Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.11.2023 19:14 | Timo Salo | ||
| Vaatimaton oma näkemykseni on, että Eemil on ottanut monia paljon parempiakin otoksia... | ||||
|
|
21.11.2023 17:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaisen onnistunut ja dramaattinen dioraamakuva! Nykyajan keksinnöistä: - kaikkea se saksalainen keksii, sanoi savolaisukko, kun kirahvin Korkeasaaressa näki. |
||||
|
21.11.2023 15:28 | Juha Kutvonen | ||
| Suurkiitokset upeasta tallenteesta, joka vei minut suoraan nuoruusvuosiini kultaiselle 80-luvulle. Minulla ei ole suoria muistikuvia Super-Hurusta ajossa, mutta veturin käytön aikoina asuin Järvenpään Kyrölässä radan lähellä ja tuo matala käyntiääni filmillä tuntuu tutulta. | ||||
|
21.11.2023 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni: Uact - vaunusta puheen ollen, Kuljetustieto - kansio (vuodelta 1988!) kertoo: "Jauhevaunu Uact Vaunu on tarkoitettu kiteisten, jauhemaisten ja rakeisten, tilavuuspainoltaan 0,5 ... 0,7 t/m3 olevien irtotavaroiden kuljetukseen (kuiva talkki, kalkkikivijauhe, lannoitteet, jauhot yms.). Säiliössä on kuusi osittain sisäkkäistä pallomaista erillistä osastoa, jotka on varustettu varoventiileillä (avautumispaine 3,0 bar) sekä painemittareilla (vaunun molemmilla puolilla). Säiliöosan pituus on 15 600 mm ja säiliöiden halkaisijat ovat 2 600/3 200 mm. Säiliön sisäpuoli on pinnoitettu epoksilakalla. Säiliössä on 6 kpl halk. 500 mm täyttöaukkoja, joiden etäisyys toisistaan on 2 600 mm. Paineilmaputkistossa on varoventtiili (avautumispaine 3,2 bar) sekä takaiskuventtiilit, joiden tarkoituksena on estää kuljetettavan aineen virtaaminen takaisin putkistoon. Paineilma- ja tyhjennysputkisto ovat ruostumatonta terästä. Putkivarustimet ovat ruostumatonta terästä tai alumiinia. Läppäventtiilien vuoraus on valkoista nitriilikumia. Paineilma- ja tyhjennysliittimet ovat SFS 4428 mukaiset leukaliittimet. Asiakas tarvitsee B-tyyppiset liitinosat, paineilmaa varten nimell.halk. DN 100 ja tyhjennysputkia varten DN 125. Säiliön tyhjennys voidaan suorittaa vaunun molemmilta puolilta. Suurin käyttöpaine on 3 bar. Säiliön täyttö- ja tyhjennysohjeet on kiinnitetty vaunuun. Ne on esitetty myös tämän kirjan kohdassa B." Kuvassa näkyy vaunun keskellä olevat kolme putkiliitospaikkaa, ulommat ovat tyhjennys- ja keskimmäinen paineilmaputkia. Kussakin säiliössä on omat tyhjennysvivustonsa. Käyttöohjeiden mukaan vaunun säiliöt täytetään painovoimaisesti ylhäältä kuormausaukkojen kautta ja tyhjennetään puhaltamalla kuorma paineilman avulla. Ohjeissa mainitaan myös maadoitusliittimen käytöstä, staattisen sähkön varalta ymmärtääkseni. Myös kondenssiveden poistaminen on ohjeistettu. Uact:n pituus puskimineen: 18 420 mm (Pr 2 on tasan 2 metriä lyhyempi) ja kokonaiskorkeus 4 695 mm. |
||||
|
|
21.11.2023 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jounin kommentin vuoksi: kuljetusliike Auvinen näyttää ymmärtävän erinomaisen hyvin yrityskuvan merkityksen, versus VR:n kurppadeeverit ja graffiti-Geet. Firman tulos 0,37 milliä on oma juttunsa (370 000 euroa), mutta pakonomainen kvartaalionania saa oman arvonsa, kun mainitun auto kuvaa katsoo. Autoa ei tulla helposti unohtamaan! Siksi hieno se on (kommentoija muistelee oman faijansa sompailemia M. Ylä-Monosen mänttäläisiä piikkinokka-Jyry-Sisuja 1960-luvun alkupuolelta). Airbrush = paineilmakäyttöinen kynämaaliruisku (pienoismallinhierojille tuttu kapine, eiköstä niin, herrat John L ja Hannu P?). Asiasana: Badger, Hobby Point Kaisaniemenkadulla Helsingissä. 1200 työtuntia olisi 30 normaalityöviikkoa (40 h) yhdelle työläiselle. |
||||
|
21.11.2023 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista osaamista kuvaajalta, muovidildohan on ihan edukseen! | ||||
|
|
21.11.2023 10:18 | Jouni Halinen | ||
| Mitäs kaikkea jauheita tällaisella oikein kuskattiin, itselle tulee mieleen ainakin kokaiini, kannapistuotteet eivät varmaan onnistu? Sitten itse asiaan, millä systeemillä tämä täytettiin/tyhjennettiin, puhaltamalla ylhäältä jauhe sisään ja imemällä se tuosta alhaalta ulos (ulostuloja kuitenkin vain 3?) Minkälainen proseduuri se oli kun jauhelaatu vaihtui? Katolle on rakennettu kattosilta, eikös niitä ennemminkin pyritty poistamaan käytöstä sen jälkeen kun sähköistys otettiin käyttöön? Nämä eivät taida olla enää käytössä, eiköhän jauheetkin kulje nykyjään kumipyörillä. Esmes Auvisen hyvinkin ”vaatimattoman” kaluston kyydissä ja ulkomailta niitä tulee varmaan konteissa, onko olemassa ”jauhekontteja” samaan tapaan kun on olemassa nestekontteja? Tällainen kuljetusmuoto on nimeltään ”painesäiliöauto”. Kuljetus Auvinen Oy työllistää 10 hemmoa, liikevaihto on (2022) 3.7 milliä ja tilikauden tulos 0.37 milliä. http://www.kuljetusauvinen.fi/cars.php Tällä autolla Auvinen voitti kaikki 5 luokkaa mitä Alahärmän Power Truck Weekendissä oli. https://www.is.fi/autot/art-2000000794605.html Työtunteja auto on vaatinut seuraavasti yhteensä 5300 tuntia eli 660 8 tunnin työpäivää ja tarveaineet päälle??: Maalaus: suunnittelu, hiekkapuhallus, värit, kuviot ja linjaukset sekä lakkaus, 1500 tuntia. Airbrush-maalaus: 1200 tuntia Korityöt: helmat, päällystelevyt, puskurit ja lokasuojat, 1300 tuntia. Rosteriosat: etusäleikkö, etupuskuri, karjapuskuri, pakoputket, ohjaamon takaseinä sekä monet muut yksityiskohdat, 500 tuntia. Sisutus: 500 tuntia Sähkötyöt sekä valaistus: 300 tuntia. |
||||
|
21.11.2023 09:34 | Timo Salo | ||
| Luonnonsuojelualue on perustettu vaan jonkun Palosirkan takia... Mikähän ötökkä sekin on?https://www.sll.fi/nokia/paikallisluonto/toiminta-x/ | ||||
|
|
21.11.2023 08:25 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan siinä tietty mielleyhtymä eräänlaiseen... no, aikuisten leluun | ||||
|
21.11.2023 08:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna: https://vaunut.org/kuva/165555 | ||||
|
|
21.11.2023 08:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Poistetaan tieyhteys ja sanotaan että no se on sitten voi voi ja lämmin leipä. | ||||
|
|
21.11.2023 08:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Uact on kyllä ollut yksi erikoisimman näköisiä tavaravaunuja :) | ||||
|
|
21.11.2023 07:53 | Kari Haapakangas | ||
| Minkähänlainen ratkaisu tuohon on tarkoitus toteuttaa? Vaikeuskerrointa lisää sekin, että kuvaaja on seisonut luonnonsuojelualueella. Kiertää ei voi, alitttaminen edellyttää melkoisen ammeen rakentamista ja ylittäminen on melkoinen maisemahäirikkö. |
||||
|
|
21.11.2023 07:43 | Timo Salo | ||
| Tuo tasoristeys on melkoisen levoton. Keväällä se alkaa kuorejuhlista, (Kuore=lohensukuinen pieni kala, joka nousee keväisin koskeen) jatkuen sitten koko kesäkauden veneilyn parissa. Tässä tapauksessa Siuron Veneilijät RY tarkoittaa sekä rekisteröitynyttä yhdistystä, että myös "ryypätään yhdessä"... :-) Kuningas alkoholi aiheuttaa usein ko. paikassa useita "hätävihellyksiä" junien taholta! | ||||
|
|
20.11.2023 22:41 | Tero Korkeakoski | ||
| Kaikkihan nuo olis tarkoitus poistaa. Epäilen kyllä riittääkö raha. | ||||
|
20.11.2023 21:33 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä mielenkiintoinen näky. | ||||
|
|
20.11.2023 21:08 | Samu Saikkonen | ||
| Upea kuva! Loistavat värit ja sommittelu | ||||
|
20.11.2023 20:59 | Asmo Rasinen | ||
| Ihan* | ||||
|
|
20.11.2023 20:59 | Asmo Rasinen | ||
| Näyttää ohin pienoismallilta | ||||
|
Kuvasarja: Sm4-koeajo Helsinki-Hanko |
20.11.2023 20:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun faija sanoi 50 vuotta sitten kun ohitettiin mökkimatkallamme Pohjan lahden sillat Tammisaaressa, ja nähtiin lättähattu ylittämässä siltaa, "10 vuoden päästä noi junat kulkee sähköllä". Ennustus meni 40 vuotta pieleen! Hyvä että sait kuvat historiallisesta tapahtumasta. |
||||
|
20.11.2023 17:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Alkuperäinen, laajentamaton asema: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:190 | ||||
|
|
20.11.2023 15:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Se näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/165546 | ||||
|
|
20.11.2023 13:58 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Facebookin puolelta löytyy Move51:stä joitakin videoita. Ylimmän linkin katselu vaatinee liittymisen Rautatieharrastus-nimiseen ryhmään. https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/2830688003666745/ https://www.facebook.com/Museoveturiseura/posts/pfbid023m4zva7z9Q7bHcLwFxsSiNQH94eeuMDthu1wHj8waiYc5qqqgzQhxtPs84eJqnel?mibextid=YxdKMJ https://www.facebook.com/Museoveturiseura/posts/pfbid02xmd7AQ94zYVofVkBRsnGghkB1yZWDFq33ZwqWPGf7mFVYrf45RBUecG2nkBKGmbNl?mibextid=YxdKMJ |
||||
|
|
20.11.2023 12:19 | Tommi K Hakala | ||
| Herttileeri. Olipa hieno video...sitä mietin, että minkähänlainen äänimaailma on ollut matkustajavaunuissa, kun ulkopuolellakin jytinä kantoi noin kauas. Ja muuten, edelleenkään en ole löytänyt ATK-maailmasta Move51 vedätystä. |
||||
|
|
20.11.2023 12:19 | Kari Haapakangas | ||
| Toinen savupiippu taitaa jäädä lappeen taakse piiloon. MItenkään ei tuo yksi riitä noin ison tuvan lämmitykseen. | ||||
|
20.11.2023 11:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo HALIKKO-kyltti on ainakin viime vuosina ollut edelleen jäljellä tolpan nokassa, mutta lukukelvottomaksi ruostuneena. | ||||
|
|
20.11.2023 11:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Alkuperäinen asemarakennus oli tuo vasemmanpuoleinen kolmen ikkunan levyinen osa, samanlainen kuin esimerkiksi Kuovila. | ||||
|
|
20.11.2023 11:03 | Hannu Peltola | ||
| Asemarakennus on ollut aikanaan kaunis! Tässä tosin se alkaa jo näyttää varsin nuhjuiselta. | ||||
|
20.11.2023 10:22 | Timo Salo | ||
| Upea kesäkuva! Johan tuo marraskuukin on voiton puolella, saa jo suunnitella ensikesän reissua Lappiin... | ||||
|
20.11.2023 09:05 | Hannu Peltola | ||
| Vaunut.orgissa on muutamia kuvia tämän radan esikuvasta Kyle of Lochalshista: https://vaunut.org/kuvat/?paik=kyle+of+lochalsh Nimesin pienoisrautatieni kaupungin Kyle of Loch Gleniksi, koska tämä on paljon esikuvaansa pienempi, mutta hengeltään ja toteutukseltaan hyvin samankaltainen kuin Kyle of Lochalsh. Kari: Aivan totta! Alueella sataa joka päivä todella rankasti, mutta sateen jälkeen saattaa mennä vain viisi minuuttia ja aurinko paistaa täydeltä terältä. En ole ollut Kyle of Lochalshissa koskaan talviaikana, mutta Glasgowissa olen käynyt helmikuussa. Tuolloin huomasin, että Suomessa on aivan turha valittaa kurjasta kelistä! |
||||
|
|
20.11.2023 08:42 | Kari Haapakangas | ||
| Tein pienen virtuaalikierroksen Kylessä Google mapsin avulla. Varsinkin marraskuun kuvat jysähtivät tajuntaan kuin lyijyhansikas, eikä toukokuu näyttänyt juuri paremmalta. Toisaalta, huhti- ja heinäkuun kuvissa paikka vaikutti oikein viihtyisältä. |
||||
|
20.11.2023 02:22 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kartassa vuodelta 1897 näkyy Pasilan kolmioraide, mutta miksi se puuttuu kaikista (täälläkin) olevista kartoista (kuvista) jotka eivät kuin 20-30 vuotta tätä karttaa uudempia?. Minkä takia se on purettu, eikö sille ollut enää käyttöä? | ||||
|
19.11.2023 23:49 | Jouni Halinen | ||
| Juho Mehdon on täytynyt muuttaa taloon vanhempiensa mukana, koska hän oli vuonna 1913 vasta 14 vuotias. Ja vuonna 1939 hän oli 40 vuotias, kyllähän sen ikäisiä varsinkin talvisotaan vielä kutsuttiin. Ja ehkä on voinut tulla vielä kyseeseen ns. ”rumbasu” kommaria kohtaan. Olihan kommunistipuolue kielletty jo ennen sotaa ja kieltäytymällä rintamalle lähdöstä paljastit viimeistään karvasi. Jatkosodassa oli aika suuri määrä kommareita muuten vaan ns. turvasäilössä. Heitä koitettiin myös ”eheyttää” eli määrätä pakolla rintamalle ja lyömällä pyssy käteen, mutta lopputulos eli usein se ”eheytettävä” loikkasi naapurin puolelle. Heillä oli ihan oma joukkoyksikkönsä eli Erillinen pataljoona 21 (Er.P 21, myös Osasto Pärmi) jota myös rangaistuspataljoonaksi kutsuttiin. Joukossa oli myös ns, normi rangaistusvankeja, vähän niin kuin venäjällä nykyjään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_pataljoona_21 Löytyy myös kuva Metrotoimikunnan kokouksesta, ehkä hiukan vahvennetulla kokoonpanolla. Onko 4:jäs kaveri vasemmalta Ingvar S. Melin (rkp) vai toinen?. Paljon on kundeilla mappeja nenän edessä, onkohan niihin mitään ymmärrystä kuvan herroilla. Juho Mehto on ehkä oikealla puolella näkymättömissä. https://historia.hel.fi/sites/default/files/HKMS000005_km0026ye.jpg |
||||
|
|
19.11.2023 22:47 | John Lindroth | ||
| Kiitos kaikille tämän tallenteen kommentoijille. Mainitaan lisäksi että otokset on tallennettu Super 8 filmille kameralla Canon sound. Ja suurkiitokset Jukalle filmin mestarillisesta editoinnista! |
||||
|
|
19.11.2023 22:30 | Jouni Halinen | ||
| Esa: Kirjoitin "Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä". Asiasta on maininta tässä Hesarin jutussa https://www.hs.fi/koti/art-2000005897495.html ”Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä” ”Järjestyssääntöjä ei ollut, vessassa käytiin käytävässä, tulipalo ja pommi tuhosivat taloa ja nuori mies ammuttiin keskellä päivää”. Sinä aikana kun olin taloyhtiön hallituksessa, niin As Oy-lakia oltiin muutettu hetkeä aiemmin ja kaikki taloyhtiöt oli määrätty muuttamaan yhtiöjärjestyksensä uuden lain mukaiseksi. Toisaalta taloyhtiön oma voimassa oleva yhtiöjärjestys määräsi, että kaikki muutokset yhtiöjärjestykseen pitää päättää yksimielisesti, ja totta kai löytyi yksi (1) ”änkyrä” ja edessä oli pattitilanne. Olisko J-säännöt olleet myös yhtiöjärjestys asia (=se "perustuslaki")?. Muutin kuitenkin talosta pois, enkä tiedä miten asiat sen jälkeen etenivät? Menin heti keväällä1981 yhtiökokoukseen, siellä puhetta piti vanhempi herra joka ilmoitti että lopettaa taloyhtiön hallinnossa tähän kokoukseen. Perusteluksi hän ilmoitti että on asunut talossa vuodesta 1913 ja ollut kaikki nämä vuodet yhtiön hallituksessa ja/tai isännöitsijänä. Hän kertasi vielä yhtiöjärjestys geissin kokousväelle. Uusi hallitus valittiin ja hommat rullas sitten eteenpäin. Tämä herrasmies oli autoilija Juho Mehto (1899-1988), hän oli piinkova kommari, häntä olisi kaivattu rintamalla mutta hän kieltäytyi ”kunniasta”. Hän istui sitten suurimman osan sota-ajasta vankilassa. Hän oli silloin taloyhtiön isännöitsijä, ja sodan aikana häntä sitten tuurasi hänen (aika nuori) poikansa. Hän istui myös metrotoimikunnassa kommareiden edustajana, siinä sitten kommari jakoi suuret rahat riistokapitalisteille: ”Kaupunginhallitus määräsi (1968) metronsuunnittelutoimikunnan kokoonpanon. Apulaiskaupunginjohtaja Veikko Järvinen (sdp) puheenjohtajana, päätoimittaja Pentti Poukka (kok), kauppatieteiden lisensiaatti Ingvar S. Melin (rkp), diplomi-insinööri Henrik Kalliala (kp) ja autoilija Juho Mehto (kom)”. |
||||
|
19.11.2023 21:55 | Petri Kiviniemi | ||
| Jounin aiempaan kommentiin liittyen. Katsoin Yleiselektroniikan sivuilta niin yksityisasiakkaat voisivat tilata, mutta tilaus menee Starelecin kautta. Kassalla voi valita tilaako yksityis- tai yritysasiakkaana. RS:n tuotteita toimittaa ja laskuttaa Yleiselektroniikka, mutta onnistuukohan niidenkin tilaus yksityisiltä. Maakunnissa on sitten SP-elektroniikka, Triopak. Starelec on Vaasassa. Sitten on myös Uraltone. | ||||
|
19.11.2023 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Heh, Esa! Täytyy tosiaan perustaa Cattle Painting Shop! Läheiseltä Skyen saarelta Taliskerin kylästä löytyy erinomaisia maaliohenteita... | ||||
|
|
19.11.2023 20:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika hyvin, herra Hannu. Joudut perustamaan "nautamaalaamon"! (CPS = Cattle Painting Shop.) Lyhytsarviset erikoishintaan! Joten, maaliohenteet sen mukaan: - ammuuuhh! |
||||
|
|
19.11.2023 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, ymmärsinkö oikein: taloyhtiössä EI OLLUT yhtiöjärjestystä? Sehän on miltei pakollinen, eräänlainen perustuslaki! Vai tarkoittiko säännöt perinteistä: ulkomaalaisomistus kielletty, hiljaisuus talossa klo 22 - 7, asuntoja ei saa tuulettaa rappukäytäviin, koiria ei saa päästää tarpeilleen pihalla, ym. Se yhtiöjärjestys juuri olisi ollut taloyhtiön hallituksen toiminnan tukena ja pohjana mm. siten, että milloin yhtiökokoukset pidetään. Tai miten asukkaiden tekemät/teettämät remontit valvotaan. Ja myöskin siinä määritellään kuka tai mikä tekee mm tilintarkastukset kertomuksineen. Ynnä muuta. Outoa, jos näin oli ollut. Oletan että asia on nykyisin kunnossa. Tietääkseni aika paljon taloja täällä Helsingissä oli ollut vuokrataloina, mutta yhtöityksiä alettiin about 1960-luvulta alkaen väsäämään. Ainakin siinä talossa, (vuodelta 1937) jossa itse asun ja omistan kovin tyypillisen yksiön. Silti vuokrataloillakin on oma yhtiöjärjestykseen rinnastettava dokumentti laadittuna. |
||||
|
|
19.11.2023 19:57 | Timo Haapanen | ||
| Korvaamattoman tärkeä tallenne! Kiitos, että saimme nähdä tuon lähes tarunomaisen veturin liikkeellä ja kuulla ison koneen komiaa pauhua! Nyt voi kyllä uskoa, että se kuului kymmenen kilometrin päähän ja ehkä vielä kauemmaskin. Toisaalta on aseman lähellä asuville saattanut tulla aikainen äkkiherätys, jos Wärtsilä joskus rytkäistiin käyntiin aamuyöllä. | ||||
|
|
19.11.2023 19:53 | Hannu Peltola | ||
| J15-veturin vetovoima oli parhaimmillaan 75,4 kN, mikä on varsin paljon esimerkiksi samanikäiseen ja kokoiseen kotoiseen Sk3 Mummoon verrattuna (61,7 kN). | ||||
|
|
19.11.2023 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Ylämaankarjan edustaja on vielä albiino, edessä on vielä maalaus ruskeaksi ja turkin takuttaminen! | ||||
|
|
19.11.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Skodatalon” raflasta oli juttua lehdessä, että sinne saapuu säännöllisen epäsäännöllisesti iso ryhmä Kiinalaisia, ja koska Rafla ei ole kiinalaistyyppinen, niin omistajat ovat aivan ihmeissään, että mistä ihmeestä on oikein kysymys. Se hämmästyttää vielä enemmän, että kaikki poppoot tilaavat aina saman ruoka-annoksen (kielimuuri?). Tuon taloyhtiön nimi jossa asuin 80-luvulla olikin As Oy Pohjansäde. Taloyhtiöllä on ollut ”kunnia” kantaa titteliä ”Suomen surkein taloyhtiö”. Wc:t olivat porraskäytävissä, mutta taloon on tuunattu erinäinen määrä Kylppäreitä vuosikymmenien mittaan, sellaisen tein tietenkin minäkin ja vielä saunan siihen päälle. Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä. Talo on rakennettu 1913 Kun asiaa tutkittiin niin yhtään ei ollut rakennettu taloyhtiön toimesta, vaan kylppäreiden laatu oli tunareiden tekemänä todella surkea. Faijavainaa kertoi että talon seinään tuli venäläisestä pommista sodan aikana 2 kerroksen kokoinen reikä jonka tiimoilta munkin olkkarin katossa oli iso halkeama. Nämäkin jouduttiin korjaamaan. 10 vuottaa sitten taloyhtiö otti itseään niskasta kiinni ja taloyhtiön yhtiökokous teki yksimielisen päätöksen että nyt tarttis tehdä jotain. Koko talotekniikka meni uusiksi ja paljon muutakin tehtiin, vielä kun ikkunat vaihdetaan ja julkisivuremontti tehdään niin talo on käytännössä uuden veroinen. Hissejä ei kuitenkaan ole (talossa 5 kerrosta). Mitä tämä sitten maksoi, 10 miljoonaa euroa eli 2800 euroa per neliö ja 30 neliön asunnon kohdalla se tekee 84 000 euroa rahoitusvastiketta. Isännöitsijän mukaan samalla rahalla olisi saanut rakennettua uuden talon tai jopa kaksi. Mutta talo on suojeltu, eli se muuttui näillä rempoilla jugend arvotaloksi. Ehdin kuulua sen vuoden mitä talossa asuin taloyhtiön hallitukseen, eikä se silloin tuntunut mitenkään surkimukselta ja sain asunnon myydessäni siitä mielestäni ihan kelpo hinnan, ehkä se sauna vaikutti? https://www.kotitalolehti.fi/helsingin-surkeimman-taloyhtion-uusi-nousu-isannoitsijan-nakokulma/ |
||||
|
|
19.11.2023 19:49 | Hannu Peltola | ||
| Aivan loistava video, kiitokset Johnille kuvaamisesta ja Jukalle editoinnista ja julkaisusta Youtubeen! | ||||
|
|
19.11.2023 18:43 | Petri Nummijoki | ||
| Suuret kiitokset sekä kuvaajalle, että filmin julkaisijalle. Itseltänikin jäivät Dr15-äänet kokonaan kuulematta mutta onneksi joku oli niitä tallettanut. On myös mietityttänyt monet kerrat, miten hyvin Dr15 pärjäsi pikajunakokeissa, kun sillä ajettiin Helsingin ja Seinäjoen välillä raskaimpia vuoroja mutta eihän tuossa näyttänyt junan vauhdin suhteen mitään hävettävää olevan, vaikka vaunuja oli (ilmeisesti P67:ssä) 14 kpl sekä Sr1 ylimääräisenä painolastina. | ||||
|
19.11.2023 18:13 | Jarno Piltti | ||
| Niinkin tylsä asia kuin työmaa-aita on tässä jotensakin kuvauksellinen ja osa hienoa kokonaisuutta. | ||||
|
19.11.2023 18:11 | Jarno Piltti | ||
| On todella! Jostain syystä kaupunkinäkymät kiehtoo junakuvissa, asiallinen deeveri vieläpä tässä. | ||||
|
|
19.11.2023 18:08 | Jarno Piltti | ||
| Upea filmi, kiitoksia! Asiallisesti säistetty superhuru. | ||||
|
19.11.2023 18:00 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan raidersteys huomattavasti harvinaisempi, so. eksoottisempi kuin vaihde | ||||
|
|
19.11.2023 17:49 | Osku Reinikka | ||
| Mikä tästä tekee eksoottisen ja mitä se oikeastaan tarkoittaa? | ||||
|
19.11.2023 17:43 | Jouni Halinen | ||
| Huomasin vasta nyt että kartassa lukee radan yläpuolella "Fredriksberg-Karis" eli kartassa on rantarata, päärataa kartassa ei ole ollenkaan. Käänsin kuvan vähän fiksumpaan asentoon, nyt paikan pystyy hahmottamaan tarkemmin. https://vaunut.org/kuva/165542?a=1 | ||||
