3560-99039 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.12.2023 10:27 Esa J. Rintamäki  
  Herrat Erkki ja Hannu, ettei tuo margariiniskandaali olisikin ollut jotenkin keksittyä, kun kerran voivuori pääsi siinä 1960-70-luvuilla paisumaan Himalajan suuruiseksi.

Voivuorta yritettiin sulattaa silläkin, että ymmärtämättömät laivasivat voita Afrikkaan - mikä olikin typeryyden huippu. Tyrkyttää nyt voita ihmisille, jotka olivat ruokansa paistaneet öljyllä jo "miljoonien" vuosien ajan!

Ratkaisu: - voita kehitysaputraktoreiden laakereiden voiteluhuoltoon! Seuraukset voi vain arvata.

Kehitysaputraktorit tulivatkin Afrikassa hyvään tarpeeseen: - niillä kylän miehet pääsivät naapurikyliin naisiin, hyvinkin kätevästi.
kuva 11.12.2023 10:12 Esa J. Rintamäki  
  Kiitän ja kumarran, herrat Juhana N. ja Lasse R. Hämärät muistikuvani tulivat nyt korjatuiksi.

Sen verran tutkailin eri lähteistä (niistä, joita siis itselläni ainakin on!), että ensimmäinen Kutterin korittama BR145-alusta sai päälleen Kutter 8-korin #222 syyskuussa 1972. Auto meni Ruotsiin G. Erikssonille (rek. CLM 143).

Ensimmäinen Suomeen valmistettu BR145 (Kutter 8) tehtiin Scan-Autolle (#478), se kuitenkin meni Ruotsiin (rek. AEA 145).
Ensimmäinen Suomeen rekisteröity Kutter 8/BR145-bussi (korinro #641) oli Veljekset Pohjolan tilaamana kesäkuussa 1975, rek. OBU-668.

Linjaliike Rajala Oy Mäntsälästä oli hankkinut kymmenen kasikutteria ja yhden Kutter 9:n (UJO-356) BR145-alustalla heinäkuun 1975 ja marraskuun 1977 välisenä aikana. Kasikuttereita Rajalalla oli kaikkiaan 30 ja Kutter 9:iä 27 autoa (enimmäkseen BR116-alustalla).

Kotkalaisella Onni Vilkkaalla BR145:ia oli kaksi Kutter 8:a (#643, RBP-224 ja #960, RCO-178), yksi kyömynokkainen ja korkea Kutter 9S (#17, RCO-764) ja kaksi normaalikorkuista (#38, RCO-894 ja #113, REA-452). Vilkkaan vinttikoira-Kutter 8:aa oli kaikkiaan 31 autoa.

Viimeinen BR145/Kutter 8-bussi meni Sillanpäälle tammikuussa 1978 (#1030, UJB-242).

Ensimmäinen Kutter 9 Scania BR145-alustalla valmistui kesäkuussa 1977 (#7, TKM-305) Satakunnan Liikenteelle, korina siis korkea Kutter 9S.
Viimeinen Suomeen koritettu Kutter 9/BR145-bussi oli Pekolan HJP-618 (#199) huhtikuussa 1979 valmistunut Kutter 9S. Ja vihoviimeinen kutterilainen BR145 oli Ruotsiin mennyt (#606) joulukuussa 1981 (rek. GYU 525), korimallina Kutter 9SS (korkea tuulilasi).

BR145-alustoja koritettiin Kutterilla (Kutter 8) 40 bussia. Edelleen Volvo B58-alustoja koritettiin Kutter 8:ksi 265 kpl. Vertailun vuoksi Scanian etumoottorisia BF110 ja 111-alustoja oli Kutter 8:ina valmistunut yhteensä 251 autoa. Muita Scanian takamoottorisia alustoja (BR85 ja 86) oli Kutterilla koritettu malliin 8 yhteensä 75 kpl.

Tämä siis Kutter - koritehtaan tuotosesittelynä.

Lähteet:

Laitinen-Lehtonen: Kutter 8 korimallin tuotehistoria (2005)
Laitinen: Linjaliike Rajala Oy (2018)
Lehtonen: Linja-autot Kutter 9 ja Kutter Deca (2021)
kuva 11.12.2023 09:53 Simo Virtanen  
  Suomen Autoteollisuudella eli Sisulla on ollut suuri merkitys 4 ja 5 -akselisten kuorma-autojen tuloon. Nykyään sitä sanotaan lobbaamiseksi.

Suomen lainsäädännössä ei ollut vikaa vaan ylipäätään sellaisia ei Euroopassa ole ollut. Suomi oli varmasti ensimmäisiä maita, joissa ne mahdollistettiin. Sveitsi oli samoihin aikoihin liikkeellä ja myöhemmin Hollanti. Pitkään mentiin niin, että ainakaan 5-akselisia ei muualla nähty. Ei edes Ruotsissa tai Norjassa.

Käsittääkseni ensimmäinen 5-akselinen kaupalliseen liikenteeseen tullut kuorma-auto oli Shellin väreissä ollut varkautelaisen kuljetusliikkeen säiliöauto Sisu SM340, eikä tunnetun turkulaisen kuljetusliikkeen konttiautokaan paljoa tuoreempi ollut.
kuva 11.12.2023 08:29 Jimi Lappalainen  
  Mistähän tuo Mekes-nimi oli keksitty? Mek-alku viittaisi ehkä sanaan "metallikonepaja", ja toisaalta siinä olisi Eino Kivivuoren nimikirjaimet E ja K.
kuva 11.12.2023 06:47 Teppo Niemi  
  Muistaakseni postivaunuliikenne päättyi vasta 1990-luvulla. Ensin niin, ettei vaunukhin voktu jättää lähetyksiä. Useina vuosina vuoden 1987 jälkeen vein joulukortit aina postivaunuun rautatieaiheisilla merkeillä varustettuina.
kuva 11.12.2023 06:03 Juhana Nordlund  
  Alimpana noissa liuskoissa ("päreissä") näyttäisi olevan linjan 10S tiedot. Kuvan tarkkuus ei riitä tunnuksen erottumiseen kiistattomasti, mutta mitään muuta järkevää vaihtoehtoa 10S:lle ei ole. Se lakkautettiin 28.2.1977 eli reilu kaksi kuukautta kuvan ottamisen jälkeen.
kuva 11.12.2023 04:28 Esa J. Rintamäki  
  Po 9927 oli vuodelta 1942. Se muutettiin kuljetusvaunuksi vuonna 1971 ja siinä on nähtävissä kuormausovet sivuseinissä. Telit ovat mallia A8.

Hylättiin ja romutettiin vuonna 1988. 9927 seisoi Ilmalassa vuonna 1985 neljän muun Po-vaunun (9811, 9822, 9823, 9826) kanssa odottamassa poistopäätöstä.
kuva 11.12.2023 04:18 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan Po 9906 oli valmistunut vuonna 1930.

Vaunusta näyttää kirjeluukku puuttuvan. Aivan oikein, sillä se muutettiin vuonna 1965 kuljetusvaunuksi sanomalehtipostin kuljetuksia varten. Vuonna 1978 siitä tuli virkatarveasuntovaunu BT 01361.

Telimalli on A7 liukulaakereilla. 9906:ssa oli mainittu telin mallin olleen myös A11.
kuva 11.12.2023 02:34 Lasse Reunanen  
  Aiemmin Erkki otti puheeksi nuo 4- ja 5-akseliset autot tai oikeammin niiden puutteen. Eikös niiden puute johtunut pääosin Suomen lainsäädännöstä, mikä ei sallinut moniakselisia autoja? Sisu sitten 80-luvulla onnistui lobbaamaan lakimuutoksen, joka mahdollisti moniakseliset. Ensimmäiset 4- ja 5-akseliset Suomessa oli S-sarjan Sisuja.
kuva 11.12.2023 02:02 Lasse Reunanen  
  Mullekin tuli Viikinki Volvo L385/485 mieleen, mutta en takuuseen mene. Puuauto kuitenkin, koska puskurin kulmista lähtee Joutsalaisen tukivaijerit.
kuva 11.12.2023 00:36 Markus Selin  
  Onko tuolla pysäkkipäreissä alimpana 12S? Eikö se ollut loppunut yli 20 vuotta ennen kuvan päivämäärää?

Muut linjat eli 1, 1A, 3T, 4N, 4S, 5 ja 9 vastaavat raitioseuran sivujen linjahistoriikkejä ja sitä, että 5 päivää myöhemmin 16.12.76 9 sekä 1A lopettivat ja tilalle tulivat 2 sekä 2A.
kuva 11.12.2023 00:05 Roope Prusila  
  Vaiko kuitenkin S 28:lla niitä ongelmia? Juna 38 on mennyt IC:nä ihan ok eilen.
kuva 10.12.2023 23:42 Reijo Salminen  
  Onkos tuolla taustalla Kansallismuseon torni? Jos on niin lieneeköhän nuo nosturit touhuamassa sitten satamaradan toisella puolella olevilla työmailla, mitä niitä nyt olikaan, Graniittitalo ja Sypin talo ja olihan Prh:kin noilla hoodeilla?

Jaa, olisko siis tämä työn alla? https://www.rakennuslehti.fi/2020/10/sponda-modernisoi-prhn-koppikonttorit-helsingin-kampissa/
kuva 10.12.2023 23:33 Reijo Salminen  
  Veikkaisin että Volvo, olisko N jotain. Erkki N. tietänee kertaheitolla?
kuva 10.12.2023 23:09 Lasse Reunanen  
  Tuo vasemmalla edessä omeva auto onkin haasteellisempi tunnistettava. Niin on pimeä ja epäselvä kuva.
kuva 10.12.2023 23:04 Jorma Toivonen  
  Eipähän oikein onnistunut kokeilut Pendolla, S38 kulkee ½-tuntia myöhässä.
kuva 10.12.2023 22:00 John Lindroth  
  Näyttävä Pikkujumbo talvikuva!
kuva 10.12.2023 20:37 Timo Haapanen  
  Juu, Pikku-Mosselta näyttää (= Москвич-401).
kuva 10.12.2023 18:59 Tommi Koskinen  
  Hauska pistää merkille, että sekä Joensuussa että Kuopiossa työnaikaiset järjestelyt junien laiturinkäytössä olivat matkustajanäkökulmasta mielestäni parempia kuin nämä, joihin on remonttien valmistuttua siirrytty. :) Joensuussa sekä Nurmeksen että Helsingin juna käyttivät työnaikaisena järjestelynä ykkösraidetta, joten vaihtoon ei tarvittu tasonvaihtoa. Välilaiturin valmistumisesta alkaen Nurmeksen juna on kuitenkin käyttänyt raidetta 3. Vastaavasti Kuopiossa raiteelta 3 oli sujuvampi siirtymä esim. matkakeskuksen sisään ja jalkakäytävälle, mutta nyt on taas palattu raiteelle 1. Nyt aikataulujen muututtua Kuopiossa ei edes tapahdu junanvaihtoja, joista välilaiturin käytössä olisi hyötyä. Milloinhan on muuten viimeksi ollut kulussa päiväjuna, jonka matka-aika on yli 12 tuntia? Nyt sellainen on perjantaisin, IC 63 Helsinki-Kuopio-Rovaniemi.
kuva 10.12.2023 18:41 Markus Selin  
  Kuvatekstiin vastaten: Veturi on lueteltuna Juliassa ensimmäisenä, vaikka se työntäisi junan perässä.
kuva 10.12.2023 18:37 Reijo Salminen  
  Veikkaan Piikkinokka-Mossea eli 1939 Opel Kadettia teutoonilta lainatuilla vehkeillä tehtynä.
kuva 10.12.2023 18:32 Ilkka Hovi  
  Hieno talvinen sekä höyryinen kuva.
kuva 10.12.2023 17:28 Jarno Piltti  
  Hieno historiallinen kuva. Mutta missä on vorkin kaikki autontunnistajat?!
kuva 10.12.2023 17:25 Jarno Piltti  
  Pikku-Jumpo näyttää yleensä aina hyvältä, tässä aivan erityisesti!
kuva 10.12.2023 17:24 Jarno Piltti  
  Heinolaan menevä vaunusto tulee näköjään nykyään Mussalosta. Ja toisen suunnan iltajuna ja Lahti - Kotolahti.
kuva 10.12.2023 15:35 Juhana Nordlund  
  Nimenomaan Suomea ajatellen linja-automalli Scania BR145 jäi kaiken kaikkiaan melko merkityksettömäksi myös sen takia, että ensimmäisinä vuosina niitä rekisteröitiin silloisten painorajoitusten takia kovin vähän - vain lähinnä Lahden Autokori onnistui tekemään alumiinikorisista busseistaan määräykset täyttäviä BR145:sia jo varsin aikaisin. Muilta osin BR145 alkoi meillä yleistyä vasta lähempänä 1970-luvun puolta väliä, jonka jälkeen tuon alustan tilalle tuli suoralla kuutosella varustettu BR116S. BR116S tuli markkinoille 1978. Mutta nuo legendaarisuudet ovat aina olleet katsojan tai kuulijan silmissä, korvissa ja niiden välissäkin. Kyllä minä ainakin myönnän ihailleeni aikanaan Scania BR145 / Delta 400 -linja-autoja. Minun mielestäni ne olivat vuosien 1975 - 76 tienoilla jopa legendaarisuuden täyttäviä. V8-logo, V-moottorin jylinä (ei niinkään matkustamoon vaan ulos) ja Delta 400:n futuristiset muodot ja ilme olivat aivan oma juttunsa.
kuva 10.12.2023 14:55 Vertti Kontinen  
  Kyllä! Oikein tyylikäs! Hyvin on lunta saatu myös rannikolle
kuva 10.12.2023 14:21 Matti Melamies  
  Linja-autoissa Scanian V8 oli ahtamaton ja Södertäljen kansallislaulua soittaa nimenomaan Scanian kuorma-autoissaan käyttämä turbollinen V8. Linja-autoissa Scanian V8-moottorien määrä jäi vähäiseksi ja legendaarinen maine ei ole peräisin Scanian linja-autoista, vaan pelkästään kuorma-autoista.
kuva 10.12.2023 13:24 Hannu Peltola  
  Nätti talvinen kuva!
kuva 10.12.2023 13:13 Hannu Peltola  
  Aikataulukauden vaihtuessa tuli näköjään paljon muutoksia!
kuva 10.12.2023 11:58 Vertti Kontinen  
  ...ja tänään onkin näiden viimeinen päivä DB:n junissa. Toivottavasti näitä nähdään vielä jatkossa yksityisillä
kuva 10.12.2023 10:06 Pasi Seppälä  
  Kuva on kyllä varsin komea. Veturin ulkonäöstä en vielä ole aivan varma, tästä kulmasta nähtynä kuitenkin edukseen.
kuva 10.12.2023 10:04 Pasi Seppälä  
  Tämä juna oli ainakin yhden kerran Dv12-parilla Kouvolasta Lahteen. Vaunusto vastaava kun tässä mainiossa kuvassa, ehkä vähän pitempänä.
kuva 10.12.2023 08:55 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, linja-autopiireissä Scanian takatuuppari-BR 145-veekahdeksalla on legendaarinen maine. "Södertäljen kansallislaulu."

Hra Erkki, ylistän sinun tietämyksesi tasoa - huikeaa! Samoin herroja Petri S. ja N.
kuva 09.12.2023 23:23 Otto Tuomainen  
  Tämäkin kuva on jo rautatiehistoriaa. Tänään oli viimeinen päivä kun tätä EC 130 -junaa vedettiin 350-sarjan veturilla, viimeisenä vuorossa oli Gorilla 350 018.
kuva 09.12.2023 23:05 Roope Prusila  
  Vastapainoksi on välillä kuultu tarinoita HMVY:n liikennöimistä junista joissa on ollut matkustajia tyyliin muutama. Liikennöijän onneksi ovat olleet tilausjunia niin ei ole matkustajien vähyys tuottanut tappiota.
kuva 09.12.2023 22:42 Jorma Toivonen  
  Eipähän löydy "käyttäjäkokemuksia", kuinka nämä tuliveristet "espanjattaret" viihtynevät Suomen kylmyydessä. Liekö kielto VR:n toivomuksesta?
kuva 09.12.2023 22:34 Jorma Toivonen  
  Huhuna kuulin, että nämä Vaasan junat olisivat olleet erittäin suosittuja - "pukkivanhus" (joulu-) ei olisi ehtinyt kiertää kaikkia vaununuja matkan aikana. Hieno kuva talvisesta maisemasta.
kuva 09.12.2023 20:36 Erkki Nuutio  
  Suomen valtuuskunta palasi vaunuillaan Moskovasta Rajajoen sillan yli Helsinkiin 5.1.1921. Valtuuskuntaa johti valtioneuvos Anders Ahonen, aiempi SVR:n päätirehtööri. Ratifiointiasiakirjat allekirjoitti Ahonen ja professori Voionmaa.
Myönteinen kuvaus tapahtumista Moskovassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1374812?page=2 (Aamulehti 8.1.1921 s.2).
Ahosen perua olevan diplomaattisen kuvauksen vertailua kriittiseen (osin kai oikeampaan), Ryömän sosdem lehtiin antamaan kuvaukseen on Aamulehdessä 12.1.21 s.5.

Rajajoen tilapäisesti korjattu silta kesti vielä ainakin Neuvosto-Venäjän rauhanvaltuuskunnan sihteerin (Tshernyh) ja Ulkomaankaupan Komissariaatin edustajien venäläisvaunujen matkan Helsinkiin 11.1.21- . (Aamulehti 11.1.21)
kuva 09.12.2023 19:41 Timo Salo  
  Markku: Ei tainnut olla ainoa ongelma tuo musta mönjä. Katselin/kuuntelin, kun se lähti liikkeelle, niin konehuoneesta kuului ikäänkuin joku mäntäkompura olisi käynyt kuivana, hirveä kolkotus joka loppui junan päästyä hiukan vauhtiin. Mistä lie kyse?
kuva 09.12.2023 19:01 Mikko Otava  
  Voisi kuvitella että olisivat olleet pidempäänkin liikenteessä kun 2/3 yksiköistä on palanut ja muutenkin taitaa luotettavuus olla niin ja näin kun näitä korvataan busseilla vähän väliä. Mahtaako olla kovinkaan pitkä ikä sarjalla?
kuva 09.12.2023 18:52 Markku Naskali  
  Vähän kummastuttaa tuo veturin ulkoasu. Tietenkin puhdistus on kallista mutta olisi hyvä myös tietää mikä firma moisella operoi.
kuva 09.12.2023 17:48 Petri Nummijoki  
  Siljavarustamo on perustettu 1957 mutta se on yhteisliikennevarustamoiden (Suomen Höyrylaiva Oy, Bore, Svea) luoma, joten melkein sama asia, kuin mainittujen varustamoiden yhteisesti hoitama Suomen ja Ruotsin välinen liikenne. Tässä mielessä Siljan historian Olympiaterminaalin käytössä voidaan katsoa ulottuvan terminaalin valmistumiseen eli kesään 1952 saakka, vaikka Silja-markkinointinimeä ei silloin vielä käytetty. Siljavarustamon perustamisen jälkeen liikennöitiin kyllä tämänkin brändin alla myös Helsingistä Tukholmaan jo heti alkuajoista lähtien mutta aluksi vain rahtilaivoilla ja matkustajaliikenteen Suomen Höyrylaiva Oy, Bore ja Svea pitivät vielä yhteisliikennevarustamoiden nimissä.

Vuosi 1970 on Siljan historiassa siinä mielessä merkittävä, että sen jälkeen Silja oli pelkkä markkinointiyhtiö, jolla ei ollut enää omia laivoja mutta toisaalta mainitut omistajavarustamot keskittivät Suomen ja Ruotsin välisen matkustajaliikenteensä kokonaan Silja Line-brändin alle. Autolauttaliikenteen Helsingin ja Tukholman välillä Silja Line aloitti 1972 mutta toisaalta Suomen Höyrylaiva Oy oli liikennöinyt omissa nimissään Finlandia-autolautalla Helsingistä Saksaan ja Tanskaan jo vuodesta 1967 lähtien. Tulkinnasta riippuen toki joku voi pitää myös Svea Jarlia (valmistunut 1962) ja Ilmatarta (valmistunut 1964) autolauttoina ja näitähän käytettiin Helsinki-Tukholma-reitillä jo 1960-luvulla.

Viking Line aloitti liikenteen Helsingin ja Tukholman välillä 1974 ja suoraan Katajanokalta mutta aluksi Kanavaterminaalista eli Vikingin lautat tulivat lähes Kauppatorille asti http://merihistoria.fi/aineistot/1211/. Tämä jatkui niin kauan, kuin Vikingin Helsingin linjan lautat olivat Sally omistamia mutta SF-Linen Mariella (valmistunut 1985) ja Sliten Olympia (valmistunut 1986) siirtyivät ajamaan Finnjet-terminaalista. Sally jatkoi tämän jälkeenkin Kanavaterminaalin käyttöä Sally Albatross-risteilyliikenteessä, joskin Sallyn aika itsenäisenä varustamona oli pian ohi, koska se ajautui Siljan omistajavarustamoiden haltuun jo alkuvuodesta 1987.
kuva 09.12.2023 17:38 Erkki Nuutio  
  Täydennys Simon kertomaan; LS141:n 14 litran V8 -moottori oli edellä aikaansa (1969-). Se kantaa yhä vahvimmin Scanian mainetta. Päinvastoin kuin muut silloiset V8:t oli se alusta lähtien kestävä ja toimiva.
Leylandin ja AEC:n V8:t (joita Sisuihinkin oli aluksi tarjolla) olivat susia - puhumattakaan täyssusi V8- Cumminsista (Ukko-Kontio).
MB:n V10:t, V8:t ja V6:t eivät olleet susia, mutta keskinkertaisia (paino, melu, talous) ja kalliita.

70-luvun lopun ja 80-luvun teho- ja muu kilpailu Scanian, Volvon ja Sisun kesken käytiin kuitenkin suorien kuutosmoottorien kesken.
Tässä taistossa ei Scanian V8:lla ollut kovin suurta osuutta paljon kalliimman hintansa ja painonsa vuoksi. Sitä ostettiin jos käyttökohde sitä todella vaati. Vastaavaa asemaa ei Volvo saavuttanut myöhemmällä "laivakone"-kuutosellaan
kuva 09.12.2023 16:43 Rainer Silfverberg  
  Olympiaterminaali valmistui Helsingin olympialaisiksi 1952 ja sitä alkoivat käyttää ulkomaanliikenteen matkustajalaivat, pääosin Suomen Höyrylaiva Oy:n mutta myös Boren ja ruotsalaisen Svean Tukholman laivat ja mahdollisesti jotkut saksalaiset, tanskalaiset ja neuvostoliittolaiset varustamot. Varustamot SHO, Bore ja Svea alkoivat käyttää brändinimeä Silja Line ruotsinlaivoistaan 1970-luvun alussa. Oli myös olemassa varustamo Silja mutta se liikenöi vain Turusta Tukholmaan ja Norrtäljeen ja sulautui näiden kanssa.

Viking Line alkoi ajaa Helsinkiin vasta 1975 paikkeilla, ja niiden terminaali oli Katajanokan pohjoispäässä lähellä Uspenskin katedraalia. Katajanokan nykyinen terminaali rakennettiin aluksi vain Finnjetiä varten kun se aloitti liikenteen 1977, mutta Viking Line siirtyi sinne joskus 1980-luvulla.

Ja Helsinkiin ei ole valitettavasti koskaan ajettu laivapikajunia. Jos olisi tiedetty että Viro itsenäistyy ja alkaa kulkea monta laivaa päivässä niin olisi ehkö voitu Olympiaterminaalille tai Katajanokalle jopa ajaa mutta se mahdollisuus menetettiin kun rata oli jo purettu.
kuva 09.12.2023 15:26 Simo Virtanen  
  Erkkiä täytyy kiittää hienosta Scania-tuntemuksesta, mutta vähän pitää lisätä. 2-sarjan T-ohjaamo esiteltiin tosiaankin 1980, mutta sitä ennen nokkamalleja olikin tarjolla kahta erilaisa. Tämä kuvan Be-Ge -ohjaamoinen oli toinen, mutta vuodesta 1976 lähtien kasikoneisessa LS 141:ssä oli kokonaan toinen Scanian oma ohjaamo. 1-sarjalaisen LS:n ohjaamo oli jo ideana täysin samanlainen kuin T-sarjassa eli buldog-ohjaamoon lisätty muovinen konekoppa.
kuva 09.12.2023 15:14 Simo Virtanen  
  Eri hieno kuva, vaikka porkkanan osalta ei mikään jokapäiväinen tilanne olekaan. Ilmeisesti Helsinkiin ei ole koskaan ajettu laivapikajunia? Turkuun, Naantaliin ja ilmeisesti Vaasaan on ajettu.

Kiskokaluston välissä oleva TK-Petteri (Bedford TK) on arvatenkin Hartwallin jakeluauto. Karjala-oluen väreissä. Hieno ajankuva sekin.

Scanian ikkunassa on edelleen tehtaan paperit ja vielä nyt 50 vuotta myöhemmin Scanian kuorma-autot tulevat Suomeen Tallink-Siljan matkustaja-aluksilla. Ainakin Turkuun niitä tulee liki päivittäin. Edelleen on samalla tavalla Södertäljestä liimattu auton tiedot tuulilasissa olevaan paperiin.

Hyvin voi Tukholman päässä saanut junakyydin Värtahamniin. Södertäljestä lähtee päivittäin niin paljon uusia autoja, että tuskin kannattaa yksittäisiä autoja ominvoimin ajaa eteenpäin.

Näin ei-helsinkiläisenä mietin, että miten pitkään olympiaterminaali on ollut Siljan käytössä ja Viking Katajanokalla? Molempien firmojen historia tuntemillamme nimillä on 50-luvun lopulta.
kuva 09.12.2023 13:49 Mikko Herpman  
  Fenniarailin väritys passaa Vectroniin hienosti!
kuva 09.12.2023 13:43 Mikko Herpman  
  Katos Tk3 höyryää tuolla junan keskellä ikään kun DPU-apuveturina.. Mites se on tuolla, eikös se yleensä ole heti tuossa Dieselin takana? Jaa vai onkos tuossa DV:n perässä vain "apuvaunut" ja Tk:n perässä museojuna, eli ei tarvitse tehdä niin paljoa vaihtotöitä?
kuva 09.12.2023 13:38 Otto Tuomainen  
  810-sarjan moottorivaunujen käyttö tällä Nezvěstice - Příkosice -välillä päättyy huomenna 10.12. voimaan tulevien uusien aikataulujen myötä. Vääjäämättömästi näidenkin sympaattisten kaksiakselisten vaunujen käyttöalue supistuu.
kuva 09.12.2023 13:11 Jimi Lappalainen  
  Sotakypärä.
<<   >>