iso, onni etei käynyt pahemmin! |
||||
|
|
12.10.2023 23:43 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n yhtiöittäminen 1996 tapahtui EU:n määräyksestä. 2000-luvulla viimeistään lähti VR-konsernista pois tietoliikennettä ja IT-toimintoja pyörittäneet tytäryhtiöt Solicom ja (toisen nimeä en muista), monta muuta toimintoja lopetettiin mm oma puutarha ja omat työterveyspalvelut, työsuhdeasunnot, omat autokorjaamot, myöhemmin myytiin vielä kunnossapitoyhtiö VR Track ja lopetettiin Pohjolan Liikenteen bussikaukoliikenne, pk-seudun lähijunaliikenne siirtyi HSL:lle, liikenteen kauko-ohjaus Fintrafficille. Eli kyllä on rönsyjä on siivottu pois. |
||||
|
|
12.10.2023 23:35 | Petri Nummijoki | ||
| Mistä muualta rautatiealan asiantuntemusta olisi ollut 90-luvulla tarjolla kuin VR:ltä? Tarkoitan sitä, että virkasuhteessa VR:ään 30.6.1995 olleista ilmeisesti muutama kymmenen jatkoi virkamiehinä 1.7.1995 jälkeenkin mutta se oli marginaalia aikaisempaan nähden. | ||||
|
12.10.2023 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Vertailun vuoksi taas havaintoja Jyväskylästä. Tallin vanhimmat pilttuut 1 ja 2 oli varattu Dv15/16-vetureille. 1980-luvulta pitkälle 90-luvulle Jyväskylässä oli kaksi päivystysveturia, Pv1 työskenteli aikaisesta aamusta klo 22:een saakka ja Pv2 aavistuksen lyhyemmän ajan, se vetäytyi tallin suojiin noin klo 20. Myöhemmin kun työt vähenivät, toinen vetureista työskenteli aamun Pv1:nä ja illan Pv2:na ja toinen vain virka-aikaan Pv3:na. Vetureiden rikkouduttua tai vaatiessa isompaa huoltoa ne vaihdettiin toiseen Tampereelta, veturit hinattiin normaaleissa tavarajunissa. Ykkös- ja kakkospiltttuussa en muista koskaan nähneeni muita vetureita kuin Dv15/16 niin kauan kuin veturisarjoja Jyväskylässä käytettiin. | ||||
|
Kuvasarja: Virkkala-Ojamo rautatie |
12.10.2023 23:29 | Robert Sand | ||
| Mielenkiintoinen sarja tosiaan. | ||||
|
|
12.10.2023 23:17 | Petri Sallinen | ||
| Ratahalllintokeskuksella ei ollut mitään tekemistä VR:n kanssa, vaan se oli ministeriön alaisuudessa toimiva virasto. Ehkä osa entisistä VR-läisistä jatkoi siellä uuden työnantajan leivissä virkamiehenä — tämä on vain arvaus. En tunne asiaa. | ||||
|
|
12.10.2023 22:42 | Petri Nummijoki | ||
| VR:n osalta virkasuhteet loppuivat yhtiöittämisen myötä kesällä 1995. Tai sitä kai jäi johonkin yksikköön (Ratahallintokeskus?) muutama kymmenen virkamiestä vielä 1.7.1995 jälkeenkin mutta virkasuhteiden määrä oli kuitenkin marginaalia verrattuna yhtiöittämistä edeltävään aikaan. | ||||
|
|
12.10.2023 22:28 | Petri Sallinen | ||
| Valtionrautateiden ensimmäinen suuri muutos tapahtui jo vuonna 1989, kun virastomuotoisesta Valtionrautateistä muodostettiin valtion liikelaitos. Merkittävin muutos oli tuolloin valtion budjettisidonnaisuuden purkaminen. En tiedä, mitä työsuhteille tuolloin tapahtui — purettiinko virkamiesjärjestelmä jo tuolloin? Samanlainen kehitys alkoi samoihin aikoihin myös muilla infrastruktuuritoimialoilla, esimerkiksi energia-alalla ja tietoliikennealalla. Kunnallisia energiavirastoja muutettiin liikelaitoksiksi ja myöhemmin kuntien omistamiksi osakeyhtiöiksi. Helsingin Energia taisi olla viimeinen kunnalllinen liikelaitos. Vuonna 1995 rataverkot erotettiin VR:stä ja ne siirrettiin Ratahallinkokeskuksen haltuun — taas kerran sama tapahtui samohin aikoihin energia-alalla: sähkön jakelu erotettiin sähkön myynnistä ja tuotannosta. Junia operoiva VR ei ole käytännössä strategista omistusta, vaikka omistajaohjauksessa yhtiö onkin vielä määritelty strategiseksi omistukseksi. Valtion kannalta strategista omistusta on ennen kaikkea rataverkko, josta vastaa nyttemmin Väylävirasto tiiviisti valtion kainalossa. Veikkaukseni on, että tulevaisuudessa valtio vähentää omistustaan VR:ssä ja jättää ehkä itselleen 51 prosentin omistusosuuden, jotta voi tarvittaessa käyttää isännän ääntä yhtiössä samaan tapaan kuin Fortumissa — joka sekin on pörssiyhtiönä yhä "strategista omistusta". Rautatielaitoksen murroksessa työ jätettiin kesken. Asiaa ei viety yhtä pitkälle kuin energia- ja teletoimialoilla. Vuonna 1995 kaikki rautatiekalusto olisi voitu kivutta siirtää kalustoyhtiöön pelkillä tasearvoilla aivan samalla tavalla kuin rataverkkokin irrotettiin rautatielaitoksen omistuksesta. Henkilöliikenne olisi voitu yhtiöittää erikseen kaukoliikenneyhtiöksi, lähiliikenneyhtiöksi ja tavaraliikenneyhtiöksi. Kaikki muut rönsyt olisi ollut syytä vähintään yhtiöittää selvästi erilleen varsinaisesta rautatieoperoinnista. Asian olisi voinut viedä tätäkin pidemmälle: VR:stä olisi muodostettu useampia rautatieoperointia harjoittavia yhtiöitä, joista osa olisi myyty yksityisille. Sitten yhtiöt olisi laitettu kilpailemaan keskenään, mikä olisi ylläpitänyt tarjontaa ja edullisia palvelujen hintoja. Läpinäkyvyyttä saadaan ihmeesti lisää, kun konserni pilkotaan itsenäisiksi osakeyhtiöiksi, jolloin estetään ristiinsubventointien mahdollisuudet eri toimialojen välillä. Samalla voidaan helpommin arvioida eri toimintojen todellista kannattavuutta. Jos halutaan jättää päätösvaltaa valtiolle, niin sen voi hoitaa osakejärjestelyillä ja aktiivisella omistajaohjauksella. Näillä järjestelyillä olisi saatu vähinään avoimen rautatiekilpailun olosuhteet kuntoon huomattavasti aikaisemmin. Sähkö- ja telemarkkininoilla tutkijat ovat jo pitkään kyenneet laskemaan sen, mitä kansantaloudellisia etuja markkinoiden avaaminen on tuonut. |
||||
|
12.10.2023 21:54 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Sitä juuri ajettelin, ettei noita vanteita muistu mieleen muista mutta jos eivät ole kattilaan sidonnaisia niin sehän selittää asian. | ||||
|
|
12.10.2023 21:50 | Petri Nummijoki | ||
| Jouni lienee vähintään oikeilla jäljillä. Minullakin on käsitys, että VR:n saneerauksesta suunnitelmat laadittiin jo pääjohtaja Römerin aikana 1980-luvulla, vaikka vasta Eino Saarinen tuli niitä toteuttamaan. Kyllähän väkeä vähennettiin varmaan jo 1980-luvun lopulta alkaen mutta aluksi se hoidettiin ns. lakkautuspalkan kautta https://fi.wikipedia.org/wiki/Lakkautuspalkka, koska virkamiestä ei voinut irtisanoa. Toisin sanoen työt loppuivat mutta pois potkituille maksettiin edelleen täysi palkka kotiin. Tämmöisestä on vaikea keksiä mitään oikeita säästöjä syntyvän. Mutta sitten 90-luvun laman aikana lakia muutettiin niin, että virkamieskin voitiin irtisanoa. Tuon linkin mukaan lakkautuspalkalle laitettiin porukkaa vuoden 1992 loppun asti eli varmaan laki muuttui vuoden 1993 alusta ja sitä hyödynnettiin myös VR:llä. Tosin aluksi kysymys oli kai ainakin suurimmaksi osaksi vapaaehtoisista eläkejärjestelyistä. Toisaalta VR:n sisällä ammattiliitot olivat jostain 60-70-lukujen taitteesta lähtien suhtautuneet karsaasti ylipalvelemiseen, koska silloin puhuttiin jo työurien pidentämisestä ja oli pelkona, että saavutettuina etuina pidetyt alennetut eläkeiät voidaan menettää, jos töissä viihdytään kovin vanhaksi. Sen vuoksi harva lienee VR:llä noiden aikojen jälkeen palvellut yli siitä, milloin eläkkeelle tai eläkeputkeen on ollut mahdollista päästä. Kesän 1995 muutoksien myötä virkasuhteet VR:llä loppuivat, kun siirryttiin osakeyhtiön aikaan, joten sen jälkeen ei ole ollut enää mitään virkamiesten ylimääräistä irtisanomissuojaa. |
||||
|
|
12.10.2023 21:45 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Jungin kattilat kiersivät aivan normaalisti kaikkien muiden Hr1-Tr1 kattiloiden kanssa. Kiilloitetut kattilan kuoren vanteet taidettiin pitää Jungien valmistamien vetureiden tunnusmerkkeinä. Jungin kattilat olivat n:ot 5201-5206 (Tr1 1061-1066) ja 5301-5314 (Tr1 1067-1080). 5201-5206 olivat viimeksi vetureissa 1092, 1079, 1038, 1073, 1021 ja 1082 5301-5314 olivat viimeksi vetureissa 1072, 1071, varakattila, 1090, (?, ehkä vara), 1096 (->vara), 1037, 1078, 1049, 1075, 1080, 1060, 1064, 1052. Mahtaako 1021:ssä olla edelleen Jungin kattila? Onko joku katsonut sen kattilan numeroa? |
||||
|
|
12.10.2023 20:29 | Jouni Halinen | ||
| Olen tästä kirjoittanut jo aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Ari-Pekka mainitsi että vanhakantaisen Vr:n elämä päättyi kesäkuussa 1995. Laitan tähän lisäyksenä sen, että ”Vrtauti” tunnistettiin lopulta pitkällisten tutkimusten jälkeen (kukahan sen tunnisti?) jo keväällä 1985 eli 10 vuotta aikaisemmin ja päätettiin ryhtyä heti korjaaviin toimenpiteisiin. Mistäkö tämän tiedän, no siitä että asensin toukokuussa -85 kopparin siihen rakennukseen (entinen Finskin bussiterminaali) joka on Postitalon ja Rautatieaseman välissä ja jossa on nykyjään joku ravintola, Slava?. Rakennuksen (vähän piiloon ylimääräisiltä katseilta/korvilta) yläkertaan oli koottu tiimi vähän vanhemmista kavereista jotka edustivat laajasti Vr:n eri toimintoja. Nuppiluku oli ehkä 8 +/- jotain. Tehtävänanto oli heillä selkeä eli suunnitella ja osin toteuttaa Vr:n saneeraus. Isommat muutokset päättivät tietenkin suuremmat johtajat. Ja mikäli ymmärsin oikein, niin ketään ei saanut suoraan irtisanoa (Valtion virkamiehillä oli niihin aikoihin erittäin vahva irtisanomissuoja, se oli lähes mahdotonta). Kävin siellä sitten huoltokeikalla muutaman kerran vuodessa, kahvitkin tarjottiin ja samalla kuulin tarinoita heidän työstään. ”Meillä on työn alla varikko xxx ja siellä on nyt ”töissä” 60 ukkoa, työt ovat jo loppuneet heiltä ja varikko lopetetaan lähiaikoina kertalaakista ja nyt pitäisi keksiä ko. ukoille jotain vastaisen varalle”. Tätä työtä jatkettiin sitten seuraavat 10 vuotta yhteen putkeen jolloin ”ruumis oli lopulta balsamoitu kauttaaltaan” ja se voitiin säilöä ikuisiksi ajoiksi Pasilan veturitallien kuonamonttuun kattilakuonan alle, ja ottaa uusi suunta Vr:n tulevaan Oy elämään. Joku osaa varman kertoa, että sanottiinko loppupeleissä ketään irti. Vai hoidettiinko henkilöstö vähennykset ja missä suhteessa eläkeputkella, eläkkeellä, tehtävän vaihdolla, luonnollisella poistumalla, normi työnantajanvaihdolla, vapaaehtoisella irtisanomisella erorahan kera vai millä keinoin?. Sir Esa: Postista mulla riittäisi sulle 1000 ja yksi tarina. Missä päin sä asut Esa? |
||||
|
12.10.2023 19:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Aika moni nettitukku tuntuu toimivan siellä. | ||||
|
12.10.2023 17:39 | Jouni Halinen | ||
| Oikealla oleva rakennus sinnitteli tuossa aivan loppuun asti (2015?). Talossa asui kuuleman mukaan aikasen boheemi kaveri. Joskus 70/80-luvulla tontin reunassa oli aita ja siihen oli kiinnitetty suuri määrä wanhan ajan peltisiä pölykapseleita. Niitä lienee tipahdellut autoista tontin reunalle. Itsekin muistan niitä nähneeni teiden varsilla. Jossain vaiheessa niiden määrä väheni, liekö niitä sitten varastettu koristeeksi?, ja lopulta niitä ei enää ollut ollenkaan. Länsi-Pasilan "loppulaukkaan" on vielä aikaa lähes 10 vuotta, se uinuu tässä ruususen unta. Sitäkin yritettiin kovasti pelastaa, mutta kun kyseessä oli suurelta osin ilman rakennuslupaa pystytetyistä ilman kunnallistekniikkaa olevista muualta puretuista talon rötisköitä, niin niiden purkaminen oli enemmän kuin paikallaan. Muutamia parempi kuntoisia kuitenkin säilytettiin muistuttamaan menneistä ajoista. Liekö rakennus liittynyt jollain lailla rautateihin?. |
||||
|
12.10.2023 16:35 | Reijo Salminen | ||
| Tästähän tuli vilkas keskustelu, ja mielenkiintoinen sellainen. Muistelen hämärästi että hain aikoinaan telkkariin teksti-tv lisäkortin tuosta Radiomikron jälkeen sijainneesta putiikista, olikohan se Finlux:in varaosamyynti tai jotain sinnepäin. Oli aikoinaan fantastinen kokemus kun sai tekstitv:n näkymään. | ||||
|
|
12.10.2023 12:15 | Jouni Halinen | ||
| Petri: En nyt oikein ymmärrä kommenttisi tarkoitusperää, mutta älä suotta huoli, minä ainakin luin artikkelin kokonaan, ja kiinnostaisi lukea kirjakin. Sain siitä tiedon mm. konkan ajankohdasta (1992), Annankadun myymälän sijainnista Eerikinkadun kulmassa (näkyy valokuvassa), aikaisemmin kirjoitin että se oli Kalevankadun kulmassa, vahvistuksen firman tukkukauppa tyyppisestä toiminnasta myymälä asiakkaiden(kin) kohdalla ja siitä että firma toimi Konalassa 2:sa eri osoitteessa. Varaston/toimiston siirtoa Espooseen en pitänyt oleellisena tietona. Jutussa mainitaan myös, että firma sijaitsi vuodesta 1946 alkaen useissa eri tiloissa Helsingin kantakaupungissa. Mitkähän näiden sijainnit (Annankadun lisäksi) olivat?. Espoosta ja Porvoosta minulla ei ole hajuakaan eikä niistä puhuta myöskään artikkelissa mitään, miten lie itse kirjassa?. Lisäyksenä vielä asiakaskuntaan. Jutussa mainitaan opiskelijat (opiskelijakortti?) ja julkishallinnon virastot/työntekijät. Oli varmaan niin, että jos esim. joku virasto tilasi jotain 200 kappaletta ja suoritti muutenkin ostoja Radiomikrosta, niin ne myytiin heille tukkuosastolta/todellisella tukkuhinnoilla/laskulla. Työntekijät saivat sitten asioida tämän varjolla "vähittäismyymälässä". Taisi virkamiehilläkin olla joku "firman" kortti? tai sitten pomo tekaisi käteismyynti tilausvahvistuksen, eihän sitä tarvinnut (siinä oli kuitenkin viraston nimi) kuin vilauttaa kassalla, eli Radiomikroon ei jäänyt mitään merkintää ostoksesta. Sehän voi olla kirjoitettu muotoon "tuotteita valinnan mukaan" joten se oli voimassa jatkuvasti, tällaista muistan kuulleeni. Mutta niin kuin kirjoitin, niin kyseessä oli pelkkä markkinointikikka, hyvä "tarina" kassalla siis riitti, monesti niitä tuli kuultua. Eihän oikeiden tukkukauppojen ovella ole kassakoneita, kaikella kansalla vapaata pääsyä firman tiloihin ja pääsääntönä on että tuotteita myydään tukkuliikkeessä tukkuerissä ei yksin kappalein. Yritysten/virastojen kohdalla tietenkin harjoitettiin normi tukkukauppaa, ja tukkuerissä tuotteiden hintakin oli tietenkin matalampi. Radiomikron kohdalla voidaan siis mainita, että sillä oli perinteistä omaa maahantuontia ja tukkumyyntiä. Ja siitä erillinen kuluttajille tarkoitettu myymälä kuluttajahinnoin, "maustettuna" ovelalla markkinointi kikalla. Se tuli vielä mieleen, että miten laajasti Radiomikrossa myytiin yksittäisiä elektroniikan komponentteja siis vastuksia, konkkia ym. muuta sälää?. Ainakin Annankadulla taidettiin toimia näin, myymälähän oli niin pieni, että ei sinne oikein mahtunut myyntiin mitään isompaa tavaraa, siellä ei tainnut olla mitään ostorajoitteita?. Kuka muistaa tämän?. Ja jos en ihan väärin muista, niin Itiksen myymälässä ei enää tarvinnut esittää mitään ”osto-oikeuksia” se kun sijaitsi teollisuusalueen sijasta normi kauppakeskuksessa tai ostarilla, niin kuin aiemmin oli tapana mainita, tästä oli aikoinaan kaksi eri kirjoitusasua ostoskeskus ja ostokeskus. Olisihan se mennyt tosi vaikeaksi käydä jokaisen asiakkaan kanssa kassalla läpi ostotapatuma. Asiasta tietämättömät asiakkaat olisivat tietenkin jättäneet suutuspäissään ostoksensa kassahihnalle, ja olisi tarvittu 2 ihmistä palauttamaan niitä hyllyihin. |
||||
|
|
12.10.2023 12:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Ari-Pekka. Näitä katoksia ei suinkaan heitellä villisti paikoilleen, vaan kyllä jossakin määrin VR:llä on edes jotain tahdonilmaisuja asiaan. Tiedän kyllä, että Valtion Rautateiden hautajaiset vietettiin 1995. En vaan jaksa vieläkään ymmärtää strategisesti tärkeän laitoksen yhtiöittämistä, semminkin kun yhtiöiden ainoa (sallittu?) tavoite on voiton tuottaminen. Räikeäntörkeä esimerkki yhtiöhurmoksesta on posti. |
||||
|
12.10.2023 11:24 | Timo Salo | ||
| Tuohon paikkaan liittyvää surullista historiaa (löytyi sattumana, kun sade estää taas työsiirtolan ulkotyöt):https://teilla.blogspot.com/2022/02/haavisto.html | ||||
|
12.10.2023 10:16 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeys oli nimeltään Harviala, yksityistie, puolipuomilaitos ja sijainti km 99+180, poistettu 30.8.1996. | ||||
|
|
12.10.2023 10:00 | Petri Nummijoki | ||
| Jungin Ristojen kattilat eivät tainneet juurikaan kiertää muissa Tr1- ja Hr1-vetureissa tai ainakaan en muista kuvissa tulleen vastaan. Olikohan näissä jonkinlainen rakenteellinen ero, miksi kattilat pidettiin juuri näissä yksilöissä? | ||||
|
|
12.10.2023 08:56 | Kari Haapakangas | ||
| 1992 oli paha vuosi yritystoiminnalle... | ||||
|
|
12.10.2023 08:43 | Petri Sallinen | ||
| Koska linkkien takaa avautuvat tekstit eivät näytä kiinnostavaan, niin copy-peistaan sieltä kaksi lausetta, joiden sisältö on yksiselitteisen selkeä :) https://www.konala.info/konala-kotiseutuna/konalan-historiaa/radio-mikro/ "Vuonna 1988 Radio-Mikron keskusvarasto ja toimisto muuttivat Espoon puolelle Juvanmalmille. Konalan noutohallissa toiminta jatkettiin kuitenkin aina lokakuuhun 1992 asti." |
||||
|
|
12.10.2023 06:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Mutta hra Esa, Valtionrautatiet ei ole enää perjantain 30/6-1995 jälkeen ollut sama asia kuin rautatiemme: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940224 . Luulen etteivät odotuskatokset ole operaattoreiden (Saunalahti, Sonera, DNA yms.) heiniä, vaan niitä on pystytellyt RHK (Rautatieharrastuskeskus, nykyään osa Väylävirastoa). | ||||
|
12.10.2023 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanotaan nyt, että ei se ravintolavaunun osakseen saama suosio nyt niin maankaatoihme ole...? | ||||
|
12.10.2023 00:21 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo pussiraide on ollut tuossa koko ajan, mutta nyt se on perusparannettu. :) | ||||
|
|
11.10.2023 20:48 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, nyt minulla on selvästi aukko sivistyksessä! Me skottijunaharrastajat tunnemme mm. Dalwhinien, Glenrothesin, Obanin ja Broran asemat myös maistuvista juomista, mutta Flensburgia en osaa yhdistää mihinkään... | ||||
|
11.10.2023 20:30 | Hannu Peltola | ||
| Nohab on aina symppis! Ja moottorin ääni on jo osa amerikkalaista folklorea! | ||||
|
11.10.2023 20:28 | Markku Naskali | ||
| Proseccoa näyttää avaamattomassa pullossa olevan. Hyvää kuohuvaa sekin, mutta valmistusmenetelmä poikkeaa sampanjasta ja cavasta. | ||||
|
11.10.2023 20:13 | Hannu Peltola | ||
| Asemarakennus on kuin suoraan Heljanin kuvastosta! | ||||
|
11.10.2023 20:11 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämä on Pesiökylä Ämmänsaari välin sulkeminen "Kesken kaiken" on minusta omituinen asia useammasta syystä. Yksi on se että sulkemiselle ei ainakaan missään julkisesta oltu ilmoitettu tiettyä päivää. Ratapihalle jäi myös paljon puuta minkä olisi voinut ajaa junalla pois. Lisäksi merkillistä on se että rataverkon verkkoselostuksessa ei mainita sanallakaan tämän välin sulkemisesta. Tietysti on mahdollista että Meeri löysi jotain niin pahaa vikaa radassa minkä vuoksi se suljettiin. Tuo välihän kuului niihin mitä ylläpidettiin tehostetun kunnossapidon ansiosta liikennöitävinä ja joilla tulee varautua jopa liikennekatkoihin. | ||||
|
Kuvasarja: Tanskassa kesällä 1999 |
11.10.2023 20:06 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Tanskassakin on rautatieliikenne muuttunut 24 vuodessa. | ||||
|
11.10.2023 20:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keurusselän vesi on vielä puhdasta, mutta Tiwi sitä likaa urakalla. | ||||
|
|
11.10.2023 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtavan iso asematalo, jonka rinnalla "kustannustietoisen" VR:n armollisesti pystyttämä odotuskatos on silkkaa vittuilua. | ||||
|
Kuvasarja: Virkkala-Ojamo rautatie |
11.10.2023 19:49 | Hannu Peltola | ||
| Ohhoh, onpa mielenkiintoinen kuvasarja! Aivan samat kommentit kuin Jounilla, näistä kuvista oppi valtavasti uutta! Tähän saakka ainoa kiintopisteeni tähän rataan on ollut isäni arkistoista löytynyt vanha kuva: https://vaunut.org/kuva/152657?s=1 | ||||
|
11.10.2023 19:41 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä kuva vaati tarkistuksia. Koin olleeni velvoitettu ne tekemään, koska mm. kuvan maisemissa olleen avokaatopaikan nurkilla kaveriporukkamme ajoittain touhusi (mutta ei mellastanut). kun äitini oli muuttanut lapsineen Sotkankadun varteen. Ei mellastanut vaikka mukanani oli edesmenneen isäni hankkima Valmet Lentokonetehtaalla 50-luvulla tehty ilmakivääri. Riittävällä tarkkuudella kuva on vuosilta 1947-1949 (keskiarvo siis 1948). Ylhäällä Pirkankadun (kai silloin vielä Pirkkalan Valtatie) laidalla ei näy ns. Rollikkahallia (Pirkankatu 37), koska se valmistui vasta vuonna 1950. Rollikkahallille päätyvän tontin kohdalla on harjuun kaivettu aukko (luultavasti tullut sorakuoppana toimimisesta). Kuvassa näkyvä puinen kaarihalli mainitusta kohdasta vasemmalle on Tampereen tennishalli (Pirkankatu 30). Se valmistui vuonna 1938. Sen yläkerrassa, kaarikaton alla on tennishalli ja alakerrassa oli keilaratoja. Nämä poismuuttivat 60-luvulla. Halli on siis jäljellä, mutta tuplaantuneena alkuperäisestä. Nykynimi on Näsihalli. Tennihallista alaspäin harjun rinteessä oli 50-luvulta ehkä 60-luvun puoliväliin avokaatopaikka. Ennen ei jätteitä kuljetettu kauas. Etualalla osin näkyvät lautaiset vajat taas kuulunevat radan toisella olevalle Haarlan tehtaalle. Haarlan iso puinen varastorakennus oli kuva-alasta vasempaan. Sinne johti pistoraide Porin radalta heti nykyisen Sepänkadun sillan länsipuolelta. Muistikuvani on että vielä 1961/62 vaiheilla siellä olisi ollut umpivaunu kuormattavana. Ajankuva näiltä kesien ilmakko-ammunnoista oli isäni työryhmän suunnittelemien Vv15/16 -veturien ohiajot Porin suuntaan vetämiensä tavarajunien edessä. Höyryjä ei niinkään silloin näkynyt. Pieni korjaus: Valmet -ilmakot taisivat olla Tourulan tehtaan tekemiä. 60-luvun alkuvuosina ei kukaan kiinnittänyt huomiota jos 13-14 -vuotias pyöräili (tai käveli) kaupungilla (ilma)kivääri selässä. "Valmet kättemme töitä" myytiin edullisesti henkilökunnalle. Ilmakon lisäksi meillä oli Valmet-seinäkello (Lentokonetehtaan instrumenttiosasto), Valmetta -pulsaattoripesukone ja Valmet retkikeitin (Jyskän tehdas?). Myöhemmin ostettiin vielä Valmet Terhi -perämoottori (Jyskä). |
||||
|
|
11.10.2023 19:23 | Miitre Timonen | ||
| No mutta sinnehän jäi vielä puuta lojumaan :P | ||||
|
|
11.10.2023 17:35 | Jouni Halinen | ||
| Kyllä Radiomikro oli Konalassa (joka on Helsinkiä) kahdessakin eri paikassa vuorollaan. Ja viimeisinä vuosina ennen konkkaa (1992) myymälä oli myös Puotinharjun Puhoksessa. Firmalla oli jossain vaiheessa myös pieni myymälä Eerikinkadun ja Annankadun risteyksessä. Niittykummusta ja Porvoosta ei ole minulla muistikuvia?. Radiomikrossa oli käytäntönä se, että kassalla piti vilauttaa jotain korttia jotta kaupat syntyivät. Meikäläinen vilautti Rank Xeroxsin henkilökorttia. Hommahan oli pelkkää silmänlumetta, luotiin vain mielikuvaa siitä että myytävät tuotteet ovat ”tukkuhintaisia”. Kaupat sai kuitenkin syntymään kun oli tarpeeksi hyvä suullinen sepustus ostamisen oikeutuksesta ja voi olla myös että kelakorttikin kelpasi?. Myös firman tilausvahvistus+käteismaksu kelpasi. En nyt muista oliko tämä sääntö loppuun asti käytössä?. Alan muut liikkeet 60/70/80-luvulla alkaen Annankadun eteläpäästä. Kadulla oli siis 4 alan firmaa noin 500 sadan metrin matkalla. Yleiselektroniikka (Uudenmaankadun ja Isoroban välissä), myöhemmin Lönkalla, Teollisuuskadulla, Espoossa ja nyt Vantaalla. Myymälää ei kuitenkaan enää ole. Verkkokauppa tietysti löytyy, mutta kauppaa käydään vain yritysten kanssa . https://www.yeint.fi/ Radioduo (Bulevardin ja Uudenmaankadun välillä). Myöhemmin Isoroballa, Konalassa, Malmilla ja nyt myymälä/varasto on Hertsikassa. Heillä on Vellemanin edustus Suomessa, jolla on suuri valikoima alan komponentteja ja kaikkea muutakin mukavaa löytyy. Myymälä on perjantaisin suljettu. Verkkokuppakin löytyy. https://www.radioduo.fi/ Elektrofoto oli Bulevardin ja Annankadun risteyksessä, se meni konkkaan vuonna 1990. Siellä oli myynnissä komponentteja joita ei muista liikkeistä oikein löytynyt ja hinnatkin olivat mielestäni kohdallaan. Meikäläinen kulki usein 70-luvun alkupuoliskolla kaikki Annankadun firmat läpi ja vielä kahteen kertaan että sain hommattua kaikki komponentit erinäisiin projekteihin. Mm. ns. valostereoihin. Ei taida nykynuoriso tietää mistä ao. systeemistä on kysymys?. Hommahan meni niin että Triakkiin?, transistoriin? vai mihin? (tätä en kyllä muista) otettiin ohjausjännite suoraan kaiutin liitännästä, jolla sitten ohjattiin ”paksumpaa” sähköä jolla kytkennällä saatiin eriväriset lamput (220/12 volttia?) vilkkuman musiikin tahdissa. Itse tein ”valaisimet” kaljatölkeistä. Tekniikan maailman ohjeessa oli kuitenkin jotain häikkää. Ainakin minulla ohjeen mukainen kytkentä heitti kaiuttimet ns. ”polvilleen” eli niistä kuului vain voimakasta rutinaa. Sain kuitenkin hankittua Annankadulta oikeat komponentit ja avot musa pauhasi ja valot vilkkuivat pimeässä huoneessa sen tahdissa. Jokuhan osaa kertoa mistä komponentista on kysymys?. Hakaniemessä oli myös Bebek (omistajan sukunimi), se meni konkkaan muutama vuosi sitten. Se toimii kuitenkin edelleen samalla nimellä, Myymälä taitaa olla kuitenkin vain Lahdessa? ja verkkokauppakin toimii. Bebekistä löytyy mm. erilaisia jäännöserien komponentteja hyvinkin edulliseen hintaan. http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php Sitten on Partco. Se toimi pitkään Haagassa ja nyt sen myymälä/varasto on Vantaalla, Lähellä Tuusulan motarin ja kehä kolmosen risteystä. Se on mielestäni paras alan liike PKS alueella. Suomi varasto on tosi kattava ja osat tulevat ulkomailtakin nopeasti. Verkkokauppakin tietenkin löytyy. https://www.partco.fi/fi/ Sitten on vielä Elfa jolla oli myymälä Pitskussa, nyt myyntoimisto on Espoossa. Firmassa ei taida kuitenkaan olla suuremmin myynnissä yksittäisiä elektroniikan komponentteja?, kaikkea muuta mukavaa kylläkin löytyy. Elfa myy verkkokaupassaan myös yksityisasiakkaille, vaatii kylläkin rekisteröinnin. https://www.elfadistrelec.fi/fi/ Farnelilla on myös toimintaa Suomessa. 90-luvulla se toimi Malmilla. Tilauksen sai tehtyä katsomalla (paperi)gatalogista tarvittavat komponentit ja tilata ne sitten puhelimitse tai faxsilla. Tilauksen sai noudettua myös konttorilta. Nykyjään firmalla on Suomessa myyntitiimi (09 suuntanumero). Farnell myy suoraan vain yritysasiakkaille, mutta Partcon kautta tilaus onnistuu (agenttimyynti?). Verkkokauppakin tietenkin löytyy, se vaatii rekisteröinnin ja y-tunnuskin pitää siis olla. https://fi.farnell.com/ Sepustuksessani voi olla tietenkin virheitä, joten laittakaa ihmeessä ”korjaussarjaa” tulemaan? Tässä on listattu kuitenkin vain PKS alueen firmat. Ps. toivottavasti yllä olevasta on jotain iloa nykyrakentajille. Osoite ja aukioloajat voi tietenkin tsekata ao. firman nettisivuilta. |
||||
|
11.10.2023 17:27 | Eljas Pölhö | ||
| Näiden moottori oli 16-sylinterinen 645E3B. Tanskalaisilla oli huonoja kokemuksia GM:n 20-sylinterisestä 645-versiosta ja tekivät tutkimusmatkan jenkkeihin näiden tarjouspyynnön ollessa tekeillä. Siellä selvisi, ettei kukaan sikäläinen ollut ostanut yhtään 20-sylinteristä versiota kahteen vuoteen ja sitä versiota pidettiin varsin epäluotettavana. | ||||
|
11.10.2023 17:14 | Eljas Pölhö | ||
| Eiköhän nämä olleet tanskalaisten (DSB & Scandia) omaa suunnittelua. Vaunuissa yhdistettiin 2x4-vaunuisten Lyntogien ohjausvaunujen ohjaamoidea Bn-sarjan lähiliikennevaunuihin. Ensimmäiset vaunut valmistettiin 1972 ja valmistus jatkui vuoteen 1983, kokonaismäärä 67 kpl. Alkujaan vaunuissa oli läpikulkumahdollisuus. Ensimmäisessä versiossa kaikki olivat toista luokkaa, version II vaunuihin lisättiin 1. luokka. 1990-luvun alussa vaunut modernisoitiin, läpikulku poistettiin ja ne muutettiin 1. luokan & pyörä- ja lastenvaunuosastovaunuiksi. Myöhemmin tätä mallia olevia ohjausvaunuja myytiin Iraniin ja tanskalaiselle yksityisradalle OHJ. | ||||
|
|
11.10.2023 16:33 | Kimmo Säteri | ||
| No on tuossa NS:n "Koploper" -junassa hieman samaa näköä...https://vaunut.org/kuva/93162 | ||||
|
|
11.10.2023 16:15 | Jyrki Talvi | ||
| On Hra Esa. | ||||