Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.08.2024 13:21 | Teppo Niemi | ||
| Petri N. kommenttiin liittyen JTT vuodelta 1969 kertoo ensiksi kohdassa 5.61 Sv12 veturille A -rataluokan (eli kevytkiskoisilla) radoilla 50 km/h soraradalla ja 85 km/h sepeliradalla. Vv16 sarjalla vastaavat ovat 75 ja 85.km/h sekä Hv3 tukikerroksesta riippumatta 85 km/h. Lisäksi JTTn kohdassa 5.61 luetellaan sallitut rataosat, joihin ei kuulu Karjaa -Hanko eikä myöskään Kerava - Porvoo. Parikkala - Savonlinna välille, kuten lähes kailille muillekin sallituille rataosille annetaan suurimmaksi nopeudeksi 50 km/h ja alle 800 m säteisissä kaarteissa 40 km/h. (Vaala - Oulu välille 60 ja useille lyhyille haararadoille esim Murtomäki - Otanmäki 40) |
||||
|
18.08.2024 13:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Menivätkö vaunut loppumatkan Silinjärveltä Sorsasaloon ja tehdasalueelle Dv12:lla vai käytettiinkö Sr3:n dieselkonetta? | ||||
|
18.08.2024 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Penkkien alkuperäisen verhoilun väri oli ollut ruskehtavan punainen. | ||||
|
18.08.2024 12:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvää yhteistyötä (aakkosjärjestyksessä): konduktööri, kuljettaja, liikenteenohjaus, matkustajat, Sr3. Ja sitä sai. mitä tilasi: Pyysin vaihtoyhteyttä R:llä Järvenpäähän hyödyntävää matkustajaa ottamaan kuvan Sr3:sta ja asemasta. Luulin siinä vaiheessa, että tultaisiin raiteelle 1.Tultiin kuulutuksen mukaan raiteelle 4 IC29:n rinnalle, joten kuvaan olisi saanut molemmat Sr3:t. Tilanteessa oli myös ripaus nostalgiaa https://vaunut.org/kuva/91630?u=2471&paik=Kerava+asema&tag0=1%7CDr12%7C IC29 https://vaunut.org/kuva/170153?u=2471&d=18.08.2024 |
||||
|
|
18.08.2024 12:44 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole enää mitään mielikuvaa millä perusteella olen merkinnyt junan H53 Dm-4-junaksi. Nyt tapahtumakirjaa selatessa junasta H53 on yksi merkintä vuodelta 1966: 16.5.1966 Dm4 1601+10 aks (mopedi jäi junan alle Alavudella, siis välillä Hpk-Sk). | ||||
|
18.08.2024 09:56 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevä laite. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
18.08.2024 09:05 | Teppo Niemi | ||
| Pitää myös muistaa vanhaa rengasta irrotettaessa, ettei pyörän runkoon tule vaurioita. Tuollaisesta vauriokohta taas on otollinen paikka väsymissäröjen aluksi. Ja haasteita lisää vielä uusien renkaiden osalta keskinäinen kovuusvaatimus. Muita renkaita pehmeämpi rengas kuluu muita nopeammin.... |
||||
|
18.08.2024 08:06 | Jari Välimaa | ||
| Oli tuo RER kuitenkin nopeampi kuin varsinainen Le chemin de fer métropolitain kun sitä tuli muutaman kerran käytettyä. Hauskin tapahtuma oli Carte Orange viikko lipun osto. | ||||
|
18.08.2024 06:12 | Timo Salo | ||
| Nyt Uwe et taida muistaa missä ollaan? Suomessa lehtien toimituksiin (ja yleensä "tiedon" välitykseen) valikoituu ihmiset, jotka eivät muualla pärjää. Saa kirjoitella mitä sattuu ja lukijat ovat yleensä hyvinkin tyytyväisiä. Mitä sensaatiomaisempi otsikko, niin sitä parempi. Totta edes toinen puoli...? Olen yrittänyt kuvitella miten hermeettisesti suljettu sähkömoottori SYTTYY TULEEN??? :-) | ||||
|
18.08.2024 00:21 | Uwe Geuder | ||
| En ole vähän aikaan katsonut Tokion live-kameroita. Kyllä ei tarvitse seuraavaa junaa odottaa monta minuuttia. Muistan ainakin, että https://www.youtube.com/live/vXSh0pGFsH4 on vaihteleva, jopa tavaraliikenne vähäsen. Muualla myös luotijunia. Lisää kameroita löytyy sivun https://minitokyo3d.com/ avulla. |
||||
|
18.08.2024 00:00 | Uwe Geuder | ||
| Mitä? Olisin pitänyt tätä kuvamanipulaatioksi, DDR:n Reichsbahnin logo ja sarjanumero vuonna 2024, melkein 35 vuotta myöhässä? Mutta kuvia löytyy muuallakin: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Deltarail_Class_143 Taitaa olla varsinainen Ostalgia-firma. Nimi on kai Delta Rail GmbH, mutta verkkosivuja en löydä. | ||||
|
17.08.2024 23:49 | John Lindroth | ||
| Pekka lähtökiihdytyksessä upealla tyylillä ja äänimaailma oli vaikuttava! | ||||
|
17.08.2024 23:39 | Uwe Geuder | ||
| Ei kai siellä muuttunut paljon mitään. Passintarkastus ja turvatarkastus ovat olleet olemassa ennenkin. UK ei ole koskaan ollut Schengenissä. (Toki monet matkustajat tarvitsevat nykyisin erilaisia matkustusdokumentteja päästäkseen passintarkastuksen läpi.) | ||||
|
17.08.2024 23:32 | Uwe Geuder | ||
| Onpas likainen nokka. Hyttysiäkö? | ||||
|
17.08.2024 22:58 | John Lindroth | ||
| Jarno! Kiitokset huomiosta! | ||||
|
|
17.08.2024 19:03 | Ari Palin | ||
| Tuossa on hyvin saatu vaihtoyhteys laiturin yli. Useimmiten vastaavissa tapauksissa idästä/pohjoisesta saapuva juna pysähtyy raiteella 1 ja pohjoiseen/itään lähtevä juna raiteella 4, jolloin vaihto tapahtuu alikulun kautta. Paljon riippuu liikennetilanteesta, miten kuvan mukaisen järjestelyn toteutus onnistuu. Tässä tapauksessa se on onnistunut, ja lisäksi K-juna (HL 9237/9244) on ohjattu pois tieltä raiteelle 6. | ||||
|
17.08.2024 18:28 | Markku Naskali | ||
| Muotoilussa jotain tuttua... | ||||
|
17.08.2024 17:49 | Ari Palin | ||
| Ja Suoniemen seisake sijaitsi eri puolella järveä kuin kirkko. | ||||
|
|
17.08.2024 17:22 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ajomoottori ei ole laaja käsite. Tuon veturin ajomoottorit ovat sähkömoottoreja. Oliko se sitten tosiaan ajomoottori, joka oli syttynyt palamaan vai kuitenkin generaattorin dieselmoottori, sitä minä en tiedä. | ||||
|
|
17.08.2024 15:29 | Petri Nummijoki | ||
| Onko H53:n vuoden 1966 kokoonpano kaluston käyttösuunnitelman mukainen, joka käytännössä saattoi muuttua vai havaintoihin perustuva? Vuoden 1966 Rautatietilastoon ei ole merkitty henkilöjuna-ajoa moottorivaunuille (pois lukien kiskoautot) Haapamäen ja Seinäjoen välille ja Orivesi-Haapamäki-välillekin vain marginaalisesti (alle 500 junakilometriä/suunta). Sen sijaan Tampereen ja Oriveden välillä henkilöjuna-ajoa moottorivaunuilla oli. H53:n pituus kyllä lyheni vuosien mittaan. Vuoden 1962 osalta keskipituus esim. Oriveden ja Haapamäen välillä oli dieselvetoisilla henkilöjunilla 24,5 akselia mutta 1966 enää 13,5 akselia. Yksi syy voi näkyä kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/154001. P61 ilmeisesti sai toisen pohjoisen suunnan konduktöörivaunun siinä yhteydessä, kun suorat Porin vaunut eli P45:n runko jäi P61:stä pois kesäaikataulun 1965 myötä. Ehkä H53 kuljetti aikaisemmin Seinäjoelle vaunuja, jotka eivät olisi mahtuneet kulkemaan Helsingin ja Tampereen välillä ruuhkapäivinä P61:ssä siihen aikaan, kun P61 ja P45 olivat samassa junassa yhdistettyinä. |
||||
|
|
17.08.2024 14:25 | Timo Salo | ||
| Ajomoottori on laaja käsite. Diesel vai sähkömoottori? | ||||
|
17.08.2024 14:14 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa näkyy toinen ranskalainen erikoisuus: Raiteet "numeroidaan" "matalilla" kirjaimilla, tässä raide H (siis 8. raide). Laiturilohkot sen sijaan "korkeilla" kirjaimilla, tässä "V", "U" ja "S". (Onkohan "T" jäänyt jonnekin piiloon vai onko se jätetty pois?) ("4V" sen sijan on pysähdysmerkki veturinkuljettajalle, 4 vaunua) Joillakin asemilla raiteilla on kuitenkin numerot. En tiedä, onko se alueellinen juttu, vai onko kirjaimet uudempi järjestelmä. En ainakaan muista nähneeni kirjaimia vuosikymmeniä sitten. |
||||
|
|
17.08.2024 14:01 | Uwe Geuder | ||
| Tupla-ajolanka osoittaa, että ollaan 1.5 kV:in alueella. Luotijunat kuitenkin vaihtavat uusille 25 kV -radoille heti kaupungin ulkopuolella. | ||||
|
17.08.2024 13:59 | Timo Haapanen | ||
| Julian mukaan aika nopeasti saatiin hevonen vaihdettua rattaiden eteen https://juliadata.fi/timetables?s=37&d=1.8.2024, ja loppu hyvin, kaikki hyvin. | ||||
|
|
17.08.2024 13:50 | Uwe Geuder | ||
| Nämä vaunut ovat nimeltään Corail. Ne olivat aikanaan Ranska yleisimpiä vaunuja, rakennettu melkein 4000 kappaletta. Nykyisin ne ovat jo melkein harvinaisuuksia, Ranskassa kaikki on siirtynyt moottorijuniin. En tunnista junaa, mutta luulisin, että se on PACA-alueen juna (Provence-Alpes-Côte d'Azur), tuotemerkki Zou. Toinen alue jossa niitä vielä on, on Grand Est, siis Strasbourgin alueellinen liikenne, tuotemerkki Fluo. Kaukoliikenteessä on vielä Clermont-Ferrandin linja. En ole matkustanut Zoun junilla viime vuosina. Fluon vaunut ovat edelleenkin hyvin mukavia, paitsi että ikkunanpesu on usein laiminlyöty. |
||||
|
|
17.08.2024 13:28 | Timo Haapanen | ||
| Tämän veturin #2845 ajomoottori oli syttynyt tuleen eilen Kemissä ajon aikana matkalla Kolarista Sahansaareen (juna T55136, tietolähde fb/Vornasen Rautatiet VR). | ||||
|
|
17.08.2024 13:26 | Uwe Geuder | ||
| Olin 1970-luvun lopussa kaksi kertaa Pariisissa kouluretkellä. Siihen aikaan tämä silta oli sähköistämätön, pahasti ränsistynyt ja ilman liikennettä. Ei ollut merkkejä siitä, että se palasi vielä joskus liikennekäyttöön. Mikä rata se oli ollut alun perin? Suunta ei kai sovi osaksi Petite Ceinture -rataa. |
||||
|
17.08.2024 13:11 | Timo Haapanen | ||
| Stefanin listalla on neljä Deeveriä, joiden poistamista en ole aikaisemmin huomannut (2516, 2559, 2610 ja 2730), laskujeni mukaan poistettuja olisi nyt yhteensä 64 ja pelissä mukana olevia kuitenkin vielä 128. | ||||
|
|
17.08.2024 13:09 | Uwe Geuder | ||
| Nämä rajat eivät useinkaan ole kovin selkeitä, mutta en kutsuisi RER:iä pikametroksi. Se on mielestäni lähijunajärjestelmä. Vaikka keskustassa junat kulkevatkin pääasiassa tunneleissa, verkko jatkuu kehyskuntiin kymmeniä kilometriä tavallisena rautatienä. Pikametron nimi sopisi ehkä paremmin uudelle https://fi.wikipedia.org/wiki/Grand_Paris_Express |
||||
|
|
17.08.2024 08:55 | Jari Välimaa | ||
| Eiffel-kirjoitetaan kahdella f:llä. Ja rer-systeemistä eli pikametrosta on Suomenkielinen wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/RER | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
17.08.2024 07:57 | Timo Salo | ||
| Esim.: https://www.eldec.net/en?tx_news_pi1%5Baction%5D=detail&tx_news_pi1%5Bcontroller%5D=News&tx_news_pi1%5Bnews%5D=17&cHash=9b15ce74167b9740d5b7d9d54a77a005 | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
17.08.2024 07:22 | Jukka Viitala | ||
| Unohtui edeltä kehän raaka katkaisu, jos se on kerran romua. Mekaanisesti "rälläkällä" tai polttamalla ainevahvuutta ohueksi ja hyvällä tuurilla katkeaa jo silloin, tai lämpöä kehiin ja pistejäähdytys ohennettuun kohtaan tai talttaus. Tuttua puuhaa wanhojen autojen takapyörän laakerin irrottaneille vähän isommassa mittakaavassa, uuden krymppirenkaan asennus vaatikin sitten vakaata kättä piitkän vetoakselin yli liu'utellessa, pienikin hipaisu jäähdytti rengasta eikä se enää mennyt perille. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
17.08.2024 04:25 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja Jormalta. Tuollaisen krymppiasennuksen käyttö on melko ongelmallista oman kokemukseni mukaan. Helposti ajatellaan, että esim. hammaspyörän asennus vetoakselin päähän ko. asennustavalla on hieno juttu, mutta: Vaikka se toimiikin ns. mekaanisena "sulakkeena" törmäyksen sattuessa, niin liitoksen käyttö törmäyksen jälkeen tuntuu olevan mahdotonta. Liitoksessa on niin iso paine liitettyjen osien välillä, että "luiskahduksen" sattuessa pinnat liitoksessa menevät pilalle. Tämän jälkeen nitkahduksia sattuu aina vain helpommin ja pinnat senkun huononee. Jotenkin noissa Jorman kuvissa näkyy moinen ilmiö, ei auta kuin uusi asennus, tai Kempin liima(?)Tuollaisen "vikaantuneen" liitoksen avaus tuntui olevan oma taiteenlajinsa. Jopa hiilihappojäätä olen nähnyt käytettävän "rajattuun" jäähdyttämiseen. Silloin kun liitos EI ole päässyt pyörähtämään, niin halkaisijakohtainen induktiokuumennin lienee oikeaoppisin irrotusväline. Oikein tehtynä pyörä suorastaan "tippuu" renkaan sisältä... Melko kinkkinen ja vaarallinen toimenpide tuo jääkonsti. | ||||
|
17.08.2024 00:54 | Otto Tuomainen | ||
| Operaattori on tšekkiläisperäinen Metrans, joka tosiaan on nykyisin saksalaisen HHLA:n omistuksessa. Asiallisen näköinen raideristeys muuten. | ||||
|
|
16.08.2024 23:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paskat ajat tulossa... | ||||
|
|
16.08.2024 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| 1966 normaali-H53 oli Dm4+10 aks. 1960-luvulla muutokset olivat nopeita ja rajuja. | ||||
|
|
16.08.2024 23:07 | Petri Nummijoki | ||
| H53/54 on saattanut olla 1960-luvun jälkipuoliskolla Dm4-junakin, kun rahdin ja postin kuljetus oli jo ehtynyt tai siirtynyt muilla junavuoroilla hoidettavaksi. Mutta höyryajan jälkeen sitä vedettiin käsitykseni mukaan useita vuosia Hr12-veturilla. H53 näkyy Veturimies-lehden kesänumerossa 1962 olevassa Haapamäeltä otetussa kuvassa. Hr12-vetoisessa junassa on kolme matkustajavaunua, kaksi Fo-vaunua sekä Po eli yhteensä 24 akselia. Se olisi tuohon aikaan ollut liian pitkä Dm4-vetoiseksi junaksi. | ||||
|
|
16.08.2024 23:02 | Lasse Holopainen | ||
| Maailman toiseksi suurin riisi. | ||||
|
|
16.08.2024 22:13 | Stefan Baumeister | ||
| Kävin eilen siellä ja laskin yhdessä 45 veturia (Sr1: 3015, 3022, 3049, 3051, 3092, 3096, 3097 ja 3100, Sr2: 3204 ja 3205, Dr14: 1853 ja 1867, Dr16: 2805, 2810, 2812, 2822, 2823, Dv12: 2510, 2511, 2512, 2516, 2518, 2531, 2532, 2533, 2535, 2536, 2537, 2538, 2542, 2544, 2546, 2548, 2559, 2604, 2610, 2704, 2705, 2710, 2713, 2714, 2730, 2736, 2750 ja 2759) sekä kaksi kiskobussia (Dm12: 4412 ja 4414). | ||||
|
|
16.08.2024 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Taisi varikon ja rataosan sijainti olla ratkaisevampi kuin veturisarja. Ei Karjaalla ollut Sv12/Dv12 käytettävissä ja Parikkala-Savonlinna oli vähän sama juttu. Imatran Sv12/Dv12 oli tärkeämmässä työssä ja muita sopivia ei ollut lähitietämillä. Turku-Toijala-Tampere-Pori oli myös Vv16/Dv16 helpolla saatavissa, mutta siihen aikaan Sv12/Dv12 oli vähän pohjoisempana. Lähinnä sopiva muu dieselkalusto 1960-luvulla olisi ollut Dm4, mutta niillä taidettiin Hv1-3 korvata lähinnä Hki-Turku-Tampere-Seinäjoki reitillä (Tpe-Sk H53-H54). Kouvolan korvaukset olivat jo Dm3->Dm4 1950-luvun lopulta ja joku yksittäinen muu paikallisjuna. | ||||
|
16.08.2024 21:48 | Eljas Pölhö | ||
| Ei olla pelkkien mustavalkokuvien varassa, myös mielikuvitus on otettu mukaan. Savutorvesta alas ratapenkkaan johtava torvi olisi todellisuutta lisäävä detalji. Mutta mielikuvan luominen lienee se päällimmäinen tavoite. | ||||
|
16.08.2024 21:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, katsopas vaan :) | ||||
|
16.08.2024 21:13 | Kimmo Huhta | ||
| Hieno kuva. Onko tämä liikennepaikkarakennus ainoa tämän mallinen? Heti ei muistu toista tällaista. | ||||
|
|
16.08.2024 21:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieman keskustelua Deevereiden siirrosta oli kuvan https://vaunut.org/kuva/168517 yhteydessä ja siellä Panu kertoi, että raiteiden remontin tieltä siirrettiin tähän. | ||||
|
|
16.08.2024 21:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Kylläpä Saksassakin olisi kuvattavaa, jos sinne joskus ihan kuvausmielessä lähtisi. Opastimilla on melko järeän oloiset tukirakennelmat. Konttijunat ovat mielestäni aina näyttäviä, niin tässäkin ja sarjan rinnakkaiskuvassa myös. | ||||
|
|
16.08.2024 20:35 | Eemil Liukkonen | ||
| Kuvaus hetkellä jopa laiturilla oli noita huomioliiveihin pukeutuneita kuvaajia kakskin ja näemmä ottivat videota. Syy miksi he olivat siellä ei ole minulla tiedossa. | ||||
|
|
16.08.2024 20:33 | Jyrki Talvi | ||
| Aika kultaa muistot. | ||||
|
Kuvasarja: Pekan renkaan vaihto. |
16.08.2024 20:21 | Jukka Viitala | ||
| Irrotusta varten on ainakin vaunuissa ura pyöränkehällä ja sinne johdetaan hydraulipaine, joka venyttää rengasta. Lämmittäminen ei oikein toimi kun lämpö johtuu koko pyörään, joka myös laajenee. Asennuksessa voidaan käyttää apuna myös nestetyppeä, joka kutistaa osia. Öljynpainetta ja typpeä käytetään myös isojen murskaimien osien purkuun ja kokoamiseen. | ||||
|
|
16.08.2024 19:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaapeli- ja kumisaapasyhtiön logo oli kyllä Microgramma-pohjainen, mutta vain -pohjainen. https://kritiikkiblogi.wordpress.com/2012/09/07/nokia-logo-voiko-sita-enaa-vaihtaa/ |
||||
|
|
16.08.2024 18:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo VARO-sana on kirjoitettu samalla fontilla kuin paikkakunnalla vaikuttaneen kaapeli- ja kumisaapasyhtiön logo; Microgrammalla. | ||||
|
|
16.08.2024 18:41 | Jarno Piltti | ||
| Poikkeuksellisen onnistunut pienoisrautatiekuva! Terävät ja epäterävät alueet juuri kohdallaan. Ja vielä kameran eteen harvemmin eksynyt veturisarja. | ||||