Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.09.2023 14:35 | Simo Virtanen | ||
| Eikö ensimmäiseksi pitäisi luopua älyttömästi luonnonvaroja syövistä ja kannattamattomista uusinvestoinneista? Kuten turkulaisten tunnin junasta. Raskas kiskoliikenne vaatii hyvin merkittäviä betonirakenteita jne. Jos sitten ei sitten riitä matkustajia niin todella vikatikkejä tällaiset. |
||||
|
|
25.09.2023 12:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyy ehkä hieman avata aiemman kommenttini taustalla piilevää ajatusmaailmaa. Ensinnäkin bensat ovat kaikkine niihin liittyvine riesoineen vain jäävuoren huippu, jos katsotaan autoilua kokonaisuutena. On toisaalta autoteollisuus, johon kuuluvat autojen valmistus, mutta myös varaosat ja tarvikkeet, puhumattakaan renkaista. Tarvitaan myös infra, johon kuuluvat moottoritiet betonisine siltoineen ja liittymäplantaaseineen sekä yhä laajemmat pysäköintikentät, avarammat parkkiluolat ja korkeammat parkkitalot. Saati kaikki liikenneonnettomuudet. Mitä tulee akkuihin, ne ovat edelleenkin huono keino energian varastoimiseksi. Mieluummin näkisin mahdollisimman edullisesti tuotettua energiaa varastoitavan nestemäiseen muotoon siten, että sitä voitaisiin käyttää polttomoottoreissa, kuten tähänkin asti; siis niissä tilanteissa, joissa ollaan edellä mainittujen ajojohtimien ulottumattomissa. Harvinaiset maametallit käyvät kohta kysynnän räjähtäessä yhä harvinaisemmiksi. Akkujen valmistamiseksi tarvitaan alati kasvavaa kaivostoimintaa. Ja siltikin kyse on vain energian varastoimisesta; sitä ei synny akussa, vaan se on jollain tuotettava. Ja kunhan koko sähköistyneen autokannat akut ovat kypsiä, on niiden kierrättämisessä vastassa jälleen uusi teollisuushaara. Olen pitänyt itseäni siinä käsityksessä, että koko sähköautovillityksessä on kyse suuresta viherkuplasta. | ||||
|
|
25.09.2023 11:49 | Simo Virtanen | ||
| Tässä kuvassa mainisemisen arvoista on Joensuun kaupunkibussien olevan nimenomaan Länsilinjojen operoimia. Kyllä tämäkin linja sähköistyy seuraavan kilpailutuksen yhteydessä. Erittäin hyvät kokemukset sähköbusseista Tampereellakin. Kuten kuvasta näkyy, on tämäkin linjavaunu jo parhaat päivänsä nähnyt ja liikenteessä tasan niin pitkään kuin sopimuskautta riittää. |
||||
|
25.09.2023 11:26 | Raimo Harju | ||
| Herra Esa, kyllä siitä on haavekuvia sekä unia nähty, ja on jopa ollut jonkinlaista kommentointiakin. | ||||
|
25.09.2023 10:29 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä on kuitenkin valmistunut jo talvella 1969, joten valmista Tb- tai Tc-veturia ei liene ollut mallina, kun suunnitelmat on tehty. Voihan tietysti olla, että Saalastilla on nähty kuva ruotsalaisten suunnitelmista siinä vaiheessa, kun tämä oli piirustuslaudalla. | ||||
|
|
25.09.2023 09:56 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoisia kommentteja, minkähän verran jo on noita sähköbusseja suomessa palanut, polttomoottoriautojen käryjähän tulee liki viikoittain. No tokihan sähköbussit ovat aika tuoreita, eli ehkä se selittää palamattomuutta ainakin vielä... Tänne Joensuun perällekin tuli (pakotettuna) akkusähköbusseja, Volvoja näyttävät olevan merkintöjen mukaan. Yleisönosaston mukaan mukavia, ainoa miinus on että kuulemma ovat vähän kylmiä kovilla pakkasilla. Polttoainekäyttöinen lämmitin on toki varusteena. Keskustassa tallustellessa, pitää kyllä sanoa että nuo ovat varsin fiinejä, eivät metelöi taikka käryä mitään, no eihän näistä uusista dieseleistäkään oikein mitään käryä tule! Ajosuorite/akusto lienee mitoitettu päivän ajoille, näin ymmärsin yhden kuljettajan puheista. Painoltaan taitavat olla lähellä polttomoottoriautoa. Saapa nähdä milloin palavat soihtuna ja ihmetellään suut auki miten huonoja ne onkaan ;) Heko heko! |
||||
|
|
25.09.2023 09:54 | Petri Sallinen | ||
| Onkohan tästä vehkeestä piirustusta saatavilla? Pienoismalli aiheesta voisi olla aika kiva. | ||||
|
|
25.09.2023 09:37 | Erkki Nuutio | ||
| Johtimeen jatkuvasti kytkettyjä johdinautoja tuskin enää kehitetään. Sensijaan päätepysäkeillä täydennysladattavat sähköbussit ovat hyvinkin käypiä. Ne ovat tarvittavan akkumäärän ja -painon huomioon ottaen yleensä järkevämpiä ja edullisemmin toimivia kuin sähköbussit, joita ladataan vain öisin. Näin mm. saksalaistestit ovat kertoneet. Mahdollisesti hinnattomaan yösähköön ei liikennöintitoimintaa kai voi perustaa. |
||||
|
|
25.09.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuulian muotoilu vie ajatukset väkisinkin ruotsalaisten aurausvetureihin Tb ja Tc. Kukakohan on käynyt kopiokoneella, vaikka ruotsinpojan näkemys olikin isompi ja yksipäinen (ohjaamo vain toisessa päässä, hökötyksessä kääntövehkeet samaan tapaan kuin rata-autoissa)...? |
||||
|
|
25.09.2023 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meneeköhän kehitys siihen, että museossa oleva Korvensuu - autokin sähköistetään...? Hauska auto sähköisenä olisi kuulu Christinekin. | ||||
|
|
25.09.2023 07:23 | Jari Välimaa | ||
| autoliikenne ja linja-auto liikenne sähköistyy nopeasti. johdinautoja ei kukaan suunnittele. ja sähköautot lisääntyvät Suomessa, heinäkuussa reisteröitiin jo enemmän kuin bensa-autoja. https://www.aamulehti.fi/autojaliikenne/art-2000009729724.html |
||||
|
|
25.09.2023 04:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainoa tolkullinen sähkölinja-auto ― tai ylipäätään sähkökulkulaitos ― on sellainen, joka ottaa voimansa reittiään seuraavasta ajolangasta tai virtakiskosta. Akkuautot ovat pahempia kuin polttomoottoriautot. ― Pätee myös pikkuautoihin. ― Johdinautot takaisin! | ||||
|
|
25.09.2023 02:12 | Mikko Mäntymäki | ||
| Sähköbussien kyytiin en nousisi, ne on liikkuvia palopommeja. | ||||
|
24.09.2023 23:39 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Hv-vetoisesta henkilöjunasta | ||||
|
24.09.2023 22:05 | Heikki Jalonen | ||
| Jos joskus satutte tuon Emman lähempää näkemään, niin pankaapa merkille nuo puskinlyhdyt: ne ovat ihan ehtaa Americanaa, sealed beamia myöten. Lienevät ainoat lajissaan, jotka Suomen rataverkolla tuikuttavat. Päävalonheittimet on jo saneerattu nykyaikaan ja LED-maailmaan. | ||||
|
24.09.2023 19:47 | Toni Määttänen | ||
| Tämä on nykyään Haapamäellä. Tänään tuli kuvattua | ||||
|
|
24.09.2023 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hr11:n kanssa tämä KCik rautatiemuseolle, lieneekö joskus ollut jotain mainintaa tai unennäköä...? | ||||
|
24.09.2023 18:52 | Jari Välimaa | ||
| Kannattaa tutkia gasgridin Nordic Hydrogen route hanke ja sen tekniset valinnat vety-putkiston rakentamiseen Pohjolaan ja Baltiaan https://gasgrid.fi/hankkeet/nordic-hydrogen-route/ | ||||
|
|
24.09.2023 18:35 | Erkki Nuutio | ||
| Olen muuten vain kuulolla tästä mielenkiintoisesta pohdinnasta, mutta oudoksun vedyn käyttämistä energian varastoimiseen. Harva aine on niin hankalaa ja vaarallista varastoida kuin vety, on se sitten matalapaineisena kaasuna tai paineistettuna jopa 700 barin kaasusäiliöihin tai nesteytetettynä kryosäiliöihin. Asiaa on näilläkin sivuilla käsitelty. Sensijaan metanoli-nesteeksi (CH3 OH) muutettuna vetyyn lisätyn ilmasta pyydystetyn hiiliatomin ansiosta se muuttuu yhtä helpoksi varastoida ja käyttää kuin esimerkiksi nykyinen dieselpolttoaine. Käytännöllisille ratkaisuille vieraat äärivihreät sitä vielä vastustavat, mutta saivat jo nenilleen polttomoottoreiden kieltoyrityksessään viime syksynä. |
||||
|
24.09.2023 18:14 | Toni Määttänen | ||
| Oli vielä tänään tallessa kun Haapamäellä käytiin :) | ||||
|
|
24.09.2023 17:34 | Otto Tuomainen | ||
| Petri S:n kommenttiin liittyen yksi esimerkki ydinvoimalla tuotetusta kaukolämmöstä. Tšekkiläisestä Temelínin ydinvoimalaitoksesta on jo useita vuosia toimitettu lämpöä Týn nad Vltavoun kaupunkiin. Nyt on valmistumassa/valmistunut myös 26 km pitkä kaukolämpöputkiyhteys České Budějoviceen. Ymmärtääkseni kyseessä ei ole kuitenkaan hukkalämmön hyödyntäminen vaan osa höyrystä käytetään turbiinien pyörittämisen sijaan kaukolämpöveden lämmittämiseen. Toisinsanoen lämmöntuotanto vastaavasti hieman vähäntäisi tuotetun sähkön määrää. | ||||
|
24.09.2023 16:37 | Antti Grönroos | ||
| Muistan hämärästi tuon Kiinanmyllynkadun tasoristeyksen. Jos en väärin muista, niin vartioidun tasoristeyksen merkki, ilman lähestymismerkkiä, nojasi siihen yhteen VR:n rakennukseen. | ||||
|
24.09.2023 16:33 | Timo Haapanen | ||
| En olisi ikinä huomannut, jos väri ei olisi eri kuin numerolla 3011 :) Kävin nyt vielä läpi keskustelua vikaantuneista Sr2-vetureista, koska siellä joskus mainitaan avustajan numerot, mutta juuri tuota tilannetta ei kukaan ollut kommentoinut. | ||||
|
|
24.09.2023 15:33 | Jari Välimaa | ||
| Tulevaisuudessa akku ja vety muodostavat ratkaisut sähkön varastointiin, marraskuussa tiedämme enemmän vetyputkiston rakentamisesta kun se pystyy siiirtämään enemmän energiaa kuin 400 kV suurjännitelinja, joita Suomeenkin suunnitteilla/rakenteilla useita. Se mikä on varmaa on muutoksen vauhti joka on hirmuinen myös Fingridin ja Gasgridin siirtoverkoille, varsinkin kun Fingridin liityntäkyselyissä on saavutettu jo 200 000 MW tehotarve, joka haluaisi liittyä kantaverkkoon. Länsirannikollahan on vuoteen 2028 kestävä rajoitus tuulivoiman liittäisessä kantaverkkoon kunnes uusi siirtolinja valmistuu Kristiinankaupungista Nokialle. |
||||
|
|
24.09.2023 15:00 | Petri Sallinen | ||
| Esko osuu oikeaan. Ydinvoimalaitoksessa veden keittämiseen kuluvasta energiasta vain noin kolmannes muuttuu sähköksi ja loput lämmöksi. Ydinvoimalaitoksen lämpö ajetaan mereen, kun taas kaupunkien kivihiiltä, maakaasua tai biomassoja käyttävien laitosten tuottama lämpö tuupataan kaukolämpöverkkoon. Tässä mielessä ydinvoimalaitosten hyötysuhde on yksi huonoimmista. Polttoainekustannus on kuitenkin niin pieni, että tällä ei ole kovin suurta taloudellista merkitystä. Muistaakseni yhdessäkään Länsi-Euroopan maassa ydinvoimalaisten lämpöä ei käytetä teollisuudessa tai kiinteistöjen lämmittämisessä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että laitokset ovat niin kaukana asutuksesta. Suomessa on pariin kertaan laadittu suunnitelmia siitä, että Loviisan ydinvoimalaitokselta lämpö tuotaisiin Helsingin kaukolämpöverkkoon. Ne eivät ole kuitenkaan johtaneet käytännön toimintaan. |
||||
|
|
24.09.2023 14:50 | Petri Sallinen | ||
| Tuulivoimatuotannon rakentamisen logiikka perustuu osittain juuri tuohon: kun laitoksia on "riittävästi" ja kattavasti, niin oletettavasti tietty osa on jatkuvasti tuotannossa — eli jossain tuulee aina. Tämä ei kuitenkaan poista täysin sitä tosiasiaa, että tuotantomuodon toiminta on vaikeasti ennustettavissa. Suomen kaltaisessa maassa talvi aiheuttaa suuremman riskin kuin Saksassa. Talvi on kylmempi ja sähkölämmityksellä on suhteessa suurempi merkitys kuin Saksassa, jossa kiinteistöt lämpiävät suureksi osaksi maakaasulla. Etenkin perinteinen suora sähkölämmitys pattereilla on herkkä, koska siinä ei ole käytännössä lainkaan varaavuutta. Aika ajoin Saksassa on ollut tilanteita, jolloin tuulivoimasähköstä on runsaasti ylituotantoa. Tuolloin lähes nollahintaista sähköä on dumpattu esimerkiksi Hollantiin, jolloin saksalainen tuulisähkö on syrjäyttänyt lähes kaiken Hollannin oman sähköntuotannon. Maiden välisissä tuulioloissakin on eroja. Esimerkiksi Tanska on elänyt jo pitkään menetyksellisesti merituulivoimansa kanssa. Merituulivoima tuottaa tasaisemmin sähköä kuin esimerkiksi melko puuskittaisen ja vaikeammin ennustettavan tuulen varassa elävä suomalainen maatuulivoima. Toisaalta laitosten tekninen kehittyminen on liudentanut näitäkin ongelmia, koska ylemmissä ilmakerroksissa tuulee enemmän ja tasaisemmin kuin lähempänä maata. Akkuteknologian kehittyminen ja halpeneminen saatttavat tasata sääriippuvaisten tuotantomuotojen ongelmia. Ladataan suuria akkuja nollahintaisen sähköntuotannon aikana ja puretaan tuotantokatkojen aikana. Samaan suuntaan toimivat kulutusjoustot ja ehkä sähköautokannan kasvu (sähköautojen akut ovat sähkövarasto). Myös kaukolämmön tuotanto hyödyntää sähköntuotannossa tapahtuvaa kehitystä. Sähkökattiloilla lämmitetään suuria kaukolämpöverkkojen vesivarastoja halvan tai nollahintaisen sähkön aikana. Tosin tämä ei auta sääriippuvaisen sähköntuotannon jättämiin reikiin. Tuotantomuotojen vertailu investointisuunnitelmissa perustuu ennen kaikken siihen, miten paljon sähköenergiaa halutaan tuottaa. Tämän jälkeen tsekataan eri tuotantomuotojen "hyötysuhteet" eli se, kuinka suuren osan ajasta ne tuottavat sähköä ja ja minkä osan ajasta ne eivät tuota. Tässä käytetään apuna toteutuneita pitkän aikavälin säätilastoja. Näiden pohjalta määräytyy laitosten teho. Eli juuri noin, miten kaima totesi. |
||||
|
|
24.09.2023 14:34 | Esko Maasalo | ||
| Jossakin näin luvun n. 35 % ydinvoimalan kokonaishyötysuhteelle. | ||||
|
|
24.09.2023 14:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Suomen sähkön kulutuksen suuruusluokka on ollut jossain, tyypillisesti 8000-9000 MW suuruusluokassa, ja ydinvoiman on pitänyt kattaa siitä aika tarkkaan puolet, mutta nythän Olkiluoto 3:aa ajetaan vajaalla teholla siirtoverkko-ongelman takia, mutta merkitys kokonaisuudelle on vähäinen. Melko tavallisena päivänä tuulivoimasta on tullut enemmän kuin ydinvoimasta, yli 4000 MW, ja sitten loput tulee sirpaleina muista lähteistä, ehkä alle 10%. Ja tässä siis ydinvoiman osuus on 4000+ MW ja loput syntyvät joko tuuli- tai vesivoimasta ja näistä sirpaleista. Tuulivoimaa rakennetaan koko ajan lisää, ja vaikka joskus tuntuu, että ei tuule, niin jossain päin Suomea kyllä tuulee, ja jossain tuulivoimapuistossa tuulee. Muistan lukeneeni Saksasta, että heillä ei olisi tarvinnut erityisesti panostaa säätövoimaan, koska jossain päin Saksaa tuulee aina riittävästi. Totta ehkä ainakin toinen puoli enkä epäile, etteikö Suomessa vaikuttaisi samankaltainen ilmiö 1200 km pitkässä maassamme. Tuonti on tietenkin osaltaan myös tasannut tilannetta, mutta siinä on ollut vakavia häiriöitä jotka osoittavat sen haavoittuvuuden. Tuulivoiman nousu on ollut hämmästyttävän nopeaa, mutta tietenkään se ei ole ainoa ratkaisu. Lähitulevaisuudessa nykytilanne jatkunee ja etenkin tuulivoiman osalta vahvistuu: yli 90% energian tuotannosta tulee ydin-, tuuli- ja vesivoimasta. Eli periaatteessa päästöttömistä energianlähteistä. |
||||
|
24.09.2023 13:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas, vanha Turun kone. Hieno havainto! | ||||
|
|
24.09.2023 12:36 | Petri Nummijoki | ||
| Aurinkovoimalan käyttöaste on jotain 10 % nimellisestä tehosta ja ydinvoimalan 90 %. Ehkä on pikkuisen harhaanjohtavaa rinnastaa 500 MW:n aurinkovoimala 500 MW:n ydinvoimalaan. | ||||
|
|
24.09.2023 10:50 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä huomio Timo. Kuvan tarkkuus ei aivan riittänyt numeron varmaan tunnistukseen. 3111 saattaa olla numero pikselipuurosta parhaimmalla tulkinnalla. Keskustelin numerosta FB:n Vornasen Rautatiet-osiossa, jossa sain vastaukseksi 3011, mutta tarkemmin ajatellen kyseessä pitäisi varmaan olla 3111. Eli kirjoitusvirhe. Poistan tuon 3011 numeron tunnisteista koska se on selvästi väärä. Laitan uuden numeron, kunhan joku varmistaa sen. |
||||
|
|
24.09.2023 10:35 | Timo Arolainen | ||
| Arvontakuvana tuli. "Hieman" on maisema muuttunut näillä main. | ||||
|
|
24.09.2023 10:05 | Petri Sallinen | ||
| Kaikkien voimalaitosten sähköntuotantoa voidaan säätää — eli nupista vääntämällä voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon ne tuottavat sähköä. Erilaisten voimalaitosten kyky reagoida muutoksiin on kuitenkin hyvin erilainen. Kun aurinko menee pilveen, loppuu aurinkovoimalaitoksen sähköntuotanto tai kun tuuli tyyntyy, pysähtyy tuulivoimalaitos. Säätövoimalaitosten on kyettävä reagoimaan välittömästi tuotannonmuutoksiin, jotta sähköntuotannon ja kulutuksen tasapaino sähköverkoissa säilyisi. Kaikki laitokset eivät tähän pysty. Erilaisten voimalaitostyyppien säätökyky — reaktionopeus — on luokiteltu. Vesivoimalaitokset ovat tässä puuhassa ylivertaisia. Automatiikkansa avulla ne kykenevät reagoimaan jopa sekunteissa sähköverkossa tapahtuviin muutoksiin. Tästä syystä noin 70 prosenttia Suomessa tarvittavasta säädöstä tehdään vesivoimalaitoksilla. Jos suomalaisten vesivoimalaitosten säätökapsiteetti ei riitä, hankitaan sitä Ruotsista tai Norjassa, joissa tuotanto perustuu pitkälti vesivoimaan — etenkn Norjassa. CHP-laitokset tai lauhdelaitokset kykenevät reagoimaan vasta vuorokausitasolla. Niiden säätökyky ei riitä vastaamaan sääriippuvaisen tuotannon säätämisen tarpeisiin. Ydinvoimalaitos ei pärjää alkuunkaan nopeassa säätämisessa. Juuri siksi tuulivoimatuotannolle ollaan asettamassa uusia velvoitteita vastata itse paremmin tuotannonvaihteluihin. Samalla ratkaisua yritetään etsiä kulutusjoustoista, eli sähkönkäytön automaatisoidusta ohjausta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ei investoi sähköntuontantoon. Sillä on velvollisuus kytkeä jokainen uusi voimalaitos verkkoon. Kantaverkkoyhtiön on siis haisteltava sitä, miten voimayhtiöt ja sähköntuottajat investoivat — minkälaisia suunnitelmia ne tekevät ja laatia investointisuunnitelmansa kantaverkkoon tältä pohjalta. Energiatoimiala on Suomessa suurin teollinen investoija. Vuotuiset investoinnit ovat olleet jo pitkään noin kaksi miljardia euroa. Viime vuonna ne olivat 3,93 miljardia ja tänä vuonna reilut kolme miljardia. Päätähuimaava investointitahti todellakin muuttaa suomalaisen energiajärjestelmän. Tällä hetkellä ei investoida juuri muuhun sähköntuotantoon kuin tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksia käytetään ainakin 60 vuotta. Loviisan laitoksille myönnettiin tammikuusa jatkoaikaa vuoteen 2050 asti, mikäli laitoksisssa tehdään tarvittavat saneeraukset. Jos vetytalouden kaikki hankkeet toteutuvat, kaksinkertaistuu suomalainen sähköntuotanto. Kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppuu viimeistään vuonna 2029, sähkön ja lämmön yhteistuotanto hiipuu, koska laitosten tuottama sähkö ei ole ole enää kilpailukykyistä. Turve häipyy markkinoilta — bioenergian käyttö polttolaitoksissa saattaa sekin vähetä hiljalleen, kun polttamiseen perustuviin tekniikoihin kohdistuu entistä suurempaa kritiikkiä. Voisiko tätä liudentaa hiilidioksidin talteenottotekniikoilla? Tässä joitakin yleisesti havaittuja kehitystrendejä. Sähköntuotanto ja uusien voimalaitosten rakentaminen on kuitenkin kaupallista toimintaa. Vain sellaisia laitoksia rakennetaan, joiden rakentaminen ja käyttö on kannattavaa. Voi olla, että suuria ydinvoimalaitoksia ei enää Suomeen rakenneta. Voi olla, että pieniä SMR-laitoksia rakennetaan, mutta niiden kaupallistuminen voi viedä vielä kymmenkunta vuotta. Lainsäädäntö ja yhteiskunnnaliset päätökset asettavat tietty reunaehdot rakentamiselle — poliittiset suhdanteet tunnetusti vaihtelevat. Hallitusohjelmassa on ainakin maininta siitä, että ydinenergialain uudistusta kiirehditään, jotta lainsäädäntö ei olisi este rakentaa pieniä ydinvoimalaitoksia. Hallitus haluaisi reivata suomalaista tuotantorakenntta myös "pari piirua lähemmäksi perusvoimatuotantoa" — sitä ei vielä tiedetä, mitä tämä tarkoittaa. |
||||
|
|
24.09.2023 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Säätövoimaa ovat kaikki muut energian tuotantomuodot vesi, hiililauhde, kaasu sekä ydinvoimalat sekä sähkön tuonti . Kannattaa katsoa Fingridin investointisuunnitelmat, joita uusiutuviin liittyvissä kantaverkon uudistamisessa on 4 miljardin euron edessä seuraavan 10 vuoden kuluessa. se voimajärjestelmä joka on 10 vuoden kuluttua näyttää ihan erilaiselta kuin nykyisin näkyvä. "Fingrid pyrkii varautumaan kantaverkon kehittämisessä vaikeasti ennustettavaan tulevaisuuteen skenaarioiden avulla. Verkon riittävyyttä testataan eri skenaarioissa ja pyritään löytämään erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia verkkoratkaisuja. Muilta osin Fingrid seuraa erityisesti niiden hankkeiden ja tekijöiden kehittymistä, jotka laukaisevat sellaisenaan kantaverkon vahvistustarpeita. Tällä hetkellä kriittisimpiä seurattavia kohteita ovat tuulivoimahankkeet sekä sähköistymisestä aiheutuvien kulutuskeskittymien ja -investointien eteneminen, maantieteellinen sijoittuminen sekä teollisuuden ja liikenteen sähköistymisen https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/kantaverkon-kehittaminen/fingrid_kehittamissuunnitelma_luonnos_26.6.pdf nopeus." aurinkovoimasta esimerkiksi yksi "pikkuinen aurinkovoimala", joka on pienen ydinvoimalan tehoinen 500 MW. https://www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/aurinkonevat |
||||
|
23.09.2023 23:32 | Jyrki Talvi | ||
| Kuukävelijä. | ||||
|
|
23.09.2023 22:53 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Suomella on vesivoimaa teoriassakin vain 20-25 % siitä, mitä kulutus voi olla talvella. Jos ei aivan kaikkea haluta laskea tuonnin varaan niin ei missään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole hetkeä, jossa pärjättäisiin ilman ydinvoimaa. | ||||
|
|
23.09.2023 22:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja siksi säätövoima, käytännössä vesivoima, jyllää kun on tyynit kelit. Tavallaan tuulivoima ja vesivoima vuorottelevat. Talvella kuitenkin tuulee, ja pakkasellakin. Mutta tietysti, kun ei tuule, niin ei tuule, eikä siinä auta itku (sähkö)markkinoilla, vaan tarvitaan säätövoimaa, jota on paljon. https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/myytille-kyytia/myytti-1-talvella-ei-tuule |
||||
|
23.09.2023 21:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturi valmistui 1923 ja sähköistys valmistui 1953. Niinhän tuossa sanotaan. | ||||
|
23.09.2023 20:43 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä ensimmäinen vaunu esiintyi Tšekissä koeajojen aikana numerolla 849 001. | ||||
|
23.09.2023 20:38 | Mikko Ketolainen | ||
| Vaaratilanne Jyväskylän Matkakeskuksella – tavarajuna joutui jarruttamaan radalla liikkuneen henkilön vuoksi Jyväskylän Matkakeskuksen rata-alueella tapahtui perjantai-iltana kymmenen aikaan vaaratilanne, kun tavarajuna joutui tekemään jarrutuksen radalla liikkuneen henkilön vuoksi. Loput maksumuurin takana, mutta julian mukaan kyseessä T7125. T 7125 pe 22.9.2023 Fenniarail Oy Kouvola lajittelu - Kaipola Liikennepaikka Tulo Lähtö Raide Jyväskylä 22:04 → 22:05 0 22:04 → 22:46 +42 I302 1 I302 Muut syyt: Asiaton radalla liikkuminen |
||||
|
|
23.09.2023 20:22 | Juha Toivonen | ||
| Hetkinen! Höyryveturi vm. 1923 ja sähköjärjestelmä 11 kV 50 Hz. Missä "harava"? | ||||
|
23.09.2023 20:08 | Juha Toivonen | ||
| Kävin tuolla viimeksi vuonna 2004 - työmatkallani. Näyttää yhä samalta kuin tuolloin, mutta viheralueet ovat paremmin hoidettuina? | ||||
|
|
23.09.2023 19:56 | Petri Nummijoki | ||
| Viime talvena oli erityisen kylmää 22.2.2023 https://www.ilmastokatsaus.fi/2023/03/17/helmikuun-2023-kuukausikatsaus/ ja tuolta Fingridin sivulta voi käydä katsomassa, että tuulivoimatuotanto romahti saman päivän huonoimpana tuntina jopa lukemaan 18 MWh. Tuulivoimasta puhuttaessa pitäisi aina muistaa mainita, että se menee herkästi polvilleen juuri silloin, kun sähköä tarvittaisiin kipeimmin. | ||||
|
|
23.09.2023 19:53 | Timo Haapanen | ||
| 3011 on muuten punainen (https://vaunut.org/kuva/163282?tag0=2%7CSr1%7C3011), mikähän mahtaa olla pelastajasuden oikea numero? | ||||
|
23.09.2023 18:44 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/164100 mukaan saattaisi vaunuissa kulkea lannoitteita. Tässä olisi siis tyhjiä vaunuja. | ||||
|
23.09.2023 18:43 | Juha Toivonen | ||
| Oikein päähän sattuu, kun ajattelee tuota peruskorjattua rataa katkaistuna n. 500 nyt puuttuvan metrin tähden. Eikö tuosta laiminlyönnistä/menettelystä todellakaan saa ketään konkreettiseen vastuuseen? Miljoonia euroja - for nothing! | ||||
|
23.09.2023 18:24 | Juha Toivonen | ||
| Komea on! Toivottavasti näitä tulee lisää. ps: Parempi "outlook" kuin "sammaloituneen vihreällä" VR:llä. | ||||
|
|
23.09.2023 15:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs näillä kuskataan tuolla välillä? | ||||
|
23.09.2023 15:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Oudon näköinen tuo viides vaunu. | ||||
|
|
23.09.2023 14:05 | Jari Välimaa | ||
| kannattaa tutustua tuulivoimaan, aurinkovoimaan joka melkoisessa kasvussa sekä akkuvoimaloihin esim. australiassa 350 MW/450MWh. tuulivoima Suomessa https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoimahankkeet-06_2023.pdf ydinvoimalat luultavasti ajetaan 2040 luvulla alas koska niiden myrkylliset jätteet ja sähkön hinta on liian kallista. SMR voimaloista on puhuttu 10 vuotta mutta mitään konkretiaa ei ole havaittu |
||||
|
23.09.2023 13:39 | Timo Haapanen | ||
| Hieno talvikuva! Hyvästi 3097, olit ajossa vielä tämän vuoden maaliskuussa https://vaunut.org/kuva/161285?tag0=2%7CSr1%7C3097 | ||||