Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.09.2023 18:44 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/164100 mukaan saattaisi vaunuissa kulkea lannoitteita. Tässä olisi siis tyhjiä vaunuja. | ||||
|
23.09.2023 18:43 | Juha Toivonen | ||
| Oikein päähän sattuu, kun ajattelee tuota peruskorjattua rataa katkaistuna n. 500 nyt puuttuvan metrin tähden. Eikö tuosta laiminlyönnistä/menettelystä todellakaan saa ketään konkreettiseen vastuuseen? Miljoonia euroja - for nothing! | ||||
|
23.09.2023 18:24 | Juha Toivonen | ||
| Komea on! Toivottavasti näitä tulee lisää. ps: Parempi "outlook" kuin "sammaloituneen vihreällä" VR:llä. | ||||
|
|
23.09.2023 15:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs näillä kuskataan tuolla välillä? | ||||
|
23.09.2023 15:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Oudon näköinen tuo viides vaunu. | ||||
|
23.09.2023 14:05 | Jari Välimaa | ||
| kannattaa tutustua tuulivoimaan, aurinkovoimaan joka melkoisessa kasvussa sekä akkuvoimaloihin esim. australiassa 350 MW/450MWh. tuulivoima Suomessa https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoimahankkeet-06_2023.pdf ydinvoimalat luultavasti ajetaan 2040 luvulla alas koska niiden myrkylliset jätteet ja sähkön hinta on liian kallista. SMR voimaloista on puhuttu 10 vuotta mutta mitään konkretiaa ei ole havaittu |
||||
|
23.09.2023 13:39 | Timo Haapanen | ||
| Hieno talvikuva! Hyvästi 3097, olit ajossa vielä tämän vuoden maaliskuussa https://vaunut.org/kuva/161285?tag0=2%7CSr1%7C3097 | ||||
|
23.09.2023 13:33 | Pasi Utriainen | ||
| Ratapiha vaikuttaisi olevan kaarteessa. Mynttilä? | ||||
|
|
23.09.2023 13:08 | Petri Sallinen | ||
| Ongelmahan on se, että harvan ihmisen tulot joustavat samalla tavalla kuin pörssisähkösopimuksen hinnat muuttuvat. Jos sähköä kuluu paljon ja hintamuutokset ovat suuria, pitäisi taloudessa olla suhteellisen paljon joustovaraa tai puskuria — etenkin niissä tuloluokissa, jossa tulot ovat hyvin lähellä menoja. Kotitalouksista vain noin kahdeksan prosenttia ostaa sähkönsä pörssisähkösopimuksilla. Jos asuu kerrostalossa, niin sopimustyypillä ei ole kovin suurta väliä — sähkölämmitteisessä omakotitalossa tilanne on toinen etenkin silloin, jos ohjaavuutta tai varaavuutta lämmitysjärjestelmässä ei ole. |
||||
|
|
23.09.2023 12:33 | Timo Haapanen | ||
| Kiitos Petrille yksityiskohtaisesta tilannekuvauksesta. Olen sen verran vanhanaikainen, että pysyn kaukana pörssisähköstä, juuri tein kotiin ja mökille kahden vuoden kiinteähintaiset sähkösopimukset, joista tiedän, paljonko sähkö maksaa esim. ensi tammikuussa. Eipä tarvitse tuijottaa pörssiä, kun miettii, saunoako nyt vai odottaa niin kauan, että hinta putoaa alle 30 eur/kWh :) Toki kiinteähintainen sopimus on vähän kalliimpi kuin kaiken maailman duot, mutta ei niin kallis, että vaihtaisin konstailuun ( Fortum: "kannattaa ajoittaa sähkönkäyttöä iltoihin ja viikonloppuihin") Toinen juttu on se, että "hybridi"sopimusehdot ovat niin monimutkaisia, ettei niitä ymmärrä ainakaan meikäläisen älykkyysosamäärällä. | ||||
|
|
23.09.2023 11:22 | Petri Sallinen | ||
| Ydinvoimalaitokset ovat tuottaneet sähköä tasaisesti koko viikon keskimäärin 3000 megawatin teholla. Näillä näkymin uusia ydinvoimalaitoksia ei ole Suomeen suunnitteilla — ehkä pieniä SMR-reaktoreita, mutta niillä ei todennäköisesti tuoteta muuta kuin lämpöä. Investoinnit tuulivoimalaitoksiin ovat todellakin kasvussa — kapasiteetti moninkertaistuu. Ne tarvitsevat tuekseen runsaasti säätövoimaa, johon ydinvoimalaitokset eivät hitautensa vuoksi kykene. Vesivoimalaitokset taas ovat ylivertaisia säätäjiä, koska niiden tuotantoa voidaan säätää hyvin nopeasti. Koska uusia vesivoimalaitoksia ei Suomeen saa rakentaa ja koska vanhojen laitosten tehonkorotukset tuottavat uutta kapasitteettia vain rajallisesti, on hallitusohjelmassa maininta kapasiteettimekanismista. Sen sisältöä ei vielä tunneta tarkoin, mutta sen avulla tuulivoimayhtiöille ollaan todennäköisesti asettamassa tuotantovelvoitteita tilanteissa, jolloin ei tuule ja jolloin vesivoimalaitosten tai muun säätövoiman teho ei riitä paikkaamaan tuulivoimalaitosten jättämiä reikiä. Kapasiteettimekanismi voi tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimalaitoksen yhteyteen rakennettavia suurikokoisia akkuja, joihin sähköä varastoidaan silloin, kun se on halpaa ja puretaan verkkoon silloin, kun ei tuule. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/tuulivoimalle-keppia-ja-porkkanoita.html Mitä enemmän tuulivoimalaitoksia rakennetaan, sitä yleisempiä ovat sähkön hintavaihtelut markkinoilla ja sitä suuremmiksi muodostuvat hintaerot. Kun tuulee, niin hinta voi painua nollaan tai jopa sen alle, mutta kun ei tuule, niin hinta voi vastaavasti olla lähes mitä tahansa. Jos pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkö maksaa tammikuussa parin päivän ajan 2000 euroa megawattitunnilta, niin sähkölämmittäjän syksyn aikana keräämä pörssisähköhyöty sulaa nopeasti. Millään muulla hyödykemarkkinalla hintavaihtelut eivät ole yhtä suuria. Ehkä juuri tästä syystä hallitus haluaisi asettaa hintakaton tai hintaputken, joka määrittelisi sähkön hinnalle vaihteluvälit. |
||||
|
23.09.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvulla saattoi Agfamatic 2000 Pocket Sensorin omistajana vain haaveilla kuviensa teknisen tason yltämisestä niin korkealaatuiseksi kuin tässä kuvassa! Kuvakulmayritelmiä puolen peukalonkynnen kokoiselle negatiiville (110-koon 24 kuvan kasetilla!) saattoi toki kokeilla, mutta... Niinpä, aika on luikua ainetta, kuten Stephen Hawking meille opetti! |
||||
|
|
23.09.2023 10:05 | Vertti Kontinen | ||
| Onhan keltaista Dr18:n keulassakin huomiovärinä. Tässä sävy ei vain ole aivan sama mitä dieseleissä, mutta ajanee samaa asiaa, eli näkyvyyttä. Joka tapauksessa paljon tyylikkäämpi tapa toteuttaa huomioväritys nokkaan liimattuun vihreään palkkiin verrattuna | ||||
|
|
23.09.2023 08:17 | Jari Välimaa | ||
| Ukrainan värit veturin keulassa ? | ||||
|
|
23.09.2023 08:16 | Jari Välimaa | ||
| ydinvoimaa on tällä viikolla ajettu 1000 MW vajaana tuulivoiman lisääntymisen vuoksi. Ydinvoimasta on tulossa tuulivoiman säätövoima kuten vesivoima ja sähkön tuonti on ollut jo. Tuulivoima on ylittänyt ydinvoiman jo useana päivänä. ja ne jotka käyttävät pörssisähköä ovat huomanneet myös tämän: kun tuulee niin sähkön hinta on lähes 0. Ja Suomeen on suunnitteluvaiheissa 56000 MW tuulivoimaa (kaikki eivöt toteudu) ja 0 MW uutta ydinvoimaa. |
||||
|
23.09.2023 02:12 | John Lindroth | ||
| Bemo rakentaa tästä pienoismalleja HOe ja HOm mittakaavassa eri yhtiöiden väreissä. | ||||
|
22.09.2023 22:01 | Lari Åhman | ||
| Ilm-Kon väliltä tästä tulee eniten mieleen Kauppilanmäki, mutta nykyisellään sivuraide jatkuu siellä tasoristeyksen yli ja on ollut niin koko minun harrastusaikani. Muut tuon rataosan paikat eivät oikein täsmää ellei ole joltain puretulta liikennepaikalta. Kainuunmäki voisi olla ilmakuvien ja sivustolta löytyvien raiteistokaavioiden perusteella mahdollinen, mutta sekin on lakkautettu jo vuonna 1984. | ||||
|
|
22.09.2023 21:22 | Ilari Inkiläinen | ||
| Valkotasapainoa siinä on vähän säädetty keltaiselle, en tiedä sitten menikö jo liikaa. :) Ja kyllä se ilta-aurinko vähän keltaisesti valaiseekin, vielä kun on vastavaloon kuvattu. Alkuperäinen oli vähän liian sininen makuuni. | ||||
|
|
22.09.2023 21:20 | Elias Murto | ||
| Nyt on tainnut Lightroomissa jäädä hääkuvapresetti päälle :D Mutta ihan hyvältä näyttää. | ||||
|
22.09.2023 20:41 | Teppo Niemi | ||
| Eikös HKL ja myös HRO käyttäneet tuosta jälkimmäisestä vaunusta perävaunu? | ||||
|
|
22.09.2023 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Takimmainenhan on liitevaunu. | ||||
|
|
22.09.2023 20:06 | Ville Hietapelto | ||
| Veturilla on ollut PKP:n littera Lxd2. FAUR rakensi kymmeniä tällaisia vetureita Puolaan, Romaniaan ja Unkariin. Puolassa näitä vetureita on ollut raideleveyksillä 750, 785 ja 1000 mm. | ||||
|
|
22.09.2023 20:00 | Vesa Höijer | ||
| Vaunut on eriparia. | ||||
|
22.09.2023 19:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä noissa avovaunuissa oli kuormana? | ||||
|
|
22.09.2023 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ruuvikytkin toimittaa sen lisäksi myös vapitin tointa, mikä saa aikaan sen, ettei Sr3 ole varsinaisesti Deeverin veroinen vaihtoveturi. Mutta kyllä tuohon ystävyyssiteenkin saa, ja silloin tällöin sellainen Kakkosen tai Kolmosen tarvikevaraston kätköistä kaivetaankin, kun väsytään ähräämään tuon vaunujen ruuvikytkimiin verraten varsin painavan unilinkin kanssa. | ||||
|
|
22.09.2023 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, ystävyysside on korvattu tuollaisella ratkaisulla. Ainakin tästä kuvasta se näkyy selvästi. | ||||
|
22.09.2023 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu vaikuttaa olevan CEhit. | ||||
|
|
22.09.2023 17:50 | Juhani Katajisto | ||
| Vertin kommenttiin on helppo yhtyä. - Horisonttiin häipyvä aamu-usvainen Harjujoki on kuin vanhan mestarin siveltimen jäljiltä. Ja kuitenkin luonnon omaa taidetta, joka on saatu oikeana hetkenä vangittua. - Mikäli kuvaajan jalkojen alla on ollut samanlaista jyrkkää rinnettä ja vieriviä kiviä kuin kuvan etualalla niin se on tuonut omat haasteensa junaa odottaessa. Jylhä paikka tästä kuvakulmasta katsottuna! | ||||
|
22.09.2023 16:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa taas kerran itse itselleni: Nuo päätyjen 'viikset' ovat ylikulkusuojien 'kiskoja'. Se käy ilmi vanhasta valokuvasta, jossa ylikulkusuojan kiinnitys näkyy. |
||||
|
|
22.09.2023 15:57 | Miitre Timonen | ||
| Tuossa talossa on jotain erittäin tuttua. Veturin vieressä erottuu ilmeisesti myös seuraava tasuri. Iisalmen ja Kajaanin tai Oulun ja Konriomäen väliltä kenties? | ||||
|
|
22.09.2023 14:58 | Jukka Voudinmäki | ||
| Niinimaan avaruutta voi tarkastella esim. tämän linkin takaa: https://maps.app.goo.gl/DY61kFCNPMnSDabx8 Maisemista tulisi mieleen Pohjois-Karjala tai Kainuu, kun muitakin tunnistettavia kuvia on ollut sieltä päin, jos tällainen löyhä ajatusyhteys sallitaan. Onko esim. Nurmeksen pohjoispuolella ollut kuvan kaltaista lennätintolpparivistöä? Olen koettanut istuttaa kuvaa Puukariin, jonne sopisi poliisien vartioima sivuraide. Pitäisikö lennätintolppien olla siinä tapauksessa toisella puolen rataa, jos miettii vaikka tähän näkymään: https://maps.app.goo.gl/pa4sexRgnxGvhNVJ8 ? Keltainen talo, joka vanhojen karttojen mukaan on ollut postikonttori, voisi olla pusikon takana. Jokin rakennus siellä on. Tai rakennuksia. |
||||
|
|
22.09.2023 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Hämmentävää nähdä kuvia mikkeliläisestä spårasta! | ||||
|
|
22.09.2023 12:46 | Miitre Timonen | ||
| Onko tämä jokin erikoisjuna vai onko tuollainen yhteys ollut säännöllisesti? | ||||
|
22.09.2023 11:54 | Jouni Halinen | ||
| Flatiron house of Helsinki. Vuorimiehenkatu, Etelä-satama edessä ja itäisen naapurin suurlähetystö oikealla http://bot.fi/3vff Näin IsossaOmpussa https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building "Silitysrauta" talosta on myös video vuodelta 1902. Videoon on sattunut peräti 4 ratikkaa, Yhtään autoa ei näy, vain hevoskulkuneuvoja. Videon näkee artikkelin alareunasta olevista kuva/video liitteistä. Jenkeissä tulee usein huoneen vaihto eteen kun saa ylennyksen firmassa, kulmahuoneiston saaminen on merkki asemasta firmassa. Rakennuksen ”kärjessä” on selvästi isoimman dirikan huone, sinne pääsee vain sihteerin huoneen kautta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building#/media/Tiedosto:Typical_floor_of_the_Flatiron_Building.jpg |
||||
|
22.09.2023 11:07 | Heikki Jalonen | ||
| Asetyleenipullohan siellä näyttäisi olevan, eli AGA-kaasuvalot. | ||||
|
|
22.09.2023 10:33 | Petri Sallinen | ||
| VR todellakin hankki aikoinaan vain vesivoimalla tuotettua sähköä. Tuoreimman yhteiskuntavastuuraportin mukaan kaikki VR:n käyttämä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla, jonka hankinta on lisäksi varmennettu alkuperätakuilla. Voi siis olla muutakin kuin vesivoimaa. | ||||
|
|
22.09.2023 10:25 | Petri Sallinen | ||
| Kysehän ei ollutkaan absoluuttisesta käytettävissä olevasta sähköntuotantotehosta, vaan siitä millä tuotantomuodolla sähköä väännettiin noina hetkinä, jolloin väitit ydinvoimalaitosten olleen ajettuna alas. Sehän on tunnettua, että suomalaisten ydinvoimalaitosten tuotantoa ei juurikaan säädetä, vaan ne tuottavat suurimman osan ajasta tasaista peruskuormaa. Sähköntuotannosta löytyy kyllä dataa tuntien tarkkuudella, jos sitä kaipaa — ja hyvin pitkälle menneisyyteen. Tuulivoimalaitosten tehoista puhuttaessa on syytä muistaa se, että vanhempien laitosten hyötysuhde on keskimäärin 33 prosenttia — uudempien tosin jo lähes 50 prosenttia. | ||||
|
22.09.2023 10:13 | Timo Salo | ||
| Nyt nuo on lopullisessa kunnossa! Hitsarit puhuivat jotain muuta, kun suomea, olisko ollut puolaa? Nyt kuitenkin nopeusrajoitukset ovat poistuneet ja junat kulkee entiseen malliin, mutta ilman kolinaa vaihteessa... (kuvia en kehdannut ottaa, kun olisi ilmeisesti pitänyt läpäistä kielikoe ennen kuvausluvan saantia... :-) )https://www.youtube.com/watch?v=5uxsFglz2ig | ||||
|
22.09.2023 07:50 | Reijo Salminen | ||
| No niinpäs näkyykin ;) | ||||
|
|
22.09.2023 07:24 | Timo Salo | ||
| Kyllä tuossa seinässä lukee: Kauhava... (osittain näkyykin) | ||||
|
|
22.09.2023 07:08 | Jari Välimaa | ||
| Tuulivoimaa on Suomessa Fingridin mukaan 5920 MW max ja lisää tuulivoimaa pitäisi vielä tämän vuoden aikana tulla n. 2000 MW. Aurinkovoimaa on 970 MW (laskennallinen teho) | ||||
|
|
21.09.2023 23:29 | Miro Hagelberg | ||
| Veikkaan Haapakoskea tai Salmista. | ||||
|
21.09.2023 23:19 | Arto Papunen | ||
| Ei kumpaakaan uutta vaunua ollut mukana? | ||||
|
|
21.09.2023 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan veturista hoideltiin raiteen valaisu? Generaattori (?) vaiko kaasulla (?) - pienehkö säiliö käyntisillalla. | ||||
|
21.09.2023 22:32 | Simo Virtanen | ||
| Valtion virkamiehet saavat edelleen osan palkkastaan etukäteen, kun taas muilla palkollisilla se on yleensä jälkikäteen maksettava. Valtion palkkapäivä on 15. päivä ja jos on aloittanut virkasuhteensa kuun 1. päivä, saa aina kaksi viikkoa förskottina. |
||||
|
|
21.09.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauaakaan ei mene, kun vandaalit kiinnittävät huomionsa tähän...! | ||||
|
21.09.2023 21:53 | Petri Nummijoki | ||
| Ruokosuon junassa syy saattaa olla siinä, että Pyhäsalmen ja Kaivoksen väli jouduttaisiin menemään molempiin suuntiin painamalla (siis veturit junan perässä), jos vetureiden siirto junan päästä toiseen tehtäisiin Pyhäkummussa. Lienee työturvallisuuden ja välissä olevien tasoristeyksien kannaltakin parempi, että veturit ovat mieluummin junan keulassa. | ||||
|
|
21.09.2023 21:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vakinainen virkamies sai palkkansa etukäteen kuun 1. päivänä. Ylimääräinen sai palkan takakäteen kuun viimeisenä päivänä. Jos ylimääräinen sai vakinaisen nimityksen, niin hän sai tilin kahtena peräkkäisenä päivänä. Jos taas 2. luokan vakinainen virkamies sai 1. luokan ylimääräisen nimityksen oli tilinväli kaksi kuukautta. | ||||
|
|
21.09.2023 21:15 | Teemu Halttunen | ||
| Tuskin on Niinimaakaan. Talo ei täsmää, Niinimaalla on paljon avarampaa, tasoristeyksen laitekoju on väärällä puolella ja tasoristeyksen mastot ja puominkääntölaitteet on erillisillä perustuksilla. Tietenkin tasoristeyslaitos on saatettu rakentaa uudestaan kuvan ottamisen jälkeen, jolloin koju olisi siirtynyt toiselle puolelle rataa | ||||
|
|
21.09.2023 21:04 | Lari Åhman | ||
| Tämän junan veturit siis siirretään Pyhäkummussa rungon toiseen päähän. Ruokosuolle lähtevän 5048:n tapauksessa yleinen käytäntö on, että veturit vekslataan Pyhäsalmen ratapihalla. | ||||
|
|
21.09.2023 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen VR:n tiedottaneen jo vuosia sitten, että käyttävät yksinomaan vesivoimaa. Sittemmin määritelmää on saatettu muuttaa "uusiutuvia energianlähteitä" -tapaan. Ehkä joku tietää paremmin? Mutta siis ilman atomia ja sen kavereita | ||||
